Järjestöyhteistyön käsikirja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue (RRP, P4, I2)

Hyvinvointialueen järjestöyhteistyöasiakirjan tarkoituksena on kuvata hyvinvointialueen toimijat ja toimintatapoja järjestöjen  kanssa tehtävälle yhteistyölle.

Toimintamallin nimi
Järjestöyhteistyön käsikirja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue (RRP, P4, I2)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Hyvinvointialueen järjestöyhteistyöasiakirjan tarkoituksena on kuvata hyvinvointialueen toimijat ja toimintatapoja järjestöjen  kanssa tehtävälle yhteistyölle.

Toteutuspaikka
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue, Hyvinvoiva Etelä-Pohjanmaa hanke
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Tekijä

Miia Hietaniemi

Luotu

09.12.2024

Viimeksi muokattu

14.02.2025
Ratkaisun perusidea

Järjestöyhteistyön käsikirja sisältää Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen järjestöyhteistyön tekemisen periaatteet ja tavoitteet, järjestöyhteistyön toimijat ja resurssit, yhteistyön tekemisen toimintamallit, seurannan ja arvioinnin. Käsikirja kootaan hyvinvointialueen eri toimialueiden edustajien sekä järjestöjen ja kuntien edustajien kanssa yhteistyössä ja se on tarkoitettu niin hyvinvointialueen viranhaltijoiden ja ammattilaisten, päättäjien, järjestöjen ja muiden sidosryhmien tueksi. 


 

Toimintaympäristö

Järjestöt ja seurakunnat edistävät hyvinvointialueen asukkaiden hyvinvointia, terveyttä, osallisuutta ja turvallisuutta. Järjestöt täydentävät hyvinvointialueen tarjoamia palveluita, toimivat sosiaali- ja terveys- tai pelastuspalveluiden kumppaneina tai tuottajina. Hyvinvointialueen toimintaa säätelevät lait velvoittavat hyvinvointialuetta tekemään yhteistyötä järjestöjen ja seurakuntien kanssa. 

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 612/2021, 7§ ohjaa, että Hyvinvointialueen on edistettävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien järjestöjen toimintaedellytyksiä ja vaikutusmahdollisuuksia.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Järjestöyhteistyökäsikirjan luonnokseen on koottu materiaalia kuulemalla hyvinvointialueen, kuntien, järjestöjen ja seurakuntien toimijoita ja viranhaltijoita. Materiaalia on koottu hyvinvointialueen palvelualueiden sosiaali- ja terveys- sekä pelastustoimen johtajien ja asiantuntijoiden kanssa toteutetussa järjestöyhteistyön tarpeita kartoittavassa työpajassa, hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen  järjestöyhteistyön neuvotteluissa, alueellisissa kumppanuuspöydissä, kuntien järjestöyhdyshenkilöverkoston tapaamisissa ja vaikuttamisfoorumeissa. Tietoa on koottu järjestöille ja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille toteutetuista verkkokyselyistä. Tiedon kokoamisessa on hyödynnetty myös muiden toimijoiden kyselyitä.

Hyvinvointialueen järjestöavustusten ja tilayhteistyön periaatteita työstetään kartoittamalla järjestöjen ja hyvinvointialueen yhteistyötarpeita. Järjestöyhteistyökäsikirjan luonnos laaditaan yhteistyössä erillisen monialaisen valmistelutyöryhmän kanssa. Järjestöneuvostolle tarjotaan käsikirjaluonnokseen kommentointimahdollisuutta.

 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Järjestöyhteistyökäsikirja kokoaa yhteen järjestöjen ja seurakuntien kanssa tehtävän yhteistyön toimintatavat ja ohjaa järjestöyhteistyötä koordinoivien työntekijöiden työtä. Asiakirjan ulkopuolelle jää järjestöjen rooli hyvinvointialueen järjestämisvastuulla olevien palvelujen tuottajana.
Asiakirja on hyvä käsitellä hyvinvointialueen päättävissä elimissä ja sen toimeenpanoon on hyvä varata riittävästi resursseja.
 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Järjestöyhteistyö on selkiytynyt tehtäväkuviin ja sille on resurssit ja yhteistyön prosessit, kuntien ja hyvinvointialueen avustuspainotukset täydentävät toisiaan. Järjestöyhteistyön toimeenpanoa arvioidaan vuosittain ja valtuustokausittain.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Järjestöyhteistyökäsikirjan laatiminen kannattaa toteuttaa laajasti osallistaen yhdessä järjestöjen ja seurakuntien, kuntien ja sosiaali- ja terveys- sekä pelastustoimen ammattilaisten kanssa. Työstämisessä hyödynnetään jo olemassa olevia verkostoja.
Asiakirjan toimeenpanon toteutumista on hyvä seurata ja arvioida vuosittain kuntien ja järjestöjen kanssa käytävissä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen neuvotteluissa.

 

Kehittämisen vaihe

Kehitteillä

Ilmiöt