Kirahvit - pienten lasten osallisuuden kehittäminen lastensuojelussa

Malli kuvaa 3-5-vuotiaiden lasten kanssa tapahtuvaa yhteiskehittämistä, jossa pienet lapset kehittävät lastensuojelua.  Lapset saavat olla aktiivisia toimijoita ja heidän kanssaan kehitetään osallisuutta, lastensuojelun laatua ja työskentelyä tukevia toiminnallisia välineitä.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Kirahvit - pienten lasten osallisuuden kehittäminen lastensuojelussa
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Malli kuvaa 3-5-vuotiaiden lasten kanssa tapahtuvaa yhteiskehittämistä, jossa pienet lapset kehittävät lastensuojelua.  Lapset saavat olla aktiivisia toimijoita ja heidän kanssaan kehitetään osallisuutta, lastensuojelun laatua ja työskentelyä tukevia toiminnallisia välineitä.

Toteutuspaikka
Valtakunnallisesti Pesäpuun Kirahvit-hankkeessa eri kumppanien kanssa
Paikkakunta tai maakunta
Valtakunnallinen
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)
Tietoa muualla

Tekijä

Sari-Anne Paaso

Luotu

03.06.2020

Viimeksi muokattu

04.06.2020
Ratkaisun perusidea **

Työskentelymalli koskee kaikkia sijaishuoltoon sijoitettuja n 3-5 vuotiaita lapsia. Mallin avulla voidaan kehittää tarvittavia työskentelyvälineitä kohderyhmän kokemustietoa hyödyntäen. Lapset ovat aktiivisia toimijoita kaikissa kehittämisprosessin vaiheissa. Heidän kanssaan tuotetaan sisältöä kehitettävään tuotteeseen, lapset itse kokeilevat kehitettäviä menetelmiä, antavat palautetta sekä pilotoivat ennen lopullisen tuotteen/välineen käyttöönottoa.  Malli jättää mahdollisuuden soveltaa kehittämistyötä tarpeen mukaiseen toimintaympäristöön, esimerkiksi maakuntaan, yksikköön tai muuhun sovittuun tarpeeseen. Kehittämismallin avulla on mahdollista tuottaa hyvin erilaisia tuotoksia. Lasten kanssa on tuotettu yhdessä Kirahvi Mainion maailma ja siihen liittyviä tuotteita, esimerkiksi viisi satukirjaa.

Yhteiskehittämisen prosessin vaiheet

  1. Tarpeen kartoitus
  2. Alkuvalmistelut: kumppanuuskeskustelut ja yhteisesti luodut tavoitteet
  3. Kehittämispäivät ja -ryhmät lapsille
  4. Lapsen tuottaman tiedon dokumentointi ja jäsentäminen
  5. Lasten ajatusten ja kokemusten sisällyttäminen kehitettävään tuotteeseen
  6. Pilottiversio tuotteesta
  7. Lasten tekemä pilotointi ja palaute
  8. Tuotteen muokkaaminen lasten kommenttien pohjalta
  9. Valmis tuote. Esimerkkinä Kirahvi-kirjat.

 

Toimintaympäristö **

Toimintaympäristönä lastensuojelun sijaishuolto ja erityisesti perhehoito.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Toimintamallia juurrutetaan ottamalla paikalliset kumppanit mukaan käytännön toteutukseen kouluttaen ja tukien heitä.

Juurruttamisen prosessi:

1. Luodaan yhteistyökumppanin (kunta, järjestö tai sijaishuollon yksikkö) kanssa tarpeen kartoitus ja luodaan yhteiset tavoitteet

2. Perehdytetään ja koulutetaan kumppanin työntekijät

3. Toteutetaan yhteiskehittämisen prosessi yhdessä lasten ja laspen lähiaikuisten ja ammattailaisten kesken

4. Konsultoidaan ja tuetaan paikallista kumppania työn juurruttamiseksi omaan organisaatioon.

 

Lisäksi koulutamme lastensuojelun ammattilaisia ja perhehoitajia ja muita lasten kanssa työskenteleviä. Pidämme puheenvuoroja, työpajoja.

 

 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Lasten itsensä antaman palautteen mukaan toiminta on ollut kaikista lapsista kivaa. He ovat tulleet ja lähteneet Kirahvitapahtumista hyvällä mielellä. Lapset arvostavat työntekijän lapsia kunnioittavaa kohtaamista ja mahdollisuutta osallisuuteen.

Lasten antaman palautteen perusteella kehittämistyössä mielekästä on ollut toiminnallisuus ja monipuoliset työskentelytavat. “ Valokuvaaminen oli kivaa.” “Tarinat oli kivoja” “Kiva, kun tehtiin retki metsään.” “ Kirahvi Mainio on kiva.” Lasten palautteen perusteella lisäsimme tapaamisiin esimerkiksi leikkiä. Lasten palautetta tukivat työntekijöiden havainnot lasten innostumisesta. Lapsilta saatu negatiivinen palaute on liittynyt tapahtumien yksittäisiin tilanteisiin, esimerkiksi liialliseen istumiseen.

Sijaisvanhempien palautteen mukaan kehittämistyö on tärkeää. Alkuvaiheessa he kaipasivat täsmällisempää etukäteistietoa: mistä on kyse. Heidän mielestänä kehittämistyöhön mukaan pääseminen on ollut mielekästä ja heidän antama palaute liittyy ryhmien käytännön järjestelyihin esim. ryhmäkertojen määrään, ajankohtaan ja työskentelyyn. Palautteeseen he kirjoittivat, että materiaali tulee hyödyttämään heitä ja Kirahvitoiminta toimii myös sijaisvanhemman työtä tukevana. Muutamassa palautteessa on toivottu vielä tiiviimpää ohjausta ja tukea ryhmäkertojen välillä.

Lastensuojelun ammattilaisten palautteen mukaan heille merkittävää on ollut oma osallisuus kehittämistyössä. Kehittämistyötä ei ole tehty ulkoapäin, vaan  työntekijät olivat osallistuneet työskentelyn suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. He olivat saaneet uusia välineitä lapsen kohtaamiseen ja teemojen käsittelyyn.  Kirahvityö jää osaksi useiden yhteistyökumppaneiden toimintaa.  Työntekijöiden palautteen perusteella hankkeessa tuotettava materiaali vastaa tarpeeseen ja materiaalin avulla voidaan vahvistaa lapsen osallisuutta perhehoidossa. 

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Toimintamalli on sovellettavissa muillekin toimialoille kuin lastensuojeluun.

Kansikuva
Kirahvityön tunnus, jonka lapset maalasivat

Kehittämisen vaihe

icon/launch Created with Sketch. Valmis

Aihealueet

Asiakasosallisuus Osallisuus Lastensuojelu

Ilmiöt

Osallistuva yksilö

Kohderyhmä

Lapset ja varhaisnuoret