Kunnan järjestöyhdyshenkilön toimenkuva

1. Järjestöyhdyshenkilötarpeen tunnistaminen kunnassa

Kunnassa käydään järjestöjen kanssa keskustelu siitä, onko kunnassa tarvetta nimetylle järjestöyhdyshenkilölle tai -henkilöille. Mikäli tarve järjestöyhdyshenkilön nimeämiseksi löytyy, sovitaan järjestöjen ja kunnan edustajan/edustajien kanssa siitä, miten asiassa edetään.

2. Järjestöyhdyshenkilön tehtävät osana kunnan virkamiehen työtä

Kunnan järjestöyhdyshenkilönä voi toimia esim. hyvinvointikoordinaattori, vapaa-ajanohjaaja, nuorisotyöntekijä, kulttuurituottaja, yhteisö-tai kyläasiamies tai sivistys- ja kulttuurijohtaja. Tärkeintä on, että järjestöyhteistyö on luonteva osa henkilön työnkuvaa ja hän on myös itse kiinnostunut tehtävästä. Kunnassa päätetään siitä, mitä tehtäviä järjestöyhdyshenkilön toimenkuvaan kuuluu ja paljonko tehtävään voi käyttää työaikaa. Tehtävät kirjataan työnkuvaan ja määritellään työaika, joka on mahdollista käyttää tehtävän suorittamiseen. Järjestöyhdyshenkilön tehtävistä osa, esim. järjestöavustusten käsittely tai järjestöjen tilavaraukset, voi sijoittua myös jonkin toisen virkamiehen tehtävänkuvaan.

3. Järjestöyhdyshenkilö järjestöasioiden esillä pitäjänä kunnassa

Järjestöyhdyshenkilön tehtävänä on pitää järjestöjen asioita aktiivisesti esillä kunnassa. Järjestöyhdyshenkilö voi huolehtia mm. siitä, että erilaisissa kunnan työryhmissä (mm. HYTE ja LAPE) on järjestöedustus, järjestöt ovat mukana kunnan strategiatyössä, järjestöt ovat mukana hyvinvointisuunnitelmien – ja kertomuksien työstämisessä, järjestöt ovat mukana järjestöavustusten ja tilojen uudistamisprosesseissa ja järjestötoiminnasta tiedotetaan kunnan viestintäkanavissa.

4. Järjestöyhdyshenkilö järjestöjen keskinäisen sekä kunnan ja järjestöjen välisen yhteistyön edistäjänä

Järjestöyhdyshenkilö pitää yhteyttä kunnassa toimiviin järjestöihin ja tuo järjestöjen viestejä kunnalle. Hän toimii järjestöjen yhteyshenkilönä kunnan järjestöasioihin liittyen. Järjestöyhdyshenkilön tehtävänä on kaikille järjestöille suunnattujen yhdistysiltojen järjestäminen. Lisäksi hän huolehtii siitä, että järjestöjä kutsutaan tarpeen mukaan koolle esim. toimialoittain. Yhdistysilloissa käsitellään kunnan vuosikellon mukaisesti esim. hyvinvointikertomusta ja järjestöavustuksia. Järjestöyhdyshenkilö kehittää kunta-järjestöyhteistyötä yhdessä järjestöjen kanssa. Yhteistyössä voidaan uudistaa mm. järjestöavustusten kriteerejä tai tilavarausten ohjeistuksia. Järjestöyhteistyön periaatteet ja toteuttamistavat voidaan yhdessä kirjata esim. yhteistyöasiakirjan muotoon. Järjestöyhdyshenkilön tukena kehittämistyössä voi olla koulutettu vapaaehtoinen yhdistysagentti.

5. Järjestöyhdyshenkilön yhteistyö muiden kuntien järjestöyhdyshenkilöiden kanssa

Kuntien järjestöyhdyshenkilöille olisi maakunnittain hyvä järjestää yhteisiä tapaamisia. Tapaamisten järjestäjänä voi toimia esim. maakunnan järjestöyhdyshenkilö tai jokin maakunnallinen järjestötoimija tai hanke. Tapaamisia olisi hyvä olla vähintään kaksi kertaa vuodessa. Tapaamisten tarkoituksena on kuulla muiden kuntien hyvistä käytänteistä kunta-järjestöyhteistyöhön liittyen, lisätä yhteistyötä kuntien järjestöyhdyshenkilöiden välillä sekä edistää yhteistyön avulla järjestöystävällisen kunnan ja maakunnan toteutumista.

6. Järjestöyhdyshenkilön yhteistyö vapaaehtoisten yhdistysagenttien kanssa

Mikäli maakunnan kunnissa toimii myös koulutettuja vapaaehtoisia yhdistysagentteja, kuntien järjestöyhdyshenkilöt ja yhdistysagentit olisi hyvä kutsua yhteisiin tapaamisiin säännöllisesti. Tapaamisten järjestäjänä voi toimia esim. maakunnan järjestöyhdyshenkilö tai jokin maakunnallinen järjestötoimija tai hanke. Tapaamisia olisi hyvä olla vähintään kaksi kertaa vuodessa. Tapaamisten tarkoituksena on lisätä kuntien virkamiesten ymmärrystä järjestötoiminnasta, vapaaehtoisten ymmärrystä kunnan toiminnasta sekä levittää hyviä yhteistyökäytäntöjä kuntien välillä.