Kotisairaalatoiminnan kehittäminen Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella - Siun sotessa

Kotisairaalaverkosto maakunnassa koostuu paikallisista kotihoidon yksiköistä, jotka tekevät tiivistä yhteistyötä palliatiivisen keskuksen ja alueen ensihoitoyksikön kanssa. Mallissa huomioidaan myös palveluasumisenyksiköt. 

Toimintaympäristö

Siun soten hyvinvointialueella potilaiden hoidon laatu paranee ja yhdenvertaistuu kotisairaalatoimintaa laajentamalla ja kehittämällä. Kotisairaala toimii erityisesti muita palveluita täydentäen

  • Monikanavainen palveluverkko vastaa väestön palvelutarvetta
  • Palvelujen saatavuus, saavutettavuus ja oikea-aikaisuus paranevat:
    • Kotona hoidetaan ne sairaalahoitoa tarvitsevat, jotka eivät tarvitse vuodeosastoa
    • Vuodepaikat jäävät potilaille, jotka eivät ilman niitä tule hoidetuksi
  • Toimintatapojen yhtenäistäminen:
    • Kotisairaalapalvelun saatavuuden ei tulisi olla asuinpaikasta riippuvaista
  • Toiminnan jatkuva parantaminen:
    • STM:n v. 2019 asettamana tavoitteena on luoda Siun soten alueen kattava Kotisairaala-verkosto
  • Henkilöstön riittävyydestä, osaamisesta, työhyvinvoinnista ja sitoutuneisuudesta huolehtiminen
  • Tuloksellinen, laadukas ja kustannusvaikuttava toiminta
  • Pitkäjänteinen, tulevaisuuteen katsova toiminta – huomioidaan väestön ikääntyminen ja palveluntarpeen kasvu!
  • Oikea palvelu, oikeaan aikaan, oikeassa paikassa
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Laadittu skenaariot/toimintamallit ja ehdot kotisairaalatoiminnan kehittämiselle maakunnissa. 

Liitteet
Kuva
Alueellinen toimintamallien selvittäminen
Tavoiteltu muutos

Tavoitteena on turvata yhdenmukaiset palvelut ja osaava palliatiivinen sekä saattohoito kaikille sitä tarvitseville asuinpaikkakunnasta huolimatta. Laajentamalla kotisairaalan toimintaa palvelu tavoittaa yhä useamman asukkaan.

Muutoksen mittaaminen

Kotisairaalaverkoston laajuus hankkeen loputtua kertoo sen, ollaanko muutosta saatu aikaan ja onko tavoitteet täyttyneet. 

Toteutussuunnitelma

Jotta hankkeen tavoitteisiin päästään ja kotisairaalaverkosto saadaan laajentumaan, on ajoissa aloitettava yhteistyö eri osapuolinen kanssa. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Palliatiivinen hoito kuuluu kaikille kroonista, etenevää sairautta sairastaville potilaille, joilla sairaus aiheuttaa elämänlaatua heikentäviä oireita tai tuen tarpeita. Keskeistä palliatiivisessa hoidossa on potilaan ja läheisten yksilöllinen, kokonaisvaltainen kohtaaminen. Hoidossa huomioidaan potilaan psyykkiset, sosiaaliset, henkiset, hengelliset ja vakaumukselliset asiat.  

Ratkaisun perusidea

Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella – Siun sotessa kotisairaalaverkosto ja sen toimintamallin rakentamisen pohjalla on ollut ajatus siitä, että toiminnalla vältettäisiin rakenteellisia päällekkäisyyksiä palveluissa. Toiminnan tulisi perustua realistiseen tilannekuvaan, olemassa olevaan henkilöstöresurssiin ja kustannusten maltillisuuteen.  Mallissa avainasemassa on alueellinen yhteistyö.

Hankkeen aikana todettiin, että henkilöstöriittävyyden takaamiseksi maakunnissa, kotisairaalatasoisia palveluita on järkevää tuottaa yhdistäen resursseja alueen muiden toimijoiden kanssa. Kotisairaalaverkoston laajentamisen pohjaksi päädyttiin valitsemaan tehostettu kotisairaanhoito, jonka toiminta muistuttaa läheisesti kotisairaalatoimintaa.

Kotisairaalan potilaiden hoitoa koordinoidaan palliatiivisen keskuksen kautta. Keskuksesta tulee sekä lääkärin että asiantuntijahoitajan työpanos. Asiantuntijahoitaja huolehtii alueellisesta yhteistyöstä ja potilaiden vastaanottamisesta, sekä jatkohoidon järjestämisestä yhdessä alueiden kotihoitoyksikköjen kanssa. Kotihoidolla on vastuu maakunnassa käytännön työn suorittamisesta. Kotisairaalan koordinaattorilla on myös merkittävä rooli toiminnan ohjaajana, viestijänä ja kouluttajana. Tällä varmistetaan se, että maakunnan yksiköiden toiminta on palvelujen osalta tasalaatuista ja erityisosaaminen toteutuu yksiköissä. 

Ensihoitoyksiköt ovat olleet mukana kotisaattohoitopotilaiden hoitoketjussa siitä asti, kun ensihoidon saattohoitoprotokolla on Siun soten hyvinvointialueella perustettu. On siis luonnollista, että yhteistyötä tiivistettäisiin myös muiden potilasryhmien kohdalla. Kotisairaala voi tarvittaessa pyytää tukea paikalliselta ensihoitoyksiköltä ei aikasidonnaisissa työtehtävissä. Yhteistyöllä pyritään mahdollistamaan potilaan hoidon toteutuminen kotona tai sen hetkisessä asuinpaikassa ja välttämään turhia sairaalasiirtoja.

Maakunnassa kuntoutussairaaloilla on rooli potilaan saattohoitoprotokollassa. Osastoilla tehdään perustason saattohoitoa ja tarvittaessa ne toimivat saattohoitopotilaiden tukiosastona. Tokin tukiosaston valintaan vaikuttaa potilaan yksiköllinen hoidon tarve. Potilaan oirehoidon ollessa vaativaa tasoa, hoitopaikka järjestetään palliatiiviselle osastolle Joensuuhun. Kuntoutussairaalaan roolia kotisairaalatoiminnan tukemisessa voidaan edistää myös esimerkiksi yhteistyösopimuksen laatimisella, jossa kuntoutussairaalasta voidaan tarvittaessa hakea kotisairaalan käyttöön potilaan hoitoon tarvittavia lääkkeitä, nesteitä ja lääkintälaitteita, kunnes niitä saadaan omiin valikoimiin. 

Siun soten omat palveluasumisen yksiköt Keski-Karjalan alueella ovat osa kotisairaalatoimintaa niin, että yksiköiden sairaanhoitaja toteuttaa kotisairaalan työtehtäviä omien asukkaiden kohdalla.  Yhteistyötä palveluasumisen kanssa on tiivistetty ja toimintaa tukemaan on laadittu useita toimintaa ohjaavia työohjeita kuten muun muassa kotisairaalan rooli palveluasumisyksikössä asuvan potilaan hoidossa. Palveluasumisyksiköiden rooli osana kotisairaalan toimintaa vaihtelee alueittain ja siitä neuvotellaan aluekohtaisesti.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

 FINPALL (Palliatiivisen hoidon palvelujen tuottaminen ja laadun parantaminen Itä-Suomen YTAlla) -hankkeen aikana tuotettiin Siun sotelle kotisairaalan palvelukäsikirja, jonne on avattu kotisairaalatoiminnan perusperiaatteet ja työn erityispiirteet.  Samalla laadittiin myös yhteinen työohje palliatiivisen hoidon toimenpidekoodien käytöstä Itä-Suomen yhteistyöalueella. Siun soten kotisairaalatoimintaa tukemaan laadittiin työohje palveluasumisessa asuvan potilaan hoitoon. Ohjeessa on selkä roolijako niin lääkärin työssä kuin siinä miten kotisairaala voi toimintaa tukea potilaan sen hetkisessä asuinpaikassa.

Liitteet
Vinkit toimintamallin soveltajille

Yhteistyön tiivistäminen haja-asutus alueilla, missä pitkät välimatkat vaikuttavat hoidon tavoitettavuuteen.  

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Hankkeen päättymisen jälkeen kotisairaalaverkoston laajentaminen on otettu osaksi Siun soten omaa palvelustrategiaa. Pohjoinen kotisairaala (Nurmes, Juuka ja Lieksa) aloitti toimintansa suunnitelmien mukaan 16.9.2024 ja Läntiselle alueelle on laadittu myös suunnitelmat toiminnan käynnistämiseen vielä vuoden 2024 loppuun mennessä.