Nuorten keskittymisen ja tarkkaavaisuuden hoito ja tutkimus perustasolla (RRP, P4, I1)
Nuorten (16-29-vuotiaat) keskittymisen ja tarkkaavaisuuden hoito ja tutkimus perustasolle. Luodaan yhtenäiset kriteerit tutkimukseen, tutkimus-ja lääkehoidonprosessi, sekä otetaan käyttöön systemaattisesti keskittymishäiriöiden ohjattu omahoito.
Toimintamallin nimi
Nuorten (16-29-vuotiaat) keskittymisen ja tarkkaavaisuuden hoito ja tutkimus perustasolle. Luodaan yhtenäiset kriteerit tutkimukseen, tutkimus-ja lääkehoidonprosessi, sekä otetaan käyttöön systemaattisesti keskittymishäiriöiden ohjattu omahoito.
Kuva
Kuva
Kuvateksti
Nuoren keskittymishäiriön palvelupolkuYli 16 vuoitaiden keksittymisäiriöiden tutkiminen perustasolle, helpommin saavutettavaksi.
Huolen synnyttä tarjoamme ohjatun omahoidon varhaiseksi tueksi, vasta tuen riittämättömyyden jälkeen aloitetaan mahdollinen ADHD tutkimus , mikäli tutkimuskriteerit täyttyvät.
Nuorten keskittymis-ja tarkkaavaisuushäiriöiden tutkimusten ja hoidon tarve on on viime vuosina kasvanut. Neuropsykiatristenhäiriöiden esiintyvyys valtakunnallisesti eri lähteiden mukaan noin 10 % luokkaa. Hoitamattoman keskittymishäiriön liitännäisvaikutukset ovat isot. Hoitamaton ADHD voi haitata opintoja ja työllistymistä ja suurentaa psykiatristen häiriöiden, syrjäytymisen ja päihteiden käytön riskiä.
THL selvitys hyvinvointialueille nosti kehittämistarpeet myös Pohjanmaan hyvinvointialueen osalta. Varhaista tukea neuropsykiatriseen oireiluun oli periaatteessa melko kattavasti tarjolla alle 13-vuotiaiden sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa, mutta 13–19-vuotiaiden varhainen tuki oli puutteellisemmin järjestetty. Myös diagnostiikka ja lääkitysten aloittaminen näytti käyvän mutkikkaammaksi sen mukaan, mitä vanhemmista lapsista oli kyse.
Alueellamme esiintyvyys on maamme pienintä , mutta tutkimuksiin ja hoitoon pääsy nuorilla oli keskittynyt erikoissairaanhoitoon ja jonotusaika kasvanut kohtuuttoman pitkäksi.
Kohderyhmänä ovat 16–29-vuotiaat nuoret, jotka asuvat Pohjanmaan hyvinvointialueen keskisellä alueella ja joilla on keskittymis- ja tarkkaavaisuushaasteita. Tämä ryhmä sisältää esimerkiksi ADHD:stä tai muista tarkkaavaisuushäiriöistä kärsiviä nuoria, joiden arki ja toimintakyky voivat olla haasteiden vuoksi rajoittuneita.
Keväällä 2024 toteutetussa asiakaskyselyssä, johon vastasivat sekä nuoret että heidän vanhempansa, kartoitettiin nykyisten palveluiden tilaa ja kehittämistarpeita. Kyselyn tulokset osoittivat selkeitä kehityskohteita: hoitoon pääsy koetaan vaikeaksi, tarjolla oleva tuki ei vastaa tarpeita, ja palvelut ovat hajanaisia ja heikosti yhteensovittuja. Lisäksi ammattilaisten välinen yhteistyö on riittämätöntä, mikä vaikeuttaa kokonaisvaltaisen tuen saamista.
Asiakkailta saadun palautteen mukaan pitkät odotusajat palveluihin ja tiedon saatavuuden puutteellisuus olivat merkittäviä ongelmia. Tieto esimerkiksi saatavilla olevista palveluista ei ollut helposti löydettävissä, mikä heikensi palveluiden saavutettavuutta.
Johdon sitoutuminen varmistettiin alusta lähtien ohjausryhmällä toimitettiin tarvittava substanssitieto päätöksenteon tueksi. Prosessit ja roolit määriteltiin selkeästi, huomioiden kohderyhmä sekä sen mukaiset rajapinnat ja yhteistyökumppanit. Toimintamallissa rajapintana toimi opiskeluhuolto ikärajan perusteella.
Toimintamalli vietiin käytäntöön esittelemällä se prosessiin osallistuville yksiköille osastotunneilla sekä yhteisissä kehittämispäivissä. Henkilöstön osaamisen varmistamiseksi järjestettiin menetelmäkoulutuksia ja tarjottiin jatkuvaa mentorointia. Tukea henkilöstölle antoivat myös projektityöntekijänä palkattu mentori . Lisäksi yhteistyössä paikallisen ammattikorkeakoulun kanssa tuotettiin verkkokoulutus neuropsykiatrisista häiriöistä, joka valmistui toimintamallin käyttöönoton jälkeen.
Toimintamallin vaikuttavuutta, tuloksia, sujuvuutta ja ammattilaisten tukitarpeita on seurattu jatkuvasti yhteisesti sovituin mittarein, joiden avulla on pystytty arvioimaan mallin toimivuutta ja kehittämistarpeita.
Arvioinnin tulosten perusteella asiakas saa apua sujuvasti, ilman jonotusta ja lähetettä. Asiakkaille tarjotaan varhaista tukea keskittymishäiriöihin, eikä heitä ohjata automaattisesti ADHD-tutkimuksiin. Tutkimustarve arvioidaan yhtenäisten kriteerien mukaan. Häiriökysyntä on vähentynyt, sillä asiakkaat ovat paremmin tietoisia saamastaan palvelusta. Erikoissairaanhoidon lähetteiden määrä on lähes nolla, koska sinne ohjautuvat vain monimutkaiset ja vaativat tapaukset. Koska tuki ja tutkimukset tapahtuvat perustason palveluissa, hoito on kustannustehokkaampaa.
Kansikuva
