Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Konsultaatiotuki aikuisten väliseen lähisuhdeväkivaltaan, Etelä-Pohjanmaan HVA (RRP, P4, I1)

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Kaikille ammattilaisille avoin konsultaatiopuhelin aikuisten väliseen lähisuhdeväkivaltaan. Konsultaatiota voi käyttää asiakastilanteen selvittelyyn, palveluohjaukseen ja riskinarvioinnin tekemiseen sekä omien tunteiden reflektointiin.

Toimintaympäristö

THL on vuonna 2022 julkaissut "Ohjeet kunnille ja hyvinvointialueille lähisuhdeväkivallan ehkäisyn koordinaatiorakenteiden ja lähisuhdeväkivallan vastaisen toiminnan järjestämiseksi". Kehittämistyötä on Etelä-Pohjanmaalla aloitettu THL:n ohjeistuksen sekä THL:n valtakunnallisen lähisuhdeväkivallan vastaisen verkoston ohjaamana. 

Hyvinvoiva Etelä-Pohjanmaa-hankkeen rahoittamana, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen sosiaali- ja kriisipäivystyksessä aloitti kehittäjäsosiaalityöntekijä/väkivaltatyön koordinaattori maaliskuussa 2023. Uusi hyvinvointialue oli vasta muutaman kuukauden ikäinen. 

Konsultaatiotuki aikuisten väliseen lähisuhdeväkivaltaan-toimintamalli on osa Väkivallasta turvallisuuteen - Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintamalli Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella -kokonaisuutta. 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Lähisuhdeväkivalta tapahtuu usein kodin seinien sisäpuolella ja siitä harvoin kerrotaan oma-aloitteisesti sote-palveluissa ellei työntekijä kysy asiasta. Kokemusasiantuntijoiden ja tutkimusten mukaan lähisuhdeväkivaltaa myös tunnistetaan huonosti. Lähisuhdeväkivalta aiheuttaa usein hankalia tunteita myös ammattilaisissa ja liian usein tunnekuorman kanssa jäädään yksin. Resurssivaje sote-palveluissa ajaa työntekijöitä tapaamaan asiakkaita yksin, ilman työparia, haastavissakin tilanteissa. Siksi on tärkeää, että ammattilaisille on tarjolla puhelimitse annettavaa tukea. 

Istanbulin sopimuksen (artikla 51) perusteella viranomaisilla on riskinarviointivelvoite kun väkivalta tulee tietoon. Riskinarviointivelvoite on jäänyt liian vähälle huomiolle ja ohjauksia MARAK-työryhmään (moniammatillinen riskinarviointikokous) tulee lähisuhdeväkivallan esiintyvyyteen nähden liian vähän. 

Barnahus-hanke oli aloittanut Etelä-Pohjanmaalla konsultaatiotuen lapsiin kohdistuvissa väkivaltaepäilyissä jo vuoden aiemmin. Konsultaatiotuki aikuisten väliseen lähisuhdeväkivaltaan, sisältäen ikäihmisiin ja vammaisiin kohdistuvan väkivallan, täydensi konsultaatiopalvelua kattaen hyvinvointialueen kaikki ikäryhmät. 

Konsultaatiotuki on osa lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kokonaisuutta ja sen jatkuvuudesta huolehditaan lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintaohjelmalla 2024-2028. 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Sosiaalihuoltolain 11§ perusteella, asiakkaalla on oikeus saada sosiaalipalveluita lähisuhde- ja perheväkivallasta sekä muusta väkivallasta, hyväksikäytöstä ja kaltoinkohtelusta aiheutuvaan tuen tarpeeseen. Jokaisella on myös perustavanlaatuinen oikeus turvalliseen, väkivallattomaan elämään. Asiakaskokemuksia lähisuhdeväkivallan tunnistamisesta, puheeksi ottamisesta sekä palvelutarpeeseen vastaavista palveluista tulee parantaa. Asiakkaalla on oikeus saada tietoa lähisuhdeväkivallasta ja sen aiheuttamista seurauksista sekä tarjolla olevista palveluista. Lähisuhdeväkivalta on usein toistuvaa ja asiakasta tulee suojella väkivallan jatkumiselta. Myös väkivallan tekijöillä on oikeus saada apua ja tukea väkivaltaisen käytöksen lopettamiseksi. 

Ammattilaisilla tulee olla paljon osaamista erilaisten elämäntilanteiden osalta. Lähisuhdeväkivalta on erityisen tunteita herättävä sosiaalinen ongelma, johon harvoin löytyy nopeasti ratkaisuja. Lähisuhdeväkivallan toistuva ja hankalasti loppuva luonne aiheuttaa turhautumista työntekijöissä. Ammattilaisilla tulee olla saatavilla konsultaatiota, tukea työn tekemiseen ja mahdollisuus purkaa työssä esiin nousseita tunteita. 

Lähisuhdeväkivalta aiheuttaa hyvinvointialueelle suuria kustannuksia, erityisesti terveydenhuoltoon (Siltala 2021). Kustannukset jatkuvat jopa kuuden vuoden ajan jos väkivaltaa ei tunnisteta. Väkivallan nopea tunnistaminen ja siihen puuttuminen, säästävät sekä hyvinvointialueen kustannuksia, että inhimillistä kärsimystä. Organisaation etu on myös jaksavat, tukea saavat ammattilaiset, joiden osaamista pidetään yllä. 

Suomi on EU:n toisiksi vaarallisin maa erityisesti naisille. Suomessa väkivaltaa koetaan naisten ja miesten keskuudessa lähes yhtä paljon, mutta naiset kokevat väkivallan kotona, kun miehet taas julkisilla paikoilla. Lähisuhdeväkivaltaa luonnehditaan yhdeksi Suomen kansantaudeista, johon kuolee vuosittain noin 20 naista. 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kehittämistyötä on tehty yhdessä väkivaltatyön koordinaattorin ja Etelä-Pohjanmaan Barnahus-satelliitin kanssa. Barnahus-hanke huolehtii lapsiin kohdistuvan väkivallan konsultaatiotuesta ja sitä täydentää TAYS Lasten oikeuspsykiatrian yksikkö sekä poliisin lapsirikostutkinta. 

Aikuisten väliseen lähisuhdeväkivaltaan (sisältäen ikäihmisiin ja vammaisiin kohdistuvan väkivallan sekä ihmiskaupan) konsultaatiorakenne on rakentunut väkivaltatyön koordinaattorin, hyvinvointialueen työikäisten asiakasohjauksen, koulutettujen lähisuhdeväkivaltatyön avainhenkilöiden, poliisin viranomaiskonsultaation ja Etelä-Pohjanmaan turvakodin voimin. 

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen verkostomainen konsultaatiorakenne väkivaltaan
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen verkostomainen konsultaatiorakenne väkivaltaan
Tavoiteltu muutos

Kehittämistyöllä tavoitellaan muutosta siinä, että ammattilaiset saavat tukea ja välineitä työhönsä väkivaltakysymysten äärellä ja asiakkaat saavat laadukasta väkivaltatyötä hyvinvointialueella. Konsultaatiotukea kehittämällä tavoitellaan muutosta siinä, että väkivaltaan puututaan juuri siinä palvelussa, jossa väkivalta on tullut ilmi. Samalla tavoitellaan palveluohjauksen tehostamista tarpeen mukaisten palveluiden pariin jos asiakas hyötyy paremmin esimerkiksi kolmannen sektorin palvelusta. Konsultaatiotuella ja koordinaatiolla tavoitellaan myös sitä, että erityisen haavoittuvassa asemassa olevat asiakasryhmät saisivat tarpeenmukaisia palveluita lähisuhdeväkivallasta aiheutuvaan tuen tarpeeseen, moniammatillisesti ja oikea-aikaisesti.

Tavoitteena on ollut saada muutamia kymmeniä konsultaatioita vuodessa. Tavoite tämän suhteen on täytetty moninkertaisesti. 

Tavoitteena on ollut myös saada konsultaatiotuen avulla riskinarviointivelvoite tutummaksi ja enemmän asiakasohjauksia vakavan parisuhdeväkivallan moniammatilliseen MARAK-työryhmään.

Muutoksen mittaaminen

Konsultaatiot kirjataan anonyymisti: mistä palvelusta ammattilainen ottaa yhteyttä, asiakkaan ikä (lapsi, työikäinen, ikäihminen) ja mahdollinen erityisryhmä (vammainen henkilö), lyhyt kirjaus konsultaation sisällöstä ja vastauksesta. Konsultaatioista kerätään palautetta vapaaehtoisella palautelomakkeella. Vuosittain raportoidaan lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintaohjelman raportoinnin yhteydessä konsultaatiomäärät ja tehdään tilastoa siitä, mistä palveluista konsultaatioita on tullut ja minkä ikäisestä asiakkaasta tai mistä erityisryhmästä. 

Konsultaatiotuki -toimintamallia on käsitelty Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmässä, joka on lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ylin strateginen työryhmä. Toimintamallista on tehty myös toimintamallin vaikutusten itsearviointi yhdessä Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen palvelualuejohtajan (asiakasohjaus ja sosiaalityö) kanssa.

Toteutussuunnitelma

Konsultaatiotukea on markkinoitu laajasti sähköpostijakeluilla sekä henkilöstön intrasivuilla. Väkivaltatyön tiimin (Barnahus-hanke ja väkivaltatyön koordinaattori) sisällä on välillä siirretty konsultaatio ammattilaiselta toiselle, esim. Barnahus-hankkeen konsultaatiossa on käynyt esiin, että perheessä on myös vanhempien välistä väkivaltaa ja ammattilainen on ohjattu konsultoimaan myös väkivaltatyön koordinaattoria. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Konsultaatio on avoin kaikille ammattilaisille, jotka työssään kohtaavat aikuisia, ikäihmisiä ja vammaisia henkilöitä. Pääpaino kohderyhmässä on hyvinvointialueen työikäisten sosiaalipalveluissa (sisältäen gerontologisen sosiaalityön), lapsiperheiden sosiaalityössä sekä vammaispalveluissa. Asiakas on joskus mukana konsultaatiopuhelussa, joka käydään tällöin kaiutinpuheluna. Konsultaatiotuki on käytettävissä hyvinvointialueen ammattilaisten lisäksi myös kuntien ja kolmannen sektorin toimijoille.

Toissijaisena kohderyhmänä ovat asiakkaat, jotka hyötyvät siitä, että ammattilaisella on hallussaan osaaminen ja työkalut väkivaltaan puuttumiseksi. Asiakas myös hyötyy konsultaatiotuessa tehdystä koordinaatiosta, kun palvelujärjestelmä toimii hänen kannaltaan tarpeisiin vastaten. Näin vältetään turhat käynnit eri palveluissa. Erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat asiakasryhmät hyötyvät siitä, että väkivalta tulee tunnistetuksi, heidän tarpeitaan kuullaan ja heitä myös suojellaan uusilta väkivallan teoilta. 

Ratkaisun perusidea

Konsultaatiotuki toimii puhelimitse. Väkivaltatyön koordinaattorille on asetettu konsultaatiolle puhelinajat (ke-to klo. 8-9) ja soittopyyntöjä voi myös jättää tämän ulkopuolella. Konsultaatiotuki on avoin kaikille aikuisia, ikäihmisiä ja vammaisia henkilöitä työssään kohtaaville kun epäillään tai on jo todettu, että asiakas kokee tai käyttää väkivaltaa lähisuhteessaan. Konsultaatiotuella varmistetaan asiakkaan väkivaltapalveluiden saatavuutta ja -palveluihin pääsyä. Palvelusta on pyritty tekemään mahdollisimman saavutettava ammattilaisille - väkivaltaa kokevan tai käyttävän asiakkaan ainoa kriteeri on, että hän on täysi-ikäinen ja rajaus on tehty lähisuhteessa tapahtuvaan väkivaltaan. Priorisoinnilla koordinaattori huolehtii siitä, että konsultaatiot asetetaan työjärjestyksessä etusijalle ja koordinaattorin ollessa poissa, on vastaajassa vaihtoehto, jonne ottaa yhteyttä.

Konsultaatiopuhelun aikana on mahdollista saada neuvoja ja tukea väkivallan puheeksi ottoon, väkivallasta keskustelemiseen, väkivaltatyön välineisiin sekä asiakkaan palveluohjaukseen. Tämä vahvistaa palvelun jatkuvuutta ja myös tarpeenmukaista monialaista yhteistyötä ja erityisesti haavoittuvassa asemassa olevan asiakkaan palvelujen yhteensovittamista, jota konsultaatiopuhelussa voidaan suunnitella ja koordinoida. Konsultaatiopuhelussa voidaan myös tehdä väkivallan riskinarviointia ja arviointia siitä, onko asiakas soveltuva MARAK-työryhmään. Konsultaatiossa on mahdollista purkaa myös ammattilaisen omia tuntemuksia, koska väkivalta on usein aihe, joka herättää tunteita. 

Konsultaatiotuki nähdään kustannusvaikuttavana matalan kynnyksen palveluna ammattilaisille, että asiakasprosessit lähtevät liikkeelle oikea-aikaisesti ja väkivaltaan päästäisiin puuttumaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Akuuteissa lähisuhdeväkivaltatilanteissa päästään nopeasti järjestämään viranomaisneuvottelua tai moniammatillista MARAK-työryhmän tapaamista, että asiakas välttyy pitkän aikavälin psykososiaaliselta kuormitukselta.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Konsultaatiomahdollisuutta on markkinoitu säännöllisesti sähköpostiviestein, hyvinvointialueen henkilöstön intrassa sekä koulutusten yhteydessä. Konsultaatio on myös levinnyt ammattilaisen kokemusten kautta eli työyhteisössä on suositeltu konsultaatiota kun sitä on ensin yksi työntekijä kokeillut. 

Konsultaatiotuki vaatii väkivaltatyön osaamista ja palvelujärjestelmän tuntemusta. Konsultaatiopuhelussa voi tulla esiin täysin uusi ongelma, johon joutuu usein etsimään ratkaisua yhdessä erityispalvelun tai juristin kanssa. Lisäksi konsultaation antajalla tulee olla osaamista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista ja lainsäädännöstä. Etuna nähdään sosiaalityöntekijän pätevyys (YTM/VTM), koska väkivaltaan liittyy aina myös viranomaisten tekemää arviointia.

Työajallisesti konsultaatiotuki vaatii muutamaa työtuntia viikossa. Konsultaatioita on pilottiaikana tullut 1-7 viikossa eli työaika vaihtelee. Väkivaltatyön koordinaattorin työnkuvaan konsultaatio on sopinut mainiosti, koska kalenteri on joustava. Konsultaatiot on asetettu prioriteeteissa etusijalle varsinkin jos kyseessä on akuutti tilanne tai ammattilainen vaatii nopeaa reagointia. Asiakaslähtöisyys on kaiken toiminnan lähtökohta. 

Konsultaatiotuki on kirjattu osaksi Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintaohjelmaa 2024-2028. Tällä hetkellä käydään keskusteluja väkivaltatyön rakenteiden vakiinnuttamisesta hyvinvointialueelle hankeajan jälkeen, mutta ratkaisuja ei vielä ole.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallin käyttöönotto vaatii konsultaation antajalle runsasta koulutusta väkivallasta. Lisäksi se vaatii työaikaa, että konsultaatiopuheluiden vastaanottaminen ja niiden jatkoselvittely sekä konsultaatiovastauksen antaminen on mahdollista. Toimintamalli on käyttöönotettavissa muillakin hyvinvointialueilla ja kehittäjä antaa tarvittaessa lisätietoja. 

Toimintamallia voi soveltaa eri kohderyhmille ja eri toimintaympäristöissä. Lähisuhdeväkivallan ilmiö ei rajoitu vain tiettyyn asiakasryhmään, joten on hyvä, että konsultaatiotuki kattaa monia asiakasryhmiä, jolloin ammattilaisia palvellaan tuella paremmin. 

Sudenkuoppana on liian vähäinen resurssi konsultaatiotyölle. Silloin se voi kuormittaa, kun kalenteri ei jousta konsultaatioiden vastaanotolle. Konsultaatiot vaikuttavat tulevan myös "ryppäinä", jolloin yhtäkkiä viikkotyöajasta menee todella paljon konsultaatioihin. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Ammattilaiset ovat löytäneet konsultaatiotuen hyvin. Vuonna 2023 (08-12/2023) konsultaatioita tuli 28, vuonna 2024 145 ja vuoden 2025 aikana konsultaatioita on tullut (01-05/2025) 48. Yhteydenottokynnystä on madaltanut konsultaation antajan jalkautuminen palveluihin ja tutuksi tuleminen työntekijöiden kanssa. MARAK-työryhmään on alkanut tulemaan ohjauksia entistä enemmän kun riskinarviointia on tehty yhdessä ammattilaisen kanssa sekä konsultaatiossa ammattilainen on saanut riskinarviointiin välineitä asiakastyön tueksi. Palaute konsultaatioista on ollut hyvää ja kiitollista - ammattilainen ei jää enää yksin vaikeiden asioiden kanssa ja asiakasprosessit etenevät joutuisammin. 

Palautekyselyyn on vuonna 2024 vastannut 18 ammattilaista. Palaute:

Sain konsultaatiopuheluni aikana vastauksen kysymykseeni: Kyllä 89%, osittain 11%

Arvioi kokemustasi konsultaatiosta asteikolla 0-10 (0=erittäin tyytymätön, 10=erittäin tyytyväinen): 9,6/10

Aion käyttää konsultaatiota jatkossakin: Kyllä 100%

Konsultaatiolle on tarvetta ja sitä tulisi tarjota jatkossakin: Kyllä 100%

Suosittelen konsultaatiota muillekin: Kyllä 100%

Muuta palautetta?

  • Erittäin tärkeä kanava ammattilaisten työn tueksi. Tärkeää myös markkinoida ja tiedottaa asiasta, jotta palvelu tavoittaisi eri alojen työntekijät mahdollisimman laajasti. Kiitos tästä!
  • Pidin siitä, kuinka helposti sai konsultaatiosta apua, neuvoja ja tukea väkivaltatilanteen selvittämiseen. Oli tärkeää saada keskustella asiasta ja saada tietoon palveluita/ ihmisiä keiden luokse itse väkivallan tekijän voi ohjata. Ehdottoman tärkeää, että on saatavilla konsultaatiota väkivaltatilanteisiin!
  • Oman monimuotoisen työn tueksi koen suuresti hyötyväni tällaisia palveluita, jossa voi yhdessä pohtia asiakkaan tilannetta eteenpäin siten, että saan oman ammattitaitoni tueksi toisenlaista näkökulmaa asiaan. Sain konsultaatiossa monta hyvää vaihtoehtoa, mitä voin asiakkaalle ehdottaa.
  • Tarpeellinen palvelu. Haastavan asian äärellä on äärimmäisen tärkeää saada tukea työhön. Asiantuntijan näkökulmasta uusia ajatuksia, mutta myös vahvistusta jo olemassa olleille omille ajatuksille jatkosuunnitelman suhteen.
  • Hyvät selkeät ohjeet ja tuli tunne että mitä vaan tohtii kysyä!

  • Väkivaltaa olisi tärkeää tunnistaa systemaattisemmin täällä kentällä ja osata ohjata oikeisiin osoitteisiin asiakasta avun saamiseksi. Tällä konsultaatiolla ja mahdollisella MARAK-työryhmällä pystyn työntekijänä varmistumaan, että asiakas saa tilanteessaan tarvitsemansa avun ja tahot.

     

Palautekyselyyn on vuonna 2025 vastannut 14 ammattilaista. Palaute:

Arvioi konsultaatiosta saatu hyöty (0=ei lainkaan hyötyä, 5=täysi hyöty) : 5/5

Muuta palautetta?

  • Sain hyvää tukea työskentelyyni asiakkaan kansa ja MARAK-tiimiin ohjautuminen asiakkaan kanssa toi paljon uutta moniammatillista näkökulmaa ja arvokasta tietoa asiakkaalle itselleenkin olemassa olevista palveluista.
  • Äärimmäisen tärkeää ja hienoa, että on ammattilainen ja piinkova osaaja, jonka puoleen kääntyä tiukoissa paikoissa. Väkivaltatyön koordinaattori on korvaamaton osa hyvinvointialuetta!
  • (Koordinaattori) on aina löytänyt aikaa konsultaatiolle, eikä koskaan ole jäänyt apu saamatta tai tullut tunne, että konsultoisin ns. turhaan. (Koordinaattori) jaksaa myös aina nostaa esiin asian tärkeyden ja kannustaa puuttumiseen. Konsultaatiosta on saanut myös työnohjauksellista tukea hankaliin tilanteisiin. Konsultaation mahdollisuus on ollut äärettömän tärkeä ja toimiva ratkaisu.
  • Vaikket itse asiaa ehtinyt hoitamaan, ohjasit asiana kanssa eteenpäin - jolloin sain avun konsultoitavassani asiassa.
  • Hyvä tavoitettavuus, koska väkivaltaan liittyvät huoliasiat täytyy työntekijän käsitellä myös kiireellisenä ja tehdä jatkosuunnitelma. Mahd. saada työpariksi huippuammattilainen, joka asiakastilanteissa huomaa eri näkökulmia monipuolisesti. Myös puhelimitse olen saanut arvokkaita tietoja/näkemyksiä.
  • Asiaani perehdyttiin puhelimessa nopeasti ja asiantuntevasti. Sain hyviä ohjeita ja toimintatapoja.
  • (Koordinaattori) tekee erittäin tärkeää työtä ja häneen on aina saanut helposti yhteyttä konsultoitavissa asioissa sekä tukea asiakastapaamisiin väkivaltatilanteissa.

 

Konsultaatiotuen kehittämisen tavoitteena oli myös lisätä riskinarviointivelvoitteen tunnettuutta ja lisätä asiakasohjauksia vakavan parisuhdeväkivallan osalta MARAK-työryhmään. Asiakasmäärä tuplaantui vuodesta 2023 (asiakkaita 13) vuoteen 2024 (asiakkaita 26).