Innokylän innovaatiomalli

KUUSI KEHITTÄMISTEHTÄVÄÄ

Innokylämäinen avoin yhteiskehittäminen koostuu kuudesta keskeisestä kehittämistehtävästä, joiden suorittamisen tarkoituksena on taata onnistuneiden ratkaisujen syntyminen, pysyvän muutoksen aikaansaaminen sekä ratkaisujen jalostuminen avoimesti ja helposti hyödynnettäviksi toimintamalleiksi. 

Jokainen kehittämisprosessi on omanlaisensa. Kehittämiselle ei ole yhtä oikea kaavaa tai järjestystä. Tee kehittämistehtäviä siinä järjestyksessä sekä sillä tarkkuudella ja temmolla kuin on kehittämistyösi kannalta tarkoituksenmukaista. Hyödynnä kehittämistehtävissä monipuolisesti kehittämisen ja arvioinnin osallistavia menetelmiä.

1. Tunnista tarpeet

Perusta kehittäminen tarpeisiin. Ensimmäinen impulssi kehittämistarpeesta voi tulla moninaisista lähteistä, esimerkiksi kansalaisaloitteena, havaittuna puutteena työkäytännöissä, strategian valmistelussa, lakimuutoksena tai tutkimustuloksena. Tiettyyn asiaan tai haasteeseen kietoutuvat tarpeet voivat olla moninaisia ja keskenään ristiriitaisia ja ne muuntuvat tilanteiden mukaan. Identifioi haasteen kannalta merkitykselliset toimijaryhmät ja tunnista erilaiset tarpeet. Neuvottele, tarkenna ja sovita tarpeet kehittämistoiminnan yhteisiksi lähtökohdiksi. 

2. Muunna tarpeet tavoitteiksi

Muunna kehittämistoiminnan lähtökohtana olevat tarpeet selkeiksi kehittämisen tavoitteiksi. Muuntaminen ei ole mekaaninen toimenpide, vaan tehtävä joka edellyttää neuvotteluja ja yhteisistä tavoitteista sopimista. Tavoitteet voivat koskea esimerkiksi kehitettävän ratkaisun toteutustapaa, ominaisuuksia, toiminnallisuuksia ja suorituskykyä sekä niitä tuloksia, joita kehitettävällä ratkaisulla halutaan saada aikaiseksi.
 

3. Kehitä ratkaisuja

Turhan työn välttämiseksi etsi ja hyödynnä jo kehitettyjä malleja ja ratkaisuja ja räätälöi ne omaan toimintaympäristöösi sopivaksi. Mikäli et löydä sopivaa ratkaisua, ideoi ja kehitä täysin uusia ratkaisuja. Tarkastele kehitettävää ratkaisua käytäntönä, joka pystytään toteuttamaan toistuvasti samalla tavalla. Voit jäsentää ratkaisua erilaisten näkökulmien ja osatekijöiden avulla hyödyntämällä ratkaisujen kehittämisen matriisia. Älä pyri suunnittelemaan ratkaisua täysin valmiiksi ennen kokeilua, vaan paremminkin kokeile mahdollisimman pian alustavaakin ideaa. Kokeilu on paras tapa suunnitella ja jalostaa ratkaisua. (Hyödynnä ratkaisun jäsentämisessä näkökulmataulukkoa) 

4. Kokeile ja arvioi

Kehitelmien nopeat kokeilut ja ketterät arvioinnit ovat tehokas tapa kehittää, mutta se, missä määrin tämä on mahdollista, riippuu hyvin paljon kehitettävän ratkaisun luonteesta. Toisinaan ratkaisua on kehitettävä pidemmällä ennen kuin kokeilu on mahdollista. Suunnittele arviointi aina olennaiseksi osaksi kokeilua. Arviointi voi olla kevyempää tai systemaattisempaa arviointitarpeesta riippuen. Voit arvioida ratkaisun toteutusta ja/tai niitä tuloksia, joita ratkaisulla on tarkoitus saada aikaiseksi.

Huomioi tarvittavissa määrin seuraavat arvioinnin osa-alueet arviointia tehdessäsi:

• Täsmennä ne ratkaisun toteutuksen tavoitteet ja/tai tulostavoitteet, joiden suhteen arviointia tehdään.
• Johda tavoitteista arviointikysymykset, joihin arvioinnilla yritetään vastata.
• Määrittele kunkin arviointikysymyksen kohdalla ne kriteerit ja/tai indikaattorit, joiden avulla seurantaa ja arviointia tehdään. 
• Valitse menetelmät, joilla arviointia tehdään. Menetelmät voivat olla hyvin moninaisia ja niiden tulee palvella suunniteltua arviointia mahdollisimman hyvin sekä saada eri toimijoiden ääni kuuluviin.
• Voit tehdä seurantaa ja arviointia ennen ratkaisun toteutusta, toteutuksen aikana ja toteutuksen jälkeen. On hyvä seurata myös syntyviä tarkoittamattomia muutoksia.
• Tee kerätyn aineiston perusteella päätelmiä ja arviointia siitä, missä onnistuttiin ja missä epäonnistuttiin ja mistä nämä johtuivat.
• Korjaa ratkaisua tarvittaessa arvioinnin perusteella ja kokeile uudestaan.

5. Vakiinnuta käytännöksi

Mikäli kokeiluissa saavutettiin haluttuja tuloksia, vakiinnuta ratkaisu toimintaympäristöösi pysyväksi käytännöksi. Suunnittele vakiinnuttamiselle aikataulu sekä organisoi tarvittavat resurssit, perehdytykset ja koulutukset. Vakiinnuttaminen on sitä helpompaa, mitä vahvemmin ratkaisun kannalta keskeiset toimijat (esim. kansalaiset, ammattilaiset, johto, päätöksenteko ja muut kumppanit) ovat alun alkaen sitoutuneet ja osallistuneet yhteiseen kehittämistoimintaan.

6. Yleistä malliksi

Yleistä kehittämäsi ratkaisu toimintamalliksi siten, että se ei sisällä paikallista informaatiota eikä ratkaisun kehittämiseen liittyvää tietoa. Määritä käyttötarkoitus ja nosta esiin sellaiset keskeiset osatekijät ja vaiheet, joiden tulee toteutua kaikissa niissä ympäristöissä, joissa mallia sovelletaan. Toimintamalli toimii käyntikorttina, jonka avulla voit esitellä kehittämääsi ratkaisua eri yhteyksissä. Muut voivat hyödyntää toimintamallia omassa kehittämistoiminnassaan ja räätälöidä sen avulla omia ratkaisujaan. Korjaa toimintamallia sitä mukaan kun kokemukset sen soveltamisesta karttuvat. 

Voit hyödyntää ratkaisun jäsentelyssä Näkökulmataulukkoa