Järjestöpositiivisuuden kuntatutka - tiedonkeruun väline
Järjestöpositiivisuuden kuntatutka on väline kuntien järjestöyhteistyön tarkasteluun. Tiedonkeruuvälineenä toimii kyselomake, jonka avulla haastatellaan kuntien työntekijöitä. Tulokset toimivat tiedolla johtamisen ja strategisen kehittämisen tukena.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Järjestöpositiivisuuden kuntatutka on väline kuntien järjestöyhteistyön tarkasteluun. Tiedonkeruuvälineenä toimii kyselomake, jonka avulla haastatellaan kuntien työntekijöitä. Tulokset toimivat tiedolla johtamisen ja strategisen kehittämisen tukena.
Kuva
Toimintamalli lyhyesti
Järjestöpositiivisuuden kuntatutka on työväline kuntien järjestöyhteistyön vuosittaiseen tarkasteluun. Kuntatutkan avulla saadaan kokonaiskuva siitä, millaiset yhteistyön rakenteet ja käytännöt kunnissa on, miten ne tukevat järjestöjen toimintaedellytyksiä ja miten strateginen yhteiskehittäminen järjestöjen kanssa toteutuu. Tiedonkeruun välineenä toimii kyselomake, jonka pohjalta haastatellaan kuntien työntekijöitä/viranhaltijoita.
Vastausten pohjalta tehdään yleiskuvaa valottava kooste, infograafi, havaintokarttoja ja suositukset järjestöyhteistyön kehittämiseen seuraavalle vuodelle. Tulokset toimivat tiedolla johtamisen ja strategisen kehittämisen tukena esimerkiksi kunnissa järjestöyhteistyötä kehittäville työntekijöille ja kunnan päätöksentekijöille.
Kuntatutkaa voidaan käyttää koko maakunnan kattavaan tai pelkästään yksittäisen kunnan järjestöyhteistyön tarkasteluun.
Kuntatutka luotiin tarpeeseen saada vuosittainen, ajantasainen tilannekuva Keski-Suomen kuntien järjestöyhteistyön rakenteista ja käytännöistä. Kuntatutka toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 2019, jonka jälkeen se on toistettu vuosittain. Vuosittaiset kuntatutkan tiedonkeruut mahdollistavat myös pitkän aikavälin vertailtavuuden.
Kuntien järjestöyhteistyön ja järjestöjen toimintaedellytysten tukemisen vuosittainen tarkastelu on osoittautunut hyödylliseksi. Merkitys on kasvanut hyvinvointialueiden valmistelun ja käynnistymisen myötä. Tämä toimintaympäristön muutos vaikuttaa järjestöyhteistyön käytäntöihin ja järjestöjen toimintaedellytysten turvaamiseen kunnissa, kuten avustuksiin, tiloihin ja yhteistyömuotoihin.
Työkalu on syntynyt Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry:n Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt -hankkeessa (2017–2020). Hankkeen päätyttyä sen ylläpito on jatkunut osana KYT-järjestöpalveluiden toimintaa.
Kuntatutkan tavoitteena on selvittää millaiset yhteistyön rakenteet ja käytännöt kunnissa on, miten ne tukevat järjestöjen toimintaedellytyksiä ja miten strateginen yhteiskehittäminen järjestöjen kanssa toteutuu. Siksi aineiston keruussa kohderyhmänä ovat sellaiset kunnan työntekijät tai viranhaltijat, joka osaavat vastata järjestöyhteistyötä koskeviin teemoihin/kysymyksiin tai pystyvät kokoamaan tarvittavat tiedot kunnan sisällä. Keski-Suomessa nämä työntekijät/viranhaltijat ovat käytännössä järjestöyhteistyöstä vastaavia.
Kuntatutkan tuloksista hyötyvät kuntien lisäksi myös järjestöt, jotka voivat käyttää niitä mm. vaikuttamistyönsä tukena.
Kuntatutkan haastattelut tehdään pääsääntöisesti puhelimitse ja niiden kesto on noin 20–60 minuuttia. Kesto vaihtelee, koska joidenkin haastatteluiden yhteydessä päästään syvempiin keskusteluihin yhteistyön kehittämisen tarpeista. Usein samalla ryhdytään myös yhdessä suunnittelemaan keinoja/tapoja, miten vastata näihin. Tietoa kerätään pieneltä osin myös sähköpostilla, jos on tarve saada tietoja joltain muulta kunnan viranhaltijalta johonkin kuntatutkan yksittäiseen osioon/kysymykseen.
Vastausten pohjalta luodaan vuosittainen kokonaiskuva kuntien järjestöyhteistyön tilanteesta sekä tehdään niiden pohjalta infograafi ja havaintokarttoja. Vastausten pohjalta laaditaan aina suositukset järjestöyhteistyön kehittämiseen seuraavalle vuodelle. Tuloksista tiedotetaan laajasti eri kanavia hyödyntäen ja Keski-Suomen osalta vuosittaisia tuloksia kootaan sivulle: www.kyt.fi/kuntatutka (tiedottamisesta lisää vinkeissä).
Kuntatutkan perusteemoina ovat
1) järjestöyhteistyön rakenteet eli onko kunnassa nimettyä järjestöyhdyshenkilöä/henkilöitä, järjestetäänkö säännöllisiä kunnan sekä järjestöjen ja yhdistysten tapaamisia,
2) järjestöjen toimintaedellytysten tukeminen eli miten järjestöjä avustetaan ja millaiset tilojen käyttömahdollisuudet järjestöillä on kunnassa, millaisia tukipalveluita kunta tarjoaa järjestöille,
3) strateginen yhteiskehittäminen eli miten järjestöt otetaan mukaan kunnan hyvinvointikertomus- ja suunnitelmatyöhön sekä
4) asukkaiden mahdollisuus saada tietoa järjestöjen toiminnasta kunnan nettisivuilta.
Lisäksi mukana on aina vuosittain vaihtuva, ajankohtainen teemakysymys. Esimerkiksi vuonna 2022 mukana oli kysymys, jolla selvitettiin kunnan työntekijöiden/viranhaltijoiden odotuksia ja huolenaiheita liittyen järjestöjen, kunnan ja hyvinvointialueen yhteistyöhön sekä yhteistyön onnistumisen edellytyksiä.
Kuntatutkaan vastanneet työntekijät/viranhaltijat ovat kokeneet kuntatutkan päivittämisen hyväksi työvälineeksi pysähtyä tarkastelemaan kerran vuodessa kuntansa järjestöyhteistyötä. Sen on koettu toimivan hyvänä sparrauksena ja tapana jäsentää järjestöyhteistyötä sekä saada siihen uusia ideoita.
"Kuntatutkahaastattelu on hyvä tapa tsekata järjestöyhteistyön tilanne ja se toimii hyvänä sparrauksena."
"Kiitos haastattelusta. Sain tästä paljon kättä pidempää ensi vuoteen."
Kuntatutkan tuloksia ovat hyödyntäneet myös alueen järjestöt mm. vaikuttamistyössään.
Kansikuva
