Järjestöyhteistyön käsikirja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue (RRP, P4, I2)

Hyvinvointialueen järjestöyhteistyöasiakirjan tarkoituksena on kuvata hyvinvointialueen toimijat ja toimintatapoja järjestöjen  kanssa tehtävälle yhteistyölle.

Toimintaympäristö

Järjestöt ja seurakunnat edistävät hyvinvointialueen asukkaiden hyvinvointia, terveyttä, osallisuutta ja turvallisuutta. Järjestöt täydentävät hyvinvointialueen tarjoamia palveluita, toimivat sosiaali- ja terveys- tai pelastuspalveluiden kumppaneina tai tuottajina. Hyvinvointialueen toimintaa säätelevät lait velvoittavat hyvinvointialuetta tekemään yhteistyötä järjestöjen ja seurakuntien kanssa. 

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 612/2021, 7§ ohjaa, että Hyvinvointialueen on edistettävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien järjestöjen toimintaedellytyksiä ja vaikutusmahdollisuuksia.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Järjestöyhteistyökäsikirjan luonnokseen on koottu materiaalia kuulemalla hyvinvointialueen, kuntien, järjestöjen ja seurakuntien toimijoita ja viranhaltijoita. Materiaalia on koottu hyvinvointialueen palvelualueiden sosiaali- ja terveys- sekä pelastustoimen johtajien ja asiantuntijoiden kanssa toteutetussa järjestöyhteistyön tarpeita kartoittavassa työpajassa, hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen  järjestöyhteistyön neuvotteluissa, alueellisissa kumppanuuspöydissä, kuntien järjestöyhdyshenkilöverkoston tapaamisissa ja vaikuttamisfoorumeissa. Tietoa on koottu järjestöille ja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille toteutetuista verkkokyselyistä. Tiedon kokoamisessa on hyödynnetty myös muiden toimijoiden kyselyitä.

Hyvinvointialueen järjestöavustusten ja tilayhteistyön periaatteita työstetään kartoittamalla järjestöjen ja hyvinvointialueen yhteistyötarpeita. Järjestöyhteistyökäsikirjan luonnos laaditaan yhteistyössä erillisen monialaisen valmistelutyöryhmän kanssa. Järjestöneuvostolle tarjotaan käsikirjaluonnokseen kommentointimahdollisuutta.

 

Ratkaisun perusidea

Järjestöyhteistyön käsikirja sisältää Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen järjestöyhteistyön tekemisen periaatteet ja tavoitteet, järjestöyhteistyön toimijat ja resurssit, yhteistyön tekemisen toimintamallit, seurannan ja arvioinnin. Käsikirja kootaan hyvinvointialueen eri toimialueiden edustajien sekä järjestöjen ja kuntien edustajien kanssa yhteistyössä ja se on tarkoitettu niin hyvinvointialueen viranhaltijoiden ja ammattilaisten, päättäjien, järjestöjen ja muiden sidosryhmien tueksi. 


 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Järjestöyhteistyökäsikirja kokoaa yhteen järjestöjen ja seurakuntien kanssa tehtävän yhteistyön toimintatavat ja ohjaa järjestöyhteistyötä koordinoivien työntekijöiden työtä. Asiakirjan ulkopuolelle jää järjestöjen rooli hyvinvointialueen järjestämisvastuulla olevien palvelujen tuottajana.
Asiakirja on hyvä käsitellä hyvinvointialueen päättävissä elimissä ja sen toimeenpanoon on hyvä varata riittävästi resursseja.
 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Järjestöyhteistyökäsikirjan laatiminen kannattaa toteuttaa laajasti osallistaen yhdessä järjestöjen ja seurakuntien, kuntien ja sosiaali- ja terveys- sekä pelastustoimen ammattilaisten kanssa. Työstämisessä hyödynnetään jo olemassa olevia verkostoja.
Asiakirjan toimeenpanon toteutumista on hyvä seurata ja arvioida vuosittain kuntien ja järjestöjen kanssa käytävissä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen neuvotteluissa.

 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Järjestöyhteistyö on selkiytynyt tehtäväkuviin ja sille on resurssit ja yhteistyön prosessit, kuntien ja hyvinvointialueen avustuspainotukset täydentävät toisiaan. Järjestöyhteistyön toimeenpanoa arvioidaan vuosittain ja valtuustokausittain.