Keskittymis-ja tarkkaavaisuusoireisille nuorille palvelupolku,Pohjanmaan hvalue,Sujuvat palvelut-valmennus,(RRP, P4,I1)
Nuorten (16-29v) keskittymisen ja tarkkaavaisuuden hoito /tutkimus perustason mielenterveyspalveluihin. Luodaan yhtenäinen palvelupolku;HTA, varhainen tuki eli keskittymishäiriön ohjattu omahoito sekä tutkimus- ja lääkeseuranta.
Toimintamallin nimi
Nuorten (16-29v) keskittymisen ja tarkkaavaisuuden hoito /tutkimus perustason mielenterveyspalveluihin. Luodaan yhtenäinen palvelupolku;HTA, varhainen tuki eli keskittymishäiriön ohjattu omahoito sekä tutkimus- ja lääkeseuranta.
Yhdenmukainen palvelupolku yli 16 vuotiaalle keskittymishäiriöiselle perustason mielenterveyspalveluissa yhteistyössä opiskeluterveydenhuollon kanssa.: Palvelupolkuun sisältyy varhainen tuki( Keskittymishäiriön ohjattu omahoito) ja tarvittaessa ADHD tutkimus ja lääkeseuranta. Tavoitteena yhdenmukaisuus, saavutettavuus perustasolla, varhainen tuki, ja laadukas tutkimusprosessi koko hyvinvointialueella
ADHD tuen ja tutkimuksen tarve on noussut viime vuosina voimakkaasti. Hyvinvointialueellaamme nuorten tutkimus on keskitetty suurimmalta osalta erikoisairaanhoitoon. Pahimmillaan jonotusaika ADHD tutkimuskiin oli noin 2 vuotta., jonka aikana ei ollut tarjota muuta tukea. Alueellamme on erilaiset hoitopolut ja epäselvät toimintamallit. Palvelut koettiin pirstaleisiksi niin asiakkaiden kun myös ammattilaisten näkökulmasta.
13–19-vuotiaiden varhainen tuki oli puutteellisemmin järjestetty. Myös diagnostiikka ja lääkitysten aloittaminen näytti käyvän mutkikkaammaksi sen mukaan, mitä vanhemmista lapsista oli kyse. ( THL: Neurokirjon lasten ja nuorten palvelut hyvinvointialueilla; Riina-Maria Leskelä; 2023)
Kohderyhmänä ovat 16–29-vuotiaat nuoret, jotka asuvat Pohjanmaan hyvinvointtalueella ja joilla on keskittymis- ja tarkkaavaisuushaasteita. Tämä ryhmä sisältää ADHD:stä tai muista tarkkaavaisuushäiriöistä kärsiviä nuoria, joiden arki ja toimintakyky voivat olla haasteiden vuoksi rajoittuneita.
Keväällä 2024 toteutetussa asiakaskyselyssä, johon vastasivat sekä nuoret että heidän vanhempansa, kartoitettiin nykyisten palveluiden tilaa ja kehittämistarpeita. Kyselyn tulokset osoittivat selkeitä kehityskohteita: hoitoon pääsy koetaan vaikeaksi, tarjolla oleva tuki ei vastaa tarpeita, ja palvelut ovat hajanaisia ja heikosti yhteensovittuja. Lisäksi ammattilaisten välinen yhteistyö on riittämätöntä, mikä vaikeuttaa kokonaisvaltaisen tuen saamista.
Asiakkailta saadun palautteen mukaan pitkät odotusajat palveluihin ja tiedon saatavuuden puutteellisuus olivat merkittäviä ongelmia. Tieto esimerkiksi saatavilla olevista palveluista ei ollut helposti löydettävissä, mikä heikensi palveluiden saavutettavuutta.
Kehittäjätiimiin kuuluu myös asiakasedustaja, joka tuo tiimiin arvokasta asiantuntemusta ja edistää kehitystyötä asiakkaiden todellisten tarpeiden ja toimintaympäristön ymmärtämiseksi.
- Palvelupolun kehittämiseen osallistettu henkilöstöä.
- Johdon sitouttaminen ( Ohry)
- Rajapintojen ja eri toimijoiden määrittäminen. Toimintamallin kuvaaminen ( prosessin ).
- Tarvittavan osaamisen tarjoaminen ja ylläpitäminen ( ohjattu omahoito; Diva koulutus, tutkimusprosessi) Yhteistyössä ammattikorkeakoulun kanssa toteutetaan nepsy osaamisen verkkokoulutus hvyinvointalueen henkilöstölle.
- Henkilöstö tuki: ensimmäisen 6 kk aikana mukana mentori tukemassa prosessia ja substanssityötä. Henkilöstölle kehittämispäivä prosesssin alussa ja noin vuoden päästä käyttöönotosta..
- Määritelty yhtenäiset tutkimuskriteerit, kirjaamiskäytänteet ja toimenpidekoodit: Näistä luotu myös ohjeistukset kaikkien tietoon.
- Vaikuttavuuden seurantaa kehitetty mittarit ja niiden data henkilöstön tietoon. Yhteinen teams alusta johon koottu tarvittavat työvälineet. Viikottaiset konsultaatio tiimit.
-
Toimintamallin käyttöönotossa tarvittavat työvälineet, koulutukset, mentorin kustannukset tulleet hankkeelta.
- Viestintä organisaation ulkopuolisille tahoille
- Mittarit ja raja-arvot joilla tulevaisuudessa mitataan palvelupolun toimivuutta. Sekä vastuuhenkilöt mittarien ja sovittujen toimenpiteiden toteutuksesta määritetty. Suositeltu henkilöstölle työnohajusta substanssiosaamisesta edelleen.
Hoidon saatavuus ja saavutettavuus ovat parantuneet:
- Ensijäsennys tapahtuu 2 viikon sisällä, hoitoon pääsy 3 kuukauden sisällä ilman lähetettä.
-
Erikoissairaanhoidon jono on purkautunut, ja lähetteiden määrä vähentynyt – pääasiassa ADHD-epäilyt, joissa on mukana myös mielenterveyden haasteita.
Uusi palvelupolku:
- Alkaa hoidon tarpeen arvioinnilla terapianavigaattorin avulla, mikä mahdollistaa oikeaan palveluun ohjaamisen heti.
- Varhainen tuki painottuu omahoitoon keskittymishäiriöissä – ei diagnosointiin.
-
ADHD-tutkimuksiin päätyy nyt vain 42 % hoitoon hakeutuvista, mikä vähentää tarpeettomia tutkimuksia..
Kustannustehokkuus:
-
Uusi malli säästää keskimäärin n. 1700 € asiakasta kohden verrattuna aiempaan erikoissairaanhoidon kautta kulkeneeseen malliin.
Henkilöstön rooli ja asennemuutos:
- Koulutus ja selkeä palvelupolku tukevat ammattilaisia ja asiakkaita.
-
Painopiste siirretty ADHD-diagnoosoinnista keskittymishäiriön tukemiseen.
Hyvinvointialueen tilanne:
- Palvelupolkua ei ole vielä täysin yhtenäistetty alueella – erityisesti pohjoisen alueen erilaiset rakenteet ja resurssit huomioitava.
- Yhteinen tahtotila saavutettu, ja resurssien tarkistus on käynnissä. Ylin johto tietoinen haasteista.
- Digihoitopolku pilotoidaan koko alueella 1.6. alkaen palvelupolun mukaisesti.
Kansikuva
