Laatukriteereihin perustuva tuetun työllistymisen työhönvalmennus/ Helsinki
Helsingin kaupunki pilotoi tuetun työllistymisen työhönvalmennusta nykyistä laajemalle asiakasryhmälle. Kohderyhmänä ovat sosiaalihuollon pitkäaikaistyöttömät ja täsmätyökykyiset henkilöt.
Helsingin kaupunki pitää tärkeänä täsmätyökykyisten työllistymisen edistämistä. Vaikka täsmätyökykyisissä onkin valtava potentiaali kaupungin työllisyyden edistämiseksi, aivan kaikille kohderyhmään kuuluville ei ole kuitenkaan ollut tarjolla sopivia työllistymisen palveluita tai keinoja. Työkyvyn haasteita tai täsmätyökykyisyyttä voi karkeasti arvioida olevan noin kolmasosalla työttömistä. Helsinki tarvitsee täsmätyökykyisten työpanosta ja haluaa heidät mukaan osallisiksi työelämään. Kaupunki pyrkii ehkäisemään työttömyyden pitkittymistä ja lisäämään heikossa työmarkkina-asemassa olevien työelämäosallisuutta.
Vammaistyön asiakkaat ovat olleet oikeutettuja tuetun työllistymisen palvelun työhönvalmennukseen, mutta sitä ei ole ollut saatavilla ilman todettua kehityksellistä häiriötä tai vammaa. Tällöin tuetun työllistymisen työhönvalmennusta vaille on jäänyt joukko potentiaalisia työnhakijoita, jotka voisivat sen avulla työllistyä ja pysyä työelämässä.
Helsingin kaupungin Vammaistyö on aktiivinen ja pitkäjänteinen työhönvalmennuksen toteuttaja jo 90-luvun alusta lähtien ja toiminnan tuloksellisuuteen on viitattu mm. THL:n IPS-selvityksessä (THL – Työpaperi 23/2019). Työhönvalmennuksen keinoin työsuhteisiin on työllistynyt niitä asiakkaita, joille palvelu on ollut saatavilla. Asiakkaat ovat työllistyneet pääsääntöisesti yksityiselle sektorille. Suurimpina ryhminä ovat tähän asti olleet kehitysvammaiset asiakkaat tai asiakkaat, joilla on esimerkiksi autismikirjon tai muu neuropsykiatrinen tai jokin muu kehityksellinen häiriö tai vamma.
Asiakasohjaus hankkeen työhönvalmennukseen käynnistyi maaliskuussa 2021, jolloin ensimmäiset asiakkaat Helsingin kaupungin kuntouttavan työtoiminnan yksiköistä aloittivat työhönvalmennuksen. Lisäksi jonkin verran asiakkaita on ohjautui Tuetun työllistymisen palvelun asiakasjonosta ja muista kaupungin palveluista. Tarkoituksena oli tavoittaa kuntouttavasta työtoiminnasta henkilöitä, joille työllistymisen tuki työllisyyspalvelusta, TE-toimistosta, Kelasta tai muista kaupungin palveluista ei ole ollut riittävä.
Asiakkailla oli ollut aikaisemmin työpaikan löytämisen lisäksi haasteita myös työyhteisöön kiinnittymisessä ja työssä pysymisessä. Joillakin asiakkailla oli ollut pitkiäkin työllisyysjaksoja historiassaan, mutta toisilla vain esimerkiksi työkokeiluja tai kuntouttavaa työtoimintaa. Lähes kaikki asiakkaat olivat kuitenkin pitkäaikaistyöttömiä.
Hankkeen aikana asiakastyössä nousi esille erilaisia työllistymisen haasteita. Tällaisia olivat esimerkiksi ylisukupolviset huono-osaisuuden kokemukset, velka-asiat, koulutuksen puute, erilaiset diagnosoidut ja diagnosoimattomat neurologiset haasteet, fyysisen terveyden haasteet, mielenterveyden haasteet sekä koulukiusaamisesta johtuvat itsetunto-ongelmat. Työhönvalmentajan positiivisella palautteella voi olla suuri merkitys asiakkaan eteenpäin pääsyssä työelämään. Hyvät kokemukset ja niiden sanoittaminen työelämässä ovat lisänneet asiakkaiden voimavaroja ja luottamusta tulevaisuuteen.
Tuetun työllistymisen avoimuusperiaatteen mukaan hankkeen työhönvalmennukseen pääsemiseksi riitti asiakkuus kuntouttavassa työtoiminnassa ja halu työllistyä. Luottamuksellisen suhteen saaminen asiakkaaseen kesti joissakin tapauksissa useampien kuukausien ajan. Osalla asiakkaista oli selkeä suunnitelma työllistymiseen heti alusta alkaen ja toisten kanssa suunnitelmaa työstettiin pidempään hyödyntäen esimerkiksi ammatinvalintapsykologin tai työkykykoordinaattorin palvelua. Työhönvalmennuksen ohessa tuettiin asiakkaita terveydellisten asioiden selvittelyssä sekä esimerkiksi elämänhallintaan liittyvissä asioissa.
Hankkeessa hyödynnettiin asiakasymmärryksen lisäämiseksi myös kokemusasiantuntijoita. Tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen suunnitteluun osallistui kokemusasiantuntijaryhmästä henkilö, jolla on kokemusta pitkäaikaistyöttömyydestä, täsmätyökykyisyydestä ja työhönvalmennuksen asiakkaana olemisesta.
Hankkeen alussa pidettiin työpajoja, joihin osallistui hanketyöntekijöiden lisäksi esimerkiksi kokemusasiantuntijoita ja kuntouttavan työtoiminnan työvalmentajia. Työpajojen suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi hankkeen palvelumuotoilija yhdessä työhönvalmentajien kanssa.
Työpajojen tarkoituksena oli kerätä tietoa työhönvalmennuksen ideointiin ja konseptointiin. Työpajassa kiteytyi ymmärrys työhönvalmennuksen kohderyhmästä. Työhönvalmennuksesta hyötyvät he, jotka tarvitsevat paljon palvelua ja joille olemassa olevat palvelut eivät ole olleet riittäviä.
Ideointivaiheessa kerätyn tiedon perusteella vahvistui käsityksemme siitä, että työhönvalmennusta kannattaa tuottaa sosiaalipalveluna. Asiakkaiden monialaiset haasteet elämänhallinnassa ja vuorovaikutustaidoissa vaativat kokonaisvaltaista valmennusotetta ja yhteistyötä yli organisaatiorajojen. Sosiaalialan ammattihenkilöillä on tähän riittävä osaamispohja ja laajempi pääsy asiakastietoihin. Palveluiden yhteensovittaminen ja palveluohjaus sosiaalipalveluissa on sujuvaa olemassa olevien yhteistyöverkostojen ja yhteisen asiakastietojärjestelmän johdosta.