Hyvät käytänteet poikkeustilanteissa
Etelä-Karjalan pelastuslaitos ja Eksote mallinsivat syksyllä 2021 häiriö- ja poikkeustilanne yhteistyötä. Yhteistyön tuloksena luotiin hyvät käytänteet, geneeriset ja monimuuttujaskenaarioiden toimintakortit häiriötilanteessa toimimisen tueksi.
Toimintamallin nimi
Etelä-Karjalan pelastuslaitos ja Eksote mallinsivat syksyllä 2021 häiriö- ja poikkeustilanne yhteistyötä. Yhteistyön tuloksena luotiin hyvät käytänteet, geneeriset ja monimuuttujaskenaarioiden toimintakortit häiriötilanteessa toimimisen tueksi.
Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen häiriö- ja poikkeustilannetoiminnan toimintakorttien muodostamisessa hyödynnettiin Sotekuja-hankkeen kehittämää jaottelua: tilannekuva, tilannejohtaminen, viestintä ja yhteistyö. Näiden pohjalta muodostettiin häiriötilanteisiin hyvät käytänteet Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen toiminnan näkökulmasta.
Geneeriset toimintakortit muodostettiin esittämään Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen toimintamalleja päivittäisessä toiminnassa. Toimintakortteihin otettiin esimerkkiä Etelä-Karjalan turvallisuus- ja valmiustoimikunnan kriisiviestinnän alueellisista toimenpidekorteista, joita pelastuslaitos on ollut mukana työstämässä. Pelastuslaitoksen geneerisiin toimintakortteihin koottiin esille tulleet Eksoten ja Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen toiveet yhteistyölle ja yhteistyörajapinnoille.
Monimuuttujaskenaarioiden toimintakortteja mallinnettiin yhteensä neljä ja ne koskevat myrskytilannetta, erilaisia tulipaloja sekä valvontatoimenpiteitä pandemiatilanteessa. Kortit sisältävät kyseisen häiriötilanteen määritelmän ja niiden sisältö on jaettu vastaavalla tavalla kuin geneeriset toimintakortit eli tilannekuvaan, tilannejohtamiseen, viestintään ja yhteistyötahoihin. Korttien tarkoituksena on kuvata muille organisaatioille, miten Etelä-Karjalan pelastuslaitos toimii erilaisissa häiriötilanteissa ja niihin on koottu Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen keskeisimmät yhteistyötahot myrsky- ja tulipalotilanteissa, kuten kuntien palvelut ja heidän velvollisuudet.
Pelastustoimessa onnettomuuksien ehkäisyn palveluita tuotetaan kaikissa olosuhteissa, myös valmiuslain mukaisissa poikkeusoloissa. Varautuminen poikkeusoloihin on päivittäistä pelastustoimessa ja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Yhteisenä päämääränä on ehkäistä onnettomuuksia ja häiriötilanteita, valmistautua toimintaan tilanteiden tapahtuessa sekä suunnitella tilanteista toipumista.
Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulmasta varautumisen tarkoituksena on esimerkiksi varmistaa väestölle keskeiset sosiaali- ja terveyspalvelut, sekä terveellinen elinympäristö myös normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Poikkeusaikoihin varautumisella ja tilanteen aikaisella toiminnalla vahvistetaan yhteiskunnan kykyä onnettomuuksien seurausten rajoittamiseen.
Ympäristötekijöiden aiheuttamat poikkeus- ja häiriötilanteet tulevat tulevaisuudessa lisääntymään. Ilmastomuutoksen myötä yleistyvät sään ääri-ilmiöt, globaalit pandemiat ja muut yhteiskunnalliset ongelmat, pakottavat kehittämään jatkuvasti uusia varautumisen toimintamalleja.
Alueellisesti Etelä-Karjala on hyvin monimuotoinen: erityispiirteinä pitkä yhtenäinen raja-alue Venäjän kanssa, laajat vesistöalueet, Saimaan kanava, runsas teollisuus ja tavaraliikenne ulkomaille. Maantieteelliset erityispiirteet tulee ottaa huomioon yhteisiä toimintamalleja muodostaessa.
Toimintamalli muodostettiin ajatellen Eksotea ja muita keskeisiä yhteistyöorganisaatioita. Yhteistyötahot voivat käyttää toimintakortteja tunnistaakseen omia toimintamalleja ja rajapintoja Etelä-Karjalan pelastuslaitokseen häiriö- ja poikkeustilanteissa.
Asiakkaalle tarjottavat laissa määrätyt palvelut tulee turvata myös poikkeusolojen aikana. Jatkokehitysehdotuksena esitetään asiakkaan näkökulman perusteellisempaa tutkimista erilaisissa poikkeus- ja häiriötilanteissa. Tässä hankkeessa asiakasnäkökulma näyttäytyi lakisääteisten palveluiden turvaamisena poikkeustilanteissa. Olisi kuitenkin hyvä tutkia myös asiakkaalle näkyvien palveluiden toimivuutta ja kehittämistä poikkeustilanteissa Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen ja Eksoten yhteistyön näkökulmasta.
Poikkeustilanteiden osalta saavutettiin yhteistyötahojen kannalta merkittävä yhteistoiminnan geneerinen malli geneeristen toimintakorttien muodossa. Geneeriset toimintakortit tuovat lisäarvoa Etelä-Karjalan pelastuslaitokselle esimerkiksi koulutuksen ja uusien työntekijöiden perehdytyksen näkökulmasta. Eksotelle ja muille yhteistyöorganisaatioille lisäarvoa muodostuu siitä, että he voivat käyttää toimintakortteja tunnistaakseen omia toimintamalleja ja rajapintoja Etelä-Karjalan pelastuslaitokseen häiriö- ja poikkeustilanteissa.
Monimuuttujaskenaarioiden toimintakortit muodostettiin ajatellen Eksoten ja muiden keskeisten yhteistyöorganisaatioiden tilannejohtamista. Näistä toimintakorteista organisaatiot saavat lyhyellä vilkaisulla selville, miten vastuu jakautuu eri toimijoiden kesken erilaisissa poikkeustilanteissa viestinnän, tilannejohtamisen ja tilannekuvan näkökulmasta.
Jatkokehittämisen kannalta olisikin hyödyllistä, jos yhteistyöorganisaatioiden työyhteisöissä pohdittaisiin entistä perusteellisemmin, miten toimitaan, kun poikkeus- ja häiriötilanne koskettaa työyhteisöä tai vaikuttaa sen toimintaan.
Yhteistyön tuloksena tunnistettiin häiriötilanteessa toimimisen hyvät käytänteet:
- Yhteiset harjoitukset useasti toistuvista häiriötilanteista, esimerkiksi pitkä sähkökatko
- Yhteinen viestinnänmalli
- Yhteinen tilannekeskus - ja järjestelmät
- Tiivis johtohenkilöstön yhteistyö pelastuslaitos ja sosiaali- ja terveyspiiri
- Nimetyt ja tunnistetut yhteistyötahot
- Keskitetty ja yhdenmukainen viestintä
- Organisaation ajantasainen tilannekuva koko henkilöstölle
- Tilannekohtainen asiakasnäkökulman huomioiminen
- Vastuun kantaminen tiedottamisesta
- Tilanteista oppiminen ja toiminnan kehittäminen
- Tietoisuuden lisääminen yhteistyöorganisaatioiden toimintatavoista
Kansikuva
