Helsingin kaupunki pilotoi tuetun työllistymisen työhönvalmennusta nykyistä laajemalle asiakasryhmälle. Kohderyhmänä ovat sosiaalihuollon pitkäaikaistyöttömät ja täsmätyökykyiset henkilöt.
Laatukriteereihin perustuva tuetun työllistymisen työhönvalmennus/ Helsinki
Tekijä
Saara TeiniläLuotu
28.5.2021Viimeksi muokattu
2.11.2022* Toimintamallin julkaisemiseksi riittää minimissään perustietolomakkeen tähdellä merkittyjen kohtien täyttäminen. Suosittelemme kuitenkin, että kuvaatte toimintamallin laajemmin hyödyntäen kehittämisen polun eri vaiheita.
Perustiedot
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Oivalla ja ymmärrä
Kehittäkää tarvelähtöisesti huomioimalla eri toimijoiden näkökulmat ja tarpeet. Ottakaa kehitettävän asian kannalta merkitykselliset toimijat ja kumppanit mukaan heti kehittämisprosessin alusta alkaen. Ohjatkaa ja fasilitoikaa muutosta.
Helsingin kaupunki pitää tärkeänä täsmätyökykyisten työllistymisen edistämistä. Vaikka täsmätyökykyisissä onkin valtava potentiaali kaupungin työllisyyden edistämiseksi, aivan kaikille kohderyhmään kuuluville ei ole kuitenkaan ollut tarjolla sopivia työllistymisen palveluita tai keinoja. Työkyvyn haasteita tai täsmätyökykyisyyttä voi karkeasti arvioida olevan noin kolmasosalla työttömistä. Helsinki tarvitsee täsmätyökykyisten työpanosta ja haluaa heidät mukaan osallisiksi työelämään. Kaupunki pyrkii ehkäisemään työttömyyden pitkittymistä ja lisäämään heikossa työmarkkina-asemassa olevien työelämäosallisuutta.
Vammaistyön asiakkaat ovat olleet oikeutettuja tuetun työllistymisen palvelun työhönvalmennukseen, mutta sitä ei ole ollut saatavilla ilman todettua kehityksellistä häiriötä tai vammaa. Tällöin tuetun työllistymisen työhönvalmennusta vaille on jäänyt joukko potentiaalisia työnhakijoita, jotka voisivat sen avulla työllistyä ja pysyä työelämässä.
Helsingin kaupungin Vammaistyö on aktiivinen ja pitkäjänteinen työhönvalmennuksen toteuttaja jo 90-luvun alusta lähtien ja toiminnan tuloksellisuuteen on viitattu mm. THL:n IPS-selvityksessä (THL – Työpaperi 23/2019). Työhönvalmennuksen keinoin työsuhteisiin on työllistynyt niitä asiakkaita, joille palvelu on ollut saatavilla. Asiakkaat ovat työllistyneet pääsääntöisesti yksityiselle sektorille. Suurimpina ryhminä ovat tähän asti olleet kehitysvammaiset asiakkaat tai asiakkaat, joilla on esimerkiksi autismikirjon tai muu neuropsykiatrinen tai jokin muu kehityksellinen häiriö tai vamma.
Asiakasohjaus hankkeen työhönvalmennukseen käynnistyi maaliskuussa 2021, jolloin ensimmäiset asiakkaat Helsingin kaupungin kuntouttavan työtoiminnan yksiköistä aloittivat työhönvalmennuksen. Lisäksi jonkin verran asiakkaita on ohjautui Tuetun työllistymisen palvelun asiakasjonosta ja muista kaupungin palveluista. Tarkoituksena oli tavoittaa kuntouttavasta työtoiminnasta henkilöitä, joille työllistymisen tuki työllisyyspalvelusta, TE-toimistosta, Kelasta tai muista kaupungin palveluista ei ole ollut riittävä.
Asiakkailla oli ollut aikaisemmin työpaikan löytämisen lisäksi haasteita myös työyhteisöön kiinnittymisessä ja työssä pysymisessä. Joillakin asiakkailla oli ollut pitkiäkin työllisyysjaksoja historiassaan, mutta toisilla vain esimerkiksi työkokeiluja tai kuntouttavaa työtoimintaa. Lähes kaikki asiakkaat olivat kuitenkin pitkäaikaistyöttömiä.
Hankkeen aikana asiakastyössä nousi esille erilaisia työllistymisen haasteita. Tällaisia olivat esimerkiksi ylisukupolviset huono-osaisuuden kokemukset, velka-asiat, koulutuksen puute, erilaiset diagnosoidut ja diagnosoimattomat neurologiset haasteet, fyysisen terveyden haasteet, mielenterveyden haasteet sekä koulukiusaamisesta johtuvat itsetunto-ongelmat. Työhönvalmentajan positiivisella palautteella voi olla suuri merkitys asiakkaan eteenpäin pääsyssä työelämään. Hyvät kokemukset ja niiden sanoittaminen työelämässä ovat lisänneet asiakkaiden voimavaroja ja luottamusta tulevaisuuteen.
Tuetun työllistymisen avoimuusperiaatteen mukaan hankkeen työhönvalmennukseen pääsemiseksi riitti asiakkuus kuntouttavassa työtoiminnassa ja halu työllistyä. Luottamuksellisen suhteen saaminen asiakkaaseen kesti joissakin tapauksissa useampien kuukausien ajan. Osalla asiakkaista oli selkeä suunnitelma työllistymiseen heti alusta alkaen ja toisten kanssa suunnitelmaa työstettiin pidempään hyödyntäen esimerkiksi ammatinvalintapsykologin tai työkykykoordinaattorin palvelua. Työhönvalmennuksen ohessa tuettiin asiakkaita terveydellisten asioiden selvittelyssä sekä esimerkiksi elämänhallintaan liittyvissä asioissa.
Hankkeessa hyödynnettiin asiakasymmärryksen lisäämiseksi myös kokemusasiantuntijoita. Tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen suunnitteluun osallistui kokemusasiantuntijaryhmästä henkilö, jolla on kokemusta pitkäaikaistyöttömyydestä, täsmätyökykyisyydestä ja työhönvalmennuksen asiakkaana olemisesta.
Kuvittele ja kokeile
Hyödyntäkää jo kehitettyjä malleja ja ratkaisuja. Kokeilkaa rohkeasti uusia ideoita. Oppikaa yhdessä kokeilusta ja parantakaa ratkaisua vähitellen.
Hankkeen alussa pidettiin työpajoja, joihin osallistui hanketyöntekijöiden lisäksi esimerkiksi kokemusasiantuntijoita ja kuntouttavan työtoiminnan työvalmentajia. Työpajojen suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi hankkeen palvelumuotoilija yhdessä työhönvalmentajien kanssa.
Työpajojen tarkoituksena oli kerätä tietoa työhönvalmennuksen ideointiin ja konseptointiin. Työpajassa kiteytyi ymmärrys työhönvalmennuksen kohderyhmästä. Työhönvalmennuksesta hyötyvät he, jotka tarvitsevat paljon palvelua ja joille olemassa olevat palvelut eivät ole olleet riittäviä.
Ideointivaiheessa kerätyn tiedon perusteella vahvistui käsityksemme siitä, että työhönvalmennusta kannattaa tuottaa sosiaalipalveluna. Asiakkaiden monialaiset haasteet elämänhallinnassa ja vuorovaikutustaidoissa vaativat kokonaisvaltaista valmennusotetta ja yhteistyötä yli organisaatiorajojen. Sosiaalialan ammattihenkilöillä on tähän riittävä osaamispohja ja laajempi pääsy asiakastietoihin. Palveluiden yhteensovittaminen ja palveluohjaus sosiaalipalveluissa on sujuvaa olemassa olevien yhteistyöverkostojen ja yhteisen asiakastietojärjestelmän johdosta.
Kuvaa ja jaa
Jakakaa kehittämistuloksia ja arviointitietoa avoimesti muiden hyödynnettäväksi. Vakiinnuttakaa uusi toimintatapa osaksi strategiaa tai organisaation toimintaa, palvelukokonaisuutta tai ketjua. Kertokaa, miten se tapahtuu ja mitä se vaatii.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Ensimmäisessä toimintamallinnuksessa keväällä 2022 ehdotettiin, että tuetun työllistymisen työhönvalmennusta tuotetaan kaupunkilaisille jatkossa osana Tuetun työllistymisen palvelua. Mallinnus oli esitetty ohjausryhmälle jo marraskuussa 2021 ja sitä jatkokehitettiin yhdessä Vammaistyön ja Nuorten ja aikuisten sosiaalipalveluiden kanssa.
Liitteenä diaesitys, joka on esitetty Työkykyisempi Stadi -hankkeen Ohjausryhmässä 22.11.2021.
Keväällä 2022 ohjausryhmässä linjattiin, että tuetun työllistymisen työhönvalmennusta ei ole hankkeen päätyttyä tarjolla Aikuissosiaalityön asiakkaille. Jatkossa tuetun työllistymisen työhönvalmennusta tarjotaan Helsingin kaupungilla Tuetun työllistymisen palvelussa osana Vammaisten palveluita. Jatkossa palvelu on kohdennettu vain vammaispalvelun asiakkaille.
Hankkeen päättyessä tuetun työllistymisen laatukriteerien mukaista työhönvalmennusta ei ole tarjolla Helsingin kaupungilla Aikuissosiaalityön asiakkaille. Mikäli kohderyhmää laajennettaisiin myöhemmin, vaatisi se laajempaa johdon tukea yli organisaatiorajojen ja muutoksia tuotantotapojen ja prosessien yhteensovittamisessa.
Tuetun työllistymisen työhönvalmennuksessa saavutettiin erinomaiset tulokset. Asiakkaista 60 % työllistyi eri mittaisiin työsuhteisiin. Laatukriteerien mukaista työnantajayhteistyötä päästiin tekemään vain kuudessa 28:sta työsuhteesta. Työhönvalmentajien arvion mukaan useissa tapauksissa tarvetta tuelle olisi voinut ollakin, mutta pelko leimaantumisesta ja pyrkimys normaaliuteen tuntuivat olevan esteenä.
Huomioitava on, että otanta tässä pilotissa oli verrattain pieni; vain 42 työtöntä henkilöä. Ensimmäiset työhönvalmennuksen asiakkaat aloittivat valmennuksessa maaliskuussa 2021 ja viimeiset kesäkuussa 2022. Tällöin työhönvalmennus on jäänyt osan kohdalla melko lyhyeksi.
VINKKI: Hyödynnä Oivalla ja ymmärrä -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvittele ja kokeile -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvaa ja jaa -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
Merkitse valmiiksi
Tarkistakaa vielä, että olette varmasti täyttäneet kaikki tähdillä (**) merkityt kohdat, ennen kuin merkitsette toimintamallin valmiiksi. Näiden kohtien täyttäminen takaa sen, että toimintamallista löytyvät ne tiedot, jotka edistävät mallin käyttöönottoa ja leviämistä.