Ikääntyneiden psykososiaalisen tuen toimintamalli
Toimintamalli tarjoaa menetelmiä tukea ikääntyneen mielenterveyttä heitä kohtaaville toimijoille. Ikääntynyt saa apua siinä tilanteessa, jossa tuo huoltaan esiin, riippumatta mistä sitä hakee. Näin pyritään estämään tilanteiden vakavoituminen.
Ikääntyneiden psykososiaalinen tuki on usein riittämätöntä ja tarpeet jäävät huomiotta. Tyydyttymättömät psykososiaaliset tarpeet heijastuvat myös omaisten elämään. Psykososiaaliset tarpeet tulisi tunnistaa ja niihin tulisi puuttua, jotta ikääntyneet voivat asua kodeissaan mahdollisimman pitkään. Psykososiaaliset tarpeet tulisi asettaa fyysisten tarpeiden tasolle. ( Aerschot, Kadi, Rodrigues, Filipovič, Hlebec & Aaltonen 2022.) Ikääntyneet, läheiset ja ammattilaiset ovat liian usein pulmien kanssa ilman ratkaisuja. Ikääntyneen arkea voivat kuormittaa esimerkiksi yksinäisyys, päihteet ja psyykkinen jaksamattomuus.
Mielenterveyteen voidaan vaikuttaa monilla muilla toimenpiteillä sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi. Mielenterveyttä edistävässä työssä kunnilla ja kansalaisjärjestöillä on merkittävä rooli. Mielenterveyden tukeminen kaikilla tasoilla tuottaa henkistä ja aineellista hyvinvointia. (Vorma, Rotko, Larivaara & Kosloff 2020.)
Ehkäisevä päihdetyö kuuluu kuntien ja hyvinvointialueiden lakisääteisiin tehtäviin. Mielenterveystyöhön kuuluu mielenterveyttä suojaaviin ja sitä vaarantaviin tekijöihin liittyvä yksilön ja perheen psykososiaalinen tuki sekä yksilön ja yhteisön psykososiaalisen tuen yhteensovittaminen.
Toimintamalli tarjoaa menetelmiä tukea ikääntyneen mielenterveyttä heitä kohtaaville hyvinvointialueen, kunnan ja kolmannen sektorin toimijoille. Ikääntynyt saa apua nopeasti siinä tilanteessa, jossa hän tuo huoltaan esiin, riippumatta mistä sitä hakee. Toimintamallin avulla pyritään estämään tilanteen vakavoituminen.
Toimintamallin avulla vahvistetaan osaamisen lisäksi myös asennetta: "Kenelle asia kuuluu?" - kuuluu sinulle - ikääntyneen mielenterveyden tukeminen kuuluu meille kaikille. Jokainen kohtaavaa työtä tekevä voi tehdä osansa ikääntyneen mielenterveyden tukemiseksi. Mielenterveyden häiriöt alkavat usein lievinä. Varhainen puuttuminen ja tuki on usein riittävä apu ja intensiivisemmälle palvelulle ei ole tarvetta. Toimintamallin avulla pyritään välttämään ikääntyneen ohjaamista palvelusta toiseen tilanteessa, jossa ikääntynyttä voidaan tukea kevyin menetelmin. Palvelusta toiseen ohjaamisen yhteydessä kasvaa riski, että voimavarat eivät riitä seuraavaan palveluun hakeutumiseen. Ikääntynyt ohjataan tarvittaessa intensiivisemmän tuen äärelle, jos hänellä on vakavampi tai monimutkaisempi tilanne.
Toimintamallin välillinen vaikutus on myös mielenterveyden stigmaan vaikuttaminen. Kun tukea on saatavilla niissä palveluissa joita ikääntyneellä on tapana käyttää, kynnys tuen pyytämiseen madaltuu ja riski tilanteen vakavoitumiseen vähenee.
Ikääntyneiden psykososiaalisen tuen toimintamallin vaikuttavuudesta ei ole ehtinyt kertymään kokemuksia hankkeen lyhyen keston vuoksi. Kunhan kokemuksia alkaa kertyä, tavoiteltujen muutosten mittaamisessa hyödynnetään mm. seuraavia kysymyksiä:
- Kuinka moni on käynyt ohjattu omahoitokoulutuksen
- onko koulutus koettu hyödylliseksi
- kuinka monta kertaa on toteutettu ohjattu omahoitoa
- mitä ohjattua omahoitoa on toteutettu
- asiakkaan kokemus
- toteuttajan kokemus
- Kuinka moni on käynyt Neljän tuulen koulutuksen
- onko koulutus koettu hyödylliseksi
- kuinka monta kertaa on toteutettu puheeksi ottoa ja lyhytneuvontaa
- onko hyödynnetty oirearvioita, mitä (esim. AUDIT, BBGS, GDS-15)
- asiakkaan kokemus
- toteuttajan kokemus
- Kuinka monta toimijaa on etsivän vanhustyön ikäverkostossa
- onko yhteistyö eri toimijoiden välillä vahvistunut
- Kuinka monta ikääntynyttä osallistui mielen hyvinvointia tukeviin tilaisuuksiin
Hankkeen aikana aloitettiin keräämään kokemuksia ohjatusta omahoidosta yhteistyössä kolmen kunnan kanssa ja koulutuksen ehti käydä 11 henkilöä. Kokemuksia ohjatun omahoidon toteuttamisesta ei ehditty saada.
Hankkeen aikana ohjattu omahoito koulutustunnuksia on tilattu 11 henkilölle, jotka työskentelevät hyvinvointialueella, kunnissa ja kolmannella sektorilla. Koulutuksen käyneille tullaan järjestämään taitopaja, jossa reflektoidaan oppimista ja harjoitellaan taitoja. Lisäksi taitopajassa sovitaan tiedon keruun tavasta, jotta kokemuksista ja vaikuttavuudesta saadaan dataa.
Hankkeen aikana Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen ehkäisevän työn koordinaattori valmisteli neljän tuulen koulutuksia ja käyttöönotto ajoittuu vuodelle 2024.
Keskeistä toimintamallin kehittämisessä on saada tietoa sekä ohjattu omahoitokoulutuksen että Neljän tuulen koulutuksen käyneiltä, saako koulutuksista välineitä oman työn toteuttamiseen ja saako ikääntynyt tarvitsemaansa apua ja tukea.
Toimintamallin juurtumisen ja vaikuttavuuden edellytyksiä ovat
- johdon sitoutuminen
- tiedon keruu
- avoin ja luottamuksellinen yhteistyö
Jatkossa tiedon keräämisen ja kirjaamiseen yhtenäisiä käytänteitä on tärkeä täsmentää. On hyvä käydä myös keskustelua, miten tiedon kerääminen on mahdollista toteuttaa kuntien ja kolmannen sektorin kanssa yhteistyössä tietosuoja huomioiden.
Toimintamallin riskinä on, että toimijat kokevat epävarmuutta kokeilla ohjattua omahoitoa ja/tai puheeksi ottoa, jos eivät luota omaan osaamiseensa ja menetelmien vaikuttavuuteen. Parhaimmillaan ikääntyneen positiivinen palaute antaa intoa jatkaa menetelmien hyödyntämistä. Riskinä on myös se, että tiedon keruu ei toteudu, jolloin vaikuttavuutta ei voida osoittaa.
Toimintamallia kehitetään yhteistyössä hyvinvointialueen, kuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden sekä alueen ikääntyneiden kanssa. Heidän kokemuksensa kehittämistyössä on ensiarvoisen tärkeä ja kehittämisen suuntaa ohjaava.
Toimintamallia kehittäessä on noussut muutama keskeinen kysymys ikääntyneitä kohtaavilta toimijoilta.
”Siirtyykö hyvinvointialueen mielenterveyspalveluiden vastuuta kunnille ja kolmannelle sektorille?” Toimintamallin avulla halutaan tarjota ohjattu omahoitokoulutus ja neljän tuulen koulutus koko hyvinvointialueen käyttöön. Koulutusten avulla voidaan vahvistaa kohtaamisosaamista mielenterveyden teemojen äärellä ja antaa keinoja tukea. Hoidollinen vastuu on hyvinvointialueen ammattilaisilla.
”Vaikeutuuko ikääntyneiden mielenterveyspalveluihin pääsy?” Toimintamallin avulla pyritään estämään pulmatilanteen vakavoituminen ja vaikuttamaan näin ollen osaltaan mielenterveyspalveluiden ruuhkautumiseen, jolloin intensiivisempää palvelua tarvitsevat pääsevät nopeammin hoitoon.
”Minulla ei ole aiempaa mielenterveysosaamista. Voinko käydä ohjattu omahoitokoulutuksen?” Kuka tahansa voi kehittyä vaikuttavien omahoito-ohjelmien taitavaksi toteuttajaksi.
Ikääntyneet ovat ehdottaneet, voisiko ohjattua omahoitoa toteuttaa ryhmätoimintana.