Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Tutka luotiin tarpeeseen saada vuosittainen, ajantasainen tilannekuva Keski-Suomen kuntien järjestöyhteistyön rakenteista ja käytännöistä.
Järjestöpositiivisuuden kuntatutka - tiedonkeruun väline
Tiivistelmä
Järjestöpositiivisuuden kuntatutka on työväline kuntien järjestöyhteistyön vuosittaiseen tarkasteluun. Kuntatutkan avulla saadaan kokonaiskuva siitä, millaiset järjestöyhteistyön rakenteet ja käytännöt kunnissa on, miten ne tukevat järjestöjen toimintaedellytyksiä ja miten strateginen yhteiskehittäminen järjestöjen kanssa toteutuu. Tiedonkeruun välineenä toimii kyselomake, jonka pohjalta haastatellaan kuntien työntekijöitä/viranhaltijoita.
Vastausten pohjalta tehdään yleiskuvaa valottava kooste, infograafi, havaintokarttoja ja suositukset järjestöyhteistyön kehittämiseen seuraavalle vuodelle. Tulokset toimivat tiedolla johtamisen ja strategisen kehittämisen tukena esimerkiksi kunnissa järjestöyhteistyötä kehittäville työntekijöille ja kunnan päätöksentekijöille.
Tutkaa voidaan käyttää koko maakunnan kattavaan tai pelkästään yksittäisen kunnan järjestöyhteistyön tarkasteluun.
Arviointi
Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.
Toimintamallin kuvaus
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Työkalu on syntynyt Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry:n Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt -hankkeessa (2017–2020). Hankkeen päätyttyä sen ylläpito on jatkunut osana KYT-järjestöpalveluiden toimintaa.
Tutkan tavoitteena on selvittää, millaiset järjestöyhteistyön rakenteet ja käytännöt kunnissa on, miten ne tukevat järjestöjen toimintaedellytyksiä ja miten strateginen yhteiskehittäminen järjestöjen kanssa toteutuu. Siksi aineiston keruussa kohderyhmänä ovat sellaiset kunnan työntekijät tai viranhaltijat, joka osaavat vastata järjestöyhteistyötä koskeviin teemoihin/kysymyksiin tai pystyvät kokoamaan tarvittavat tiedot kunnan sisällä. Keski-Suomessa nämä työntekijät/viranhaltijat ovat käytännössä järjestöyhteistyöstä vastaavia.
Kuntatutkan tuloksista hyötyvät kuntien lisäksi myös järjestöt, jotka voivat käyttää niitä mm. vaikuttamistyönsä tukena.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Tavoitteena oli luoda työkalu, joka avulla voidaan selvittää, millaiset järjestöyhteistyön rakenteet ja käytännöt kunnissa on, miten ne tukevat järjestöjen toimintaedellytyksiä ja miten strateginen yhteiskehittäminen järjestöjen kanssa toteutuu.
Tutka toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 2019, jonka jälkeen se on toistettu vuosittain. Vuosittaiset tiedonkeruut mahdollistavat myös pitkän aikavälin vertailtavuuden. Tutkaa on kehitetty vuoden 2025 aikana kattavamman ja syvemmän tilannekuvan saamiseksi.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Tutkaa on kehitetty vuoden 2025 aikana kattavamman ja syvemmän tilannekuvan saamiseksi. Samalla nimi muuttui järjestöpositiivisuuden kuntatutkasta järjestöyhteistyön tutkaksi.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Tiedonkeruun välineenä toimii kyselomake, jonka pohjalta haastatellaan kuntien työntekijöitä/viranhaltijoita. Haastattelut tehdään pääsääntöisesti puhelimitse tai verkkoneuvotteluvälineen avulla ja niiden kesto on noin 20–60 minuuttia. Kesto vaihtelee, koska joidenkin haastatteluiden yhteydessä päästään syvempiin keskusteluihin yhteistyön kehittämisen tarpeista. Usein samalla ryhdytään myös yhdessä suunnittelemaan keinoja/tapoja, miten vastata näihin. Tietoa kerätään pieneltä osin myös sähköpostilla, jos on tarve saada tietoja joltain muulta kunnan viranhaltijalta johonkin kuntatutkan yksittäiseen osioon/kysymykseen.
Vastausten pohjalta luodaan vuosittainen kokonaiskuva kuntien järjestöyhteistyön tilanteesta sekä tehdään niiden pohjalta infograafi ja havaintokarttoja. Lisäksi laaditaan aina suositukset järjestöyhteistyön kehittämiseen seuraavalle vuodelle. Tuloksista tiedotetaan laajasti eri kanavia hyödyntäen ja Keski-Suomen osalta vuosittaisia tuloksia kootaan sivulle: www.kyt.fi/tutka.
Tutkan osioina ovat
- Järjestöyhdyshenkilöt
- Järjestöjen toimintaedellytysten tukeminen
- Viestintä
- Yhteistyö
- Vuosittain vaihtuva teemakysymys.
Ohessa alkuperäinen, vuonna 2019 käyttöönotettu kyselylomake sekä vuonna 2025 tehdyn kehittämistyön myötä syntynyt kyselylomake.
Järjestöyhteistyön tutka -kysely 2025
(172.72 KB)
Toimintamallin ydinsisältö
Järjestöpositiivisuuden tutka on työväline kuntien järjestöyhteistyön vuosittaiseen tarkasteluun. Sen avulla saadaan kokonaiskuva siitä, millaiset järjestöyhteistyön rakenteet ja käytännöt kunnissa on, miten ne tukevat järjestöjen toimintaedellytyksiä ja miten strateginen yhteiskehittäminen järjestöjen kanssa toteutuu. Tiedonkeruun välineenä toimii kyselomake, jonka pohjalta haastatellaan kuntien työntekijöitä/viranhaltijoita.
Vastausten pohjalta tehdään yleiskuvaa valottava kooste, infograafi, havaintokarttoja ja suositukset järjestöyhteistyön kehittämiseen seuraavalle vuodelle. Tulokset toimivat tiedolla johtamisen ja strategisen kehittämisen tukena esimerkiksi kunnissa järjestöyhteistyötä kehittäville työntekijöille ja kunnan päätöksentekijöille.
Tutkaa voidaan käyttää koko maakunnan kattavaan tai pelkästään yksittäisen kunnan järjestöyhteistyön tarkasteluun.
Järjestöyhteistyön tutka 2025 infograafi
(803.61 KB)
Toimintamallin aikaansaama muutos
Tutkaan vastanneet työntekijät/viranhaltijat ovat kokeneet tietojen päivittämisen hyväksi työvälineeksi pysähtyä tarkastelemaan kerran vuodessa kuntansa järjestöyhteistyötä. Sen on koettu toimivan hyvänä sparrauksena ja tapana jäsentää järjestöyhteistyötä sekä saada siihen uusia ideoita.
"Kuntatutkahaastattelu on hyvä tapa tsekata järjestöyhteistyön tilanne ja se toimii hyvänä sparrauksena."
"Kiitos haastattelusta. Sain tästä paljon kättä pidempää ensi vuoteen."
Tulokset toimivat tiedolla johtamisen ja strategisen kehittämisen tukena esimerkiksi kunnissa järjestöyhteistyötä kehittäville työntekijöille ja kunnan päätöksentekijöille.
Kuntatutkan tuloksia ovat hyödyntäneet myös alueen järjestöt mm. vaikuttamistyössään.
Todennetut lyhyen aikavälin tulokset ja vaikutukset
Kuntien järjestöyhteistyön ja järjestöjen toimintaedellytysten tukemisen vuosittainen tarkastelu on osoittautunut hyödylliseksi. Merkitys on kasvanut hyvinvointialueiden valmistelun ja käynnistymisen myötä. Tämä toimintaympäristön muutos vaikuttaa järjestöyhteistyön käytäntöihin ja järjestöjen toimintaedellytysten turvaamiseen kunnissa, kuten avustuksiin, tiloihin ja yhteistyömuotoihin.
Tulokset toimivat tiedolla johtamisen ja strategisen kehittämisen tukena esimerkiksi kunnissa järjestöyhteistyötä kehittäville työntekijöille ja kunnan päätöksentekijöille.
Todennettu tai tavoiteltu pitkän aikavälin vaikuttavuus
Tutkan myötä kunnissa on tartuttu järjestöyhteistyön kehittämiskohteisiin. Tavoitteena on, että kaikissa kunnissa on selkeät järjestöyhteistyön rakenteet ja käytännöt sekä siihen on resursoitu riittävästi.
Toimintamallin kustannusvaikutukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä
Täydennetään myöhemmin.
Onko toimintamalli siirrettävissä toiseen toimintaympäristöön ja/tai toiselle kohderyhmälle?
Kyllä
Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa
Tutkaa voidaan käyttää koko maakunnan kattavaan tai pelkästään yksittäisen kunnan järjestöyhteistyön tarkasteluun.
Keski-Suomessa paras aika toteuttaa haastattelut kuntien näkökulmasta on ollut loppuvuosi.
Haastateltaville on hyvä toimittaa hyvissä ajoin haastattelukysymykset ja edellisen vuoden vastaukset kuntakohtaisesti. Näin haastateltavat ehtivät koota tarvittavat tiedot itse haastatteluun.
Tiedonkeruun välineenä voi olla puhelin- tai verkkoneuvotteluhaastattelu. Verkkoneuvotteluvälineen avulla tehdyssä haastattelussa kannattaa pyytää lupa transkription tekemiseen, mikä helpottaa asioiden kirjaamista/kokoamista. Sähköpostitse tehty tiedonkeruu ei tue asioiden mahdollista tarkentamista eikä mahdollisia syvällisempiä keskusteluja.
Vastauksista voi olla hyödyllistä koota Excel-taulukko, jonka avulla saa selkeän kokonaiskuvan koko aineistosta.
Keski-Suomessa tuloksista on tiedotettu suoraan haastateltaville, kirjoitettu uutinen emo-organisaation nettivisuille, välitetty tietoa eri verkostoille sekä tehty aktiivisista sometiedottamista pitkin vuotta.
Taustatiedot
Maantieteellinen alue
Keski-Suomen hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry
Toimiala
Tutkimus
Toimintamallin tyyppi
Menetelmä
Toimintamallin alkuperä
Geneerinen (toimintamallin kuvaus on niin yleisellä tasolla, että muut organisaatiot voivat ottaa sen pohjaksi ja muokata siitä oman versionsa)
Käyttöönotto ja levinneisyys
Otettu kehittämisympäristössä käyttöön
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)