Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Ikääntyneiden psykososiaalisen tuen toimintamalli

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Toimintamalli tarjoaa menetelmiä tukea ikääntyneen mielenterveyttä heitä kohtaaville toimijoille. Ikääntynyt saa apua siinä tilanteessa, jossa tuo huoltaan esiin, riippumatta mistä sitä  hakee. Näin pyritään estämään tilanteiden vakavoituminen. 

Toimintaympäristö **

Ikääntyneiden psykososiaalinen tuki on usein riittämätöntä ja tarpeet jäävät huomiotta. Tyydyttymättömät psykososiaaliset tarpeet heijastuvat myös omaisten elämään. Psykososiaaliset tarpeet tulisi tunnistaa ja niihin tulisi puuttua, jotta ikääntyneet voivat asua kodeissaan mahdollisimman pitkään. Psykososiaaliset tarpeet tulisi asettaa fyysisten tarpeiden tasolle. ( Aerschot, Kadi, Rodrigues, Filipovič, Hlebec & Aaltonen 2022.) Ikääntyneet, läheiset ja ammattilaiset ovat liian usein pulmien kanssa ilman ratkaisuja. Ikääntyneen arkea voivat kuormittaa esimerkiksi yksinäisyys, päihteet ja psyykkinen jaksamattomuus.

Mielenterveyteen voidaan vaikuttaa monilla muilla toimenpiteillä sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi. Mielenterveyttä edistävässä työssä kunnilla ja kansalaisjärjestöillä on merkittävä rooli. Mielenterveyden tukeminen kaikilla tasoilla tuottaa henkistä ja aineellista hyvinvointia. (Vorma, Rotko, Larivaara & Kosloff 2020.)

Ehkäisevä päihdetyö kuuluu kuntien ja hyvinvointialueiden lakisääteisiin tehtäviin. Mielenterveystyöhön kuuluu mielenterveyttä suojaaviin ja sitä vaarantaviin tekijöihin liittyvä yksilön ja perheen psykososiaalinen tuki sekä yksilön ja yhteisön psykososiaalisen tuen yhteensovittaminen.

 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Toimintamallia on aloitettu kehittämään Tulevaisuuden kotona asumista tukevat palvelut iäkkäille -hankkeessa vuoden 2023 aikana ja kehittäminen on alkuvaiheessa. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella Terapiat etulinjaan ja Neljän tuulen mallin kehittämistyö on alkanut jo aiemmin, joten oli luonteva lähteä soveltamaan jo tehtyä työtä ikääntyneiden palveluihin. Terapiat etulinjaan mallin laajentaminen ikääntyneiden palveluihin on kirjattuna myös hankesuunnitelman toimenpiteiksi. 

Ikääntyneiden psykososiaalisen tuen toimintamallin kehittäminen alkoi Terapiat etulinjaan sekä Neljän tuulen toimintamallien kehittämisestä kertyneen tiedon hyödyntämisen lisäksi toteuttamalla taustakartoitus:

  • Kysymällä puhelin-, Teams- ja sähköpostikeskusteluissa Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen ikääntyneitä kohtaavilta toimijoilta, miten mielenterveys- ja riippuvuusilmiöt näkyvät arjessa. Keskusteluja käytiin yhteensä noin 70 hyvinvointialueen, kuntien ja kolmannen sektorin toimijan kanssa. 
  • Hyödyntämällä vuonna 2022  toteutetun A-klinikkasäätiön ja Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen toimijoiden kyselyä päihde- ja riippuvuustyön osaamisen ja yhteistyön kehittämistarpeista. Vanhuspalveluista kyselyyn vastasi 35 työntekijää.
  • Osallistamalla ikääntyneitä järjestämällä mielen hyvinvointia tukevia tilaisuuksia, joissa esiteltiin Mielenterveystalo.fi omahoito-ohjelmia, tehtiin harjoituksia yhdessä ja keskusteltiin neljän tuulen ilmiöistä. Tilaisuuksia järjestettiin Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen kunnissa ja osallistujia oli yhteensä noin 160. Ikääntyneille järjestettiin myös Hyvä mieli ikä kaikki luento yhteistyössä Porvoon kansalaisopiston kanssa, johon ilmoittautuneita oli 112. 

Taustakartoituksesta nousi esiin:

  • Ikääntyneiden mielenterveys- ja riippuvuusilmiöiden tunnistamisen haasteet
  • Epävarmuus, kenelle ikääntyneen mielenterveyden tukeminen kuuluu
  • Tarve tiedolle palveluista ja yhteistyökumppaneista
  • Tarve konkreettisille auttamisen ja tukemisen keinoille 
  • Tarve varhaisen puheeksi oton ja lyhytneuvonnan osaamisen vahvistamiseen
  • Ikääntyneillä on tarve tiedolle, miten mielen taitoja voi kehittää ja mistä saa apua vaikeissa elämäntilanteissa

 

 

Tavoiteltu muutos

Toimintamalli tarjoaa menetelmiä tukea ikääntyneen mielenterveyttä heitä kohtaaville hyvinvointialueen, kunnan ja kolmannen sektorin toimijoille. Ikääntynyt saa apua nopeasti siinä tilanteessa, jossa hän tuo huoltaan esiin, riippumatta mistä sitä hakee. Toimintamallin avulla pyritään estämään tilanteen vakavoituminen.

Toimintamallin avulla vahvistetaan osaamisen lisäksi myös asennetta: "Kenelle asia kuuluu?" - kuuluu sinulle - ikääntyneen mielenterveyden tukeminen kuuluu meille kaikille. Jokainen kohtaavaa työtä tekevä voi tehdä osansa ikääntyneen mielenterveyden tukemiseksi. Mielenterveyden häiriöt alkavat usein lievinä. Varhainen puuttuminen ja tuki on usein riittävä apu ja intensiivisemmälle palvelulle ei ole tarvetta. Toimintamallin avulla pyritään välttämään ikääntyneen ohjaamista palvelusta toiseen tilanteessa, jossa ikääntynyttä voidaan tukea kevyin menetelmin. Palvelusta toiseen ohjaamisen yhteydessä kasvaa riski, että voimavarat eivät riitä seuraavaan palveluun hakeutumiseen. Ikääntynyt ohjataan tarvittaessa intensiivisemmän tuen äärelle, jos hänellä on vakavampi tai monimutkaisempi tilanne.

Toimintamallin välillinen vaikutus on myös mielenterveyden stigmaan vaikuttaminen. Kun tukea on saatavilla niissä palveluissa joita ikääntyneellä on tapana käyttää, kynnys tuen pyytämiseen madaltuu ja riski tilanteen vakavoitumiseen vähenee.

Muutoksen mittaaminen

Ikääntyneiden psykososiaalisen tuen toimintamallin vaikuttavuudesta ei ole ehtinyt kertymään kokemuksia hankkeen lyhyen keston vuoksi. Kunhan kokemuksia alkaa kertyä, tavoiteltujen muutosten mittaamisessa hyödynnetään mm. seuraavia kysymyksiä:

  • Kuinka moni on käynyt ohjattu omahoitokoulutuksen
    • onko koulutus koettu hyödylliseksi
    • kuinka monta kertaa on toteutettu ohjattu omahoitoa
    • mitä ohjattua omahoitoa on toteutettu
    • asiakkaan kokemus
    • toteuttajan kokemus
  • Kuinka moni on käynyt Neljän tuulen koulutuksen
    • onko koulutus koettu hyödylliseksi
    • kuinka monta kertaa on toteutettu puheeksi ottoa ja lyhytneuvontaa
    • onko hyödynnetty oirearvioita, mitä (esim. AUDIT, BBGS, GDS-15)
    • asiakkaan kokemus
    • toteuttajan kokemus
  • Kuinka monta toimijaa on etsivän vanhustyön ikäverkostossa
    • onko yhteistyö eri toimijoiden välillä vahvistunut
  • Kuinka monta ikääntynyttä osallistui mielen hyvinvointia tukeviin tilaisuuksiin
Toteutussuunnitelma

Hankkeen aikana aloitettiin keräämään kokemuksia ohjatusta omahoidosta yhteistyössä kolmen kunnan kanssa ja koulutuksen ehti käydä 11 henkilöä. Kokemuksia ohjatun omahoidon toteuttamisesta ei ehditty saada. 

Hankkeen aikana ohjattu omahoito koulutustunnuksia on tilattu 11 henkilölle, jotka työskentelevät hyvinvointialueella, kunnissa ja kolmannella sektorilla. Koulutuksen käyneille tullaan järjestämään taitopaja, jossa reflektoidaan oppimista ja harjoitellaan taitoja. Lisäksi taitopajassa sovitaan tiedon keruun tavasta, jotta kokemuksista ja vaikuttavuudesta saadaan dataa.

Hankkeen aikana Itä-Uudenmaan  hyvinvointialueen ehkäisevän työn koordinaattori valmisteli neljän tuulen koulutuksia ja käyttöönotto ajoittuu vuodelle 2024.

Keskeistä toimintamallin kehittämisessä on saada tietoa sekä ohjattu omahoitokoulutuksen että Neljän tuulen koulutuksen käyneiltä, saako koulutuksista välineitä oman työn toteuttamiseen ja saako ikääntynyt tarvitsemaansa apua ja tukea.

Toimintamallin juurtumisen ja vaikuttavuuden edellytyksiä ovat

  • johdon sitoutuminen
  • tiedon keruu
  • avoin ja luottamuksellinen yhteistyö

Jatkossa tiedon keräämisen ja kirjaamiseen yhtenäisiä käytänteitä on tärkeä täsmentää. On hyvä käydä myös keskustelua, miten tiedon kerääminen on mahdollista toteuttaa kuntien ja kolmannen sektorin kanssa yhteistyössä tietosuoja huomioiden.

Toimintamallin riskinä on, että toimijat kokevat epävarmuutta kokeilla ohjattua omahoitoa ja/tai puheeksi ottoa, jos eivät luota omaan osaamiseensa ja menetelmien vaikuttavuuteen.  Parhaimmillaan ikääntyneen positiivinen palaute antaa intoa jatkaa menetelmien hyödyntämistä. Riskinä on myös se, että tiedon keruu ei toteudu, jolloin vaikuttavuutta ei voida osoittaa.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Toimintamallia kehitetään yhteistyössä hyvinvointialueen, kuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden sekä alueen ikääntyneiden kanssa. Heidän kokemuksensa kehittämistyössä on ensiarvoisen tärkeä ja kehittämisen suuntaa ohjaava.

Toimintamallia kehittäessä on noussut muutama keskeinen kysymys ikääntyneitä kohtaavilta toimijoilta.

”Siirtyykö hyvinvointialueen mielenterveyspalveluiden vastuuta kunnille ja kolmannelle sektorille?” Toimintamallin avulla halutaan tarjota ohjattu omahoitokoulutus ja neljän tuulen koulutus koko hyvinvointialueen käyttöön. Koulutusten avulla voidaan vahvistaa kohtaamisosaamista mielenterveyden teemojen äärellä ja antaa keinoja tukea. Hoidollinen vastuu on hyvinvointialueen ammattilaisilla.

”Vaikeutuuko ikääntyneiden mielenterveyspalveluihin pääsy?” Toimintamallin avulla pyritään estämään pulmatilanteen vakavoituminen ja vaikuttamaan näin ollen osaltaan mielenterveyspalveluiden ruuhkautumiseen, jolloin intensiivisempää palvelua tarvitsevat pääsevät nopeammin hoitoon. 

”Minulla ei ole aiempaa mielenterveysosaamista. Voinko käydä ohjattu omahoitokoulutuksen?” Kuka tahansa voi kehittyä vaikuttavien omahoito-ohjelmien taitavaksi toteuttajaksi.

Ikääntyneet ovat ehdottaneet, voisiko ohjattua omahoitoa toteuttaa ryhmätoimintana. 

Ratkaisun perusidea **

Ikääntyneiden psykososiaalisen tuen toimintamallissa hyödynnetään Terapiat etulinjaan ja Neljän tuulen toimintamalleja. Keskeistä ovat porrasteisen palvelujärjestelmän hyte-palveluiden ja 1. portaan vahvistaminen seuraavin keinoin: 

  • Tieto ikääntyneiden kotona asumista tukevista palveluista yhteen paikkaan 
  • Koulutus hyvinvointialueen, kuntien ja kolmannen sektorin ikääntyneitä kohtaaville toimijoille Terapiat etulinjaan toimintamallin mukaiseen ohjattuun omahoitoon (masennus, ahdistus, unettomuus) 
  • Koulutus hyvinvointialueen, kuntien ja kolmannen sektorin ikääntyneitä kohtaaville toimijoille Neljän tuulen toimintamalliin 
  • Vahvistetaan etsivän vanhustyön toimintatapaa yhdessä hyvinvointialueen, kuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa perustamalla ikäverkosto 
  • Vahvistetaan ikääntyneiden mielen hyvinvoinnin taitoja tutustuen yhteisöllisesti Mielenterveystalo.fi verkkosivuston omahoito-ohjelmiin ja Neljän tuulen ilmiöihin 

Tieto ikääntyneiden kotona asumista tukevista palveluista yhteen paikkaan. Tiedon avulla voidaan kertoa ikääntyneelle olemassa olevista mahdollisuuksista ja auttaa ikääntynyttä tekemään valintoja. Tulevaisuudessa käytössä tulee olemaan digitaalinen alusta, josta hyvinvointialueen asukkaat ja ammattilaiset voivat hakea monialaisia hyvinvointia, terveyttä ja osallisuutta edistäviä palveluja.

Koulutus ohjattuun omahoitoon ja Neljän tuulen toimintamalliin. Koulutuksia tarjotaan ikääntyneitä kohtaaville toimijoille, esimerkiksi

  • Hyvinvointialueella ikääntyneiden palveluiden asiakasohjaus, muistipoliklinikka, päivätoiminta, kotihoito
  • Kunnissa seniorityöntekijät, toiminnanohjaajat, liikunnanohjaajat
  • Kolmannella sektorilla diakonit, säätiöiden ja järjestöjen ammattilaiset

Terapiat etulinjaan toimintamallin mukainen ohjattu omahoito perustuu Mielenterveystalo.fi omahoito-ohjelmiin. Ohjattu omahoito on usein riittävä apu kuormittavissa elämäntilanteissa ja yleisissä mielenterveyden häiriöissä.  Ohjattu omahoito koostuu 1-3 käyntikerrasta ja rakentuu asiakkaan toteuttamasta itsenäisestä omahoitotyöskentelystä sekä ammattilaisen tuesta. Ammattilainen auttaa asiakasta valitsemaan omahoito-ohjelman, asettamaan tavoitteen, harjoittelemaan taitoja ja seuraamaan hoidon vaikuttavuutta.  

Ohjatun omahoidon osaajaksi kouluttautuminen ei vaadi ennakkotietoja mielenterveyden häiriöistä.  Kouluttautuminen ohjattujen omahoitojen toteuttajaksi kestää 4-5 tuntia ja toteutuu verkkokoulutuksena. Koulutuksen jälkeen kohtaavaa työtä tekevä osaa soveltaa masennuksen, ahdistuksen ja unettomuuden ohjattua omahoitoa käytännössä. Koulutuksen jälkeen taitoja voi harjoitella taitopajoissa. Hyte-portaan toimijoille tarjottavaan ohjattu omahoitokoulutukseen kuuluu eettinen osuus, jossa kerrotaan hoidollisen vastuun kuuluvan hyvinvointialueen ammattilaisille. 

Neljän tuulen toimintamallissa ehkäistään mielenterveyden heikkenemistä, päihdehaittoja, ongelmapelaamista sekä lähisuhde- ja muuta väkivaltaa. Näitä ilmiötä ehkäisemällä pyritään ehkäisemään myös ilmiöihin liittyviä kuolemia. Neljän tuulen ilmiöitä ehkäistään 1) vahvistamalla ilmiöiltä suojaavia tekijöitä ja ehkäisemällä riskitekijöitä 2) huomioimalla ilmiöiden yhteys toisiinsa 3) vahvistamalla puheeksi ottoa sekä antamalla neuvontaa ja ohjausta 3) tuottamalla tietoa, viestimällä ja kouluttamalla 4) edistämällä terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta yhteistyössä kuntien, hyvinvointialueen ja kolmannen sektorin kanssa.  

Koulutuksessa korostuvat varhaisen tunnistamisen ja puheeksi oton sekä lyhytneuvonnan osaamisen vahvistaminen. Koulutuksen jälkeen kohtaavaa työtä tekevä osaa ottaa ikääntyneen kanssa puheeksi neljän tuulen ilmiöitä, hänellä on keinoja tukea ja hän osaa tarvittaessa ohjata asiakkaan sopivan palvelun äärelle.

Vahvistetaan etsivän vanhustyön toimintatapaa perustamalla alueen ikääntyneiden parissa työskentelevien yhteinen ikäverkosto. Verkoston tarkoitus on tehdä toisen työ tutuksi ja sopia yhteisen työn toimintatavoista. Kumppanuusverkostoa tiivistämällä pyritään ehkäisemään palvelukatveita, joissa ikääntyneen on vaikea löytää sopivaa palvelua.

Vahvistetaan ikääntyneiden mielen terveyden taitoja tutustuen yhteisöllisesti Mielenterveystalo.fi omahoito-ohjelmiin sekä neljän tuulen ilmiöihin. Tilaisuuksien avulla kannustetaan pohtimaan miten voi itse vahvistaa mielen taitoja, harjoitellaan taitoja yhdessä ja annetaan tietoa mistä saa apua tarvittaessa.