Konsultaatiotuki aikuisten väliseen lähisuhdeväkivaltaan, Etelä-Pohjanmaan HVA (RRP, P4, I1)

Kaikille ammattilaisille avoin konsultaatiopuhelin aikuisten väliseen lähisuhdeväkivaltaan. Konsultaatiota voi käyttää asiakastilanteen selvittelyyn, palveluohjaukseen ja riskinarvioinnin tekemiseen sekä omien tunteiden reflektointiin.

Toimintaympäristö

THL on vuonna 2022 julkaissut "Ohjeet kunnille ja hyvinvointialueille lähisuhdeväkivallan ehkäisyn koordinaatiorakenteiden ja lähisuhdeväkivallan vastaisen toiminnan järjestämiseksi". Kehittämistyötä on Etelä-Pohjanmaalla aloitettu THL:n ohjeistuksen sekä THL:n valtakunnallisen lähisuhdeväkivallan vastaisen verkoston ohjaamana. 

Hyvinvoiva Etelä-Pohjanmaa-hankkeen rahoittamana, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen sosiaali- ja kriisipäivystyksessä aloitti kehittäjäsosiaalityöntekijä/väkivaltatyön koordinaattori maaliskuussa 2023. Uusi hyvinvointialue oli vasta muutaman kuukauden ikäinen. 

Konsultaatiotuki aikuisten väliseen lähisuhdeväkivaltaan-toimintamalli on osa Väkivallasta turvallisuuteen - Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintamalli Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella -kokonaisuutta. 

Liitteet
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Lähisuhdeväkivalta tapahtuu usein kodin seinien sisäpuolella ja siitä harvoin kerrotaan oma-aloitteisesti sote-palveluissa ellei työntekijä kysy asiasta. Kokemusasiantuntijoiden ja tutkimusten mukaan lähisuhdeväkivaltaa myös tunnistetaan huonosti. Lähisuhdeväkivalta aiheuttaa usein hankalia tunteita myös ammattilaisissa ja liian usein tunnekuorman kanssa jäädään yksin. Resurssivaje sote-palveluissa ajaa työntekijöitä tapaamaan asiakkaita yksin, ilman työparia, haastavissakin tilanteissa. Siksi on tärkeää, että ammattilaisille on tarjolla puhelimitse annettavaa tukea. 

Istanbulin sopimuksen perusteella viranomaisilla on riskinarviointivelvoite kun väkivalta tulee tietoon. Riskinarviointivelvoite on jäänyt liian vähälle huomiolle ja ohjauksia MARAK-työryhmään (moniammatillinen riskinarviointikokous) tulee lähisuhdeväkivallan esiintyvyyteen nähden liian vähän. 

Barnahus-hanke oli aloittanut Etelä-Pohjanmaalla konsultaatiotuen lapsiin kohdistuvissa väkivaltaepäilyissä jo vuoden aiemmin. Konsultaatiotuki aikuisten väliseen lähisuhdeväkivaltaan, sisältäen ikäihmisiin ja vammaisiin kohdistuvan väkivallan, täydensi konsultaatiopalvelua kattaen hyvinvointialueen kaikki ikäryhmät. 

Konsultaatiotuki on osa lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kokonaisuutta ja sen jatkuvuudesta huolehditaan lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintaohjelmalla 2024-2028. 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Sosiaalihuoltolain 11§ perusteella, asiakkaalla on oikeus saada sosiaalipalveluita lähisuhde- ja perheväkivallasta sekä muusta väkivallasta, hyväksikäytöstä ja kaltoinkohtelusta aiheutuvaan tuen tarpeeseen. Jokaisella on myös perustavanlaatuinen oikeus turvalliseen, väkivallattomaan elämään. Asiakaskokemuksia lähisuhdeväkivallan tunnistamisesta, puheeksi ottamisesta sekä palvelutarpeeseen vastaavista palveluista tulee parantaa. Asiakkaalla on oikeus saada tietoa lähisuhdeväkivallasta ja sen aiheuttamista seurauksista sekä tarjolla olevista palveluista. Lähisuhdeväkivalta on usein toistuvaa ja asiakasta tulee suojella väkivallan jatkumiselta. Myös väkivallan tekijöillä on oikeus saada apua ja tukea väkivaltaisen käytöksen lopettamiseksi. 

Ammattilaisilla tulee olla paljon osaamista erilaisten elämäntilanteiden osalta. Lähisuhdeväkivalta on erityisen tunteita herättävä sosiaalinen ongelma, johon harvoin löytyy nopeasti ratkaisuja. Lähisuhdeväkivallan toistuva ja hankalasti loppuva luonne aiheuttaa turhautumista työntekijöissä. Ammattilaisilla tulee olla saatavilla konsultaatiota, tukea työn tekemiseen ja mahdollisuus purkaa työssä esiin nousseita tunteita. 

Lähisuhdeväkivalta aiheuttaa hyvinvointialueelle suuria kustannuksia, erityisesti terveydenhuoltoon (Siltala 2021). Kustannukset jatkuvat jos väkivaltaa ei tunnisteta. Väkivallan nopea tunnistaminen ja siihen puuttuminen, säästävät sekä hyvinvointialueen kustannuksia, että inhimillistä kärsimystä. Organisaation etu on myös jaksavat, tukea saavat ammattilaiset, joiden osaamista pidetään yllä. 

Suomi on EU:n toisiksi vaarallisin maa erityisesti naisille. Suomessa väkivaltaa koetaan naisten ja miesten keskuudessa lähes yhtä paljon, mutta naiset kokevat väkivallan kotona, kun miehet taas julkisilla paikoilla. Lähisuhdeväkivaltaa luonnehditaan yhdeksi Suomen kansantaudeista, johon kuolee vuosittain noin 20 naista. 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kehittämistyötä on tehty yhdessä väkivaltatyön koordinaattorin ja Etelä-Pohjanmaan Barnahus-satelliitin kanssa. Barnahus-hanke huolehtii lapsiin kohdistuvan väkivallan konsultaatiotuesta ja sitä täydentää TAYS Lasten oikeuspsykiatrian yksikkö sekä poliisin lapsirikostutkinta. 

Aikuisten väliseen lähisuhdeväkivaltaan (sisältäen ikäihmisiin ja vammaisiin kohdistuvan väkivallan sekä ihmiskaupan) konsultaatiorakenne on rakentunut väkivaltatyön koordinaattorin, hyvinvointialueen työikäisten asiakasohjauksen, chat-palveluiden, poliisin viranomaiskonsultaation ja Etelä-Pohjanmaan turvakodin voimin. 

Liitteet
Kuva
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen konsultaatiorakenne väkivaltaan.
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen konsultaatiorakenne väkivaltaan.
Tavoiteltu muutos

Kehittämistyöllä tavoitellaan muutosta siinä, että ammattilaiset saavat tukea työhönsä väkivaltakysymysten äärellä ja asiakkaat saavat laadukasta väkivaltatyötä hyvinvointialueella. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Konsultaatio on avoin kaikille ammattilaisille, jotka työssään kohtaavat aikuisia, ikäihmisiä ja vammaisia henkilöitä. Pääpaino kohderyhmässä on hyvinvointialueen työikäisten sosiaalipalveluissa (sisältäen gerontologisen sosiaalityön) sekä vammaispalveluissa. Asiakas on joskus mukana konsultaatiopuhelussa, joka käydään tällöin kaiutinpuheluna. 

Ratkaisun perusidea

Konsultaatiotuki toimii puhelimitse. Väkivaltatyön koordinaattorille on asetettu konsultaatiolle puhelinajat (ke-to klo. 8-9) ja soittopyyntöjä voi myös jättää tämän ulkopuolella. Konsultaatiotuki on avoin kaikille aikuisia, ikäihmisiä ja vammaisia henkilöitä työssään kohtaaville kun epäillään tai on jo todettu, että asiakas kokee tai käyttää väkivaltaa lähisuhteessaan. 

Konsultaatiopuhelun aikana on mahdollista saada neuvoja ja tukea väkivallan puheeksi ottoon, väkivallasta keskustelemiseen, väkivaltatyön välineisiin sekä asiakkaan palveluohjaukseen. Konsultaatiopuhelussa voidaan myös tehdä väkivallan riskinarviointia ja arviointia siitä, onko asiakas soveltuva MARAK-työryhmään. Konsultaatiossa on mahdollista purkaa myös ammattilaisen omia tuntemuksia, koska väkivalta on usein aihe, joka herättää tunteita. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Konsultaatiomahdollisuutta on markkinoitu säännöllisesti sähköpostiviestein, hyvinvointialueen henkilöstön intrassa sekä koulutusten yhteydessä. Konsultaatio on myös levinnyt ammattilaisen kokemusten kautta eli työyhteisössä on suositeltu konsultaatiota kun sitä on ensin yksi työntekijä kokeillut. 

Konsultaatiotuki vaatii väkivaltatyön osaamista ja palvelujärjestelmän tuntemusta. Konsultaatiopuhelussa voi tulla esiin täysin uusi ongelma, johon joutuu usein etsimään ratkaisua yhdessä erityispalvelun tai lakimiehen kanssa. Lisäksi konsultaation antajalla tulee olla osaamista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista ja lainsäädännöstä. 

Työajallisesti konsultaatiotuki vaatii muutamaa työtuntia viikossa. Konsultaatioita on pilottiaikana tullut 1-7 viikossa eli työaika vaihtelee. Väkivaltatyön koordinaattorin työnkuvaan konsultaatio on sopinut mainiosti, koska kalenteri on joustava. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallin käyttöönotto vaatii konsultaation antajalle runsasta koulutusta väkivallasta. Lisäksi se vaatii työaikaa, että konsultaatiopuheluiden vastaanottaminen ja niiden jatkoselvittely sekä konsultaatiovastauksen antaminen on mahdollista. Toimintamalli on käyttöönotettavissa muillakin hyvinvointialueilla ja kehittäjä antaa tarvittaessa lisätietoja. 

Toimintamallia voi soveltaa eri kohderyhmille ja eri toimintaympäristöissä. Lähisuhdeväkivallan ilmiö ei rajoitu vain tiettyyn asiakasryhmään, joten on hyvä, että konsultaatiotuki kattaa monia asiakasryhmiä, jolloin ammattilaisia palvellaan tuella paremmin. 

Sudenkuoppana on liian vähäinen resurssi konsultaatiotyölle. Silloin se voi kuormittaa, kun kalenteri ei jousta konsultaatioiden vastaanotolle. Konsultaatiot vaikuttavat tulevan myös "ryppäinä", jolloin yhtäkkiä viikkotyöajasta menee todella paljon konsultaatioihin. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Ammattilaiset ovat löytäneet konsultaatiotuen hyvin. Vuonna 2024 konsultaatioita tuli noin 150. Yhteydenottokynnystä on madaltanut konsultaation antajan jalkautuminen palveluihin ja tutuksi tuleminen työntekijöiden kanssa. MARAK-työryhmään on alkanut tulemaan ohjauksia entistä enemmän kun riskinarviointia on tehty yhdessä ammattilaisen kanssa sekä konsultaatiossa ammattilainen on saanut riskinarviointiin välineitä asiakastyön tueksi. Palaute konsultaatioista on ollut hyvää ja kiitollista - ammattilainen ei jää enää yksin vaikeiden asioiden kanssa ja asiakasprosessit etenevät joutuisammin.