Itsenäisesti asuvien nuorten mielen hyvinvoinnin edistämisen ekosysteemi
Itsenäisesti asuvien 16–18-vuotiaiden nuorten mielen hyvinvoinnin edistämisen ekosysteemi kokoaa yhteen nuoria tukevat toimijat ja mielen hyvinvointia edistävät ennalta ehkäisevät palvelut/tuen muodot. Ekosysteemi tukee yhteiskehittämistä ja nuorten ohjautumista palveluihin.
Mielenterveys vaikuttaa kokonaisvaltaisesti yksilön terveyteen sekä sosiaaliseen ja taloudelliseen hyvinvointiin. Yhteiskunnallisen eriarvoitumisen ehkäisemisen kannalta lapsuus ja nuoruus ovat tärkeimmät elämänvaiheet, sillä mielenterveyden perusta rakentuu lapsuudessa ja nuoruudessa. Parhaimmillaan eri kasvuympäristöt tukevat yksilöiden mielenterveyttä ja tarjoavat mahdollisuuden psyykkisten voimavarojen positiiviselle kehittymiselle.
Muuttuvassa maailmassa ja ympäristössä hyvä mielenterveys on yksilöille yhä tärkeämpi voimavara. Se tukee tasapainoista elämää ja luo edellytyksiä toimia erilaisten yhteisöjen osana. Psyykkisten voimavarojen tarve korostuu erityisesti nuoren itsenäistymisvaiheessa. Nuoret tarvitsevat yhä kasvavassa määrin taitoja käsitellä tulevaisuuteen liittyvää liittyvää epävarmuutta.
Asenteet mielenterveyden haasteita kohtaan ovat lieventyneet, joten yhä useampi hakeutuu mielen hyvinvointia tukeviin palveluihin. Tarpeiden ja kysynnän muuttuminen ovat palvelujen suunnittelussa huomioitavia tekijöitä. Kehittämistyössä päätettiin tietoisesti keskittyä itsenäisesti asuvien nuorten mielen hyvinvointia tukeviin ennalta ehkäiseviin palveluihin, sillä sujuva arki tukee mielen hyvinvointia.
Hankesuunnitelman mukaisesti projektin tavoitteena on lisätä Tampereella itsenäisesti asuvien nuorten hyvinvointia parantamalla palvelujärjestelmän toimivuutta ja ammattilaisten kykyä vastata itsenäisesti asuvien nuorten erityistarpeisiin. Hankkeessa luodaan monialainen toimintamalli (ekosysteemi), jonka kehittämisellä pyritään turvaamaan tuki nuorille itsenäistymisen elämänvaiheessa, vähentämään haasteiden kasautumista sekä siten edistämään nuorten mielen hyvinvointia. Tukea pyritään tarjoamaan arkisissa kasvuympäristöissä ja nuorten tarpeisiin pohjautuen.
Nuorten mielenterveyden edistäminen liittyy kansalliseen lapsistrategiaan. Mielenterveysstrategiassa 2020 - 2030 on viisi painopistettä, joista vahvimmin toimintamallin kehittämiseen linkittyvät mielenterveys pääomana, lasten ja nuorten mielenterveys sekä tarpeenmuokaiset laaja-alaiset palvelut.
Tekemisen kaupunki Tampereen strategia 2030:ssa korostuvat yksilöt ja yhdessä tekeminen. Strategian neljästä painopisteestä yhdenvertaiset yksilöt ja tekevät yhteisöt linkittyvät toimintamallin kehittämiseen. Yksilöiden yhdenvertaisuutta pyritään edistämään mm. vahvistamalla kaikessa toiminnassa mielen hyvinvointia sekä panostamalla ennaltaehkäisyyn ja tekemällä hyvinvointialueen kanssa yhteistyötä tamperelaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Tekeviin yhteisöihin panostamalla pyritään kaupunkilaisille tarjoamaan mm. yhteisöllistä tukea eri elämänvaiheissa.
Hankesuunnitelmassa Itsenäisesti asuvat nuoret -hankkeelle määriteltiin kolme keskeistä tavoitetta: 1. Itsenäisesti asuvilla nuorilla on ennakoivat palvelut käytössä. 2. Toimijoista rakentuva uudenlainen oppiva ekosysteemi. 3. Kohderyhmän korjaavien palvelujen tarve vähenee. Näille tavoitteille määriteltiin toimenpiteet ja mittarit.
Hankkeen neljännessä työpajassa ekosysteemille määriteltiin yhteistyön ja ekosysteemin toiminnan tavoitteet, jotka vastasivat seuraaviin kysymyksiin: Millaista muutosta haluamme saada aikaan? Millaisten konkreettisten tavoitteiden eteen haluamme ja voisimme yhdessä ponnistella?
Itsenäisesti asuvien 16 - 18-vuotiaiden nuorten mielen hyvinvoinnin edistämisen visioksi 2027 muotoutui: Tampereella itsenäisesti asuva nuori ei jää yksin! Turvaamme hänen itsenäistymistään ja helpotamme avunsaantia. Ekosysteemin toimintaa ohjaavat yhteiset tavoitteet. Toimintamme ansiosta päällekkäisyydet ovat karsiutuneet ja resurssimme ovat tehokkaasti käytössä. Lisäksi palveluiden saatavuus on parantunut ja nuorten ongelmien kriisiytyminen on vähentynyt.
Lisäksi määrittelimme vuosien 2022 - 2023 tavoitteet ekosysteemille:
- TAVOITE 1: NUORET EKOSYSTEEMITOIMINNAN DYNAMONA: Ekosysteemin operatiivinen toiminta pohjautuu itsenäisesti asuvien nuorten toiveisiin ja ideoihin. Nuoret ovat myös aktiivisesti toteuttamassa sisältöjä. Heidän osallisuudelleen on määritelty selkeät raamit, toimintamallit ja kanavat.
- TAVOITE 2: KOHTAAMISIA TUTUISSA YHTEISÖISSÄ: Ekosysteemi järjestää itsenäisesti asuvien nuorten toiveisiin pohjautuvia kohtaamisia. Toiminta keskittyy jo olemassa oleviin ja tuttuihin yhteisöihin, kuten oppilaitoksiin.
- TAVOITE 3: DIGIRATKAISUT AVUN LÖYTYMISEKSI: Olemme valjastaneet olemassa olevat digiratkaisut tukemaan itsenäisesti asuvien nuorten tiedontarpeita heidän itsenäistymisensä eri vaiheissa. Ekosysteemi tuottaa ja ylläpitää nuorten tarvitsemaa tietoa heille mielekkäissä kanavissa. Ekosysteemi tuottaa ja ylläpitää nuorten tarvitsemaa tietoa heille mielekkäissä kanavissa. Sähköiset ratkaisut mahdollistavat avun nopean löytymisen, mutta eivät syrjäytä kasvokkaisia kohtaamisia.
- TAVOITE 4: EKOSYSTEEMI VARMISTAA YHDYSPINTATYÖN: Ekosysteemin toiminta on saanut ensimmäisen muotonsa yhdessä tehtyjen kokeilujen pohjalta. Ekosysteemille on löytynyt orkestroija ja ekosysteemiin kuuluminen on innostavaa sekä hyödyllistä. Ekosysteemi on osa yhdyspintatoimintaa. Teemme yhdessä vähintään 5 erilaista nuorten toiveisiin perustuvaa kokeilua vuoden 2023 loppuun mennessä, opimme niistä ja uudelleenarvioimme niiden pohjalta ekosysteemitoiminnan yhteiset tavoitteet.
Ekosysteemikartta kokoaa yhteen itsenäisesti asuvia nuoria arjen haasteissa tukevat toimijat ja mielen hyvinvointia edistävät ennalta ehkäisevät palvelut ja tuen muodot. Se välittää nuorten kanssa toimiville aikuisille ja nuorille tietoa ja edesauttaa nuorten ohjautumista ennalta ehkäiseviin palveluihin ja tuen piirin. Lisäksi kartta helpottaa kehittämiskumppaneiden tunnistamista.
Kohderyhmään kuuluvat siis Tampereella itsenäisesti asuvat 16–18-vuotiaat nuoret, joita Tampereella oli vuonna 2020 tehdyn lapsiperheanalyysin mukaan noin 2000. Toisen keskeisen kohderyhmän muodostavat oppilaitosten kuraattorit, opinto-ohjaajat ja psykologit sekä opiskeluterveydenhuollon toimijat. Uudessa ympäristössä ja arjessa oppilaitoksessa työskentelevät ammattilaiset saattavat olla nuorten ainoita aikuiskontakteja.
Ekosysteemin kehittämisen vaiheet (VTT):
1. Tarpeen tunnistaminen ja vision muodostaminen (etsintä): Luodaan yhdessä luotu visio ja arvolupaus kohti vaikuttavuutta. Kehitetään työkaluja ekosysteemin ohjaamiseen ja yhteiseen tekemiseen.
2. Ekosysteemin toimijoiden ja roolien täsmentäminen (pilotti): Kehitetään yhdessä ratkaisuja ja otetaan niitä koekäyttöön. Yhteistyö alkaa kypsyä ja muodollistua.
3. Ekosysteemin toiminta (laajentuminen): Yhteistoiminta vakiintuu. Jotkin ekosysteemin organisaatiot ottavat tyypillisesti johtoaseman ja alkavat skaalata toimintamallia ja ratkaisuja.
4. Uudelleen arviointi (kypsyys): Syntynyt arvoverkko toimii yhtenä toimijana. Tapahtuu ekosysteemin toiminnan ja toimijoiden strategista uudistumista.
Hankkeen tavoitteena on lisätä Tampereella itsenäisesti asuvien nuorten hyvinvointia parantamalla palvelujärjestelmän toimivuutta ja ammattilaisten kykyä vastata itsenäisesti asuvien nuorten erityistarpeisiin. Hankkeen tarkoituksena on luoda ja vahvistaa monialaisia toimintamalleja (luoda ekosysteemi), joiden avulla saadaan kehitettyä itsenäisesti asuvien nuorten mielen hyvinvointia tukevia ennakoivia palveluja. Tavoitteena on, että itsenäisesti asuvalla nuorella on helposti saavutettavat, elämäntilanteeseen vastaavat, tuen vaihtoehdot. Lisäksi tavoitteena on myös kehittää palvelujärjestelmän kykyä vastata koronan kaltaisiin poikkeustilanteisiin.
Ekosysteemin rakentamisella tuetaan nuorten sujuvaa arkea ja mielen hyvinvointia. Ekosysteemi kokoaa yhteen nuoria tukevat toimijat ja mielen hyvinvointia edistävät ennalta ehkäisevät palvelut ja tuen muodot. Visuaalisen kuvauksen on tarkoitus auttaa nuoria tukevia ammattilaisia ohjaamaan nuoria olemassa palveluihin sekä jakamaan toisilleen tietoa, kokemuksia ja hyviä käytänteitä.
Ekosysteemin toteuttamien pilottikokeilujen tavoitteena on kehittää vaikuttavia ennalta ehkäiseviä palveluja kohderyhmän nuorille. Ekosysteemin toiminta ja pilottikokeilut rakentuvat yhteisen vision ja tavoitteiden ympärille (vrt. verkosto). Ideaalitilanteessa ekosysteemitoimijat toimivat yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi toistensa ideoita ja osaamista hyödyntäen. Syksyllä 2022 projetissa toteutettavien pilottikokeilujen tavoitteena on kehittää yhdessä ratkaisuja nuorten esiin nostamiin tarpeisiin sekä kehittää samalla ekosysteemitoimijoiden välisiä toimintamalleja. Ekosysteemille määriteltyjen tavoitteiden mukaisesti nuorten näkökulma pidetään myös kokeilujen ideoinnissa keskiössä.
Itsenäisesti asuvien 16–18 -vuotiaiden nuorten mielen hyvinvoinnin edistämisen ekosysteemikartta kokoaa yhteen nuoria tukevat toimijat sekä mielen hyvinvointia edistävät ennalta ehkäisevät palvelut ja tuen muodot. Ekosysteemiin kuuluu nuoria, kohderyhmän kannalta olennaisia ammattilaisia ja järjestötoimijoita. Yhdessä ekosysteemitoimijoiden kanssa suunnitellaan ensimmäiset yhteiset pilottikokeilut, jotka toteuttavat ekosysteemin yhteisiä tavoitteita ja visiota.
Kuva
Kuva
Projektiin perustettiin nuorten ryhmä, jonka kuukausittaisissa tapaamisissa nuoret saivat äänensä kuuluviin. Ryhmän jäsenet osallistuivat myös pienryhmähaastetteluihin sekä työpajoihin, joissa kartoitettiin mm. ilmiötä ja kohderyhmän nuorten tarpeita sekä muotoiltiin ekosysteemin visiota ja tavoitteita ja ideoitiin pilotteja. Nuorten osallisuus pidettiin keskiössä läpi projektin vaiheiden ja tällä tavoin varmistettiin, että kehitetyt tuotokset ja kokeilut vastaisivat kohderyhmän todellisia tarpeita.
Oikea-aikainen jalkautuminen oppilaitokseen -kokeilun infotilaisuuden sisällöstä ja tilaisuuteen suunnitelluista toiminnallisista menetelmistä pyydettin projektin nuorten ryhmän jäseniltä palautetta ennen tilaisuuden järjestämistä. Nuorilta saadun palautteen pohjalta materiaalia (kysymyksiä ja menetelmiä) myös muokattiin. Lisäksi infon jälkeen kerättiin palautetta tilaisuuteen osallistuneilta nuorilta. Osallistujilta saatua palautetta hyödynnettiin, kun suunniteltiin yhteisinfokokeilun jatkoa.
Ryhmämuotoisen tuen mallinnus -kokeilussa ryhmätapaamisiin osallistuneet nuoret osallistuivat tapaamisten aiheiden ja sisältöjen suunnitteluun. Jokaisen tapaamiskerran lopuksi nuorilta kyseltiin myös fiiliksiä ja saatua suullista palautetta hyödynnettiin jatkokertojen suunnittelussa. Esimerkiksi oppituntimaista fiilistä rakentavia menetelmiä vältettiin ja hyödynnettiin runsaasti pienryhmäkeskusteluja sekä suunniteltiin tapamiskerroille rentoa yhteistä tekemistä.
Myös projektista laaditussa videossa kuuluu kirjaimellisesti nuorten ääni! Sitä suunniteltiin nuorten ryhmän tapaamisessa ja nuoret olivat mukana työpajassa, jossa päästiin kommentoimaan videon kuvakäsikirjoitusta. Työpajan jälkeen pari nuorista innostui videon ääninäyttelijöiksi!
Projektin työntekijät ja yhteistyökumppanin edustajat kokoontuvat ideoimaan ekosysteemin yleiskuvausta, jonka visuaalinen luonnos valmistuu elokuun 2022 loppuun mennessä. Yleiskuvauksen piirtämisessä hyödynnetään nuorten haastetteluista poimittuja teemoja.
Ekosysteemin teemoittaiset kuvaukset piirretään yhdessä ekosysteemitoimijoiden kanssa syksyn 2022 aikana. Projektin työntekijät sopivat tapaamisia ekosysteemijoimijoiden kanssa. Tapaamisissa ekosysteemitoimijoilta kysytään,
- miten toimijan edustaman tahon tulisi näkyä ekosysteemikuvauksessa
- millaista tukea/millaisia palveluja toimijan edustama taho tarjoaa kohderyhmän nuorille (tai heitä tukeville aikuisille)
- miten toimijaan saa yhteyden.
- Lisäksi kysytään vinkkejä muista toimijoista, joita kyseisen arjen haasteteeman ekosysteemikuvaukseen tulisi saada näkyviin.
Ekosysteemin ideoimat pilottikokeilut toteutetaan syksyn 2022 aikana. Toukokuussa 2022 projektin työntekijät järjestävät pilottien ideointiin keskittyvän työpajan, jossa jatkojalostamme jo ilmiön kartoitusvaiheessa ajatuksissa pyörähtäneitä ideoita ja nuorten suosikkeja sekä etsimme myös uusia helmiä. Työpajassa määritellään karkeasti syksyllä 2022 toteutettavien kokeilujen sisällöt ja niihin osallistuvat tahot. Kesäkuussa järjestetään vielä työpaja, jossa tarkennetaan pilottien suunnitelmia, käytännön toteutusta ja aikatauluja. Tällä tavoin varmistetaan, että kokeiluja päästään toteuttamaan syksyllä 2022.
Ekosysteemikartan tarkoituksena on hahmottaa projektin kohderyhmän tarpeet sekä arjen "kontaktipisteet" heihin. Kartta tuottaa nuorten kanssa toimiville ammattilaisille tietoa paikallisista ja valtakunnallisista toimijoista, palveluista ja alustoista. Se edesauttaa kehittämiskumppaneiden tunnistamista ja nuorten ohjautumista olemassa oleviin ennalta ehkäiseviin palveluihin.
Syksyn 2022 pilottikokeilujen tavoitteet:
- Ryhmämuotoinen tuen mallinnus -kokeilussa suunnitelllaan ja järjestetään yhteistyössä TYK Tampereen yhteiskoulun lukion kuraattorien ja Valo-Valmennusyhdistyksen kanssa syksyllä 2022 oppilaitoksessa toteutettavaa ryhmämuotoista toimintaa. Lisäksi laaditaan ryhmämuotoisen tuen mallinnus.
- Oikea-aikainen jalkautuminen oppilaitokseen -kokeilussa Kela ja Ohjaamo yhdessä pitävät syksyn alussa TYK Tampereen yhteiskoulun lukion opiskelijoille kohdennetun infotilaisuuden.
- Nuoren kuntoustusrahan hakuprosessin sujuvoittaminen -kokeilussa Kela ja Tampereen yhteiskoulun lukion (TYK) kuraattori kokeilevat järjestää yhteisiä videotapaamisia (paikalla nuori–kuraattori–Kelan työntekijä). Tapaamisen aikana Kelan työntekijä täyttää nuoren kuntoutusrahan hakemuksen.
Ryhmämuotoisen tuen mallinnus -kokeilussa hyödynnetään Tampereen yhteiskoulun lukion yli kymmenen vuoden kokemusta ryhmämuotoisen tuen järjestämisestä. Yhdessä kuraattorien ja opinto-ohjaajien sekä Valo-Valmennuksen kanssa kehitetään edelleen syksyllä 2022 oppilaitoksessa toteutettavaa ryhmämuotoista toimintaa. Ryhmään kutsutaan oppilaitoksessa aloittavat itsenäisesti asuvat nuoret. Tarkoitus on, että nuoret saavat ryhmästä vertaistukea ja että tapaamisiin osallistuminen on mukavaa. Tavoitteena on, että tapaamisiin osallistuminen tukee nuorten hyvinvointia. Lisäksi laaditaan ryhmämuotoisen tuen -malli, joka voidaan jatkossa ottaa helposti käyttöön myös muissa toisen asteen oppilaitoksissa.
Jalkautuminen oppilaitokseen -kokeilussa Kela ja Ohjaamo yhdessä pitävät syksyn alussa Tampereen yhteiskoulun lukion opiskelijoille infotilaisuuden. Infotilaisuudessa on tarkoitus tarjota alaikäisille nuorille kohdennettua tietoa ja käytännön neuvoja asiointikanavien hyödyntämiseen. Lisäksi pyritään murtamaan asiointiin liittyviä ennakkoluuloja. Tilaisuuden suunnitteluun osallistuvat myös projektin kokemusasiantuntijanuoret.
Nuoren kuntoustusrahan hakuprosessin sujuvoittaminen -kokeilu toteutetaan oppilaitosympäristössä yhteistyössä Kelan ja Tampereen yhteiskoulun lukion kanssa. Yhdessä toimijat kokeilivat nuoren kuntoutusrahan hakemuksen vastaanottamista suullisesti videotapaamisessa, johon osallistuvat nuoren lisäksi kuraattori ja Kelan työntekijä. Kokeilussa turvallinen aikuinen tukee opiskelijaa läpi hakuprosessin ja opiskelijalle tarjotaan mahdollisuutta avata omaa tilannettaan suullisesti. Tällä tavoin pyritään keventämään ja nopeuttamaan hakuprosessia.
Kaikki kehittämistyöstä saadut opit on koottu ekosysteemin toimintamallityökirjaan. Sen erillisissä luvuissa käsitellään nuorten osallisuutta, ilmiön kuvausta, yhteisen tavoitteen muodostamista, kokeilujen ideointia ja toteutusta sekä ekosysteemikartan piirtämistä. Jokaisen osion lopussa nostamme esiin toimintatapan plussa ja mitä tehtäisiin nyt toisin.