INNOSTAVA REKRYTOINTI
Eritavoin toteutetulla rekrytoinnilla tavoitellaan innostuksen syttymistä ja uuden ajattelutavan viriämistä ennen toiminnan alkua. Perinteisen työnhakuilmoituksen sijaan tehdään rekryvideo, jossa avataan tulevan toiminnan tavoitteita ja tarkoitusta. Tällä tavoin kutsutaan sellaisia henkilöitä mukaan, jotka aidosti ovat innostuneita, kiinnostuneita ja sitoutuneita tällaiseen tapaan tehdä vanhustyötä. Työhaastattelussa perusosaamisen kartoittamisen lisäksi kysytään työntekijän muuta osaamista mitä hän tuo tullessaan ja käyttää yhteisössä. (luovuus, taidot, innovatiivisuus, muutostahto jne) Ennen uuden yksikön avautumista henkilökunnalle pidetään KickOff- tilaisuus, jossa avataan yhdessä kehitettävän toimintamallin ajatusta, tavoitteita. Toiminnallisin menetelmin lähdetään tekemään konkreettisia askelia, joita toteutetaan toiminnan tasolla heti kodin avauduttua.
SOSIAALISEN MEDIAN HYÖDYNTÄMINEN INNOSTAMISEN, TIEDON JAKAMISEN JA OPPIMISEN VÄLINEENÄ
Luodaan sosiaaliseen mediaan ryhmä, esim Facebookiin, johon yksikössä työskentelevät työntekijät kutsutaan mukaan (ns. salainen ryhmä). Huomioidaan , että ryhmään osallistuminen on vapaaehtoista ja tieto saavuttaa myös ne, jotka eivät ole sosiaalisessa mediassa mukana. Sosiaalinen media ja internet on täynnä toimintamalleja, ideoita ja hyviä käytäntöjä, joita voidaan soveltaa ja ottaa käyttöön omassa pienkodissa ja yksikössä. Ryhmässä jokainen voi jakaa löytämiään ideoita, uutisia, ohjeita, hyviä käytäntöjä. Tarkoituksena on myös yksikön sisäisesti innostamisen, kannustamisen ja tiedon välittämisenä jakaa kuvia ja tarinoita pienkotien ja yksikön arjen hetkistä.
PIENKODIN VIIKOTTAISET IHMISLÄHTÖISEN TOIMINTAKULTTUURIN KEHITTÄMISHETKET
Ihmislähtöistä ja yhteisöllistä arkea kehitetään säännöllisesti kerran viikossa sovittuna ajankohtana, jossa koko yhteisö on mukana (asukkaat, henkilökunta ja omaiset, jos ovat paikalla ja tahtovat osallistua) . Kehittämishetkestä luodaan mahdollisimman luonteva pienkodin arkeen kuuluva hetki, esim keskiviikkoisin iltapäiväkahvin yhteydessä. Tuokiossa keskustellaan ihmislähtöisen kulttuurin teemoista , sovitaan sen konkreettisesta toteuttamisesta arjessa ja kirjataan kaikkien nähtäville sovitut asiat. Tuokioiden aiheita: Pienkodin arvot ja pelisäännöt -Miten toteutamme ihmislähtöisyyttä päivittäin? Ympäristön kehittäminen- Mikä tekee kodin ja miten sen täällä teemme? Elävä arjen kehittäminen - Mitä ja miten teemme ja toteutamme yhteiset toimintahetket ( leipominen, askartelu, musiikki, pelaaminen ). Yhteisön kehittäminen - Miten saamme omaiset luonnolliseksi osaksi pienkotia? Kehittämishetkiä täydentää asukaskokouksista ja omaisten kahvihetkistä nousseet asiat.
HYVINVOINTISUUNNITELMA
Hyvinvointisuunnitelman pohjana käytetään Taina Semin luomaa Omakuvamonologi- menetelmää, jonka avulla opitaan syvemmin tuntemaan muistisairas ihminen. Menetelmän kautta tutustutaan asukkaaseen ja saadaan rakennuspuita hänen yksilöllisen elämäntavan toteuttamiseen.. Saadaan selville ja nostetaan näkyville asukkaan voimavarat ja tarpeet, jotka kirjataan hoito- ja palvelusuunnitelmaan, josta syntyy Hyvinvointisuunnitelma, joka pitää sisällään fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset tarpeet. Asukkaan nimeämiä voimavaroja ja tarpeita lähdetään toteuttamaan jokapäiväisessä elämässä ja näin työtavat muuttuvat ihmisten tarpeet edellä tekeväksi. Hyvinvointisuunnitelman tekemisestä ja toteutumisesta vastaa ensisijaisesti asukkaan vastuuhoitaja. Vastuuhoitajan vastuulla on myös osallistaa omaiset mukaan hyvinvointisuunnitelman tekoon ja toteutumiseen(kts. liite Hyvinvointisuunnitelma).
ASUKASKOKOUKSET YHTEISÖLLISYYDEN KEHITTÄJÄNÄ
Arkea kehitetään säännöllisesti 1krt/kk, johon osallistuvat asukkaat, henkilökunta ja omaiset(jos ovat paikalla ja tahtovat osallistua).Hetki pidetään rentona ja mukavana mutta myös virallisena. Kokouksessa valitaan puheenjohtaja ja sihteeri, joka kirjoittaa kokouksesta muistion. Edellisen kokouksen muistion on seuraavaan kokouksen asialista. Kokouksen alussa käydään edellisen kokouksen muistio läpi, jotta voidaan todeta miten sovitut asiat ovat toteutuneet. Asukaskokoukset syventävät vuorovaikutusta hoitajien ja asukkaiden välillä, luovat turvallista ja keskustelevaa ilmapiiriä sekä lisäävät asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia ja itsemääräämisoikeuden toteutumista.Kysytään toiveita, keskustellaan mieltä askarruttavista asioista,pohditaan yhdessä ratkaisuja niiden toteuttamiseksi, oli sitten kysymys ruokatoiveista, retkistä tai yhteisistä tuokioista (esim leipominen, pelaaminen jne).Toiveita toteuttamalla vaikutetaan koko yhteisön hyvinvointiin (kts.liite Asukaskokous).
OMAISET OSANA YHTEISÖÄ
Omaiset ovat tärkeä ja oleellinen osa arjen kehittämisessä. Pienkodin asukkaiden omaiset kutsutaan koolle säännöllisin väliajoin 4 krt/v. Tapaamiset ovat leppoisia yhteisiä hetkiä ja ne voidaan liittää esim. päiväkahvin yhteyteen. Yhdessä mietitään mitä asioita tehdään sekä luodaan konkreettisia askelia toiminnan toteuttamiseksi. Sovitut asiat kirjataan ylös kaikkien näkyville. Tavoitteena: Yhteisöllisyyden lisääminen / kaikki mukana kodin rakentamisessa. Omaisten osallistaminen / hiljaisen tiedon jakaminen . Omaiset mukana arjen elämän kehittämisessä/ sosiaalisten suhteiden jatkuminen ja ylläpito.Suhteiden jatkuminen hoivan tukena/ mahdollisimman normaalin elämän jatkumisen tukeminen.Omaisten ja henkilökunnan yhteistyön syventäminen ja edistäminen osana hyvää elämänlaatua/ voimavaralähtöisyyden oppiminen ja käyttäminen(kts. liite omaisten kahvihetki).
VOIMAVARANA ARJESSA
KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN VANHUSTYÖN APULAISET seurustelevat ja ulkoilevat sekä avustavat pienkodin arjen askareissa. Apulaiset huolehtivat ruokakärryjen kuljetuksesta ja avustavat ruokailutilanteissa, sekä hoitavat osaston keittiön siistimisen. Ovat apuna pyykkihuollossa ja hoitajan apuna esim. jumpassa tai kävelyharjoituksissa. Apulaisten toiminta ja tehtävät aloitettiin osana kuntakokeilua. Toiminta on ollut käynnissä vajaat kaksi vuotta, jona aikana toimintaa ollaan kehitetty talon ja asiakkaiden tarpeiden mukaan toimivaksi. Projekti on ollut positiivinen kokemus niin apulaisille kuin henkilökunnallekin. Tulevaisuudessa onkin toive, että saataisiin enemmän apulaisia, jotta heitä olisi apuna jokaisessa pienkodissa. Apulaiset työvuoro on 9.00-13.00 tai 11.00-15.00. (kts. liite vanhustyönapulaiset).STARTTINUORET-Jupiter-säätiön matalan kynnyksen ryhmätoiminnassa olevien nuorten järjestämää toimintaa palvelutalon asukkaille kerran viikossa (kts. liite Starttinuoret)
ARJEN ELÄVÖITTÄJÄT
Arjen rakentajiksi ja elävöittäjiksi kutsutaan koko ympäröivä maailma. TERHOKERHO on ikäihmisten ja lasten kohtaamispaikka, jossa leikki ja yhdessäolo ei katsoo ikää. (kts. liite Ikäihmisten palvelutaloissa toimivat Terhokerhot Pohjanmaalla-opinnäytetyö). Muisti-KaVeRi = Kanssasi, vertaisena, rinnalla. Muistikaveri vierailee muistisairaan luona yhden kerran viikossa n. 2-4 tunnin ajan, asiakkaan toiveiden mukaisesti. Muistikaveri ei vastaa hoitoon liittyvistä asioista, ei tee hoitotoimenpiteitä, eikä osallistu talon työtehtävien tekemiseen(kts. liite Muistikaveritoiminta). KAVERIKOIRAT vierailevat 1 krt/Kk. Kaverikoiratoiminta on pyyteetöntä vapaaehtoistoimintaa, jolla pyritään koiran avulla tuomaan iloa ja elämyksiä ihmisille(kts. www.kennelliitto.fi/kaverikoirat).
KOKEILUJEN KIRJOA
SENIORIDIGILO-iPadMUSIIKKIRYHMÄ: iPadin Garageband-sovellusta hyödyntäen asukkailla ja hoitajilla oli mahdollista musiikkipedagogien ohjauksessa soittaa oikeassa bändissä mielimusiikkiaan iPadit soittiminaan(kts .liite Senioridigilo). YHTEISÖLLINEN (JOULU)PUUPROJEKTI. Hortonomi-Kuvataiteilija Hannu Keräsen kanssa toteutettu projekti, jossa luontokokemus asukkaille luotiin tuomalla pienkotiin puunrunko, jonka on tarkoitus muuttua vuodenaikojen ja vuotuisten päivien tapahtumien mukaan. HOIVAMUUSIKKO palkkatukityöllistämisen kautta mahdollistunut kokeilu, jossa Hoivamuusikko vieraili palvelutalon pienkodeissa 1pv/vk. OPPILAITOSYHTEISTYÖ Vaasan ammattikorkeakoulun kolme sosionomi ryhmää täydensivät yhteisöllisyyden teemaa seuraavilla kokonaisuuksilla: sosiokulttuurinen työ yhteisöllisyyden vahvistajana (sosionomit), toimintakulttuurin vahvistaminen (sosionomit monimuotoryhmä), asukkaan toimintakyvyn tukeminen(sosionomi monimuotoryhmä- sairaanhoitaja opisk.)
IHMISLÄHTÖISEN KULTTUURINMUUTOKSEN VUOSIKELLO (toimintamallin jalkauttamisen välineenä)
Vuosikellon tarkoituksena on kuvata viikko, kuukausi ja vuositasolla ihmislähtöisen kulttuurinmuutoksen etenemistä ja vaiheita. Ihmislähtöisen kulttuurin muutoksen perustana on asukkaan hyvinvointisuunnitelma, jonka pohjalta toteutetaan arjen elämänlaatua. Tämä takaa hyvän hoidonlaadun ja työn merkityksellisyys ja vaikuttavuus lisääntyy. Viikkotasolla kulttuurin muutosta edistää asukkaan oma-ajan toteuttaminen sekä pienkodin ihmislähtöisen kulttuurinmuutoksen kehittämishetket. Näitä täydentävät kuukausitasolla pidettävistä asukaskokouksista ja omaisten tapaamisista nousseet arjen kehittämisen ideat. Yhdessä nämä tasot kehittävät ja luovat yhteisöllisyyttä, jolla on vaikutusta kaikkien siinä mukana olevien hyvinvointiin (kts.liitteet Kulttuurinmuutoksen vuosikello ja Kulttuurinmuutos kuukausitasolla).
Moninäkökulmainen tarkastelu (Työvälineenä käytetty Innokylän näkökulmataulukkoa)
TOIMIJAT
Asiakasnäkökulma: Toiminnan keskiössä ovat erityisesti palvelutalon asukkaat sekä heidän omaisensa. Kyseessä on muistisairaille tarkoitettu palvelutalo.
Ammattilaisnäkökulma: Moniammatillisen tiimityöskentelyn hyödyntäminen asukkaan elämänlaadun toteuttamisessa ; hoitohenkilökunta, etälääkäripalvelu, kuntoutus, kulttuuriset toimijat jne.
Organisatorinen näkökulma: Koti- ja laitoshoidon tulosalue, palveluasumisen lähijohto, toimintayksikön esimies ja hanketta koordinoiva henkilö.
Poliittis-hallinnollinen näkökulma: Sosiaali- ja terveystoimi, luottamushenkilöt, AVI
TEHTÄVÄT JA TYÖNJAKO
Asiakasnäkökulma: Palveluasumisenyksikkö on suunnattu muistisairaille asiakkaille. Asiakas ja hänen omaisensa ovat arjessa aktiivisessa roolissa. Asiakaslähtöinen näkökulma tulee näkyä yksikön toiminnassa ja arjen ratkaisuissa. Hoitohenkilökunnan toiminnassa huomioidaan ennaltaehkäisy ja toimintakykyä tukeva työote. Toimijoilla on yhteinen tavoite asiakkaan hyvinvoinnin edistämiseksi hänen toimintakyvyn kokonaisuus huomioiden. Omaiset ovat mukana arjen kehittämisessä.Heitä kutsutaan säännöllisesti koolle ja osallistetaan yhteisön kehittämiseen. Pohditaan ja avataan yhdessä ihmislähtöisen hoivamallin tarkoitusta, sisältöä ja erityisesti omaisten roolia siinä hoivakumppaneina. Omaiset nähdään voimavarana ja osana yhteisöä.
Ammattilaisnäkökulma: Hoitohenkilökunta on koulutettu työskentelemään toimintakykyä edistävällä työotteella kolmevuotisen täydennyskoulutuksen tuottaminen oppien mukaan. Hoitohenkilökunta on saanut Ihmislähtöiseen hoivakulttuurin muutoksen koulutusta, työmenetelmiä sekä arjessa heitä on ollut sparraamassa fasilitaattori. Arjen elämää opitaan toteuttamaan asukkaan voimavaroista lähtien, jolloin toimintakulttuuri muuttuu tahtomattakin tehtäväkeskeisestä ihmislähtöiseksi ja sen tuloksena työhyvinvointi ja työn merkityksellisyys lisääntyy. Ihmislähtöisessä hoivakulttuurissa asukkaan hyvää elämänlaatua toteuttavat sekä pienkodin henkilökunta, erityisesti vastuuhoitaja, sekä omaiset. Omaiset nähdään hoitajan voimavarana ja tiedonlähteenä suunnitellessa ja toteuttaessa hyvää arkea. Opitaan toteuttamaan yhteisössä sellaista toimintapaa, jossa luonnollisella yhdessä tehdään parempaa arkea, joka voimaannuttaa kaikkia siinä olevia.
Organisatorinen näkökulma: Tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti etukäteen sovituin mittarein (indikaattoripaketti) ja huomioidaan toimintamallin kehittämisen ja jalkauttamisen mahdollisuus toisiin yksiköihin.
Poliittis-hallinnollinen näkökulma: Toiminnan mahdollistaminen riittävillä resursseilla.
TIEDOT, TAIDOT, VÄLINEET
Asiakasnäkökulma: Tavoitteena, että asukkaiden kokema hyvinvointi ja laatu lisääntyy --> elämänlaadun paraneminen. Asiakkaan osallistuminen yhteisöllisiin tapahtumiin/ askareisiin voimavarojensa mukaisesti.
Ammattilaisnäkökulma: Hoitohenkilökunta on sisäistänyt ihmislähtöisen toimintamallin ja toteuttaa sitä jokaipäiväisissä tehtävissään. Hän osaa huomioida, arvioida ja nostaa voimavaralähtöisesti asukkaan keskiöön ja tunnistaa hänen tarpee Hoitaja huolehtii asianmukaisesta kirjaamisesta ja arvioinnista. Työhyvinvoinnin kasvu. Holistinen työote, asennemuutos työ- ja toimintatapoihin. Työn merkityksellisyyden lisääntyminen.
Organisatorinen näkökulma: Osaa johtaa muutosta kohti tehokkaampaa ja yhteisöllisempää toimintaa. Uuden toimintamallin ja taloudellisuuden yhdistäminen.
Poliittis-hallinnollinen näkökulma: Käyttää toiminnan arviointi- ja seurantamittareilla saatuja tuloksia poliittisen päätöksenteon tukena
LAIT JA ASETUKSET
Vanhuspalvelulaki Sosiaalihuoltolaki Terveydenhuoltolaki Ikääntyneiden palvelujen laatusuositus
PERIAATTEET JA SÄÄNNÖT
Asiakasnäkökulma: Kaikilla asukkailla on vastuuhoitaja, joka huolehtii, että asiakkaalle tehdään yksilöllinen hoito- ja hyvinvointisuunnitelma. Hyvinvointisuunnitelma rakentuu Taina Semin kehittämän omakuvamonologi-menetelmän kautta, joka vastuuhoitajan johdolla tehdään yhteistyössä asukkaan ja omaisten kanssa. Voimavaralähtöisellä menetelmällä saadaan selville asukkaan tarpeet ja hyvinvoinnin lähteet. Nämä kirjataan ylös hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Näin muodostuu Hyvinvointisuunnitelma, joka kattaa kaikki tarpeet mistä muodostuu päivittäinen hyvä elämänlaatu fyysinen, psyykkinen, kognitiinen ja sosiaalinen) Hyvinvointia tukemassa on myös asukkaan oma-aika malli, jossa vastuuhoitaja toteuttaa asukkaansa kanssa voimavaralähtöistä tekemistä 1 h viikossa. Näin saadaan jatkuvaa toimintaa, josta muistisairas asukas tutkitusti hyötyy huomattavasti.
Ammattilaisnäkökulma: Työntekijät sitoutuvat asiakkaiden hoidon ja palvelun kehittämiseen ja laadukkaaseen toimintaan. Kaikki työntekijät ovat käyneet läpi perehdytyksen uuteen toimintamalliin ja ideologiaan. Toimintamallin kautta asukkaan voimavarat ohjaavat jokaisen asukkaan yksilöllisen arjen toteuttamista. Henkilökunnalle Hyvinvointisuunnitelma on ohje asukkaan elämänlaadun ja laadukkaan hoidon toteuttamiseen. Yksilöllisellä tekemisellä tuetaan ja syvennetään hyvää hoitosuhdetta ja mahdollistetaan asukkaan elämänmakuinen arki. Ihmislähtöisen hoivamallin juurtuessa opitaan rakentamaan yhteisöä,jossa kaikki ovat tasavertaisessa suhteessa toisiinsa. Toiminta on läpinäkyvää, kehittäminen on mukana jokapäiväisessä toiminnassa, otetaan vastuuta toiminnasta ja luodaan arkea, jossa kaikkien hyvinvointi on tärkeää.
Organisatorinen näkökulma: Mahdollistetaan uuden toimintamallin käynnistäminen. On palkattu mm. työntekijä fasilaattoriksi muutoksen eteenpäin viemistä ja kehittämistä varten.
TALOUS
Asiakasnäkökulma: Asiakas saa asua yhdessä hoitopaikassa elämänsä loppuun asti. Asiakkaat saavat parempaa ja juuri heille tarkoituksenmukaista laadukasta hoitoa.
Ammattilaisnäkökulma: Onnistunut toimintamalli voi parhaimmillaan vähentää asiakkaiden hoidon tarvetta ja lisätä työn laadukkuutta. Työtyytyväisyys ja työn miellekkyys paranee
Organisatorinen näkökulma: Laadun ylläpitäminen /paraneminen. Asiakas- omaispalaute paranee. Työn kehittäminen ja itseohjautuvuus paranee.
Poliittis-hallinnollinen näkökulma: Resurssien suuntaminen oikeisiin asioihin mahdollistaa taloudellisuuden.