Laatukriteereihin perustuva tuetun työllistymisen työhönvalmennus/ Helsinki

Helsingin kaupunki pilotoi tuetun työllistymisen työhönvalmennusta nykyistä laajemalle asiakasryhmälle. Kohderyhmänä ovat sosiaalihuollon pitkäaikaistyöttömät ja osatyökykyiset henkilöt. 

Toimintaympäristö **

Helsingin kaupunki pitää tärkeänä osatyökykyisten työllistymisen edistämistä. Vaikka osatyökykykyissä onkin valtava potentiaali kaupungin työllisyyden edistämiseksi, aivan kaikille kohderyhmään kuuluville ei ole kuitenkaan ollut tarjolla sopivia työllistymisen palveluita tai keinoja. Työkyvyn haasteita tai osatyökykyisyyttä voi karkeasti arvioida olevan noin kolmasosalla työttömistä. Helsinki tarvitsee osatyökykyisten työpanosta ja haluaa heidät mukaan osallisiksi työelämään. Kaupunki pyrkii ehkäisemään työttömyyden pitkittymistä ja lisäämään heikossa työmarkkina-asemassa olevien työelämäosallisuutta.

Vammaistyön asiakkaat ovat olleet oikeutettuja tuetun työllistymisen palvelun työhönvalmennukseen, mutta sitä ei ole ollut saatavilla ilman todettua kehityksellistä häiriötä tai vammaa. Tällöin tuetun työllistymisen työhönvalmennusta vaille on jäänyt joukko potentiaalisia työnhakijoita, jotka voisivat sen avulla työllistyä ja pysyä työelämässä.  

 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Helsingin kaupungin Vammaistyö on aktiivinen ja pitkäjänteinen työhönvalmennuksen toteuttaja jo 90-luvun alusta lähtien ja toiminnan tuloksellisuuteen on viitattu mm. THL:n IPS-selvityksessä (THL – Työpaperi 23/2019). Työhönvalmennuksen keinoin työsuhteisiin on työllistynyt niitä asiakkaita, joille palvelu on ollut saatavilla. Asiakkaat ovat työllistyneet pääsääntöisesti yksityiselle sektorille. Suurimpina ryhminä ovat tähän asti olleet kehitysvammaiset asiakkaat tai asiakkaat, joilla on esimerkiksi autismikirjon tai muu neuropsykiatrinen tai jokin muu kehityksellinen häiriö tai vamma.

 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Asiakasohjaus hankkeen työhönvalmennukseen käynnistyi maaliskuussa 2021, jolloin ensimmäiset asiakkaat Helsingin kaupungin kuntouttavan työtoiminnan yksiköistä aloittivat työhönvalmennuksen. Lisäksi jonkin verran asiakkaita on ohjautunut Tuetun työllistymisen palvelun asiakasjonosta ja muista kaupungin palveluista. Tarkoituksena on ollut tavoittaa kuntouttavasta työtoiminnasta henkilöitä, joille työllistymisen tuki työllisyyspalvelusta, TE-toimistosta, Kelasta tai muista kaupungin palveluista ei ole ollut riittävä.

Asiakkailla on ollut työpaikan löytämisen lisäksi haasteita myös työyhteisöön kiinnittymisessä ja työssä pysymisessä. Joillakin asiakkailla on ollut pitkiäkin työllisyysjaksoja historiassaan, mutta toisilla vain esimerkiksi työkokeiluja tai kuntouttavaa työtoimintaa. Lähes kaikki asiakkaat ovat kuitenkin pitkäaikaistyöttömiä. 

Hankkeen aikana asiakastyössä on noussut esille erilaisia työllistymisen haasteita. Tällaisia ovat esimerkiksi ylisukupolviset huono-osaisuuden kokemukset, velka-asiat, koulutuksen puute, erilaiset diagnosoidut ja diagnosoimattomat neurologiset haasteet, fyysisen terveyden haasteet, mielenterveyden haasteet sekä koulukiusaamisesta johtuvat itsetunto-ongelmat. Työhönvalmentajan positiivisella palautteella voi olla suuri merkitys asiakkaan eteenpäin pääsyssä työelämään. Hyvät kokemukset ja niiden sanoittaminen työelämässä ovat lisännet asiakkaiden voimavaroja ja luottamusta tulevaisuuteen. 

Tuetun työllistymisen avoimuusperiaatteen mukaan hankkeen työhönvalmennukseen pääsemiseksi on riittänyt se, että asiakas on halunnut työllistyä. Luottamuksellisen suhteen saaminen asiakkaaseen on saattanut joissakin tapauksissa kestää useampien kuukausien ajan. Osalla asiakkaista on ollut selkeä suunnitelma työllistymiseen heti alusta alkaen ja toisten kanssa on suunnitelmaa työstetty pidempään hyödyntäen esimerkiksi ammatinvalintapsykologin tai työkykykoordinaattorin palvelua. Työhönvalmennuksen ohessa on tuettu asiakkaita terveydellisten asioiden selvittelyssä sekä esimerkiksi elämänhallintaan liittyvissä asioissa. 

Hankkeessa on asiakasymmärryksen lisäämiseksi hyödynnetty myös kokemusasiantuntijoita. Tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen suunnitteluun osallistui kokemusasiantuntijaryhmästä henkilö, jolla on kokemusta pitkäaikaistyöttömyydestä, osatyökykyisyydestä ja työhönvalmennuksen asiakkaana olemisesta. 

Ideointi

Hankkeessa on pidetty työpajoja, joihin on osallistunut hanketyöntekijöiden lisäksi esimerkiksi kokemusasiantuntijoita ja kuntouttavan työtoiminnan työvalmentajia. Työpajojen suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi hankkeen palvelumuotoilija yhdessä työhönvalmentajien kanssa. 

Työpajojen tarkoituksena on ollut kerätä tietoa työhönvalmennuksen ideointiin ja konseptointiin. Työpajassa kiteytyi ymmärrys työhönvalmennuksen kohderyhmästä. Työhönvalmennuksesta hyötyvät he, jotka tarvitsevat paljon palvelua ja joille olemassa olevat palvelut eivät ole olleet riittäviä. Lisäksi asiakkaan oman motivaation merkitys korostui. 

Kerätyn tiedon perusteella vahvistui käsityksemme siitä, että työhönvalmennusta kannattaa tuottaa sosiaalipalveluna. Asiakkaiden monialaiset haasteet elämänhallinnassa ja vuorovaikutustaidoissa vaativat kokonaisvaltaista valmennusotetta ja yhteistyötä yli organisaatiorajojen. Sosiaalialan ammattihenkilöillä on tähän riittävä osaamispohja ja laajempi pääsy asiakastietoihin. Palveluiden yhteensovittaminen ja palveluohjaus sosiaalipalveluissa on sujuvaa olemassa olevien yhteistyöverkostojen ja yhteisen asiakastietojärjestelmän johdosta.  

 

Ratkaisun perusidea **

Työkykyisempi Stadi -hankkeen työhönvalmentajat ovat tehneet ensimmäisen mallinnuksen tuetun työllistymisen työhönvalmennuksesta Helsingin kaupungilla hankkeen päätyttyä. Mallinnuksessa ehdotetaan, että tuetun työllistymisen työhönvalmennusta tuotetaan kaupunkilaisille jatkossa osana Tuetun työllistymisen palvelua. Mallinnus on esitetty hankkeen ohjausryhmälle marraskuussa 2021 ja sitä on tarkoitus jatkokehittää yhdessä Vammaistyön ja Nuorten ja aikuisten sosiaalipalveluiden kanssa. 

Liitteenä diaesitys, joka on esitetty Työkykyisempi Stadi -hankkeen Ohjausryhmässä 22.11.2021. 

 

 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen jatkokehittämiselle on Vammaistyön ja Nuorten ja aikuisten sosiaalipalveluiden johdon tuki.  Johto näkee työhönvalmennuksen kehittämisen ja yhteistyön yli organisaatiorajojen tärkeänä - pidetään asiakas keskiössä. Ohjausryhmä esitti, että hankkeessa selvitetään kuntouttavan työtoiminnan työvalmennuksen roolia. Lisäksi sovittiin, että kehittämistyöhön osallistuu Vammaisten työ- ja päivätoimintojen päällikkö yhdessä Kuntouttavasta työtoiminnasta vastaavan päällikön kanssa. 

Hankkeen aikana on arvioitu kahden työhönvalmentajan vakanssin riittävän palvelemaan kuntouttavasta työtoiminnasta ja muista kaupungin palveluista ohjautuvia asiakkaita. Alustava arvio asiakasmäärästä on noin 40 henkeä vuodessa. Tällöin kahden uuden työhönvalmentajan vakanssin osalta kuluja olisivat palkkakustannukset sekä työväline- ja vuokrakulut. Tuotantotavan valintaan liittyy vielä useampia avoimia kysymyksiä, kuten Apottiyhteensopivuus, joita on tarkoitus selvittää vuoden 2022 aikana. 

 

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Kesken, tarkentuu vuoden 2022 aikana. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Kesken, tarkentuu vuoden 2022 aikana.