Neljän tuulen toimintamalli on integroiva, yhdistävä, lähestymistapa päihde-, mielenterveys-, rahapeli- ja lähisuhdeväkivaltaongelmien varhaiseen tunnistamiseen ja tukeen. Tarkoituksena tuottaa apuvälineitä ammattilaisen työskentelyyn ja johtamiseen.
Toimintamalli on siirretty uuteen palveluun Innokylän toimituksen toimesta.
Toimintamalli Luotu: 23.10.2019 / Muokattu: 31.10.2019
* Toimintamallin julkaisemiseksi riittää minimissään perustietolomakkeen tähdellä merkittyjen kohtien täyttäminen. Suosittelemme kuitenkin, että kuvaatte toimintamallin laajemmin hyödyntäen kehittämisen polun eri vaiheita.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Kehittäkää tarvelähtöisesti huomioimalla eri toimijoiden näkökulmat ja tarpeet. Ottakaa kehitettävän asian kannalta merkitykselliset toimijat ja kumppanit mukaan heti kehittämisprosessin alusta alkaen. Ohjatkaa ja fasilitoikaa muutosta.
Kehittämistyötä toteutettiin Terveyden edistämisen määrärahalla vuosina 2017- 2019. Terveyden edistämisen määräraha on tarkoitettu terveyden edistämisen kokeilu- ja kehittämishankkeisiin sekä tutkimushankkeisiin ja ohjelmiin, hankkeet pääsääntöisesti 1-3-vuotisia.
Toiminta kiinnittyy keskeisiltä osin sosiaali- ja terveydenhuollon erilaisiin palveluihin, sillä palvelutarpeen selvittäminen ja avun järjestäminen ovat lakisääteisesti julkisen vallan tehtäviä. Lakien lisäksi toimintaa ohjaavat myös erilaiset toimintaohjelmat, joista keskeisenä on Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma. Sen tavoitteena on alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentäminen mm. alkoholin riskikäytön varhaisen tunnistamisen ja siihen kytkeytyvän mini-intervention keinoin (Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma, 2015).
Ehkäisevän päihdetyön tekemistä ja järjestämistä säätää Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015). Lain ja toimintaohjelman yhteisenä tavoitteena on edistää terveyden ja hyvinvoinnin tasa-arvoa, varmistaa ehkäisevän päihdetyön edellytykset koko maassa sekä tukea kunnissa ja alueilla tehtävän ehkäisevän työn kehittämistä ja tehostamista.
Neljän tuulen ilmiöt ovat uhka ihmisen hyvinvoinnille. Yksittäisinä ongelmina ne aiheuttavat suuria kustannuksia niin inhimillisesti kuin yhteiskunnallisestikin. Yhtäaikaisesti esiintyessään ne haastavat palvelujärjestelmän ja yksittäisten ammattilaisten kyvyn vastata esiinnousseeseen tarpeeseen. Palvelukohtaamisissa näiden tabuna ja yksityisinäkin pidettyjen ja voimakasta häpeää aiheuttavien ilmiöiden puheeksiotto voi olla vaikeaa sekä asiakkaalle että ammattilaiselle. Neljää tuulta yhdistää ymmärrys siitä, että ne kaikki ovat ehkäistävissä asiakkaan ja ammattilaisten välisenä, voimavaroja säästävänä yhteistyönä, yhteistoiminnallisin keinoin.
Mallin lähtökohtana on ymmärrys ihmisestä monimutkaisena kokonaisuutena, jonka elämään, tarpeisiin ja vaikeuksiin on aina olemassa monta tarkastelunäkökulmaa (holistinen ihmiskuva). Toisena lähtökohtana on ihmisen kunnioittava ja arvostava kohtaaminen asiakastilanteissa, ja asiakkaan äänen kuuleminen mm. avun- ja tuentarpeen määrittämisessä. Toiminta perustuu ajatukseen siitä, että yhden neljän tuulen ilmiön esiintyessä, kartoitetaan asiakastapaamisessa myös kaikkien muiden ilmiöiden mahdollinen esiintyvyys. Tilanteen ja palvelutarpeen kartoittamisessa hyödynnetään olemassa olevia työvälineitä (mm. Audit C, Lähisuhdeväkivallan suodatinkysymykset sekä 2-3 kysymystä mielenterveydestä ja rahapelipelaamisesta), joista on laadittu lomakkeet sekä asiakkaalle että työntekijälle.
Neljän tuulen hanke 2017-2019, toteuttajana Sosiaalialan osaamiskeskus Verso, Projektipäällikkö Helena Heinonen
Ohjausryhmä: Kirsi Kuusinen-James (pj), Susanna Leimio, Risto Raivio, Kirsi Uutela, Minna Kesänen, Helena Heinonen, Petteri Paasio, Paula Paloheimo, Sanna Hämäläinen
Mallinnusryhmä: Kirsi Kuusinen-James, Susanna Leimio, Minna Kesänen (THL), Tuomas Tenkanen (EHYT ry), Janette Ahvenainen, Mervi Piiroinen ja Jukka Hämäläinen (Nettomaster Oy)
Hyödyntäkää jo kehitettyjä malleja ja ratkaisuja. Kokeilkaa rohkeasti uusia ideoita. Oppikaa yhdessä kokeilusta ja parantakaa ratkaisua vähitellen.
Katso selvitys liitteenä: Toimivat mielenterveys- ja päihdepalvelut, Kristian Wahlbeck, Outi Hietala, Lauri Kuosmanen, David McDaid, Juha Mikkonen, Johannes Parkkonen, Kaarina Reini, Samuel Salovuori, Jouni Tourunen, Valtion selvitys ja tutkimustoiminta.
YhdessäMielin-hankkeen tavoitteena on ollut tuottaa tutkittua tietoa toimivista mielenterveys- ja päihdetyön malleista päättäjille. Hanke toteutettiin kirjallisuuskatsauksena, asiantuntijahaastatteluina, väestökyselynä ja kokemusasiantuntijoiden fokusryhmätyöskentelynä. Luonnos mielenterveys-ja päihdetyön toimivista malleista oli avoimesti kommentoitavissa Ota kantaa -sivustolla. Keskeisenä näkökulmana korostui näyttöön perustuvien tai hyviksi käytännöiksi todettujen hoitomallien painottaminen. Päähavaintona nousee myös esille uusien ihmislähtöisten, osallisuutta ja vertaisuutta tukevien toimintamallien luomat mahdollisuudet uudistaa mielenterveys- ja päihdepalveluja. Tutkimusnäyttö puoltaa perustason mielenterveys- ja päihdepalveluiden integraatiota perusterveydenhuoltoon. Monitoimijaiset mielenterveys- ja päihdepalvelut rakentuvat julkisia palveluja täydentävien järjestöjen palveluja hyödyntäen. Selvityksen mukaan mielenterveyspalveluihin ja mielenterveyden edistämiseen investoimalla on mahdollista vähentää mielenterveysongelmien epäsuoria kustannuksia – kuten tuottavuuskustannuksia – merkittävästi.
Yhtenä osana hanketta testattiin kustannusvertailu- ja -hyötymallia osoittamaan varhaisen puuttumisen merkitystä ja hyötyjä.
Taloudellisen kustannusvertailu- ja -hyötymallin tarkoitus on havainnollistaa varhaisen puuttumisen merkitystä ja hyötyjä. Tarkoitus ei ole esittää ratkaisuja vaan tuottaa apuvälineitä ajatteluun kuinka voidaan osoittaa ketkä ovat avun tarpeessa ja missä vaiheessa esiintyviin ongelmiin tulisi puuttua. Malli mukailee Case-tarinan kulkua.
Malli ei ole tekniseltä toteutukseltaan sellainen, että sitä voitaisiin sellaisenaan hyödyntää todellisissa palvelutilanteissa. Mallin avulla voidaan simuloida ja tuoda esille taloudellista ajattelua päätöksentekijöille ja henkilöstölle. Valitut mittarit ja esitetyt arvot mukailevat Case-tarinan kulkua.
Yhteiset palvelut, kohdennetut palvelut ja vaativa tuki ovat jokainen kuvattuna omilla välilehdillä.Tilannekuvaukset, eri vaiheessa käytetyt mittarit ja tarvetta vastaavat toimenpiteet ja niistä syntyvät välittömät kustannukset on kirjattu näkyviin.
Kustannusvertailu- välilehdellä on havainnollistettu ja vertailtu graafisesti kustannuksia yhteisten palveluiden, kohdennettujen palveluiden ja vaativan tuen välillä. Vertailu sellaisenaan on jo ajatuksia herättävä.
Mallissa on esitetty myös kustannushyötylaskelma - ja kaavio kumulatiivisesta taloudellisesta hyödystä, mikäli Case-tarinassa kuvattu henkilö saa säännöllisen tarvitsemansa riittävän tuen ja ammattiavun niin, ettei hän ajaudu kohdennettujen ja vaativan tuen palveluiden piiriin.
Kustannushyötyjä on kuvattu seuraavilta kymmeneltä vuodelta ja tulevaisuudessa saatavat kustannussäästöt on diskontattu 7 % laskentakorolla. Kustannushyödyksi on laskettu vain välittömät kohdennettujen palveluiden ja vaativan tuen vaatimat kustannukset, mikäli niitä ei syntyisi.
Neljän tuulen toimintatavassa huomioidaan seuraavat tekijät:
Toiminnan edellytyksiä ovat mm.
Jakakaa kehittämistuloksia ja arviointitietoa avoimesti muiden hyödynnettäväksi. Vakiinnuttakaa uusi toimintatapa osaksi strategiaa tai organisaation toimintaa, palvelukokonaisuutta tai ketjua. Kertokaa, miten se tapahtuu ja mitä se vaatii.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Neljän tuulen malli ensisijaisesti edistää asiakkaan hyvinvointia ja terveyttä. Toiminnalla ehkäistään lähisuhdeväkivaltaa, päihteistä ja rahapelaamisesta aiheutuvia haittoja sekä edistetään mielenterveyttä. Ilmiöiden syntysyiden ja vaikutusten ymmärretään olevan yksilö-, yhteisö- ja yhteiskuntatasoisia. Yksilön kokemukset vaikuttavat aina myös lähipiiriin, tukemalla yksilöä tuetaan myös läheisiä.
Neljän tuulen toimintamallin mahdollistavia asioita ovat:
Neljän tuulen toiminta- ja ajattelutapa
Arvostava kohtaaminen
Tilannekartoitus, puheeksiotto ja Mini-interventio
Dokumentointi, seuranta ja arviointi
Neljän tuulen toimintamallissa asiakastyössä keskeisiä tekijöitä ovat
Käytännön asiakastyön tulee perustua laadukkaisiin mittareihin, olla tavoitteellista ja kustakin tapaamisesta pitää kirjata keskeinen sisältö asianmukaisesti yhdessä asiakkaan kanssa.
Toiminnan edellytykset
Vaikka Neljän tuulen työn ydinedellytys on hyvä kohtaaminen, myös toiminnan rakenteelliset edellytykset tulee olla kunnossa. Työn tulee olla aidosti monialaista ja johtamisen perustua tietoon. Selkeiden ja kuvattujen palvelupolkujen tarve on ilmeinen ja se turvaa niin asiakkaan kuin työntekijän asemaa näiden ilkeiden ilmiöiden kanssa työskennellessä.
Neljä tuulta on...
...oikeus, keino ja valinta
Tällainen varhaisen tuen malli voi muuttaa kustannusten kertymisen rakennetta niin, että erikois- ja erityispalveluihin ohjautuvat yhä harvemmat asiakkaat. Myös varhaisessa vaiheessa annettu monitoimijainen tuki voi ehkäistä ongelmien kumuloitumista. Tämän katsotaan olevan sekä inhimillisesti että kustannusten näkökulmasta järkevää ja tehokasta toimintaa. Neljän tuulen toimintamalli tarjoaa oikea-aikaisempaa tukea tarttumalla varhemmin asioihin ja tekemällä näkyväksi erilaisten ilmiöiden takana olevia toisia ilmiöitä, jolloin juurisyyhyn päästään varhaisemmassa vaiheessa käsiksi.
Tarvitsemme edelleen syvää ja pitkälle erikoistunutta osaamista, mutta pienillä käytännönläheisillä toimintatavoilla (esim. kaikista Neljän tuulen ilmiöistä kysyminen samalla kyselyllä, mini-interventio ja motivoiva haastattelu työmenetelminä) voidaan tukea sitä hyvää kohtaamista, jolla mahdollistetaan asiakkaille ja potilaille kuulluksi ja arvostetuksi tuleminen. Samaa eetosta tulee toteuttaa myös kehittämis- ja johtamistyössä.
Jatkotyöstämisessä kustannushyötyjen, -vaikutuksen ja -vaikuttavuuden osalta tulee selvittää huolellisemmin, mitkä toimet ovat sekä inhimillisesti että kustannusten näkökulmasta hyödyllisiä. Tavoitteena ei ole jättää apua tarvitsevia ihmisiä ilman palveluja, vaan tunnistaa juurisyyt sekä tarjota apua ja tukea varhaisemmassa vaiheessa, jotta saadaan pienennettyä asiakkaalle ja hänen lähiyhteisölle koituvia haittoja sekä tämän lisäksi voidaan säästää yhteiskunnan taloudellisia kustannuksia.
VINKKI: Hyödynnä Oivalla ja ymmärrä -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvittele ja kokeile -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvaa ja jaa -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
Tarkistakaa vielä, että olette varmasti täyttäneet kaikki tähdillä (**) merkityt kohdat, ennen kuin merkitsette toimintamallin valmiiksi. Näiden kohtien täyttäminen takaa sen, että toimintamallista löytyvät ne tiedot, jotka edistävät mallin käyttöönottoa ja leviämistä.