Itsenäisesti asuvien nuorten mielen hyvinvoinnin edistämisen ekosysteemi

Itsenäisesti asuvien 16–18-vuotiaiden nuorten mielen hyvinvoinnin edistämisen ​ekosysteemi kokoaa yhteen nuoria tukevat toimijat ja mielen hyvinvointia edistävät ennalta ehkäisevät palvelut/tuen muodot. Ekosysteemi tukee yhteiskehittämistä ja nuorten ohjautumista palveluihin.

 

 

Toimintaympäristö **

Mielenterveys vaikuttaa kokonaisvaltaisesti yksilön terveyteen sekä sosiaaliseen ja taloudelliseen hyvinvointiin. Yhteiskunnallisen eriarvoitumisen ehkäisemisen kannalta lapsuus ja nuoruus ovat tärkeimmät elämänvaiheet, sillä mielenterveyden perusta rakentuu lapsuudessa ja nuoruudessa. Parhaimmillaan eri kasvuympäristöt tukevat yksilöiden mielenterveyttä ja tarjoavat mahdollisuuden psyykkisten voimavarojen positiiviselle kehittymiselle.

Muuttuvassa maailmassa ja ympäristössä hyvä mielenterveys on yksilöille yhä tärkeämpi voimavara. Se tukee tasapainoista elämää ja luo edellytyksiä toimia erilaisten yhteisöjen osana. Psyykkisten voimavarojen tarve korostuu erityisesti nuoren itsenäistymisvaiheessa. Nuoret tarvitsevat yhä kasvavassa määrin taitoja käsitellä tulevaisuuteen liittyvää liittyvää epävarmuutta.

Asenteet mielenterveyden haasteita kohtaan ovat lieventyneet, joten yhä useampi hakeutuu mielen hyvinvointia tukeviin palveluihin. Tarpeiden ja kysynnän muuttuminen ovat palvelujen suunnittelussa huomioitavia tekijöitä. Kehittämistyössä päätettiin tietoisesti keskittyä itsenäisesti asuvien nuorten mielen hyvinvointia tukeviin ennalta ehkäiseviin palveluihin, sillä sujuva arki tukee mielen hyvinvointia.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Hankesuunnitelman mukaisesti projektin tavoitteena on lisätä Tampereella itsenäisesti asuvien nuorten hyvinvointia parantamalla palvelujärjestelmän toimivuutta ja ammattilaisten kykyä vastata itsenäisesti asuvien nuorten erityistarpeisiin. Hankkeessa luodaan monialainen toimintamalli (ekosysteemi), jonka kehittämisellä pyritään turvaamaan tuki nuorille itsenäistymisen elämänvaiheessa, vähentämään haasteiden kasautumista sekä siten edistämään nuorten mielen hyvinvointia. Tukea pyritään tarjoamaan arkisissa kasvuympäristöissä ja nuorten tarpeisiin pohjautuen.

Nuorten mielenterveyden edistäminen liittyy kansalliseen lapsistrategiaan. Mielenterveysstrategiassa 2020 - 2030 on viisi painopistettä, joista vahvimmin toimintamallin kehittämiseen linkittyvät mielenterveys pääomana, lasten ja nuorten mielenterveys sekä tarpeenmuokaiset laaja-alaiset palvelut.

Tekemisen kaupunki Tampereen strategia 2030:ssa korostuvat yksilöt ja yhdessä tekeminen. Strategian neljästä painopisteestä yhdenvertaiset yksilöt ja tekevät yhteisöt linkittyvät toimintamallin kehittämiseen. Yksilöiden yhdenvertaisuutta pyritään edistämään mm. vahvistamalla kaikessa toiminnassa mielen hyvinvointia sekä panostamalla ennaltaehkäisyyn ja tekemällä hyvinvointialueen kanssa yhteistyötä tamperelaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Tekeviin yhteisöihin panostamalla pyritään kaupunkilaisille tarjoamaan mm. yhteisöllistä tukea eri elämänvaiheissa.

Liitteet
Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Väestötietojärjestelmän tietoihin pohjautuvan lapsiperheanalyysin mukaan Tampereella oli vuonna 2020 itsenäisesti asuvia 16–18-vuotiaita nuoria noin 2000. Lapsiperhedatasta selvisi myös, että itsenäisesti asuvilla 16 - 18-vuotiailla nuorilla on enemmän palvelutarpeita kuin huoltajan kanssa asuvilla nuorilla. Opiskeluhuollon ammattilaisia nämä tiedot eivät yllättäneet, sillä heidän tarjoamissaan palveluissa itsenäisesti asuvat nuoret ovat jo vuosia olleet havaittavissa kasvavana ryhmänä. Tätä nuorten ryhmää ei ole kuitenkaan aiemmin laajemmin tunnistettu ja eikä heidän tarpeitaan ole huomioitu palvelujärjestelmän kehittämisessä.

Ilmiön kartoitusvaiheen alussa haastateltiin asiantuntijoita (11), joilta kysyttiin, milllaisia haasteita kohderyhmän nuorilla on ja mihin he pyytävät apua. Haastatteluista kerättyjen tietojen pohjalta laadittiin ilmiökartan luonnos, jota päivitettiin ilmiön kartoitusvaiheen edetessä. Haastattelujen jälkeen pidettiin kaksi dialogista työpajaa, joista ensimmäisessä rakennettiin yhteistä ymmärrystä itsenäisesti asuvien nuorten arjesta, tuen tarpeista sekä hyvinvointia tukevista tekijöistä ja toisessa pohdittiin  toimenpiteitä itsenäisesti asuvien nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi.

Ilmiön kartoitusvaiheessa haastattelimme myös projektin nuorten ryhmän nuoria (13). Haastatteluissa nuorilta kysyttiin itsenäiseen elämänvaiheeseen siirtymiseen, tuen tarpeisiin ja palveluihin, voimavaroihin sekä koronaa liittyviä kysymyksiä. Näissä pidenryhmähaastatteluissa nuoret nostivat esiin

  • toimeentuloon ja viranomaisasiointiin liittyvät haasteet
  • yksinäisyyden, vanhempien roolia tukijoina ja ystävyyssuhteet voimavarana
  • arkiympäristöjen (koulun) tärkeän roolin ryhmämuotoisen ja yksilöllisen tuen tarjoajana
  • kodinhoitoon liittyvät käytännön haasteet
  • edullisten ja ilmaisten harrastusmahdollisuuksien tarpeen.

Ilmiön kartoitusvaiheen tuotoksena syntyi Itsenäisesti asuvat nuoret -ilmiökartta (katso linkki). Se havainnollistaa itsenäisesti asuvien nuorten elämänvaiheen keskeisiä ilmiöitä. Ilmiökartta jäsentyy Stiglitzin mallin kahdeksan hyvinvoinnin osa-alueen mukaan.

Liitteet
Tavoiteltu muutos

Hankesuunnitelmassa Itsenäisesti asuvat nuoret -hankkeelle määriteltiin kolme keskeistä tavoitetta: 1. Itsenäisesti asuvilla nuorilla on ennakoivat palvelut käytössä. 2. Toimijoista rakentuva uudenlainen oppiva ekosysteemi. 3. Kohderyhmän korjaavien palvelujen tarve vähenee. Näille tavoitteille määriteltiin toimenpiteet ja mittarit.

Hankkeen neljännessä työpajassa ekosysteemille määriteltiin yhteistyön ja ekosysteemin toiminnan tavoitteet, jotka vastasivat seuraaviin kysymyksiin: Millaista muutosta haluamme saada aikaan? Millaisten konkreettisten tavoitteiden eteen haluamme ja voisimme yhdessä ponnistella?

Itsenäisesti asuvien 16 - 18-vuotiaiden nuorten mielen hyvinvoinnin edistämisen visioksi 2027 muotoutui: Tampereella itsenäisesti asuva nuori ei jää yksin! Turvaamme hänen itsenäistymistään ja helpotamme avunsaantia. Ekosysteemin toimintaa ohjaavat yhteiset tavoitteet. Toimintamme ansiosta päällekkäisyydet ovat karsiutuneet ja resurssimme ovat tehokkaasti käytössä. Lisäksi palveluiden saatavuus on parantunut ja nuorten ongelmien kriisiytyminen on vähentynyt. ​

Lisäksi määrittelimme vuosien 2022 - 2023 tavoitteet ekosysteemille:

  • TAVOITE 1: NUORET EKOSYSTEEMITOIMINNAN DYNAMONA: Ekosysteemin operatiivinen toiminta pohjautuu itsenäisesti asuvien nuorten toiveisiin ja ideoihin. Nuoret ovat myös aktiivisesti toteuttamassa sisältöjä. Heidän osallisuudelleen on määritelty selkeät raamit, toimintamallit ja kanavat.
  • ​TAVOITE 2: KOHTAAMISIA TUTUISSA YHTEISÖISSÄ​: Ekosysteemi järjestää itsenäisesti asuvien nuorten toiveisiin pohjautuvia kohtaamisia. Toiminta keskittyy jo olemassa oleviin ja tuttuihin yhteisöihin, kuten oppilaitoksiin.
  • TAVOITE 3: DIGIRATKAISUT AVUN LÖYTYMISEKSI​: Olemme valjastaneet olemassa olevat digiratkaisut tukemaan itsenäisesti asuvien nuorten tiedontarpeita heidän itsenäistymisensä eri vaiheissa. Ekosysteemi tuottaa ja ylläpitää nuorten tarvitsemaa tietoa heille mielekkäissä kanavissa. Ekosysteemi tuottaa ja ylläpitää nuorten tarvitsemaa tietoa heille mielekkäissä kanavissa. Sähköiset ratkaisut mahdollistavat avun nopean löytymisen, mutta eivät syrjäytä kasvokkaisia kohtaamisia.
  • ​TAVOITE 4: EKOSYSTEEMI VARMISTAA YHDYSPINTATYÖN​: Ekosysteemin toiminta on saanut ensimmäisen muotonsa yhdessä tehtyjen kokeilujen pohjalta. Ekosysteemille on löytynyt orkestroija ja ekosysteemiin kuuluminen on innostavaa sekä hyödyllistä. Ekosysteemi on osa yhdyspintatoimintaa. Teemme yhdessä vähintään 5 erilaista nuorten toiveisiin perustuvaa kokeilua vuoden 2023 loppuun mennessä, opimme niistä ja uudelleenarvioimme niiden pohjalta ekosysteemitoiminnan yhteiset tavoitteet. 

 

Toteutussuunnitelma

 
 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Ekosysteemikartta kokoaa yhteen itsenäisesti asuvia nuoria arjen haasteissa tukevat toimijat ja mielen hyvinvointia edistävät ennalta ehkäisevät palvelut ja tuen muodot. Se välittää nuorten kanssa toimiville aikuisille ja nuorille tietoa ja edesauttaa nuorten ohjautumista ennalta ehkäiseviin palveluihin ja tuen piirin. Lisäksi kartta helpottaa kehittämiskumppaneiden tunnistamista.​

Kohderyhmään kuuluvat siis Tampereella itsenäisesti asuvat 16–18-vuotiaat nuoret, joita Tampereella oli vuonna 2020 tehdyn lapsiperheanalyysin mukaan noin 2000. Toisen keskeisen kohderyhmän muodostavat oppilaitosten kuraattorit, opinto-ohjaajat ja psykologit sekä opiskeluterveydenhuollon toimijat. Uudessa ympäristössä ja arjessa oppilaitoksessa työskentelevät ammattilaiset saattavat olla nuorten ainoita aikuiskontakteja.

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Ekosysteemin kehittämisen vaiheet (VTT):

1. Tarpeen tunnistaminen ja vision muodostaminen (etsintä):  Luodaan yhdessä luotu visio ja arvolupaus kohti vaikuttavuutta. Kehitetään työkaluja ekosysteemin ohjaamiseen ja yhteiseen tekemiseen.

2. Ekosysteemin toimijoiden ja roolien täsmentäminen (pilotti): Kehitetään yhdessä ratkaisuja ja otetaan niitä koekäyttöön. Yhteistyö alkaa kypsyä ja muodollistua.

3. Ekosysteemin toiminta (laajentuminen): Yhteistoiminta vakiintuu. Jotkin ekosysteemin organisaatiot ottavat tyypillisesti johtoaseman ja alkavat skaalata toimintamallia ja ratkaisuja.

4. Uudelleen arviointi (kypsyys): Syntynyt arvoverkko toimii yhtenä toimijana. Tapahtuu ekosysteemin toiminnan ja toimijoiden strategista uudistumista.

Liitteet
Idean valinta

Hankkeen tavoitteena on lisätä Tampereella itsenäisesti asuvien nuorten hyvinvointia parantamalla palvelujärjestelmän toimivuutta ja ammattilaisten kykyä vastata itsenäisesti asuvien nuorten erityistarpeisiin. Hankkeen tarkoituksena on luoda ja vahvistaa monialaisia toimintamalleja (luoda ekosysteemi), joiden avulla saadaan kehitettyä itsenäisesti asuvien nuorten mielen hyvinvointia tukevia ennakoivia palveluja. Tavoitteena on, että itsenäisesti asuvalla nuorella on helposti saavutettavat, elämäntilanteeseen vastaavat, tuen vaihtoehdot. Lisäksi tavoitteena on myös kehittää palvelujärjestelmän kykyä vastata koronan kaltaisiin poikkeustilanteisiin.

Ekosysteemin rakentamisella tuetaan nuorten sujuvaa arkea ja mielen hyvinvointia. ​Ekosysteemi kokoaa yhteen nuoria tukevat toimijat ja mielen hyvinvointia edistävät ennalta ehkäisevät palvelut ja tuen muodot. Visuaalisen kuvauksen on tarkoitus auttaa nuoria tukevia ammattilaisia ohjaamaan nuoria olemassa palveluihin sekä jakamaan toisilleen tietoa, kokemuksia ja hyviä käytänteitä.​

Ekosysteemin toteuttamien pilottikokeilujen tavoitteena on kehittää vaikuttavia ennalta ehkäiseviä palveluja kohderyhmän nuorille. Ekosysteemin toiminta ja pilottikokeilut rakentuvat yhteisen vision ja tavoitteiden ympärille (vrt. verkosto). Ideaalitilanteessa ekosysteemitoimijat toimivat yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi toistensa ideoita ja osaamista hyödyntäen. Syksyllä 2022 projetissa toteutettavien pilottikokeilujen tavoitteena on kehittää yhdessä ratkaisuja nuorten esiin nostamiin tarpeisiin sekä kehittää samalla ekosysteemitoimijoiden välisiä toimintamalleja. Ekosysteemille määriteltyjen tavoitteiden mukaisesti nuorten näkökulma pidetään myös kokeilujen ideoinnissa keskiössä.

    Idean konkretisointi ja visualisointi

    Itsenäisesti asuvien 16–18 -vuotiaiden nuorten mielen hyvinvoinnin edistämisen ​ekosysteemikartta kokoaa yhteen nuoria tukevat toimijat sekä mielen hyvinvointia edistävät ennalta ehkäisevät palvelut ja tuen muodot. Ekosysteemiin kuuluu nuoria, kohderyhmän kannalta olennaisia ammattilaisia ja järjestötoimijoita. Yhdessä ekosysteemitoimijoiden kanssa suunnitellaan ensimmäiset yhteiset pilottikokeilut, jotka toteuttavat ekosysteemin yhteisiä tavoitteita ja visiota.

    Liitteet
    Kuva
    Toimintamallikuvauksen keskiössä on nuori. Nuorta ympäröivälle kehälle on sijoitettu häntä kouluympäristön arjessa tukevia aikuisia. Kuvauksen ulkokehälle on koottu nuorten tunnistetut tarpeet teemoittain.
    Toimintamallikuvauksen keskiössä on nuori. Nuorta ympäröivälle kehälle on sijoitettu häntä kouluympäristön arjessa tukevia aikuisia. Kuvauksen ulkokehälle on koottu nuorten tunnistetut tarpeet teemoittain.
    Kuva
    Ryhmämuotoisen tuen malli sisältää viiden tapaamiskerran peruspaketin: 1. tutustuminen ja alkuinfo, 2. tutustuminen ja suunnittelu, 3. elämän ja arjen supervinkit, 4. talous ja toimeentulo sekä 4. stressi ja rentoutuminen.
    Ryhmämuotoisen tuen mallin avulla voi suunnitella ja toteuttaa vertaistukea tarjoavia ryhmätapaamisia itsenäisesti asuville nuorille. Peruspaketin tapaamiskerroille on luotu valmiit sisältökortit. Lisäksi malli sisältää runsaasti muita toteutusideoita ja valmiita materiaaleja.
    Idean testaus asiakkaalla

    Projektiin perustettiin nuorten ryhmä, jonka kuukausittaisissa tapaamisissa nuoret saivat äänensä kuuluviin. Ryhmän jäsenet osallistuivat myös pienryhmähaastetteluihin sekä työpajoihin, joissa kartoitettiin mm. ilmiötä ja kohderyhmän nuorten tarpeita sekä muotoiltiin ekosysteemin visiota ja tavoitteita ja ideoitiin pilotteja. Nuorten osallisuus pidettiin keskiössä läpi projektin vaiheiden ja tällä tavoin varmistettiin, että kehitetyt tuotokset ja kokeilut vastaisivat kohderyhmän todellisia tarpeita.

    Oikea-aikainen jalkautuminen oppilaitokseen -kokeilun infotilaisuuden sisällöstä ja tilaisuuteen suunnitelluista toiminnallisista menetelmistä pyydettin projektin nuorten ryhmän jäseniltä palautetta ennen tilaisuuden järjestämistä. Nuorilta saadun palautteen pohjalta materiaalia (kysymyksiä ja menetelmiä) myös muokattiin. Lisäksi infon jälkeen kerättiin palautetta tilaisuuteen osallistuneilta nuorilta. Osallistujilta saatua palautetta hyödynnettiin, kun suunniteltiin yhteisinfokokeilun jatkoa.

    Ryhmämuotoisen tuen mallinnus -kokeilussa ryhmätapaamisiin osallistuneet nuoret osallistuivat tapaamisten aiheiden ja sisältöjen suunnitteluun. Jokaisen tapaamiskerran lopuksi nuorilta kyseltiin myös fiiliksiä ja saatua suullista palautetta hyödynnettiin jatkokertojen suunnittelussa. Esimerkiksi oppituntimaista fiilistä rakentavia menetelmiä vältettiin ja hyödynnettiin runsaasti pienryhmäkeskusteluja sekä suunniteltiin tapamiskerroille rentoa yhteistä tekemistä.

    Myös projektista laaditussa videossa kuuluu kirjaimellisesti nuorten ääni! Sitä suunniteltiin nuorten ryhmän tapaamisessa ja nuoret olivat mukana työpajassa, jossa päästiin kommentoimaan videon kuvakäsikirjoitusta. Työpajan jälkeen pari nuorista innostui videon ääninäyttelijöiksi!

    Liitteet
    Ratkaisun testaaminen

    Projektin työntekijät ja yhteistyökumppanin edustajat kokoontuvat ideoimaan ekosysteemin yleiskuvausta, jonka visuaalinen luonnos valmistuu elokuun 2022 loppuun mennessä. Yleiskuvauksen piirtämisessä hyödynnetään nuorten haastetteluista poimittuja teemoja.

    Ekosysteemin teemoittaiset kuvaukset piirretään yhdessä ekosysteemitoimijoiden kanssa syksyn 2022 aikana. Projektin työntekijät sopivat tapaamisia ekosysteemijoimijoiden kanssa. Tapaamisissa ekosysteemitoimijoilta kysytään,

    • miten toimijan edustaman tahon tulisi näkyä ekosysteemikuvauksessa
    • millaista tukea/millaisia palveluja toimijan edustama taho tarjoaa kohderyhmän nuorille (tai heitä tukeville aikuisille)
    • miten toimijaan saa yhteyden.
    • Lisäksi kysytään vinkkejä muista toimijoista, joita kyseisen arjen haasteteeman ekosysteemikuvaukseen tulisi saada näkyviin.

    Ekosysteemin ideoimat pilottikokeilut toteutetaan syksyn 2022 aikana. Toukokuussa 2022 projektin työntekijät järjestävät pilottien ideointiin keskittyvän työpajan, jossa jatkojalostamme jo ilmiön kartoitusvaiheessa ajatuksissa pyörähtäneitä ideoita ja nuorten suosikkeja sekä etsimme myös uusia helmiä. Työpajassa määritellään karkeasti syksyllä 2022 toteutettavien kokeilujen sisällöt ja niihin osallistuvat tahot. Kesäkuussa järjestetään vielä työpaja, jossa tarkennetaan pilottien suunnitelmia,  käytännön toteutusta ja aikatauluja. Tällä tavoin varmistetaan, että kokeiluja päästään toteuttamaan syksyllä 2022.

        Kokeilun tavoitteet

        Ekosysteemikartan tarkoituksena on hahmottaa projektin kohderyhmän tarpeet sekä arjen "kontaktipisteet" heihin​. Kartta tuottaa nuorten kanssa toimiville ammattilaisille tietoa paikallisista ja valtakunnallisista toimijoista, palveluista ja alustoista​. Se edesauttaa kehittämiskumppaneiden tunnistamista ja nuorten ohjautumista olemassa oleviin ennalta ehkäiseviin palveluihin.​

        Syksyn 2022 pilottikokeilujen tavoitteet:

        1. Ryhmämuotoinen tuen mallinnus -kokeilussa suunnitelllaan ja järjestetään yhteistyössä TYK Tampereen yhteiskoulun lukion kuraattorien ja Valo-Valmennusyhdistyksen kanssa syksyllä 2022 oppilaitoksessa toteutettavaa ryhmämuotoista toimintaa. Lisäksi laaditaan ryhmämuotoisen tuen mallinnus.
        2. Oikea-aikainen jalkautuminen oppilaitokseen -kokeilussa Kela ja Ohjaamo yhdessä pitävät syksyn alussa TYK Tampereen yhteiskoulun lukion opiskelijoille kohdennetun infotilaisuuden.
        3. Nuoren kuntoustusrahan hakuprosessin sujuvoittaminen -kokeilussa Kela ja Tampereen yhteiskoulun lukion (TYK) kuraattori kokeilevat järjestää yhteisiä videotapaamisia (paikalla nuori–kuraattori–Kelan työntekijä). Tapaamisen aikana Kelan työntekijä täyttää nuoren kuntoutusrahan hakemuksen.

        Ryhmämuotoisen tuen mallinnus -kokeilussa hyödynnetään Tampereen yhteiskoulun lukion yli kymmenen vuoden kokemusta ryhmämuotoisen tuen järjestämisestä. Yhdessä kuraattorien ja opinto-ohjaajien sekä Valo-Valmennuksen kanssa kehitetään edelleen syksyllä 2022 oppilaitoksessa toteutettavaa ryhmämuotoista toimintaa. Ryhmään kutsutaan oppilaitoksessa aloittavat itsenäisesti asuvat nuoret. Tarkoitus on, että nuoret saavat ryhmästä vertaistukea ja että tapaamisiin osallistuminen on mukavaa. Tavoitteena on, että tapaamisiin osallistuminen tukee nuorten hyvinvointia. Lisäksi laaditaan ryhmämuotoisen tuen -malli, joka voidaan jatkossa ottaa helposti käyttöön myös muissa toisen asteen oppilaitoksissa.

        Jalkautuminen oppilaitokseen -kokeilussa Kela ja Ohjaamo yhdessä pitävät syksyn alussa Tampereen yhteiskoulun lukion opiskelijoille infotilaisuuden. Infotilaisuudessa on tarkoitus tarjota alaikäisille nuorille kohdennettua tietoa​ ja käytännön neuvoja asiointikanavien hyödyntämiseen. Lisäksi pyritään murtamaan asiointiin liittyviä ennakkoluuloja. Tilaisuuden suunnitteluun osallistuvat myös projektin kokemusasiantuntijanuoret.

        Nuoren kuntoustusrahan hakuprosessin sujuvoittaminen -kokeilu toteutetaan oppilaitosympäristössä yhteistyössä Kelan ja Tampereen yhteiskoulun lukion kanssa. Yhdessä toimijat kokeilivat nuoren kuntoutusrahan hakemuksen vastaanottamista suullisesti videotapaamisessa, johon osallistuvat nuoren lisäksi kuraattori ja Kelan työntekijä. Kokeilussa turvallinen aikuinen tukee opiskelijaa läpi hakuprosessin ja opiskelijalle tarjotaan mahdollisuutta avata omaa tilannettaan suullisesti. Tällä tavoin pyritään keventämään ja nopeuttamaan hakuprosessia.

        Kokeilussa opittua

        Kaikki kehittämistyöstä saadut opit on koottu ekosysteemin toimintamallityökirjaan. Sen erillisissä luvuissa käsitellään nuorten osallisuutta, ilmiön kuvausta, yhteisen tavoitteen muodostamista, kokeilujen ideointia ja toteutusta sekä ekosysteemikartan piirtämistä. Jokaisen osion lopussa nostamme esiin toimintatapan plussa ja mitä tehtäisiin nyt toisin.

         

        Ratkaisun perusidea **

        Projektin tavoitteena oli lisätä Tampereella itsenäisesti asuvien nuorten hyvinvointia parantamalla palvelujärjestelmän toimivuutta ja ammattilaisten kykyä vastata itsenäisesti asuvien nuorten erityistarpeisiin. Ekosysteemin rakentamisella tuettiin nuorten sujuvaa arkea ja mielen hyvinvointia. Ennalta ehkäiseviä palveluja ja niihin ohjautumista kehittämällä pyrittiin vähentämään nuorten ongelmien kasautumista. Ekosysteemikartta kokoaa yhteen nuoria tukevat toimijat ja mielen hyvinvointia edistävät ennalta ehkäisevät palvelut ja tuen muodot. Sen on tarkoitus auttaa nuoria tukevia ammattilaisia ohjaamaan nuoria olemassa palveluihin sekä jakamaan toisilleen tietoa, kokemuksia ja hyviä käytänteitä. 

        Ekosysteemitoimijat toteuttivat yhdessä kolme pilottikokeilua syksyn 2022 aikana. Ekosysteemin toiminta ja pilottikokeilut rakentuivat yhteisen vision ja tavoitteiden ympärille (vrt. verkosto). Ryhmämuotoisen tuen mallinnus -kokeilussa kehitettiin toisen asteen oppilaitoksessa toteutettavaa yhteisöllistä toimintaa, jonka tavoitteena oli tarjota ryhmän nuorille vertaistukea ja mukavaa tekemistä arkeen. Kokeilusta laadittiin ryhmämuotoisen tuen malli, jonka voi ottaa käyttöön suppeampana muutaman tapaamiskerran pakettina tai säännöllisesti lukukauden/-vuoden toteutettavana toimintana. Tapaamiskerroista on laadittu sisältökortit, joita yhdistellen ohjaaja koostaa oman ryhmän tarpeita vastaavan ryhmätapaamisten kokonaisuuden. Sisällöt käsittelevät kolmea teemakokonaisuutta: oppilaitos tutuksi, kaupunki omaksi ja arki sujuvaksi.

        Ekosysteemin toimintamallityökirjaan on koottu ekosysteemin rakentamisen vaiheiden myötä syntyneet tuotokset sekä kehittämistyöstä kertyneet kokemukset ja opit. Työkirjan erillisissä luvuissa käsitellään nuorten osallisuutta, ilmiön kuvausta, yhteisen tavoitteen muodostamista, kokeilujen ideointia, kokeilujen toteutusta ja ekosysteemikartan piirtämistä. Jokaisessa näistä luvuista on avattu, miksi tehtiin, mitä tehtiin ja mitä syntyi. Lisäksi jokaisen luvun lopussa on kuvattu, mitä opittiin. Toimintamallityökirjan on tarkoitus tarjota käytännön esimerkkejä ja työvälineitä ilmiölähtöiseen yhteiskehittämiseen.

        Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

        ​Itsenäisesti asuvien nuorten mielen hyvinvoinnin edistämisen ekosysteemikartta piirrettiin yhdessä nuorille palveluja ja tukea tarjoavien toimijoiden kanssa. Näissä tapaamisissa jalkautettiin ymmärrystä itsenäisesti asuvien nuorten tuen tarpeista ja ekosysteemikartasta. Osaa toimijoista lähestyttiin sähköpostiviestillä, jossa esiteltiin kehitteillä oleva kartta ja pyydettiin kommentteja siitä, miten kyseisen toimijan tulisi kuvauksessa näkyä. Keväällä 2023 kehittämisessä muokana olleille toimijoille viestitään aktiivisesti ekosysteemikartan ja ekosysteemin toimintamallityökirjantyö valmistumisesta.​ Lisäksi luodaan ekosysteemin toiminnalle pysyviä rakenteita ja etsitään sekä kaupungin että hyvinvointialueen toimijoiden verkkosisällöistä alusta itsenäistymisen elämänvaihetta tukevan tiedon ja materiaalien julkaisemiseen.​

        Ryhmämuotoisen tuen mallia ja ekosysteemikarttaa esiteltiin hankkeen loppuvaiheessa kaikille Tampereen toisen asteen oppilaitosten opinto-ohjaajille ja kuraattoreille järjestetyssä koulutus- ja infotilaisuudessa. Koulutus-/infotilaisuus järjestettiin etäyhteydellä, jotta siihen osallistuminen olisi mahdollisimman helppoa ja kynnyksetöntä. Tilaisuuden koulutusosuus sisälsi alustuksen ja keskustelua motivoivasta vuorovaikutuksesta. Se houkutteli hyvin osallistujia ja oli onnistunut tapa pohjustaa projektin tuotoksien esittelyä. Keväällä 2023 ryhmämuotoisen tuen mallia ja sen hyödyntämismahdollisuuksia esitellään Tampereen toisen asteen oppilaitosten rehtoreille sekä keskeisille hyvinvointialueen ja järjestöjen toimijoille. ​Lisäksi järjestetään tapaamisia, joiden tavoitteena on edistää toimijoiden yhteistyötä ja laajentaa mallin käyttöönottoa.

        Käytännön jalkauttamistyötä organisoivat hakkeessa mukana olleet kaksi työntekijää. Tuotosten jalkauttaminen toteutetaan osana Tampere Junior -kehitysohjelman toimintaa ja Tampereen lapsiystävällinen kunta -kehittämistyötä vuoden 2023 aikana.

        Vinkit toimintamallin soveltajille **

        Ekosysteemikartta on laadittu erityisesti 16-18-vuotiaiden itsenäisesti asuvien nuorten mielen hyvinvoinnin edistämisen työvälineeksi, mutta itsenäistymisen elämänvaiheeseen liittyvät haasteet ovat samoja myös myöhemmin itsenäistyvien nuorten kohdalla. Kartan keskiössä ovat nuoren ympärillä oppilaitoksessa nuoria tukevat aikuiset, jotka ohjaavat nuoria tarpeen mukaisiin ennalta ehkäiseviin palveluihin. Kartta kuitenkin tarjoaa tietoa itsenäistyvien nuorten arjen haasteista ja muista nuoria tukevista tahoista myös järjestötoimijoille ja nuorille itselleen. Kartan arjen haasteteemoja voi hyödyntää myös laajemmin nuorten mielen hyvinvointia tukevan sisällön laatimisessa.

        Ryhmämuotoisen tuen -malli tarjoaa työvälineen, jonka valmiita sisältöjä yhdistelemällä voi toteuttaa ryhmän tarpeita ja käytössä olevia resursseja vastaavaa yhteisöllistä vertaistukea. Vaikka malli on suunnattu toisen asteen oppilaitoksille, voi sitä hyödyntää myös laajemmin itsenäisesti asuvien nuorten elämänvaiheen tukemisessa. Mallin kehittämisessä mukana olleessa toisen asteen oppilaitoksessa on toteutettu ryhmämuotoista tukea jo yli kymmenen vuoden ajan, ja se on koettu toimivaksi tavaksi tukea nuorten arkea. Vuosien mittaan ryhmän ohjaajina ovat toimineet mm. kuraattorit, opinto-ohjaajat, opettajat ja ulkopuolisien yhteistyökumppanien toimijat. Ryhmämuotoista toimintaa on toteutettu välillä niukemmilla ja välillä hiukan isommilla resursseilla.

        1. Miksi juuri tämä toimintamalli pitäisi palkita?  

        Itsenäisesti asuvat 16–18-vuotiaat nuoret muuttavat omilleen usein innoissaan tulevasta itsenäisestä arjesta. Itsenäistyminen on kuitenkin elämänvaiheena myös kuormittava ja sisältää paljon uuden opettelua ja yllätyksiä, jotka voivat kuormittaa nuoren mielen hyvinvointia. Tähän ilmiöön halusimme Tampereella, Tampere Junior -kehitysohjelmassa tarttua.  

        Näiden nuorten tarpeisiin vastattiin luomalla mielen hyvinvoinnin edistämisen ekosysteemi, joka tulisi palkita, koska toimintamalli vastaa kasvavaan tulevaisuuden ilmiöön. Se rakennettiin ihmislähtöisesti mielen hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta. Luotujen työkalujen suunnittelussa kiinnitettiin huomiota käytännönläheisyyteen ja vaikuttavuuteen.  

        Tutkimusten mukaan Suomessa nuoret itsenäistyvät eurooppalaisittain poikkeuksellisen varhain. Alaikäisten yksinasuminen on kuitenkin yleisyydestään huolimatta verrattain piilossa oleva ilmiö – Tampereella ja muualla Suomessa. Tampereella ilmiö oli tunnistettu oppilaitoksissa, mutta sen kaupunkitasoinen laajuus ilmeni vasta laajan lapsiperhedatan kokoamisen yhteydessä.  

        16–18-vuotiailla nuorilla itsenäistymisen elämänvaihe osuu jo muutenkin kuormittavien toisen asteen opintojen yhteyteen. Tämä tunnistettiin myös kouluterveyskyselystä (2021), josta saimme THL:lta aiemmin julkaisematonta tietoa. Esimerkiksi lukiossa opiskelevilla koulu-uupumusta ilmeni 34,6 %:lla itsenäisesti asuvista ja 19,5 %:lla muuten asuvista. Ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevilla koulu-uupumusta oli 14,9 %:lla itsenäisesti asuvista ja 14,7 %:lla muuten asuvista​.  

        Työskentelymme keskiössä oli halu pitää nämä nuoret kärryillä, selvittää heidän tarpeitaan ja tarjota nuorten ohjaajille työkaluja haasteiden ratkaisemiseen ja nuorten tukemiseen. Hankkeelle koottiin nuorten kokemusasiantuntijaryhmä, ja pilottikokeilujen osanottajat (nuoret ja ammattilaiset) olivat aktiivisesti mukana kehitystyön eri vaiheissa. Lisäksi kokosimme ilmiön ympärille laajan joukon asiantuntijoita ja toimijoita. Ekosysteemissä mukana on kaikkiaan noin 30 toimijaa, jotka edustavat kunnan, hyvinvointialueen, Kelan sekä paikallisten ja valtakunnallisten järjestöjen palveluita.  

        Hankkeemme näkökulma perustui positiivisesta mielenterveydestä eli mielen hyvinvoinnista ponnistavaan edistävään näkökulmaan. Halusimme huomioida nuorten arjessa kokemat haasteet kokonaisvaltaisesti ja lähestyä haasteita positiivisesti ratkaisujen kautta. Esimerkiksi nuorilta nousseeseen yksinäisyyden kokemukseen lähdettiin hakemaan ratkaisuja yhteisöllisyyden keinoin. Kehittämistyötä tehtiin Mielenterveysstrategian toteutuksen osana sosiaali- ja terveysministeriön rahoituksella. 

        Työkalujen (ekosysteemikartta ja ryhmämuotoisen tuen malli) kehittämisessä huomioitiin alusta lähtien mallin levittäminen. Työkaluista haluttiin tehdä visuaalisesti selkeitä ja saavutettavia. Lisäksi hankkeessa koottiin toimintamallityökirja, joka antaa kattavat eväät vastaavien työkalujen rakentamiseen muissa kaupungeissa.  

        Toimintamallin jatkuvuutta on edistetty myös hankkeen päättymisen jälkeen. Olemme keskustelleet itsenäisesti asuvien nuorten ilmiöstä ja kehitettyjen työkalujen jalkauttamisesta laajasti: paikallisesti toisen asteen oppilaitosten toimijoiden kanssa sekä hyvinvointialueen opiskeluterveydenhuollon toimijoiden kanssa. Lisäksi olemme käyneet aiheesta keskustelua toisen asteen valtakunnallisten opiskelijajärjestöjen kanssa. 

        2. Mitä olette tehneet aidosti ihmislähtöisten toimintamallien luomiseksi? 

        Ihmiskeskeinen lähestymistapa oli työskentelymme keskiössä koko kehitystyön ajan. Kehitystyö toteutettiin Tampereen kaupungin Tampere Junior -kehitysohjelmassa, jonka keskiössä on koko ohjelmakauden ajan ollut ilmiölähtöisyys, ihmiskeskeisyys ja sosiaalinen kestävyys. Tampere Junior -kehitysohjelmassa laaditusta lapsiperhetiedosta tunnistettiin itsenäisesti asuvien nuorten ryhmä ja heidän suurempi tuen tarpeensa. Ihmislähtöisyyttä toteutettiin rohkaisemalla ja sitouttamalla kohderyhmän nuoria ja heitä arjessa tukevia ammattilaisia mukaan kehittämiseen ja kokeiluihin. 

        Itsenäisesti asuvat nuoret kehittämistyössä punaisena lankanamme oli ajatus siitä, että sujuva arki tukee ja edistää itsenäisesti asuvien nuorten mielen hyvinvointia. Hankkeen kehittämistyön tueksi koottiin vuoden 2022 alussa itsenäisesti asuvien nuorten ryhmä, joka tapasi säännöllisesti ja jota kuultiin aktiivisesti koko kehittämistyön ajan. Toisen keskeisen kohderyhmän muodostivat nuoria arjessa tukevat ammattilaiset kunnissa, hyvinvointialueella ja kolmannella sektorilla. 

        Ihmiskeskeisyys näkyy ekosysteemikartassamme, jonka keskiössä on itsenäisesti asuva nuori. Ekosysteemin rakenne luotiin nuorten ryhmähaastatteluissa esiin nostamien teemojen pohjalta. Malli huomioi arjen tarpeet kokonaisvaltaisesti (elämänhallinta, asuminen & kodinhoito, toimeentulo, vapaa-aika: harrastukset, vapaa-aika: yhteisöllisyys, mielenterveys). Ekosysteemikartta kokoaa yhteen noin 30 toimijaa, joiden yhteistyöllä pyrimme varmistamaan, että itsenäisesti asuva nuori ei jää yksin arjen haasteiden kanssa. Ekosysteemikartan kehittämisessä ihmiskeskeisyys tarkoitti käytännössä sitä, että nuoria aidosti kuultiin ja heidän tarpeensa nostettiin toiminnan kohteeksi. 

        Olen kokenut tulleeni kuulluksi ja tilaisuudet ovat olleet onnistuneita. Nuoren arkea koskevat kysymykset ovat nuorelle melko helppoja vastattavia, mutta voi silti auttaa paljon materiaalin suunnittelua varsinkin, kun työntekijät ovat usein irtautuneet jo kauan sitten yksin asuvien nuorten arjesta.” – itsenäisesti asuvan nuoren palaute kuulluksi tulemisesta 

        Ekosysteemissämme pilotoidun ja yhdessä Tampereen yhteiskoulun lukion kanssa luodun ryhmämuotoisen tuen mallin ytimessä on myös ihmiskeskeinen lähestymistapa. Malli antaa rakenteen, jonka pohjalta voidaan mutkattomasti toteuttaa ryhmämuotoista vertaistuellista toimintaa ihmiseltä ihmiselle. Malli on kuitenkin myös mukautuva ja sen teemoja voi soveltaa ryhmässä olevien nuorten toiveiden ja tarpeiden pohjalta.  

        Ekosysteemikartan palveluihin ovat tarttuneet Tampereella mm. lastensuojelu, toisen asteen toimijat sekä seurakunta ja useat järjestötoimijat. Vastaava toimintamalli on sovellettavissa esimerkiksi työllisyyspalveluissa. Toimintamallia ollaan jo soveltamassa mm. eri oppilaitosten oppimisympäristöjen tarpeisiin.  

        3. Miten toimintamallissanne näkyy TerveSos -palkinnon tämän vuoden teema ”Nyt mennään eikä meinata! Varmistetaan ihmislähtöiset palvelut!”? 

        Työmme toteuttaa erinomaisesti TerveSos-palkinnon teemaa. Osallisuus oli työmme keskiössä niin nuoria tukevien ammattilaisten kuin kohderyhmän nuorten osalta. Työmme tavoitteena oli edistää nuorten tosiasiallista yhdenvertaisuutta tarjoamalla ihmislähtöistä kohdennettua tukea sitä tarvitseville itsenäisesti asuville nuorille. Palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta parannettiin tuomalla tarjolla olevat palvelut selkeämmin esiin sekä nuorille että nuoria ohjaaville aikuisille. Koimme tärkeäksi, että sama materiaali päätyi avoimesti kaikkien saataville. Materiaalia hyödyntämällä voidaan paremman palveluohjauksen kautta vähentää ongelmien kasautumista nuorten arjessa. 

        Työmme keskiössä oli yhdyspintatyö eri toimijoiden välillä. Nuorten arkea rytmittää kunnan piirissä tapahtuva opiskelu, mutta tärkeässä roolissa ovat myös hyvinvointialueen järjestämät opiskeluterveydenhuollon palvelut. Koulutyön ohella nuorten arkeen kuuluu kuitenkin keskeisesti myös arjenhallinta ja vapaa-ajan vietto erilaisten harrastusten ja yhteisöjen parissa. Tältä osin kunnan lisäksi myös järjestöillä on merkittävä rooli osana ekosysteemiämme. Itsenäisesti asuvien nuorten hyvinvoinnin kokonaisvaltainen tukeminen edellyttää siis eri toimijoiden yhteistyötä.  

        Olen kovin ylpeä siitä mitä olemme saaneet aikaan, ja itse hankkeesta ja kehityksestä mitä tavoitellaan Tampereella. On lohdullista kuvitella, että meidän tekemällä työllä on suurikin merkitys edes yhdelle yksilölle.”- itsenäisesti asuvan nuoren palaute nuorten ryhmän toiminnasta  

        Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

        Projektin keskeisistä tuotoksista ja vaikutuksista kerätiin palautetta sähköisellä palautekyselyllä, joka oli avoinna 19.1.-25.1.2023. Linkki kyselyyn lähetettiin 120 asiantuntijalle ja ammattilaiselle. Vastauksia kyselyyn tuli 11. ​​

        Kaikki vastaajat (n=11) olivat täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että ekosysteemikartta helpottaa nuorten ohjaamista ennalta ehkäiseviin palveluihin, ja sanoin valtaosa (n=9) koki, että ekosysteemikartta lisää ymmärrystä itsenäisesti asuvien nuorten arjen haasteista. Edelleen vastaajista valtaosa vastasi olevansa täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että kartta edesauttaa tiedon ja hyvien käytänteiden jakamista (n=9), rohkaisee yhteiskehittämiseen (n=9) ja helpottaa toimijoita oman roolinsa tunnistamisessa (n=8). Vastaajista kuitenkin vain (n=4) koki olevansa täysin tai jokseenkin samaa mieltä väitteestä ”vähentää pidemmällä aikavälillä nuorten ongelmien kasautumista” (täysin tai jokseenkin eri mieltä n=3, en osaa sanoa n=4).​

        ​Palautekyselyn vastaajista (n=11) valtaosa oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että ryhmämuotoisen tuen malli vastaa sisällöllisesti nuorten tuen tarpeita (n=9) ja että sen avulla voidaan lisätä nuorten arjen sujuvuutta ja siten ehkäistä ongelmien kasautumista (n=8). Valtaosa vastaajista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä myös siitä, että ryhmämuotoisen tuen malli on väline, joka mahdollistaa varhaisen puuttumisen ja mielenterveyttä edistävän työn lisäämisen (n=10) sekä kunta-hyvinvointialue yhdyspintatyön toteuttamisen (n=9).​

        Oikea-aikainen jalkautuminen oppilaitokseen -kokeilun infotilaisuudesta kerättiin palautetta nuoria (n=11) haastattelemalla. Haastatteluista selvisi, että kaikki osallistujat saivat uutta tietoa Kelasta. Jalkautuminen toi toimijoille kasvot ja madalsi yhteydenoton kynnystä. Kukaan nuorista ei tiennyt ennalta ohjaamosta, mutta vierailun jälkeen yli puolet ajatteli voivansa käydä siellä lähiaikoina. ​Infoa testattiin saatujen oppien pohjalta myös isommalle kohderyhmälle valmistuvia toisen asteen opiskelijoita (yli 100 kuulijaa). Myös heiltä kerätty palaute oli positiivista ja jalkautuminen koettiin hyödylliseksi. Jatkossa nuoret toivoivat infoihin enemmän vuorovaiktusta (esim. pienryhmäkeskusteluja), toiminnallisuutta ja case-esimerkkejä.

        Ryhmämuotoisen tuen mallinnus -kokeilussa nuorille järjestettiin säännöllisiä tapaamisia syksyn 2022 ajan. Tapaamiskertoja oli yhteensä 12 ja keskimäärin paikalla oli 12 nuorta/tapaaminen. Jokaisen tapaamisen lopussa nuorilta kysytiin fiilisiä kyseisesta kerrasta. Tämä palaute huomioitiin seuraavien kertojen suunnittelussa. Viimeisellä kerralla nuorilta (n=8) pyydettiin palautetta lomakkeella. Kuusi nuorista vastasi, että syksyn tapaamisiin osallistuminen on lisännyt heidän hyvinvointiaan. Samoin kuusi vastaajasta koki saaneensa ryhmästä vertaistukea ja/tai kavereita sekä koki voineensa tarvittaessa keskustella myös huolistaan ryhmän tapaamisissa. Kaikki nuorista pitivät ryhmän tapaamisiin osallistumista mukavana. Kiitosta nuorilta saivat erityisesti kokkailutapaamiset ja vähiten nuoria kiinnostivat ohjaajan johdolla etenevät kerrat. Samaa palautette nuorilta saatiin myös suullisesti syksyn ensimmäisillä tapaamiskerroilla, joten ryhmän toiminnassa suosittiin esim. pienryhmäkeskusteluja.

        Nuoren kuntoutusrahan hakuprosessin sujuvoittaminen -kokeilussa järjestettiin nuorille videotapaamisia, joiden aikana täytettiin nuoren kuntoutusrahan hakemus. Tapaamisten jälkeen kuraattori kyseli nuorilta (n=4) palautetta. Kaikkien nuorten kohdalla asioinnin henkilökohtaisuus lisäsi merkittävästi asiakkaan positiivista kokemusta ja nuoret kokivat tulleensa kuulluksi. Myös Kelan tunnettuus lisääntyi tapaamisissa.​ Tapaamisiin osallistuneet asiantuntijat arvioivat, että videotapaamisella ei saavutettu merkittävää lisäarvoa suhteessa panostukseen. Asiakkaaseen käytetty aika ja vaiva kuitenkin lisääntyivät merkittävästi, joten kokeilu ei jatku.