Ikääntyneiden psykososiaalisen tuen toimintamalli

Toimintamalli tarjoaa menetelmiä tukea ikääntyneen mielenterveyttä heitä kohtaaville toimijoille. Ikääntynyt saa apua siinä tilanteessa, jossa tuo huoltaan esiin, riippumatta mistä sitä  hakee. Näin pyritään estämään tilanteiden vakavoituminen. 

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Ikääntyneiden psykososiaalisen tuen toimintamalli
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Toimintamalli tarjoaa menetelmiä tukea ikääntyneen mielenterveyttä heitä kohtaaville toimijoille. Ikääntynyt saa apua siinä tilanteessa, jossa tuo huoltaan esiin, riippumatta mistä sitä  hakee. Näin pyritään estämään tilanteiden vakavoituminen. 

Toteutuspaikka
Toimintamallia on kehitetty Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen, kuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa yhdessä.
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Tekijä

Virpi Paananen

Luotu

10.10.2023

Viimeksi muokattu

24.10.2023
Ratkaisun perusidea **

Ikääntyneiden psykososiaalisen tuen toimintamallissa hyödynnetään Terapiat etulinjaan ja Neljän tuulen toimintamalleja. Keskeistä ovat porrasteisen palvelujärjestelmän hyte-palveluiden ja 1. portaan vahvistaminen seuraavin keinoin: 

  • Tieto ikääntyneiden kotona asumista tukevista palveluista yhteen paikkaan 
  • Koulutus hyvinvointialueen, kuntien ja kolmannen sektorin ikääntyneitä kohtaaville toimijoille Terapiat etulinjaan toimintamallin mukaiseen ohjattuun omahoitoon (masennus, ahdistus, unettomuus) 
  • Koulutus hyvinvointialueen, kuntien ja kolmannen sektorin ikääntyneitä kohtaaville toimijoille Neljän tuulen toimintamalliin 
  • Vahvistetaan etsivän vanhustyön toimintatapaa yhdessä hyvinvointialueen, kuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa perustamalla ikäverkosto 
  • Vahvistetaan ikääntyneiden mielen hyvinvoinnin taitoja tutustuen yhteisöllisesti Mielenterveystalo.fi verkkosivuston omahoito-ohjelmiin ja Neljän tuulen ilmiöihin 

Tieto ikääntyneiden kotona asumista tukevista palveluista yhteen paikkaan. Tiedon avulla voidaan kertoa ikääntyneelle olemassa olevista mahdollisuuksista ja auttaa ikääntynyttä tekemään valintoja. Tulevaisuudessa käytössä tulee olemaan digitaalinen alusta, josta hyvinvointialueen asukkaat ja ammattilaiset voivat hakea monialaisia hyvinvointia, terveyttä ja osallisuutta edistäviä palveluja.

Koulutus ohjattuun omahoitoon ja Neljän tuulen toimintamalliin. Koulutuksia tarjotaan ikääntyneitä kohtaaville toimijoille, esimerkiksi

  • Hyvinvointialueella ikääntyneiden palveluiden asiakasohjaus, muistipoliklinikka, päivätoiminta, kotihoito
  • Kunnissa seniorityöntekijät, toiminnanohjaajat, liikunnanohjaajat
  • Kolmannella sektorilla diakonit, säätiöiden ja järjestöjen ammattilaiset

Terapiat etulinjaan toimintamallin mukainen ohjattu omahoito perustuu Mielenterveystalo.fi omahoito-ohjelmiin. Ohjattu omahoito on usein riittävä apu kuormittavissa elämäntilanteissa ja yleisissä mielenterveyden häiriöissä.  Ohjattu omahoito koostuu 1-3 käyntikerrasta ja rakentuu asiakkaan toteuttamasta itsenäisestä omahoitotyöskentelystä sekä ammattilaisen tuesta. Ammattilainen auttaa asiakasta valitsemaan omahoito-ohjelman, asettamaan tavoitteen, harjoittelemaan taitoja ja seuraamaan hoidon vaikuttavuutta.  

Ohjatun omahoidon osaajaksi kouluttautuminen ei vaadi ennakkotietoja mielenterveyden häiriöistä.  Kouluttautuminen ohjattujen omahoitojen toteuttajaksi kestää 4-5 tuntia ja toteutuu verkkokoulutuksena. Koulutuksen jälkeen kohtaavaa työtä tekevä osaa soveltaa masennuksen, ahdistuksen ja unettomuuden ohjattua omahoitoa käytännössä. Koulutuksen jälkeen taitoja voi harjoitella taitopajoissa. Hyte-portaan toimijoille tarjottavaan ohjattu omahoitokoulutukseen kuuluu eettinen osuus, jossa kerrotaan hoidollisen vastuun kuuluvan hyvinvointialueen ammattilaisille. 

Neljän tuulen toimintamallissa ehkäistään mielenterveyden heikkenemistä, päihdehaittoja, ongelmapelaamista sekä lähisuhde- ja muuta väkivaltaa. Näitä ilmiötä ehkäisemällä pyritään ehkäisemään myös ilmiöihin liittyviä kuolemia. Neljän tuulen ilmiöitä ehkäistään 1) vahvistamalla ilmiöiltä suojaavia tekijöitä ja ehkäisemällä riskitekijöitä 2) huomioimalla ilmiöiden yhteys toisiinsa 3) vahvistamalla puheeksi ottoa sekä antamalla neuvontaa ja ohjausta 3) tuottamalla tietoa, viestimällä ja kouluttamalla 4) edistämällä terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta yhteistyössä kuntien, hyvinvointialueen ja kolmannen sektorin kanssa.  

Koulutuksessa korostuvat varhaisen tunnistamisen ja puheeksi oton sekä lyhytneuvonnan osaamisen vahvistaminen. Koulutuksen jälkeen kohtaavaa työtä tekevä osaa ottaa ikääntyneen kanssa puheeksi neljän tuulen ilmiöitä, hänellä on keinoja tukea ja hän osaa tarvittaessa ohjata asiakkaan sopivan palvelun äärelle.

Vahvistetaan etsivän vanhustyön toimintatapaa perustamalla alueen ikääntyneiden parissa työskentelevien yhteinen ikäverkosto. Verkoston tarkoitus on tehdä toisen työ tutuksi ja sopia yhteisen työn toimintatavoista. Kumppanuusverkostoa tiivistämällä pyritään ehkäisemään palvelukatveita, joissa ikääntyneen on vaikea löytää sopivaa palvelua.

Vahvistetaan ikääntyneiden mielen terveyden taitoja tutustuen yhteisöllisesti Mielenterveystalo.fi omahoito-ohjelmiin sekä neljän tuulen ilmiöihin. Tilaisuuksien avulla kannustetaan pohtimaan miten voi itse vahvistaa mielen taitoja, harjoitellaan taitoja yhdessä ja annetaan tietoa mistä saa apua tarvittaessa.

Toimintaympäristö **

Ikääntyneiden psykososiaalinen tuki on usein riittämätöntä ja tarpeet jäävät huomiotta. Tyydyttymättömät psykososiaaliset tarpeet heijastuvat myös omaisten elämään. Psykososiaaliset tarpeet tulisi tunnistaa ja niihin tulisi puuttua, jotta ikääntyneet voivat asua kodeissaan mahdollisimman pitkään. Psykososiaaliset tarpeet tulisi asettaa fyysisten tarpeiden tasolle. ( Aerschot, Kadi, Rodrigues, Filipovič, Hlebec & Aaltonen 2022.) Ikääntyneet, läheiset ja ammattilaiset ovat liian usein pulmien kanssa ilman ratkaisuja. Ikääntyneen arkea voivat kuormittaa esimerkiksi yksinäisyys, päihteet ja psyykkinen jaksamattomuus.

Mielenterveyteen voidaan vaikuttaa monilla muilla toimenpiteillä sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi. Mielenterveyttä edistävässä työssä kunnilla ja kansalaisjärjestöillä on merkittävä rooli. Mielenterveyden tukeminen kaikilla tasoilla tuottaa henkistä ja aineellista hyvinvointia. (Vorma, Rotko, Larivaara & Kosloff 2020.)

Ehkäisevä päihdetyö kuuluu kuntien ja hyvinvointialueiden lakisääteisiin tehtäviin. Mielenterveystyöhön kuuluu mielenterveyttä suojaaviin ja sitä vaarantaviin tekijöihin liittyvä yksilön ja perheen psykososiaalinen tuki sekä yksilön ja yhteisön psykososiaalisen tuen yhteensovittaminen.

 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Toimintamallia kehitetään yhteistyössä hyvinvointialueen, kuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden sekä alueen ikääntyneiden kanssa. Heidän kokemuksensa kehittämistyössä on ensiarvoisen tärkeä ja kehittämisen suuntaa ohjaava.

Toimintamallia kehittäessä on noussut muutama keskeinen kysymys ikääntyneitä kohtaavilta toimijoilta.

”Siirtyykö hyvinvointialueen mielenterveyspalveluiden vastuuta kunnille ja kolmannelle sektorille?” Toimintamallin avulla halutaan tarjota ohjattu omahoitokoulutus ja neljän tuulen koulutus koko hyvinvointialueen käyttöön. Koulutusten avulla voidaan vahvistaa kohtaamisosaamista mielenterveyden teemojen äärellä ja antaa keinoja tukea. Hoidollinen vastuu on hyvinvointialueen ammattilaisilla.

”Vaikeutuuko ikääntyneiden mielenterveyspalveluihin pääsy?” Toimintamallin avulla pyritään estämään pulmatilanteen vakavoituminen ja vaikuttamaan näin ollen osaltaan mielenterveyspalveluiden ruuhkautumiseen, jolloin intensiivisempää palvelua tarvitsevat pääsevät nopeammin hoitoon. 

”Minulla ei ole aiempaa mielenterveysosaamista. Voinko käydä ohjattu omahoitokoulutuksen?” Kuka tahansa voi kehittyä vaikuttavien omahoito-ohjelmien taitavaksi toteuttajaksi.

Ikääntyneet ovat ehdottaneet, voisiko ohjattua omahoitoa toteuttaa ryhmätoimintana. 

Kansikuva
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen logo

Kehittämisen vaihe

icon/bulb Created with Sketch. Kehitteillä