Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Innokylän tukiprosessi Sosiaali- ja terveysministeriön avustamille valtionavustushankkeille

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Kuvaus Innokylä tuesta valtionavustusta saaville hanketoimijoille: toimintamallien yhteiskehittämiseen, kokeiluun ja arviointiin. 
Hanketta valmistelevalle ministeriölle ja sektorilaitokselle: tukiprosessin kuvaus ja ehdotus tuen toimeenpanosta.  

Toimintaympäristö **

Lainsäädännnöllinen näkökulma- Asetus valtionavustuksesta
2 Luku 5 § Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma
Valtioneuvosto vahvistaa joka neljäs vuosi hallituksen valtiontaloutta koskevien päätösten kanssa yhteensopivan sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (kansallinen kehittämisohjelma). Kehittämisohjelmassa määritellään koko ohjelmakauden kattavat keskeisimmät sosiaali- ja terveyspoliittiset tavoitteet, kehittämistoiminnan ja valvonnan painopisteet sekä niiden toteuttamista tukevat keskeiset uudistus- ja lainsäädäntöhankkeet, ohjeet ja suositukset.

Organisatorinen näkökulma: STM:n ja THL välinen työnjako ja tulossopimus - Sopimuksessa määritellään keskeiset tavoitteet STMn ja THLn väliselle yhteistyölle. Sopimuksen "Oikea-aikaiset palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeisiin" - tavoitteessa: "THL kokoaa keskeiset ratkaisut ja parhaat käytännöt palveluiden uudistamisen ja integraation tueksi sekä koordinoi ja tekee kehittämisyhteistyötä keskeisten kansallisten, alueellisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa."

Yhteiskehittäminen ja Innokylä: Innokylä toimi keskeisenä työvälineenä ja yhteiskehittämisen alustana keskeisten ratkaisujen ja käytäntöjen kokoamisessa. Avoin tiedon ja kehittämistyön tulosten jakaminen edistää vertaiskehittämistä alueilla.

Muiden ministeriöden ja niiden alaisten laitosten keskinäinen työnjako

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Kts. tulossopimus

Innokylän ja yhteiskehittämisen hyödyntäminen aikaisemmissa valtionavustushankkeissa (KASTE-ohjelma, KÄRKI-hanke.) ei ole ollut yrityksistä huolimatta systemaattista. Syitä?

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Tarvitaan pysyvä ja selkeä rakenne kehittämistyön tueksi. Selkeämmät roolit strategisen ohjauksen, toimeenpanon ja alueellisen kehittämistyön välille

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

I vaihe : Kehittäjäjoukkoon kuuluvat STMn valtionavustushankekokonaisuutta valmistelevat virkahenkilöt, THLn hanketoimisto, Innokylän THL-tiimi, alueelliset hanketyöntekijät (hankevalmistelijat)
II vaihe: Alueelliset Innokylää hyödyntävät hanketoimijat ja heidän verkostonsa

Tavoiteltu muutos

Moninäkökulmaisen yhteiskehittäminen toteutuminen kehittämistyössä 

Strategian ja kehittämistyön linkittyminen toisiinsa ja niiden välinen vuoropuhelu - Kehittämistyön tulosten hyödyntäminen 

Keskeiset Innokylän tuen elementit on kuvattu niin, että vastaavaa mallia voidaan hyödyntää muissa valtionhallinnon ohjelmakokonaisuuksissa.

Muutoksen mittaaminen

Yhteikehittämisen toteutuminen

  • järjestetyt työpajat alueilla tukevat osallisuutta (työpajat ja menetelmät)
  • Tulsote-toimijoiden aktiivisuus toimintamallien levittämisessä (Innokylän some, kokonaisuuksien hyödyntäminen, työpajat, tapahtumat

Strategian ja kehittämistyön linkittyminen - Kehittämistyön tulosten hyödyntäminen

  • Hankekautena kirjattujen toimintamallien määrä ja oma-arviointi, tulosten hyödyntäminen STM:ssa
  • koontina innovaatiokatsaus 

Prosessin selkeys

  • STM hytödyntää yhteistyöprosessia myös seuraavilla valtionavustushankekausilla
  • Muiden ministeriöiden pilotoinnit 
Toteutussuunnitelma

- Osallistutaan valtionhankeavustusta valmistelevaan epäviralliseen ryhmään 
- Nimetään yhteyshenkilö THLn hanketoimiston ja Innokylän välille
- Innokylä-info ministeriön toimijoille, aluekoordinaattoreille sekä alueellisille hanketoimijoille 
- Valmistelevat tehtävät hanketoimiston ja Innokylän välillä ennen hankkeiden käynnistymistä
- Tuki hankekauden aikana (työpajat, maakuntakoulutukset, virtuaaliklinikat jne)

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

STMn valtionavustushankekokonaisuutta valmistelevat virkahenkilöt. Ministeriön alaisen laitoksen hankekokonaisuutta koordinoivat työntekijät, Innokylän THL-tiimi, Alueelliset hanketyöntekijät ja hankevalmistelijat

Ideointi

- Anu Muuri haastattelu (syitä siihen, ettei yhteistyö Innokylän välillä ole ollut systemaattista. Lisää kohtaan "strategiset lähtökohdat), Tulevaisuuden sote valtionavustushankkeen projektijohtaja, Innokylän strategisen ryhmän jäsen.
- Haastattelu Kirsi Paasovaara (STM), valtionavustushankkeiden valmistelu, Innokylän operatiivisen ryhmän pj.
- Niina Peränen ja Päivi Achte haastattelu - Innokylän tukipalvelut hanketoimiston näkökulmasta

Idean valinta

Eri toimijaryhmät painottuvat prosessin eri vaiheissa. Hankkeen valmisteluvaiheessa yhteistyö ohjaavan ministeriön kanssa  on keskeistä. Yhteistyö voidaan sopia suoraan tai hankekoordinaation kautta, jos sellainen on jo tiedossa.

Innokylän tuki hanketoimijoille on pisimmälle ideoitu, koska Innokylän palveluita on konseptoitu ja kehitetty vuosien varrella kehittämistyötä tekevien hanketoimijoiden kanssa. (KASTE, KÄRKI hankkeet). Prosessikokonaisuuden kehittämisessä vähemmälle ovat jääneet yhteistyörakenteen konseptointi strategisesta ohjauksesta vastaavan ministeriön kanssa sekä hankekoordinaation kanssa tehtävä yhteistyö. Erityisesti kiinnitetään huomiota ennen hankekautta tehtäviin toimenpiteisiin 

Idean konkretisointi ja visualisointi

Innokylä tarjoaa tukea valtionavustushankkeille kolmella eri tasolla: Yhteistyössä hanketoimiston kanssa, tarpeenmukaan aluekoordinaattoreiden kanssa yhteistyössä sekä kaikille avointen Innokylän palveluiden kautta. Kts. versio 1 liitteenä.

Idean testaus asiakkaalla

Idean toimivuutta testataan syksyn 2020 ja kevään 2021 aikana yhdessä hanketoimiston, aluekoordinaattoreiden ja alueellisten hanketoimijoiden kanssa.

Ratkaisun testaaminen

Innokylän alueelliset työpajat aluekoordinaattoreiden kanssa

- Kick off- Pirkanmaa ERVA-alue
-Arviointi-työpaja KYS Erva- Alue
-Asiakasosallisuus - päivä Uusima ERVA-alue
 

Innokylän kansalliset työpajat hanketoimiston kanssa yhteistyössä

- Osallisuus - verkostopäivä

Innokylän tuki hanketoimijoille

- Innokylän ABC-perehdytys ja Hyppää kehittämisen polulle -perehdytys

- Sotejohdon neuvottelupäivien yhteisesiintymisen suunnittelu, valmistelu ja toteutus

Ratkaisun perusidea **

Innokylä tarjoaa valtionavustusta saaville hanketoimijoille tukea toimintamallien yhteiskehittämiseen, kokeiluun ja arviointiin. Hanketta valmistelevalle ministeriölle ja sektorilaitokselle malli tarjoaa tukiprosessin kuvauksen ja ehdotuksen tuen toimeenpanosta.

ENNEN HANKEKAUTTA

Innokylän mukaanottaminen hankevalmisteluun (ministeriö)
- Aikaisempien kehittämistyön tulosten hyödyntäminen valmistelussa (koonti-Innokylästä)
- Innokylän tukikokonaisuus mukaan hankeoppaaseen

Innokylän hanketoimiston/koordinaation kumppanina
- Mukana hankevalmistelun työpajoissa
- Innokylän viestintäkanavien hyödyntäminen 
 

HANKEKAUDEN AIKANA

Innokylän tuki toimijoille  - sovitusti ja räätälöidysti Innokylän palvelupaketista mm.

- Innokylän verkkopalvelun käyttöönoton perusteet hankekokonaisuuden aloitustilaisuudessa
- Innokylän avoimet klinikat: ABC- koulutus ja Hyppää kehittämisen polulle kohdennettuna valtionavustusta saaville toimijoille
- Innokylän kaikille avoimet teema-koulutukset kehittämistyön eri teemoista
- Tuotekehitystyön erikoisammattitutkinto (valmennus)
- Räätälöidymmästä kehittämistyön tuesta esim työpajojen suunnittelu – ja fasilitointiavusta  neuvotellaaan  ja sovitaan  erikseen
- Innokylä tekee innovaatiokatsauksia, jotka ovat yhteenvetoja tai koosteita innovaatio- ja kehittämistoiminnan ajankohtaisista teemoista sekä Innokylän tietosisällöistä. Innovaatiokatsaukset tuottavat tietoa päätöksentekijöille, rahoittajalle, kehittäjille sekä kuntien ja järjestöjen ammattilaisille päätöksenteon ja kehittämisen tueksi. Innokylä tekee innovaatiokatsauksia ensisijaisesti suurten kansallisten ohjelmien ja kokonaisuuksien ehdotusten pohjalta. Innovaatiokatsausten toteutuksesta sovitaan erikseen.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Tuen mahdollistavat tekijät

  • Hyväksyntä tuen järjestämiselle ministerön ja sen alaisen laitoksen osalta (johdon neuvotteluissa tekemät päätökset tuesta)
  • Selkeät vastuut ja roolitukset toimialan ministeriön, sen alaisen laitoksen ja Innokylän välillä. (Yhteistyöstä sopiminen) ja vuoropuhelun mahdollistava rakenne em. toimijoiden kesken. (esim seuranta Innokylän strateginen ryhmän kautta)
  • Ohjeistus valtiohallinnon avustusta  hakeville ja saaville hanketoimijoille esim. kirjaus hankeoppaaseen
  • Yhteistyörakenteet ohjelman toimeenpanoa koordinoivan tahon kanssa. esim. hanketoimisto tai muu koortinaatiorakenne
  • Innokylän virtuaaliklinikat tarjolla hanketoimijoille (Innokylän ABC ja Hyppää kehittämisen polulle) koko ohjelmakauden ajan 1 krt/kk. Lisäksi kohdennettuja klinikoita eri alueiden toimijoille tarpeen mukaan aluekoordinaattoreiden "tilaamana".
  • Resurssit: Innokylän tarjoamassa tuessa ei liiku raha, vaan tuki on tarjolla THLn ja STM:n välisen tulossopimuksen puitteissa. Innokylä toimii THL:n Palvelujärjestelmän kehittäminen- tiimissä ja Innokylässä on 3 kokoaikaista työntekijää.
Vinkit toimintamallin soveltajille **

Kokemuksia ja oppeja Innokylän käytöstä ohjelmaohjauksessa 

Valmentava alkuinfo

Kehittämisen kohteen määrittely tulisi tehdä tarkemmin ja siihen tulisi saada tukea alkuvaiheessa, jo ennen hankkeiden aloitusta. Ohjelman hyötytavoitteet näyttäytyvät alussa kehittäjille liian yleisellä tasolla ja niiden pohjalta olisi hyvä käydä yhteistä keskustelua. Tämä lisäisi hankkeiden tulosten arvoa ja vaikutuksia pitkällä aikavälillä.

Hankkeiden käynnistyttyä Innokylän tuki on ollut aluksi teknistä. Myöhemmin lyhyissä infoissa ja säännöllisesti pidetyillä verkkoklinikoilla on ollut vaikea vastata laajoihin kysymyksiin kehittämisen kohteen sisällöistä prosessin jo alettua ja tuntematta substanssia tarkemmin.

Tiivis vuorovaikutus ja tuki alueille

Tässä aluekoordinaattoreiden tuki erityisen tärkeä, ml. millaisia toimintamalleja syntymässä ja mihin tulisi panostaa kullakin alueella. Jatkossa voisi alueellisesti tuettuna keskittyä keskeisimpiin kehityskohteisiin ja pyrkiä nivomaan ratkaisuja suuremmiksi palvelukokonaisuuksiksi. (Muu alueellinen kehittämistoiminta voisi hyödyntää Innokylän työkaluja myös edelleen omien tarpeidensa mukaan).  

Ohjauksen näkökulma

Olisi  tärkeä tuoda jo alusta alkaen esiin, miksi Innokylän verkkopalvelua hyödynnetään hankkeiden tulosten kirjaamisessa ja raportoinnin osana. Tämä voisi olla THL ja STM yhteistyössä pohdittava asia ts. ohjauksen näkökulma kirjaamisen hyötyihin. Millaisia toimintamalleja ja kehittämistoiminnan fokusointia erityisesti odotetaan? Miksi toimintamalleja kuvataan Innokylään? Millaisia ovat laadukkaat ja vaikuttavat kuvaukset ohjauksen näkökulmasta?

Vertaiskehittämisen tukeminen

Toimijoiden vuoropuhelu ja osaamisen jakaminen alueelta toiselle mahdollistuisi paremmin Innokylään perustetuilla  teemakohtaisilla kokonaisuuksilla kuin alueellisesti jäsenneltynä. Tällainen jäsentelyn on todettu  toimivan etenkin pienemmissä hanke – ja ohjelmakokonaisuuksissa esim. Mielenterveysstrategia.
 

Innokylä tullut tutuksi työvälineeksi

Kehittäjien keskuudessa Innokylä on vakiinnuttanut paikkansa kehittämistoimintaa tukevana työkaluna.

Kehittämistyöhön liittyvän osaamisen lisääminen

Innokylä on tarjonnut ohjelmakauden ajan tuotekehitystyön ammattitutkintoa yhteistyössä Verutum Oy:n kanssa. Em. koulutus jäntevöittää ja  systematisoi kehittämisprosessia sekä antaa eväitä konseptin ja toimintamallin laadukkaaseen kuvaamiseen.  Tarjolla koulutuksen kautta on myös työkaluja ja vertaisverkoston tukea. Hankekauden on aikana toteutunut kolmen ryhmän 1,5 vuotinen valmennus. Muutosjohtajuuden valmennuksessa on ollut aktiivisena noin 40 johtajaa ja esihenkilöä. Sote-kehittäjille suunnatussa valmennuksessa toteutettiin 2 ryhmää, joissa oli yhteensä 55 osallistujaa.

Innokylän Innovaatio –ja strategiaverkosto  on kansallinen foorumi yhteiskehittävälle vuoropuhelulle. Toiminta on avointa kaikille sosiaali- ja terveysalan kehittämistyötä tekeville toimijoille julkisella sektorilla, järjestöissä ja yrityksissä. Toimintaa toteutetaan yhteistyössä Innokylän ja kaikkien verkoston toimintaan osallistuvien toimijoiden kanssa. ). Kansallista verkostoa kannattaa hyödyntää alueellisen osaamisen ja innovaatiokyvykkyyden lisääjänä. Verkostossa on yli 650 jäsentä, 11/2023
 

Tämä prosessi soveltuu minkä tahansa toimialan tukiprosessiksi. Innokylä on avoin kaikille toimialoille.

Innokylän verkkopalvelua ja muita tukipalveluita ovat vuosina 2021-2023 hyödyntäneet mm. seuraavat ohjelmat: Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma​, Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus​, Mielenterveysstrategia​, Työkykyohjelma​, Toivo-ohjelma (Valtava – Virta)​, RAI​, Henkilökohtainen budjetointi​, Kotona asumisen teknologiat ikäihmisille (KATI) -ohjelma​, OTSO - Sosiaalihuollon osallistavien menetelmien pilotti​, Järjestöjen sote-muutostuki 

Jos toimialanne on kiinnostunut hyödyntämään Innokylän mahdollisuuksia, olkaa yhteydessä https://innokyla.fi/fi/yhteystiedot 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Hankekauden aikana

Innokylän verkkopalvelu

  • Innokylän verkkopalvelua on hyödynnettu  suurten kokonaisuuksien suunnittelussa, toteutuksessa ja ohjauksessa. Palvelu toimii sekä julkisena tietolähteenä että strategisen ohjauksen käytännöllisenä tukena.​

  • Pysyvä ja selkeä rakenne kehittämistyön tueksi -> Tieto kehittämistyön tuloksista jäsentyneenä käyttöön​

  • Ohjaus ja koordinointi helpompaa, koska kehittämistyö on koottu yhteen paikkaan.​

  • Strategian ja kehittämistyön linkittäminen toisiinsa ja niiden välisen vuoropuhelun vahvistuminen.​

  • Selkeät roolit strategisen ohjauksen, toimeenpanon ja alueellisen kehittämistyön välille​

  • Kokoaa ohjelmien arviointitiedon yhteen paikkaan ja tarjoaa ”näyteikkunan” kehittämistyölle -> Vertaisoppiminen ja kehittämistyön tulosten hyödyntäminen myös muilla alueilla. ​

  • Kehittämistyön tulokset jäävät talteen ja ovat hyödynnettävissä myös ohjelman päätyttyä​

  • Innokylän viestinnällinen tuki kehittämistyön ja sen tulosten näkyväksi tekemisessä

Työpajat ja kehittämistoiminnan tuki ja verkostotoiminta

Työpajoja järjestetään tarvelähtöisesti monitoimijaisille ja rajoja ylittäville kokonaisuuksille, kuten kansallisille ohjelmille ja hankekokonaisuuksille. Työpaja, sen kulku ja käytettävät menetelmät suunnitellaan yhdessä toimijoiden ja Innokylän työntekijöiden kesken kulloistenkin teemojen ja aiheiden pohjalta. Työpajat toteutetaan yhteistyössä toimijoiden kanssa ja osallistujat saavat työskentelyn ohessa ideoita Innokylän verkkopalvelun hyödyntämiseen. 

Innovaatio- ja startegiaverkosto on kansallinen foorumi yhteiskehittävälle vuoropuhelulle. Toiminta on avointa kaikille sosiaali- ja terveysalan kehittämistyötä tekeville toimijoille julkisella sektorilla, järjestöissä ja yrityksissä. Toimintaa toteutetaan yhteistyössä Innokylän ja kaikkien verkoston toimintaan osallistuvien toimijoiden kanssa.  Verkoston toimintaan voit tutustua täällä

Esimerkkinä Tulevaisuuden sotekeskusohjelma

Vuoden 2021 aikana Innokylän kautta toteutettiin 19 erilaista työpajatyyppistä tilaisuutta, joissa THLn Innokyläläiset olivat suunnittelemassa, fasilitoimassa tai sparraamassa verkostojen työskentelyä. Lisäksi Innokylä on ollut tukemassa alueellisia kehitysprojekteja, joiden parissa Innokylä on ollut mukana 22 työpajassa tai tilaisuudessa.

Posteri: Innokylä - kehittämistyö jatkuu

Posterissa esitellään Tulevaisuuden sotekeskusohjelman tuloksia Innokylän näkökulmasta. Ohjelma oli ensimmäisiä kansallisia ohjelmia, jotka hyödynsivät Innokylän palveluita ja verkkopalvelua. Palvelut kohdentuivat kehittämistoiminnan osaamisen lisäämiseen ja verkkopalvelun hyödyntäminen tulosten raportoinnin ja vertaiskehittämisen systematisointiin.

Tulevaisuuden sotekeskusohjelman aikana alueelliset hanketoimijat kirjasivat Innokylään n. 700 toimintamallia. Kuvaukset olivat hyvin eri tasoisia riippuen siitä, kuinka Innokylän verkkopalvelussa olevaa Kehittämisen polku työkalua oli hyödynnetty kehittämistoiminnana tulosten jäsentäjänä. Toukokuussa 2023 kuvauksista tehtiin analyysia sen perusteella, mihin vaiheeseen kuvauksessa oli päästy . Toukokuussa 2023 hankeaikaa oli jäljellä 1/2 vuotta

Toimintamalleja tai niiden kuvauksia on aloitettu yhteensä 418
Toimintamalleja, joissa arviointitietoa ja kuvausta ratkaisun keskeisistä elementeistä ts. kuvauksen pohjalta mahdollista saada käsitys ratkaisusta ja arviointia on tehty/mietitty -> 82 kpl

Toimintamalleja, joissa 1) kehittämistyö selkeästi aloitettu, mutta kuvaus kesken ja/tai arviointitieto puuttuu, 2) toimintamallit, joissa kehittämistyötä tehty, mutta kuvauksen osalta linkityksiä organisaation omille nettisivuille tai/ja liitteeksi lisättyjen dokumenttien sisältöjä ei avattuna Innokylän tekstikenttiin.  ->  190 kpl

Toimintamalleja, joissa on ainoastaan perustiedot tai/ja kuvaus toimintaympäristöstä ja kohderyhmästä. -> 146 kpl

Eroja kehitettävän kohteen (palvelu, tuote, prosessi) kokonaisuuden hahmottamisessa

-Palvelut ja niihin liittyviä prosesseja on kuvattu erikseen alueellisellakin tasolla. Samoin kuvattu esim. erikseen palveluita,  siihen liittyvää ammattilaisen menetelmäosaamista  ja palveluun liittyvän oppaan kokoamisprosessia -> Tämä tieto olisi mahdollista kuvata samaan toimintamallikuvaukseen.

-Päällekkäinen alueellinen kehittämistyö – yhdellä alueella useita samaan teemaan liittyviä toimintamallikuvauksia.

-Matalan kynnyksen palveluiden konseptointi – alueellisesti olisi voinnuy tehdä enemmän toimialojen yhteistyönä. Nyt esim. 4 toimialaa on miettinyt matalan kynnyksen toimintaa ja kirjannut alueelta kukin oman toimintamallinsa, jotka ovat kesken.

Kuvauksia tuotekehitystyön prosessia tukevista menetelmistä tai toimintatavoista

Kuvauksia hanketoimintaan ja tuotekehitystyöhön kuuluvasta osatoteutuksesta tai kehittämistoiminnan menetelmistä yllättävän paljon esim. kuvaus, kuinka viestintä on organisoitu hankkeessa, asiakassegmentoinnin prosessi, ilmiölähtöinen kehittämistoiminta, systeeminen ajattelu haltuun-huoneentaulu, teesejä monialaiseen yhteistyöhön jne. 

Kuvattu normaaleja kehittämistyöhön liittyviä asiakkaita osallistavia työpajaprosesseja ja työpajamalleja erilliseksi toimintamalleiksi.

HUomattavan paljon toimintamalleiksi oli kuvattu myös esim. alueen verkostoyhteistyön (esim. julkinen /järjestöt) perehdytystilaisuuksista, ohjeistuksia ja oppaita eri ammattiryhmille, nettisivuja jne.

Keskeneräiset ja puutteelliset kirjaukset
Vaikka kuvaukset oli merkitty ”valmis”, toimintamalleista saattoi puuttua arviointitieto tai tieto siitä, mitä ratkaisulle on tapahtunut kehittämistoiminnan jälkeen.

Yleisesti suositaan hanketoiminnan kuvausta, ei ratkaisun kuvausta: Kuvauksessa kerrottu, että ”on syntynyt toimintamalli”, mutta toimintamallin sisältöjä ei ole kuvattu tai kerrottu sen ydinelementtejä. Samoin on kerrottu, että ”toimintaa on arvioitu”, muttei ole kerrottu arvioinnin tuloksista, eikä indikaattoreista.

Osaan toimintamallikuvauksiin ladattu prosessikuvauksia PDF-muodossa liitteeksi. Liitteiden sisältöjä ei avattu tiivistettynä tekstinä Innokylän toimintamallikuvaukseen -> Kontekstiin sitominen hankalaa. Liitteenä olevat kuvaukset ilman selitystä hankaloittavat hakua sekä toimintamallin kuvauksen ymmärrettävyyttä ja vertailtavuutta.

Arviointiprosessin läpikäyneet toimintamallikuvaukset erottautuivat

Terve-Sos tai Talentian hyväkäytäntö kisaan osallistuneet toimintamallikuvaukset selkeämmin ja laadukkaammin kuvattu. (Kilpailuun osallistutaan Innokylään kuvatulla toimintamallilla)