Tämä kokemustoiminnan mallin ohjeistaa ja selkiyttää kokemustoiminnan käytänteitä sekä kokemustoimijoiden tehtäviä, rooleja, vastuita ja asemaa Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiten toiminnassa. Malli on ollut käytössä 5/2021 lukien. 

Toimintaympäristö

Kokemustoimintaa on perinteisesti hyödynnetty kansalaistoiminnassa ja kolmannella sektorilla. Viime vuosikymmeninä toimintaa on kehitetty myös julkisella sektorilla. Esimerkiksi valmistelussa olevan päihde- ja mielenterveyspalvelujen uudistamistyön yhteydessä on lakiluonnokseen esitetty  kokemusosaamista yhtenä tuen muotona. Kokemusperäistä tietoa käytetään jo ammatillisen ja tieteellisen tiedon rinnalla.

Kokemustieto ohjaa pitkälti ihmisten arkielämää ja lisää ihmisten ymmärrystä. Sitä on mahdollista hyödyntää asiakkaiden ja potilaiden tueksi sekä erilaisissa yhteiskehittämisen prosesseissa, joissa työntekijät ja palvelujen käyttäjät kehittävät yhdessä palveluja. Kun palvelujen käyttäjät, asiakkaat ja potilaat sekä kokemustoimijat otetaan mukaan palvelujen suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin, pystytään kehittämään vaikuttavampia palveluja.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Organisaatiossamme kokemustoimintaa toteutettiin aiemmin muutamilla palvelualueilla ja toteutus oli alkuvaiheessa asiaa tärkeänä pitävien yksittäisten työntekijöiden työn tulosta ja käytänteet vaihtelivat.

Organisaatiomme ja valtakunnalliset kokemukset kokemusosaamisen hyödyntämisestä ovat olleet myönteiset, joten laadimme toimintamallin eri toimialueiden monialaisena yhteistyönä koko organisaatiomme käyttöön.

 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Kokemusosaajat tuottavat asiantuntijatiedon ja ammattiosaamisen rinnalle kokemusperäistä tietoa ja ymmärrystä. Kokemusosaaja jo olemassa olollaan muistuttaa siitä, miksi ja ketä varten palvelut ovat olemassa. Kokemustoiminnalla voidaan kehittää palvelujärjestelmää vastaamaan paremmin palveluja käyttävien tarpeita, tuomaan inhimillistä mielekkyyttä ja myös taloudellisia säästöjä. Elämänkokemuksista syntyy ymmärrystä ja viisautta, jota voi hyödyntää monin eri tavoin.

 

Mitä kokemustoiminta voi merkitä eri toimijatahoille?

Asiakkaalle ja potilaalle: Kokemustoimijat tarjoavat kokemukseen perustuvaa tukea, jonka tärkeimmät elementit ovat tasavertaisuus, kertominen ja kuunteleminen. Kokemustoiminta yhdessä ammatillisen työn ja toimintatapojen kautta täydentää ammatillista osaamista. 

Kokemustoimijalle: Kokemustoimija pääsee kokemustoiminnan kautta jakamaan kokemuksiaan saman kokeneiden avuksi ja tueksi sekä osallistumaan palvelujen suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin. 

Työntekijälle:  Kokemuspohjainen tieto esiin ammatillisen ja tieteellisen tiedon rinnalle. Myös asiakkaan kokemuksen huomioinen ja  työntekijöiden työskentelytavat voivat kehittyä.  

Tavoiteltu muutos

Kokemustoiminnan mallin avulla tavoittellaan organisaatioon yhtenäistä mallia ja tapaa toteuttaa kokemustoimintaa. Kokemustoiminta on voimavara, jota emme vielä hyödynnä riittävän kattavasti. Sen avulla henkilöstön osaaminen ja asiakkaan huomioon ottaminen kehittyy. Myös kehittämistyön varhaisessa vaiheessa saadaan kokemustiedon muodossa asiakkaiden kokemuksia ja näkemyksiä kehittämistyöhön. Kokemustoimijoina toimivat pääsevät jakamaan kokemuksiaan asiakkaiden tueksi ja osallistumaan palvelujen kehittämiseen.  

Muutoksen mittaaminen

Organisaatiossamme toimii kokemustoiminnan seuranta- ja arviointiryhmä, joka seuraa ja arvioi kokemustoiminnan hyödyntämistä ja sen etenemistä. Ryhmään on nimetty edustus eri toimialueilta sekä kokemusasiantuntijaedustus. Ryhmän jäsenet ovat sitoutuneita kokemustoiminnan seurantaan. Kuukausittain kokoamme taulukkoon laadittujen uusien kokemustoiminnan toimeksiantosopimusten määrän, kokemustoimijoiden tehtävien määrän ja tyypin (esim. asiakkaan tukena, kehittäminen, tiedottaminen, arviointi jne) sekä mihin palveluihin kokemustoiminnan tehtävä on suuntautunut.  Seuranta- ja arviointiryhmä kokoontuu säännöllisesti.