Ikäihmisten psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn tukeminen etähoivapalveluna

Etähoivapalvelu Ylöjärven kaupungin ikäihmisten psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn tueksi, joka sisältää sekä yksilö-, että ryhmäkäyntejä palvelusuunnitelman mukaisesti.

Toimintaympäristö **

Vanhuspalvelulaki (980/2012) sekä Sosiaali -ja terveysministeriön laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:29) korostavat kotiin vietäviä palveluja, joilla voidaan tukea iäkkään henkilön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä, itsenäistä suoriutumista ja osallisuutta.

Tulevian vuosina ikääntyneiden määrä tulee kasvamaan. (Tilastokeskus). Palvelujen tarve kasvaa 80 ikävuoden jälkeen ja tämä merkitsee selkeitä haasteita erilaisten palvelujen järjestämiselle (Ylöjärven kaupunki 2019). Kotihoidon käyntimäärät Ylöjärvellä ovat lisääntyneet merkittävästi. Palvelun käyttäjillä on aiempaa enemmän hoidon ja avun tarvetta, joka on osaltaan lisännyt käyntien määrää.  Viimeisten kahden vuoden aikana uusien työntekijöiden hakijamäärät kotihoitoon, kuten muihinkin vanhusten palveluihin, ovat pienentyneet merkittävästi. 

Kotona tapahtuvan kuntoutuksen kehittäminen on nostettu käynnissä olevan Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus (PirSOTE) -hankkeen yhdeksi painopisteeksi. Ylöjärvellä on kehitetty monipuolisesti ikääntyneiden kuntouttavia palveluja.   Etähoivan sekä -kuntoutuksen kenojakin on jo kehitetty. Ylöjärven kotihoidossa etähoivaa on toteutettu jo helmikuusta 2020 alkaen.  Toiminta ei kuitenkaan ole vielä systemaattinen osa kotoa asumista tukevia palveluja. Kuntoutusmuodot keskittyvät usein fyysisen toimintakyvyn tukemiseen ja painopistettä tulisikin kääntää laaja-alaiseen toimintakyvyn tukemiseen. 

Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn tukeminen lisää elämänlaatua, vähentää kaatumisriskiä ja vahvistaa kykyä selviytyä päivittäisistä askareista. Tärkeää on tukea ihmisen omia voimavaroja ja toimintakykyä perustarpeista huolehtimisen rinnalla. (ETENE 2008).  Riippumatta iästä ja toimintakyvystä ihmisellä täytyy olla mahdollisuus elää hyvää ja omanlaistaan elämää omassa ympäristössään.  Hyvinvointi jaetaan yleensä kolmeen ulottuvuuteen: terveyteen, materiaaliseen hyvinvointiin ja koettuun hyvinvointiin tai elämänlaatuun. Yksilöllisen hyvinvoinnin osatekijöiksi taas luetaan sosiaaliset suhteet, itsensä toteuttaminen, onnellisuus ja sosiaalinen pääoma. Tärkein hyvinvoinnin mittari on henkilökohtainen kokemus omasta terveydestä ja hyvinvoinnista. 

Hyvinvointiteknologia on ollut jo pitkään osa kotiin vietäviä sosiaali- ja terveyspalveluja. - Erilaisia hankkeita on ollut valtakunnan tasolla jo 1990-luvun puolivälistä alkaen. Ajankohtaisesti on käynnissä  Kotona asumisen teknologiat ikäihmisille (KATI) -ohjelma, joka edistää uusien teknologioiden hyödyntämistä kotona asumisessa, kotihoidossa ja kotiin tuotavissa palveluissa. Ohjelma täydentää Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa.  Tulevaisuuden sote-keskus ohjelman tavoitteena on parantaa palvelujen saatavuutta sekä terveyden edistäminen.

 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

 

Mielenterveyden tukeminen ja edistäminen ei ole monimutkaista tai vaikeaa, vaan arkisia tekoja ja asioita. (Koivisto 2006; WHO 2021). Yksi tärkeimmistä mielenterveyden edistämisen tekijöistä on vuorovaikutus toisten ihmisten kanssa. Sosiaaliset suhteet saattavat kaventua ikääntymisen myötä ja esimerkiksi pandemia-aikana yhteydenpito omaisiin sekä vertaisiin on vaikeutunut ja fyysisiä kohtaamisia on jouduttu karsimaan.  Etäpalveluilla pystytään mahdollistamaan ikääntyneiden osallistuminen ryhmä ja virkistystoimintaan asuinpaikasta riippumatta ja myös silloin kun toimintakykyn haasteet estävät kodin ulkopuolella liikkumisen.

 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Mielenterveyden ongelmat koskettavat myös ikääntyneitä.  Yksinäisyys on merkittävä riskitekijä ikääntyneen hyvinvoinnin ja mielenterveyden kannalta.  Ylöjärvellä yli puolet 75 vuotta täyttäneistä asuu yksin.  

Tutkimukset ovat osoittaneet, että mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn ikääntyneiden parissa ole panostettu riittävästi (Mieli ry 2021).   Hyvä mielenterveys vahvistaa psyykkisen toimintakyvyn lisäksi myös fyysistä ja sosiaalista toimintakykyä.

Kotihoidon käyntimäärät Ylöjärvellä ovat lisääntyneet ja palvelun käyttäjillä on aiempaa enemmän hoidon ja avun tarvetta, joka on osaltaan lisännyt käyntien määrää. Välimatkat ovat pitkiä ja resurssia kuluu siirtymisiin.  Ylöjärvellä on kehitetty etähoivan sekä -kuntoutuksen kenoja ja valmius palvelun käyttöönotton on olemassa. Toiminta ei kuitenkaan ole vielä systemaattinen osa kotoa asumista tukevia palveluja.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kehittämiseen on osallistunut Ylöjärven kaupungin työntekijöitä, osana Tulevaisuuden sote-keskus ja Kotona asumisen teknologiat ikäihmisille- hankkeita. Sisältöä arkeen etäryhmätoiminnan kokeilujaksoa koordinoi hanketyöntekijä Teija Heiskanen. Ynteistyötä asiakasymmärryksen ja arvioinnin osalta on tehty Tampereen ammattikorkeakoulun yamk-opiskelijan kanssa.

Kehittäminen on sisältänyt yhteisiä työpajoja sekä taustatiedon keräämistä.

Lisätietoja:

Saarinen Suvi
Hankekoordinaattori (PirSote), Ylöjärven kaupunki

041 730 8442
etunimi.sukunimi@ylojarvi.fi

Tavoiteltu muutos
  • Toimintakykyä ja hyvinvointia tukevat palvelut ovat kiinteä osa tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusta
  • Hyvinvointia ja voimavaroja tuetaan yhdessä asiakkaan kanssa osana kaikkea kohtaamistyötä
  • Myönteisten ihmissuhteiden vahvistaminen ja omaisyhteistyön toteutuminen
  • Sähköiset palvelut ovat käytössä ja saavutettavuus turvattu myös reuna-alueilla
  • Kotihoidon resurssit kohdennetaan oikein ja saatavuus vahvistuu

 

Muutoksen mittaaminen

Toiminnasta kerätään sekä määrällistä että laadullista tietoa. Laadullisessa arvioinnissa painotetaan asiakkaan omaa tai omaisen kokemustietoa ja koettua hyvinvointia.

  • Osallistujamäärät ja kokeilukerrat.
  • Välitön palaute kokeilujen päätteeksi ja jatkuva palautteen kerääminen
  • Yhteistyötahojen kokemuksien kerääminen 
  • Kehittäjätiimien suullinen arviointi ja reflektointi
Liitteet
Toteutussuunnitelma

Toimintamallia pilotoitiin kahdessa eri osassa osana muuta palvelutarjontaa. Esimmäisessä osassa kotona asuville ikäihmisille tarjottiin hyvinvointia tukevia yksilökäyntejä ja toisessa kokeilujaksossa palvelutarjontaa täydennettiin ryhmätoiminnalla. Kokeilujaksot toteutetiin saman etäpalvelun kautta ja se sisälsi myös henkilöstön koulutuksen palvelun käyttöön.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **
  • Ylöjärven kaupungin ikääntyneet asukkaat ja heidän läheiset
  • Ikäihmisten palvelujen työntekijät ja sidosryhmät

Asiakasymmärrystä on kerätty aiemman tiedon kautta, haastattelemalla sekä kokemustiedon kautta. Kehittämistyön pohjalla on kotihoidon osastonhoitaja Eija Myllymäen VideoVisit-etähoito kehittämistehtävä (2020).  Käynnissä on YAMK-opinnäytetyö Ikäihmisten ja heidän läheisten kokemuksia kotikuntoutuksen vaikutuksista arkeen ja hyvinvointiin (TAMK).

Ratkaisun perusidea **

Toimintamallin tarkoituksena on vahvistaa etäpalvelujen käyttöä ikäihmisten laaja-alaisen toimintakyvyn tukemisessa. Kokeilujaksoissa pääpaino on ollut psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamisessa. 

Etäkäynnit tehdään aina sovittuna aikana ja käyntejä tekevät tutut Ylöjärven kaupungin työntekijät. Ryhmäkäynnit toteutetaan erillisen ohjelman mukaisesti.  Palvelu on aina osa hoito- ja palvelusuunnitelmaa. 

Liitteet
Suositus ikäihmisten psyykkisen toimintakyvyn tukemiseksi (Ylöjärven kaupungille koonnut M. Mäkisalo TAMK YAMK-opiskelija)
Suositus.png (123.85 KB)
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **
  • Etäpalvelujen käyttöönottoprosessi kuvattiin kokeilujaksoista saatujen huomioiden perusteella. Prosessi sisältää toimintaohjeet käyttöönotosta aina palvelun käytön lopettamiseen asti (Liite).
  • Tärkeää on, että etäpalvelu on osa hoito- ja kuntoutussuunnitelmaa. Myös koordinaatiovastuun määrittely on oleellista toiminnan juurruttamiseksi. 
  • Ylöjärven kaupunki toteuttaa etäkäynnit VideoVisit® HOME virtuaalihoitopalvelulla. Yhteistyö palvelun tarjoajan kanssa on edellytys toimivalle kokonaisuudelle.
Vinkit toimintamallin soveltajille **

Hyvinvointia tukevien etätoimintojen tuottaminen vaati siihen suunnattua työpanosta. Käyttöönoton koordinointi on ensiarvoisen tärkeää toiminnan vakiinnuttamiseksi. Koordinoinnissa voidaan hyödyntää olemassa olevia rakenteita, kuten asiakasohjausta, mutta kokemus on osoittanut, että etäpalveluihin on hyvä olla suunnattu työpanosta

Etäpalvelun käyttöönotto edellyttää työntekijöiden perehdyttämistä ja kouluttamista. Työntekijän tulee hallita käytössä oleva teknologia ja olla avoin sille ja sen tuomille mahdollisuuksille.

Hoito- ja palvelusuunnitelmassa tulee huomioida psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn tukemisen merkitys. Hoito- ja palvelusuunnitelman laatimisessa tulee olla mukana kaikki asiakkaan arjessa mukana olevat toimijat sekä omaisverkosto.

Toimintamallia voidaan soveltaa esimerkiksi mielenterveys- ja päihdekuntoutujien toimintakyvyn tukemisessa. Lisäksi toimintaa voidaan laajentaa esimerkiksi vammaispalveluihin tarjoamalla ryhmätoimintaa eri yhteyksissä.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **
  • Etäpalvelu on hyvä ja toimiva vaihtoehto, joka parhaimmillaan säästä resursseja 
  • Etäpalvelu on myös ympäristöystävällinen toimintamuoto
  • Etäpalvelulla voidaan tarjota myös ennaltaehkäisevää tukea
  • Parhaimmillaan vahvistaa kuulluksi tulemisen kokemusta, sillä etäkäynnin aikana huomio on täysin asiakkaassa eikä kiire tai muut häiritsevät tekijät vaikuta kohtaamiseen negatiivisesti.
  • Etäkäynnillä on läsnä paljon toimintakykyä ja voimavaroja.
  • Vuorovaikutus hoitajan kanssa on koettiin hyväksi ja kokeiluun osallistuneet olivat aktiivisia toimijoita.
  • Yhteydenotot koettiin merkityksellisinä ja piristävinä.
  • Kokeijaksossa mukana olleiden ikääntyneiden mielestä etäpalvelu on ollut helppoa, mielekästä ja luontevaa.
Liitteet