Keskittymis-ja tarkkaavaisuusoireisille nuorille palvelupolku,Pohjanmaan hvalue,Sujuvat palvelut-valmennus,(RRP, P4,I1)

Nuorten (16-29v) keskittymisen ja tarkkaavaisuuden hoito /tutkimus perustason mielenterveyspalveluihin.  Luodaan yhtenäinen palvelupolku;HTA, varhainen tuki eli keskittymishäiriön ohjattu omahoito sekä tutkimus- ja lääkeseuranta.

Toimintamallin nimi
Keskittymis-ja tarkkaavaisuusoireisille nuorille palvelupolku,Pohjanmaan hvalue,Sujuvat palvelut-valmennus,(RRP, P4,I1)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Nuorten (16-29v) keskittymisen ja tarkkaavaisuuden hoito /tutkimus perustason mielenterveyspalveluihin.  Luodaan yhtenäinen palvelupolku;HTA, varhainen tuki eli keskittymishäiriön ohjattu omahoito sekä tutkimus- ja lääkeseuranta.

Toteutuspaikka
Pohjanmaan hyvinvointialue , psykososiaaliset palvelut ja opiskeluterveydenhuolto
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Pohjanmaan hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Toimintamallin kokonaisuus

Tekijä

Anu Hiironniemi

Luotu

11.12.2024

Viimeksi muokattu

16.05.2025
Ratkaisun perusidea

Yhdenmukainen palvelupolku yli 16 vuotiaalle keskittymishäiriöiselle perustason mielenterveyspalveluissa yhteistyössä opiskeluterveydenhuollon kanssa.: Palvelupolkuun sisältyy varhainen tuki( Keskittymishäiriön ohjattu omahoito) ja tarvittaessa ADHD tutkimus ja lääkeseuranta.  Tavoitteena yhdenmukaisuus, saavutettavuus perustasolla, varhainen  tuki, ja laadukas tutkimusprosessi koko hyvinvointialueella

Toimintaympäristö

ADHD tuen ja tutkimuksen tarve on noussut viime vuosina voimakkaasti.   Hyvinvointialueellaamme nuorten tutkimus on keskitetty  suurimmalta osalta erikoisairaanhoitoon.  Pahimmillaan jonotusaika ADHD tutkimuskiin oli noin 2 vuotta., jonka aikana ei ollut tarjota muuta tukea.  Alueellamme on erilaiset hoitopolut ja epäselvät toimintamallit. Palvelut koettiin pirstaleisiksi niin asiakkaiden kun myös ammattilaisten näkökulmasta.

 13–19-vuotiaiden varhainen tuki oli puutteellisemmin järjestetty. Myös diagnostiikka ja lääkitysten aloittaminen näytti käyvän mutkikkaammaksi sen mukaan, mitä vanhemmista lapsista oli kyse. ( THL: Neurokirjon lasten ja nuorten palvelut hyvinvointialueilla; Riina-Maria Leskelä; 2023) 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kehittäjätiimiin kuuluu asiakasedustaja. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

 

  • Palvelupolun kehittämiseen osallistettu henkilöstöä. 
  •  Tarvittavan osaamisen tarjoaminen ja ylläpitäminen ( ohajttu omahoito; Diva koulutus, tutkimusprosessi)  Yhteistyössä ammattikorkeakoulun kanssa toteutetaan nepsy osaamisen verkkokoulutus hvyinvointalueen henkilöstölle. 
  •  Henkilöstö tuki: ensimmäisen 6 kk aikana mukana mentori tukemassa prosessia ja substanssityötä. Henkilöstölle järjestään sprarraus tilaisuus. 
  • Vaikuttavuuden seurantaa kehitetty  mittarit ja niiden data henkilöstön tietoon. Yhteinen teams alusta johon koottu tarvittavat työvälinet. Viikottaiset konsultaatio tiimit.  
  • Toimintamallin käyttöönotossa tarvittavat työvälineet, koulutukset, mentorin kustannukset tulleet hankkeelta. 
  •  Miten jatketaan juurruttaaminen edelleen hankkeen jälkeen; työnohjaus ? 
  • Viestintä organisaation ulkopuolisille tahoille
  • Mittarit ja raja-arvot joilla tulevaisuudessa mitataan palvelupolun toimivuutta. Sekä vastuuhenkilöt mittarien ja sovittujen toimenpiteiden toteutuksesta määritetty.
Arvioinnin tulokset tiivistettynä
  • Palvelut ovat siiretty Terapiat etulinjaan hoidon porrasteisuus mallin mukaisesti perustason mielenterveyspalveluihin.
  • Asiakkaiden hoidon saatavuus ja saavutettavuus on madaltanut. 
  • Hoitoon pääsyyn ei tarvita lähetettä. 
  • Palvelupolku alkaa hoidon tarpeeen arvioinnilla jossa hyväksi käytettän terapianavigaattoria ja näin olleen saada ohjattua oikean palvelunpiiriin heti.
  • Palvelut alkaa varhaisella tuella eli keskittymishäiriön ohjatun omahoidolla. 
  • Hypoteesina kehittämiselle on aiemmin alueellaamme olleessa kahden vuoden jonossa odottaa suuri osa asiakkaat tutkimukseen pääsyä jotka eivät oikeasti sitä tarvitsisi. Nykyisen mallin mukaan hoitoon hakeutuvista ainoastaan 42  %  eteni ADHD tutkimuksiin. 
  •  selkeä palvelupolku auttaa asiakasta ja ammattilaista sitoutumaan hoitoon.
  •  Palvelut eivät ole pirstoutununeita.
  •  Häiriökysyntä vähentynyt ja varhaisella tuki ja hoidon saavutettavuus perustasolla on kustannustehokasta niin organisaation, asiakkaan  näkökannalta.
  • Palvelupolku ei ole tässä ajassa saatu yhtenäiseksi koko hyvinvointialueen osalta, koska pohjoisella alueella on erilainen rakenne ja erilailla resurssoitu perustason mielenterveyspalvelut. Mutta on saavutettu yhteinen tahtotila, ja resurssien tarkistus meneillään. Ylempijohto tietoinen haasteista. 
  • Digihoitopolku pilotoidaan palvelupolun mukaisesti koko hyvinvointialueella 1.6 lähtien
Vinkit toimintamallin soveltajille

Alkutilanteen kartoittaminen tärkeää, mihin halutaan muutosta  ja mistä haasteet johtuvat.  Henkilöstön mukaanotto ja osaamisen varmistaminen ja muutoksessa tukeminen. Oman kokemuksemme perusteella henkilöstön tukeminen ja osaamisen varmistaminen olisi tullut vielä oikea-aikaisempaa ja varhaisemmassa vaiheessa. Osaaa menetelmä koulutusta ( Diva haastattelu) ei ole saatavilla ruotsinkielisenä, joten kokosimme koulutuksen sisällön itse.

 Tärkeää on ymmärtää koko alueen toiminta.Hyvinvointialueen sisällä on erilaisia rakenteita ja eri yksiköt ovat erilailla reusrssoitu. Pohjoisen alueella  hoidontarpeen arvionti ja tutkimus on psykologi vetoista,jolloin lääkeseuranta ei voida toteuttaa palvelupolun mukaisesti, Pohjoisessa ei myöskään ole perustason palveluissa psykiatria vaan  diagnoosia varten asiakas siirtyy esh:n asiakkuuteen.