Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Kulttuurihyvinvoinnin puheeksioton malli

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Mallin tavoitteena on auttaa ammattilaista ottamaan luovuus,  kulttuuritoiminta  ja taide puheeksi monipuolisissa asiakaskohtaamisissa, kuten sosiaali-ja terveydenhuollon palveluissa. 

Toimintaympäristö

Kulttuurihyvinvointi on sosiaali- ja terveysalalla heikommin tunnettu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen aihe kuin esimerkiksi liikkuminen ja ravitsemus. ​

​Kulttuurihyvinvoinnin näkökulman vahvistamiseen sote-ammattilaisten työssä tarvitaan ymmärrystä kulttuurin hyvinvointivaikutuksista sekä toimintamalleja ja työvälineitä puheeksiottoon ja palveluohjaukseen. ​

Kehittämistoimenpiteitä kulttuurihyvinvoinnin integroimiseksi luontevaksi osaksi hyte-työtä on käynnissä eri hyvinvointialueilla -> tarve kansalliselle mallille​

 

 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Helsingin kaupunki: Kestävä kasvu-hanke, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonseptin kehittäminen 2023-2024

Kulttuuri- ja vapaa-ajan toimiala​

  • Silva Siponkoski, Kehittämis- ja digipalvelut​

  • Elli Koskivirta Kestävä kasvu-hanke​

  • Ulla Laurio, Kulttuurin edistäminen-palvelu​

​Sosiaali-, terveys- ja pelastus toimiala​

  • Veera Sillanpää Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut​

  • Johanna Laamanen Terveys- ja päihdepalvelut​

  • Marjut Karlsson Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut (Kestävä kasvu-hanke)​

  • Anna Nurmi Perhe- ja sosiaalipalvelut (Kestävä kasvu-hanke) ​

  • Ulla Pale Perhe- ja sosiaalipalvelut (Kestävä kasvu-hanke)

Kulttuurihyvinvointi hyvinvointialueilla-ryhmä: kansallinen kehittäminen yhdyspinnoilla ja hyvinvointialueilla 2023-

  • Outi Lähteenlahti, Satakunnan hyvinvointialue,​

  • Paula Kaukiainen, Satakunnan hyvinvointialue,​

  • Maija Kantola, Satakunnan hyvinvointialue,​

  • Hanna Korhonen, Pirkanmaan hyvinvointialue,​

  • Anne Viitala, Pirkanmaan hyvinvointialue,​

  • Merja Männikkö, Varsinais-Suomen hyvinvointialue, ​

  • Sarianne Helander, Varsinais-Suomen hyvinvointialue,​

  • Terhi Virkkunen Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue,​

  • Jaana Potkonen, Oulun kaupunki​

  • Auli Suorsa, Pohjois-Pohjanmaan liitto​

  • Sari Hedman, Helsingin kaupunki, ​

  • Silva Siponkoski, Helsingin kaupunki​

  • Pilvi Kuitu, Kulttuurikeskus Piipoo​

  • Katri Leppisaari, Taiteen edistämiskeskus, ​

  • Anna-Mari Rosenlöf, Taikusydän yhteyspiste​

Tavoiteltu muutos

Mallin avulla pyritään lisäämään luovuuden, kulttuuritoiminnan ja taiteen puheeksi ottamista monipuolisissa asiakaskohtaamisissa, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa ja auttaa ammattilaisia palveluohjauksessa. Motivoivaan ja vahvuuslähtöiseen lähestymistapaan perustuvan mallin avulla pyritään herättämään asiakkaan ymmärrystä siitä, että luovuus, kulttuuritoiminta ja taide voivat lisätä heidän hyvinvointiaan muiden hyvinvointiin vaikuttavien elintapojen, kuten liikkumisen, päihteettömyyden sekä hyvän ravitsemuksen ja unen lisäksi.  Samalla pyritään kasvattamaan asiakkaan motivaatiota ja keinovalikoimaa  oman hyvinvoinnin lisäämiseksi. 

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen
Ratkaisun testaaminen

Pilotointi hyvinvointialueilla 9/-11/2024
 

Kokeilun tavoitteet

Pilotointi:

Kulttuurihyvinvoinnin mini-intervention pilotoinneissa syksyllä 2024 pyritään selvittämään puheeksiottoa tekevien ammattilaisten kokemuksia Kulttuurihyvinvoinnin mini-intervention käytettävyydestä.

Arvioinnissa hyödynnetään Liikkumisen edistämisen mini-interventiomallin kokeilun arviointikysymyksiä. 

Ratkaisun perusidea

Mallin tavoitteena on auttaa ammattilaista ottamaan luovuus, kulttuuritoiminta ja taide puheeksi monipuolisissa asiakaskohtaamisissa, herättää asiakkaan motivaatiota oman hyvinvoinnin ja terveyden lisäämiseksi sekä tukea palveluohjauksessa. 

Mallia kehittäminen on käynnistetty vuonna 2023 osana  Kestävän kasvun-hankkeen (RRP) Monialaisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonseptin kehittämistä Helsingissä.   Vuonna 2024 kehittäminen laajennettiin koskemaan useampaa hyvinvointialuetta (Varsinais-Suomi, Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa sekä Satakunta) osana Kulttuurihyvinvointi hyvinvointialueilla- kehittämisryhmän toimintaa. Malli on pilotointivaiheessa.

Mallin periaatteet:

  • Mini-interventiomalli koostuu kolmesta kysymyksestä, joita voi tarvittaessa täydentää lisäkysymyksillä. 

  • Mini-interventiota voi hyödyntää itsenäisenä puheeksioton mallina tai sen sisältöä voi käyttää osana olemassa olevia puheeksioton tapoja ja malleja. Kysymyspatteristoa voi hyödyntää sekä puheeksioton, että prosessinomaisen elintapaohjauksen tukena. ​

  • Malli perustuu motivoivaan ja vahvuuskeskeiseen ohjaukseen. Sen tärkein periaate on, että kulttuuria, taidetta ja luovuutta lähestytään myönteisesti ja asiakaslähtöisesti -> asiakkaan ääni kuuluviin.​

  • Keskustelussa selvitetään asiakkaan arjessa jo tapahtuvaa kulttuurista aktiivisuutta, kiinnostusta ja harrastuneisuutta eri taiteen lajeihin ja itselle ominaisia tai mielekkäitä luovan ilmaisun tapoja sekä pyritään herättämään motivaatiota niiden käytön lisäämiseen arjessa ja rohkaistaan uusien tapojen käyttöönottoon ja elämysten kokeilemiseen.  ​

Mallin toteutus: 

Kysy keskustelun alussa, sopiiko asiakkaalle keskustella luovuudesta, kulttuuritoiminnasta ja taiteesta. Luvan saatuasi, lähesty teemaa myönteisesti, asiakasta kuunnellen ja hänen tarpeensa huomioiden. Huomaa keskustelussa henkilön arjessa jo tapahtuva luova toiminta ja pyri herättämään motivaatiota sen lisäämiseksi tai uuden kokeilemiseksi.

Kysymys 1. Millaista luovuutta, kulttuuritoimintaa ja taidetta sinun elämässäsi on nyt tai on ollut aikaisemmin?​

  • Kuunteletko musiikkia, teetkö käsitöitä tai luetko kirjoja? Katseletko elokuvia, rakenteletko jotain tai teetkö puutöitä? Käytkö konserteissa, keikoilla, teatterissa tai museoissa? Piirrätkö, tanssitko, kirjoitatko tai otatko luontokuvia kännykällä? Osallistutko urheilutapahtumiin? Teetkö ristikoita tai käytkö pakohuoneissa?​

  • ​Kulttuurin harrastaminen on kaikkea tätä ja muuta merkityksellistä tekemistä arjessa. Mitkä ovat itsellesi merkityksellisiä ja mielihyvää tuottavia asioita? ​

Kysymys 2. Mitä ajatuksia/ tunteita/​ tuntemuksia luovuus, kulttuuritoiminta ja taide sinussa herättää?​

  • ​Tunnistatko niitä pieniä hetkiä arjessa, joissa pysähtyminen taiteen tai luovuuden äärelle on tuonut mielihyvää tai rauhoittanut kiireen keskellä?​ ​Tuoko esimerkiksi musiikki sinulle lohtua, kun olet surullinen tai laitatko ilon hetkinä lempibiisisi soimaan ja tanssit? Auttaako käsitöiden tekeminen pysähtymään hetkeen? Saavatko elokuvat sinut nauramaan?​

  • ​Onko jokin asia, pelko tai tunne joka estää tai hidastaa sinua toteuttamaan luovuuttasi?

  • Miettikää yhdessä mitä seuraavista tapahtuu, kun teet, osallistut tai koet kulttuuri- ja taidetoimintaa:
    • aistisi aktivoituvat
    • käytät mielikuvitustasi
    • koet tunteita
    • havaitset, ajattelet ja muistat
    • olet vuorovaikutuksessa muiden kanssa
    • liikut ja käytät kehoasi

Kysymys 3.  Jos haluaisit lisätä luovuutta, kulttuuritoimintaa ja taidetta elämääsi, mitä se olisi? ​Jos haluaisit kokeilla jotain uutta, mitä se olisi?​

  • ​Mikä auttaisi sinua toteuttamaan kokeilusi?​

  • Miten, missä ja milloin toteuttaisit kokeilusi?

Mikäli asiakas on kiinnostunut kulttuuri- ja taidetoiminnasta voi hänet ohjata paikkakunnalla järjestettäviin ohjattuihin kulttuuri- ja taidetoimintoihin tai sopia että hän kokeilee lisätä arkeensa omaehtoisesta luovasta toimintaa tai käy esimerkiksi kirjastossa, museossa tai teatterissa. 

Jos keskustelun perusteella henkilö ei vaikuta olevan vielä valmis kokeilemaan luovuuden, kulttuuritoiminnan tai taiteen lisäämistä arkeen, voit kiittää keskustelusta ja palata asiaan myöhemmissä tapaamisissa. Jo kahden ensimmäisen kysymyksen avulla teema on otettu puheeksi ja asiakas on tullut kuulluksi. On mahdollista, että muutosprosessi on silti saanut hiljalleen alkunsa ja luovan toiminnan lisäämisen pohdinta tulee ajankohtaiseksi myöhemmin.