Lapin hyvinvointilähete (RRP, P4, I2)
Hyvinvointilähete on toimintamalli ihmisen tukemiseksi yhteisöllisin keinoin. Kohderyhmänä aikuiset, joiden elämänlaadun lisäämisessä seura ja arjen mielekäs toiminta ovat keskeisiä.
Ennaltaehkäisevä työ on osa hyvinvoinnin, terveyden ja osallisuuden edistämisen työtä. Yksinäisyyden ja lievien mielialaoireiden tunnistaminen, puheeksi ottaminen ja palveluohjaus kuuluu monen ammattilaisen työnkuvaan.
Lapin hyvinvointilähetetoimintamallia on kehitetty tiiviisti alueellisen ja kansallisen verkostojen kanssa. Yhteiskehittäminen on mahdollistanut eri yhteisöjen, sidosryhmien ja ammattilaisten osallistumisen pilotoinnin valmisteluun. Palautetta on kerätty hyvinvointiläheteprosessiin osallistuvilta tahoilta osana toimintamallin kehittämistä.
Hyvinvointilähetetoimintamallia on pidetty eettisesti ja taloudellisesti onnistuneena konseptina ja sen taustalla on Iso-Britannian toimintamalli, jonka tavoitteena on ollut kannustaa ja tukea pitkään sairastaneita ihmisiä löytämään kiinnostavaa toimintaa ja sosiaalisia kontakteja elämäänsä. Suomessa vastaavanlaisia piirteitä löytyy yhteisöllisessä toiminnassa, muun muassa kolmannen sektorin toiminnassa.
Ihmisten arjessa korostuu sosiaalinen tuki ja verkostot, jotka vaikuttavat yksilön koettuun hyvinvointiin, terveyteen ja osallisuuteen. Esimerkiksi köyhyys, syrjäytyminen ja sosiaalinen epätasa-arvo voivat heikentää arjessa pärjäämistä. Hyvinvointilähetetoiminnassa otetaan huomioon lähetteen saajan tilanne ja tuetaan liittymään yhteisöön omien tavoitteiden mukaisesti.
Myös väestörakenteen muutokset, kuten ikääntyminen tuo haasteita osallisuuteen ja yhteisöllisyyden tunteeseen läpi elämän. Yksinäisyyden ja syrjäytyneisyyden kokemuksen tunteeseen voi vaikuttaa myös ulkoiset tekijät, kuten leskeytyminen, eläköityminen tai uudelle paikkakunnalle muuttaminen.
Kulttuuriset tekijät voivat vaikuttaa terveyskäyttäytymiseen- ja palveluiden hyväksyttävyyteen. Lapissa saamelainen kulttuuri elää vahvana pohjoisimman Lapin alueella. Kulttuurinen monimuotoisuus ja sen huomioiminen terveys- ja hyvinvointipalveluissa on tärkeää. Saamelaisuuden osaamista Lapin hyvinvointilähetteeseen tuo asiantuntijapalvelut ja erinäiset prosessiin sitoutuneet sidosryhmät.
Kuva
Yksinäisyyden, osallisuuden puuttumisen tunteet ovat ilmiöinä laajoja, eri osa-alueet ylittäviä kokonaisuuksia ja voivat vaikuttaa monella eri tasolla ihmisen eri elämänvaiheissa.
Sitra suoritti vuoden 2019 aikana kyselyn, jossa Suomessa asuvilta ihmisiltä kysyttiin "mikä on ensisijainen taho, josta hakea apua arjen sujumiseen liittyvissä tilanteissa". 35 % vastaajista valitsi ottaa yhteyttä terveyspalveluita, 10 % valitsi ottaa yhteyttä sosiaalipalveluihin ja lähes 10 % ei tiennyt mistä hakisi apua. Terveyspalvelut koettiin ensisijaisiksi paikoiksi saada apua myös sosiaalisiin haasteisiin liittyvissä tilanteissa.
Valtiontalouden tarkastusviraston vuonna 2017 laatiman tuloksellisuuskertomuksen mukaan pieni osa väestöstä aiheuttaa suurimman osan terveyspalveluiden kustannuksista. Kertomusta tehtäessä ei vielä ole tunnistettu paljon palveluita käyttäviä asiakkaita, eikä asiakasryhmälle ole ollut yksiselitteistä määritelmää. Valtiontalouden näkökulmasta keskeinen asiakasryhmä on erityisesti paljon palveluja tarvitsevat ja niitä käyttävät asiakkaat, ei niinkään lääketieteellisesti diagnosoitu asiakasjoukko.
Hyvinvointilähetteen tavoite on tukea asiakas sosiaali- ja terveyspalveluista liittymään yhteisölliseen toimintaan, jo olemassa olevan toiminnan piiriin. Toimintamalli tuo vahvasti yhteen sosiaali- ja terveyspalvelut, kunnan palvelut ja muun kolmannen sektorin tuottaman toiminnan. Tavoitteena tunnistaa systemaattisesti sosiaalisista syistä terveydenhuoltoon hakeutuvat, tarjota tukea ja löytää mielekästä tekemistä arkeen, esimerkiksi yhdistyksen tai seurakunnan toiminnasta.
Kuva
Kuva
Hyvinvointilähetetoiminnan on tarkoitus vahvistaa olemassa olevaa toimintaa, siihen ohjautumista ja yleisellä tasolla järjestötiedon näkeväksi tekemistä niin asukkaille, ammattilaiselle ja linkkihenkilöille.
Lapin hyvinvointilähetettä kehitetään monella eri tasolla.
- VASA 2-hankkeen ammattilaisista ja osatoteuttajien edustajista koostuva hyvinvointilähetetiimi, jonka tehtävä on hyvinvointilähetteen toimintamallin matalan kynnyksen kehittäminen ja toimenpiteiden laatiminen. Hankkeen osatoteuttajilla on vahvaa osaamista ja näkemystä oman roolin lisäksi hyvinvointilähetetoiminnan kehittämiseen.
- Hyvinvointilähetekoordinaattoreista koostuva asiakastiimi kehittää erikseen kutsuttavien asiantuntijoiden ja tahojen kanssa asiakasrajapintaa, ja lähetteen saajien kanssa tehtävää työtä.
- Lapin alueella kokoontuu noin kerran kahden kuukauden aikana alueellinen hyvinvointiläheteverkosto. Verkostossa on mukana kunta, järjestö ja kokemusasiantuntija kehittäjiä.
- Kansallinen läheteverkosto koostuu erinäisistä lähetekäytänteiden kehittäjistä ympäri Suomen. Kansallinen läheteverkosto kokoontuu noin kerran kahden kuukauden aikana.
Kuva
Hyvinvointilähetteen monialainen lähestymistapa edistää osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tarjoamalla lähetteen saajille mahdollisuuksia löytää ja osallistua yhteisölliseen toimintaan, sekä tukea yksilöitä ja yhteisöjä kehittämään osallisuutta ja voimavaroja.
Vuonna 2019 Rovaniemellä järjestetyssä Social Prescribing -seminaarissa hahmoteltiin toimintamallin kokeilemista Lapin maakunnassa, jonka seurauksena Lapin sairaanhoitopiiri lähti ensimmäisenä Suomessa kokeilemaan hyvinvointilähtetoimintaa vuonna 2020 sosiaali- ja terveysministeriön tuella. Toiminta sai myös positiivisia kokemuksia helmikuussa 2022 päättyneestä Linkki lappilaiseen hyvinvointiin -hankkeesta, ja joulukuussa 2022 päättyneestä Hyvinvointilähete ja -lähetti tukena Covid-19 -pandemian jälkeisessä arjessa -hankkeista.
Aikaisempien kokeilujen aikana hyvinvointilähetteitä kirjattiin noin sata kappaletta, tärkeiksi jatkokehittämistavoitteiksi kokeiluista muodostui yhteisöjen merkitys hyvinvointilähetetoiminnassa, sekä olemassa olevan toiminnan näkyväksi tekeminen.
Asiakkaita on osallistettu hyvinvointilähetetoiminnan kehittämiseen myös kaupunkialueita palvelevaksi kokonaisuudeksi, Rovaniemen kaupungin ja VASA 2-hankkeen yhteistyössä laatimassa esiselvityksessä hyvinvointilähetteen käyttöönotosta Rovaniemen kaupungissa. Esiselvitys laadittiin palvelumuotoilun keinoin osallistamalla alueen toimijoita ja sidosryhmiä yhteensä kolmeen yhteiskehittämistyöpajaan.
Vaikutustiedon kerääminen 2/2022 valmistuneesta Lapin Yliopiston tutkimuksesta, jonka tavoitteena oli 1) tehdä näkyväksi hyvinvointilähetetoimintaa, sen suunnittelua ja toteutusta sekä toiminnan ympäristöjä ja toimintaan osallistuneita tahoja, 2) tuoda esiin kokemuksia toimintaan jollain tavalla osallistuneiden näkökulmasta, ja 3) tuottaa tietoa siitä, miten toteutunut toiminta, tulokset ja kokemukset suhteutuvat koko hankkeelle asetettuihin tavoitteisiin.
Tällä hetkellä toiminnassa olevia linkkihenkilöitä osallistetaan kokemusasiantuntijoina ja lähetteen saajista pyritään ottamaan mukaan toiminnan jatkokehittämiseen kehittäjäasiakkaina. Myös lähetteen tekijöiltä kerätään palautetta toimintamallin kehittämiseksi.
Jokaiselta hyvinvointilähetteen saaneelta osana läheteprosessia kerätään myös avoin palaute hyvinvointilähetteeseen liittyvistä kokemuksista sekä NPS, suositteluhalukkuus asteikolla 1-10.
Kuva
Lapin hyvinvointilähete toimii ihmisen tukemiseksi yhteisöllisin keinoin, eli lisää yksilön hyvinvointia yhteisöjen ja mielekkään tekemisen avulla. Kohderyhmänä aikuiset, joiden elämänlaadun tekijöinä seura ja arjen mielekäs toiminta ovat keskeisiä.
Tarkoituksena on löytää yhteisölliseen toimintaan ohjautumisen keino paljon sosiaalisista syistä sosiaali- ja terveyspalveluita käyttäville, sekä niille jotka kokevat arjessa esimerkiksi yksinäisyyden tai syrjäytymisen tunteita, tai tarvitsevat apua lievien mielialaoireiden lievittämiseen arjen osallisuutta parantamalla. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on edistää lähetteen saaneiden hyvinvointia, terveyttä ja osallisuutta, sekä resurssien riittämistä sosiaali- ja terveyspalveluissa.
Toimintamallilla tuetaan myös monitoimijaisen hyte-kentän yhteistyötä ja vahvistetaan kolmannen sektorin mukaan ottamista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehostamiseen.
Kuva
Lapin hyvinvointilähetemallin käyttöönotto on mahdollista ottaa osaksi organisaation ja muiden sidosryhmätyön rakenteita olemassa olevien materiaalien ja toimintamallikuvausten avulla. Materiaalit ovat myös kuntalaisten ja muiden yhteisöjen käytössä.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen, sekä ennaltaehkäisevän yhteistyön rakenteet ovat avain asemassa sopivien verkostojen ja toimintarakenteiden muodostumiseen.
Lapin hyvinvointilähetteen käyttöönottamisen vaatimat resurssit:
- lähetteitä koordinoivataho (laskennallinen lähetemäärä 10/1000 asukasta, LLH-hankehakemus)
- tarvittavat yhteisö- ja linkkihenkilöresurssit (suora- ja linkkihenkilöohjaus)
- linkkihenkilöiden palkkioidenmaksuun soveltuvat rakenteet ja toimintatavat
- käytäntö linkkihenkilöiden kouluttamiseen
Lapin hyvinvointilähetteen toimintamallin lähtökohtana on tehdä sosiaalisesti ja taloudellisesti kestäviä ratkaisuja.
Tarkemmat resurssit hyvinvointilähetteen jalkautumiseen Lapin hyvinvointialueelle tarkentuu pilotoinnin aikana asetettujen mittareiden ja seurantatiedon myötä.
Lapin hyvinvointilähete-toimintamallista on tehty Lapin yliopiston toimesta arviointitutkimus, jonka raportti on luettavissa hyvinvointilahete.fi -sivustolla. Raportin tulokset vahvistavat ymmärrystä hyvinvointilähetetoimintamallin tarpeellisuudesta vastaamaan nyky-yhteiskunnan tarpeisiin yksinäisyyden ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi.
VASA 2-hankkeen arvioinnin tuloksia tiivistettynä:
- Saavutettavuus. Hyvinvointilähete on matalan kynnyksen lähete, jonka kirjaaminen perustuu lähetteen saajan vapaaehtoisuuteen. Hyvinvointilähetetoiminta on kehittynyt hankkeen aikana saavutettavammaksi:
- hyvinvointilähetetoimintaa pilotoidaan kaikilla neljällä Lapin hyvinvointialueen palvelualueella
- lähetteentekeminen on mahdollista kirjautuneena käyttäjänä, sekä ilman tunnuksia avoimena lähetteenä eKollega-sivustolla
- lähetteestä on laajasti tietoa saatavilla lähetteen tekijälle, linkkihenkilölle, asiakkaalle, yhteisöille ja lähetteitä koordinoiville.
- Toimintamallin juurruttaminen. Toimintamallin vastuutahon ja rahoituksen löytäminen pilotointiajan (vuosi 2024) jälkeen. Hyvinvointilähete on ennaltaehkäisevää työtä monella eri rajapinnalla, mikä voi haastaa vastuutahon löytymistä.
- Pilotoinnin arviointi ja mittarit. Sopivien mittareiden ja seurantatiedon asettaminen luo raamit kerättävälle tiedolle, tiedolla johtamiselle rakenteisiin ja toimintamallin jatkuvuuteen.
- Verkosto- ja sidosryhmäyhteistyö hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen yhdyspinnalla. Tietoisuus hyvinvointilähetetoimintamallista on tärkeää toimintamallin pilotoinnissa ja jalkauttamisessa, myös olemassa olevan toiminnan näkyväksi tekeminen on toimintamallin ohjautumisen kannalta avainasemassa.