Lääkkeetön unettomuuden hoito (RRP, P4, I2)

Luotu 21.10.2024
Lääkkeetön unettomuuden hoito (RRP, P4, I2)

Tiivistelmä

Kuvassa hoitoonohjauksen suunniteltu toteutus.

Osana lääkkeettömän unettomuuden hoidon kokonaisuutta on käynnistetty etänä tarjottava koko hyvinvointialueen kattava ryhmätoiminta. Tällainen palveluntarjontamuoto on saavutettava ja resurssitehokas. 

Kohderyhmä

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Unettomuuden ensisijaiseksi hoidoksi suositellaan  kognitiivista käyttäytymisterapiaa (CBT-I), jalkautetaan perusterveydenhuoltoon unikoulumallin mukainen CBT-I -hoitokokonaisuus. Näin pystytään parantamaan Käypä hoito -suositusten mukaisen unettomuuden lääkkeettömän hoidon saatavuutta ja tasalaatuisuutta hyvinvointialueella. 

Terveydenhuollon Palveluvalikoimaneuvosto on linjannut CBT-I:n kuuluvan terveydenhuollon palveluvalikoimaan, mutta saatavuus perusterveydenhuollossa on ollut vähäistä eikä tämän tutkimusnäyttöön perustuvan hoidon tarjoaminen ole ollut mahdollista. 

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Sote-uudistuksen yhtenä tavoitteena on ollut painopisteen siirtäminen raskaista korjaavista palveluista ennaltaehkäiseviin palveluihin. Tämä on merkittävää sekä Suomen kestävän talouden että väestön terveyden ja työ- ja toimintakyvyn kannalta.  

Pitkäkestoinen unettomuus suurentaa monien sairauksien ja tapaturmien riskiä, heikentää toimintakykyä ja huonontaa elämänlaatua.

Unettomuus on yksi yleisimmistä häiriöistä terveydenhuollon asiakkailla. Unettomuus lisää mm. sydän- ja verisuonitautien, tyypin 2 diabeteksen, lihavuuden, masennuksen ja itsemurhan riskiä sekä heikentää elämänlaatua, aiheuttaa työkyvyttömyyttä ja altistaa onnettomuuksille. Valtaosalla unettomia on yksi tai useampi kansanterveydellisesti merkittävä oheissairaus. Kohdistamalla hoitoa ja seulontoja tähän potilasryhmään pystytään vaikuttamaan kansanterveydellisesti ja kansantaloudellisesti merkittävään potilasryhmään ja tehostamaan keskeisten kansansairauksien hoitoa ja ennaltaehkäisyä. 

  • Perusterveydenhuollon asiakkailla kroonisen unettomuuden esiintyvyys on 48,3 – 53,6 % (Bjornvatn et al. 2017, Torsvik et al. 2022, Forthun et al. 2023)
  • Kanadalaistutkimuksessa 13,8% perusterveydenhuollon potilaista valitti uupumusta ja 6,7%:lla uupumus oli pääoire. (Cathebras ym. 1992)
  • Hollannissa Okkes ym. (2002) selvityksessä uupumus oli toiseksi yleisin oire perusterveydenhuoltoon hakeutuvilla potilailla.
  • Puolet kroonisista sairauksista kärsivistä potilaista kärsii väsymyksestä (McAteer ym. 2011)

Asiakkaan tarpeet: Mahdollisuus saada ajoissa apua uniongelmiin, etäryhmät mahdollistavat sujuvan osallistumisen työikäisille. 

Unikoulun osallistujat saavat työkirjan, jonka avulla edetään CBT-I -mallin mukaisesti, mutta osallistujan yksilöllisen tarpeen mukaan. Tavoitteena on tiedon ja harjoitusten avulla muuttaa unettomuudesta kärsivän ihmisen ajatus- ja käyttäytymismalleja paremmin unta palveleviksi.

Ammattilaisten tarpeet: Palvelu, johon ohjata uniongelmaisia asiakkaita matalalla kynnyksellä.

Organisaation tarpeet: Painopisteen siirtäminen korjaavasta työstä ennaltaehkäiseviin ja varhaisiin palveluihin.

Yhteiskunnan tarpeet: Väestön terveyden ja työ- ja toimintakyvyn parantaminen ja kestävä talous. 

Kohderyhmä on laaja: unettomuudesta kärsivät. 

Unikoulun työkirja osallistaa osallistujia ja asiakas itse toteuttaa käytösmallin muutoksen. Osallistamisena toimii myös ryhmäkäynneille osallistuminen ja vertaistuen jakaminen ja saaminen ryhmässä.

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Pitkäkestoinen unen häiriintyminen (unihäiriö):

  • Lisää masennuksen, sydän- ja verisuonitautien, diabeteksen ja lihavuuden riskin vähintään kaksinkertaiseksi.
  • Masennuksen hoitovaste heikkenee.
  • Uusiutumisen ja itsemurhan riski lisääntyy merkittävästi. 

Unikoulun avulla voidaan tarjota laadukasta hoitoa  useammalle samanaikaisesti.  Tavoitteena on  vaikuttaa ihmisten terveyteen ja sitä kautta vähentää terveyspalvelujen käyttöä ja tarvetta.

Palvelujärjestelmän tasolla tavoite on, että koko Varhan alueella on tarjolla unikouluryhmiä toteutettuina sotekeskuksissa kuin koko alueelle  etäryhmätoimintana.

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

ISI- ja UHA -pisteet ryhmän alussa ja lopussa. 

Unen tehokkuuden mittaaminen koko unikoulun aikana. Koetun muutoksen itsearviointi. 

Palvelu lisääntyy alueella: tilastointikoodin käyttö lisääntyy.

Liitteenä kuva teoreettisesta laskelmasta unikoulumallin vaikutuksesta suoriin hoitokustannuksiin.

Kuvassa teoreettinen laskelma unikoulumallin vaikutuksesta suoriin hoitokustannuksiin
Toimintamallin keskeiset edellytykset

Ammattilaisten koulutus ja resurssi unikoulujen pitoon. Varhassa on käytössä UHK:n ylläpitämä teams koulutetuille unihoitajille, jonka kautta tarjotaan myös työnohjausta.

Toimintamallin ydinsisältö

Kuvassa hoitoonohjauksen suunniteltu toteutus.

Osana lääkkeettömän unettomuuden hoidon kokonaisuutta on käynnistetty etänä tarjottava koko hyvinvointialueen kattava ryhmätoiminta. Tällainen palveluntarjontamuoto on saavutettava ja resurssitehokas. 

Kuvassa kuvattu unettomuudesta kärsivän hoitoonohjausprosessi

Toimintamallin aikaansaama muutos

Koko Varhan alueella toteutetaan etäpalvelutuotannon yksikön kautta etäunikouluja, joka on lisännyt palvelun saatavuutta.

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Toimintamalli on laajasti sovellettavissa. Vaatii johdon tuen, jotta resurssia voidaan käyttää unikoulujen pitämiseen. Lisäksi vaatii koulutusten hankinnan.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Varsinais-Suomen hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Varsinais-Suomen hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Varsinais-Suomen hyvinvointialue, sote-keskukset ja Yliopistollinen sote-keskus/Keskitetty etäpalvelutuotanto
Rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)