Hyte osana monialaista asiakas- ja palveluohjausta fysioterapian palveluissa, Etelä-Pohjanmaan HVA (RRP, P4, I2)
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella on kehitetty monialaisen palveluohjauksen toimintamalli asiakkaiden ohjaamiseksi hyvinvointia ja terveyttä edistäviin matalan kynnyksen palveluihin. Esimerkkinä mallin täsmentäminen fysioterapian palveluihin.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella on kehitetty monialaisen palveluohjauksen toimintamalli asiakkaiden ohjaamiseksi hyvinvointia ja terveyttä edistäviin matalan kynnyksen palveluihin. Esimerkkinä mallin täsmentäminen fysioterapian palveluihin.
Toimintamallin kuvaus
Monialaista asiakas- ja palveluohjauksen prosessia on lähdetty täsmentämään fysioterapian palvelualueihin osana palvelualueen perustoimintaa sitoutuneen esihenkilön johdolla. Palvelualueella on tehty säännöllisesti yhteistyötä verkostojen kanssa jo aiemmin. Tavoitteena on löytää asiakkaille nopeammin ja sujuvammin väyliä matalan kynnyksen sote-palveluihin, jotta fysioterapian resurssia voidaan suunnata palvelutarpeen mukaisesti oikeille asiakkaille. Tavoitteena on turvata jatkossa asiakkaiden oman kunnon ja hyvinvoinnin ylläpito siten, että sote-palveluiden palvelutarve vähenee.
Hyvinvoiva Etelä-Pohjanmaa -hankkeen tavoitteena on edistää hoitotakuun toteutumista vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista. Tähän pyritään kehittämällä monialaisia hyvinvointia ja terveyttä (hyte) edistäviä toimintamalleja, joiden avulla edistetään asukkaiden ohjaamista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja matalalla kynnyksellä kuntien ja järjestöjen palveluihin.
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelle on kehitetty toimintamalli (ks. linkki), jota on tavoitteena täsmentää ja varioida eri palveluihin ja erilaisille asiakasryhmille. Yleistä, geneeristä, toimintamallia on lähdetty ensimmäisenä täsmentämään ja pilotoimaan fysioterapian toimintaan. Fysioterapiapalvelut kuuluvat Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen organisaatiorakenteessa kuntoutuksen alle ja ovat osa terapiapalveluyksikköä. Fysioterapeutteja toimii alueen jokaisessa kahdeksassa sote-keskuksessa sekä erikoissairaanhoidossa.
Fysioterapiapalveluihin kuuluvat muun muassa toimintakyvyn arviointi, omahoidon ohjaus ja neuvonta, terapeuttinen harjoittelu, manuaalinen terapia sekä sairaalaosastoilla toteutettava kuntouttava toiminta. Fysioterapiapalvelut ovat tarkoitettu kaiken ikäisille ja palveluita toteutetaan sekä henkilökohtaisena yksilöohjauksena että ryhmätoimintoina. Toiminnassa painottuvat asiakkaan motivointi toiminta- työ- ja liikkumiskyvyn ylläpitämiseen ja/tai kohentamiseen sekä aktivointi omaehtoiseen harjoitteluun ja itsehoitoon.
Fysioterapian ammattilaisilla ja esihenkilöillä on pitkät perinteet yhteistyöstä erityisesti kuntien kanssa matalan kynnyksen hyvinvointia ja terveyttä edistäviin palveluihin ohjaamisesta. Asiakkaan palvelutarpeen päättyessä sote-palveluissa on asiakkaan terveyttä ja hyvinvointia tukemaan pyritty löytämään sopiva palvelu kuntien tai järjestöjen tarjonnasta.
Haasteena palveluohjauksessa on palveluiden löytäminen ja tunteminen. Esimerkiksi digifysioterapeuttien toiminta-alueena on koko hyvinvointialue (18 kuntaa), jolloin palveluita ja paikallisia järjestöjä ei välttämättä tunneta. Hyvinvointialueen ammattilaisille tehdyn selvityksen mukaan olisi tarpeen löytää palvelut kootusti yhdestä paikasta ja selkiyttää ohjausprosessia. Tarpeeseen pyritään vastaamaan digitaalisen palvelutarjottimen ja palveluohjauksen toimintamallin avulla, joiden myötä ohjaaminen hyte-palveluihin sujuvoituu.
Toimintamalli juurtuu parhaiten, kun mukana kehittämistyössä ja toimintamallin varioinnissa/täsmentämisessä ovat mukana asiakastyötä tekevät ammattilaiset ja sitoutunut esihenkilö/johto. Hyvinvointialueen sote-palveluiden asiakkailla on hyvin erilaisia tarpeita, jotka tulee huomioida juurruttamisvaiheessa. Osana juurruttamista on varmistettava koko alueen yhdenveroisuus, mutta samalla huomioitava paikalliset erot mm. palvelutuotannossa.
Keskeisen tärkeänä osana juurruttamistyötä on ottaa mukaan yhteiskehittämiseen sote-toimijoiden lisäksi myös muut toimijat. Erityisesti kunnat ja järjestöt ovat tärkeitä hyte-palveluiden tuottajia, joiden ammattitaidon ja osaamisen hyödyntäminen sekä muu osallisuus on varmistettava.
Kehittämistyön tuloksena tietoisuus hyte-palveluista ja niihin ohjaamisesta on lisääntynyt. Asiakkaiden tarvitsemia palveluita saadaan yhteisen keskustelun kautta enemmän tarjolle.
Kansikuva
