Keskittymis-ja tarkkaavaisuusoireisille nuorille palvelupolku,Pohjanmaan hvalue,Sujuvat palvelut-valmennus,(RRP, P4,I1)

Nuorten (16-29v) keskittymisen ja tarkkaavaisuuden hoito /tutkimus perustasolle.  Luodaan yhtenäiset kriteerit tutkimukseen, tutkimus-ja lääkehoidonprosessi, sekä otetaan käyttöön systemaattisesti keskittymishäiriöiden ohjattu omahoito  

Toimintaympäristö

ADHD tuen ja tutkimuksen tarve on noussut viime vuosina voimakkaasti.   Hyvinvointialueellaamme nuorten tutkimus on keskitetty  suurimmalta osalta erikoisairaanhoitoon: Alueellamme on erilaiset hoitopolut ja epäselvät toimintamallit. 

 13–19-vuotiaiden varhainen tuki oli puutteellisemmin järjestetty. Myös diagnostiikka ja lääkitysten aloittaminen näytti käyvän mutkikkaammaksi sen mukaan, mitä vanhemmista lapsista oli kyse. ( THL: Neurokirjon lasten ja nuorten palvelut hyvinvointialueilla; Riina-Maria Leskelä; 2023) 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Neuropsykiatristen nuorten tilanne Pohjanmaalla on pandemian vuoksi kärjistynyt, jonotusaika tutkimuksiin on pahimmillaan yli vuoden ja palveluvalikoima oireileville nuorille ja heidän omaisillensa on vähäistä. Palveluita ja tukea saadaan usein myöhäisessä vaiheessa. Asiakkaille ole selkeää kuvaa omasta hoitopolustaan. Myös ammattilaisilla ei yhtenäistä linjaa hoitovastuusta eikä toimintamallista. 

Hyvinvoitialueellamme suurimmalla väestöpohjalla olevalla alueella ( keskinen) yli 16 vuotiaiden ADHD tutkimukset olivat kokonaisuudessa eriskoissairaanhoidossa, jossa jonotilanne pahimmillaan 2 vuotta ( 2023) 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

 

  • Nuori tarvitsee tukea, jotta hän voi kohdata arjen haasteet ilman, että tarkkaavaisuus- ja keskittymisongelmat ja niistä aiheutuvat toiminnanohjauksen puutteet estävät hänen kehitystään, opiskeluaan tai sosiaalista elämäänsä . 
  • Ammattilaiset tarvitsevat selkeitä toimintamalleja ja koulutusta, jotta he voivat tunnistaa ja hoitaa nuorten tarpeet tehokkaasti varhaisessa vaiheessa. Ammattilaiset tarvitsevat myös selkeän toimintamallin vastuusta ja rooleista hoitoketjusssa. 
  • Organisaatiot tarvitsevat yhteistyötä ja integraatiota, jotta palvelut ovat sujuvia ja tavoitettavia kaikille nuorille, jotka tarvitsevat apua. Organisaation on kyettävä tarjoamaan yhdenvertaiset palvelut koko hyvinvointialueella.  Palvelut tulevat olla helposti saavutettavissa ja painopiste perustasolla. Hoitotakuun toteutuminen. 
  • Yhteiskunta tarvitsee investointeja nuorten hyvinvointiin, jotta pitkäaikaiset yhteiskunnalliset ja taloudelliset hyödyt voivat realisoitua. Hoitamattoman ADHD vaikutukset lastensuojeluun, työttömyyteen, mielnterveyongelmiin ja päihdeongelmiin on todettu. 
Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Toimintamallia on lähdetty kehittämään THL sujuvat palvelut läpimurto valmennuksessa ; RRP hankkeen Prima Botnia- hyvinvoiva Pohjanmaan ; nepsy työpaketin luotsaamana: Hoitopolku oli ensin rakennettu keskiselle alueella tilanteen akutisoituessa pitkän jonotilanteen jälkeen: Läpimurto valmennuksessa pyrimme yhtenäistämään ja juurruttamaan mallin koko hyvinvointalueelle. 

Kehittäjäjoukko koostuu psykologista pohjoiselta alueelta, osastonhoitaja opiskeluterveydenhuollosta, hankekoordinaattori, projektipäällikkö sekä sairaanhoitaja eteläiseltä alueelta. Omistajana on Psykososiaalisten palveluiden päällikkö

Tavoiteltu muutos
  • Asiakas saa varhaisessa vaiheessa tukea;1- 14pv kuluessa ensijäsennykseen huolen synnyttyä. Ensijäsennyksen jälkeen asiakkaalle aloitetaan keskittymisen ohjattu omahoito. 
  •  Asiakas on tietoinen omasta hoitopolustaan, jotta hän kykenee sitoutumaan omaan hoitoonsa. 
  •  Asiakkaalle on tarjottavissa eri jatkohoitomahdollisuuksia,
  • Asiakas saa tarvitsemansa tuen ja tutkimuksen sujuvasti, mikä edelytttää että kaikilla ammattilaisilla olevan osaaminen ohjattuun omahoitoon ja ADHD tutkimuksen tekoon. 
  • ammattilaiset tietoisia  toimintamallista sekä vastuujaosta ja konsultointimahdollisuudesta 
Liitteet
Muutoksen mittaaminen
  • Mitataan ohjatun omahoidon käyttöä excelin  perusteella, sovittu vastuuhenkilöt seurantaan. 
  •  Seurataan  ohjatun omahoidon vaikuttavuutta ( kuinka moni saa tarvitsemansa tuen ohjatulla omahoidolla ). 
  • Seurataan keskittymishäiriön ohjatun omahoidon käyttöastetta 
  • Esimiehet tarkistavat osaamisen yksiköissään, tavoite 100 % niin ohjatussa omahoidossa kun myös ADHD tutkimuksen  osaamisessa
  • Mittarina asiakasmäärät, ohjatun omahoidon käyttöaste, tutkimukseen jatkaneiden asiakkaiden määrä sekä palautekyselyt. 
  • Tavoitteena saada prosessiin käyttöön toimenpidekoodit
  • Asiaikkalille palautekysely, oma arvio vaikuttavuudesta 
  • Opinnäytetyönä tehtävä henkilöstön näkökannalta vaikuttavuudesta ja prosessin käyttöönotosta laadullinen tutkimus
Toteutussuunnitelma
  •  Luodaan selkeä hoitopolku ensiijäsennyksestä,varhaiseen tukeen ja mikäli ei tällä toivottua hyötyä , niin ADHD tutkimus ja lääkeseuranta sekä jatkohoito perustasolla toteutettavaksi. Prosessin kuvaus ja juurruttaminen . 
  • Luodaan nykyisistä erilaisista ohjeistuksista yhtenäiset ADHD tutkimuskriteerit selkeälle ohjeistukselle , joka saatavissa helposti ammattilaisille. 
  • Koulutetaan koko hyvinvointialueen  psykososiaalisen keskuksen ( etelä , pohjoinen ja keskinen) henkilöstö DIVA haastattelun tekemiseen, sekä ADHD tutkimuksen tekoon.  Koulutetaan koko hoitohenkilöstö Ohjattuun omahoitoon , myös opiskeluterveydenhuolto. 
  • Ohjatun omahoidon vakiinnuttaminen koko alueelle , koulutukset ja jatkuva seuranta tuen tarpeesta
  • Jatkohoidon yhtenäistäminen; kartoitetaan koko alueen nykytilaa jatkohoidon suhteen ; Pilotoidaan ryhmähoitomallia jollakin alueella. 

 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kehittäjätiimiin kuuluu asiakasedustaja.