Lapset puheeksi -palvelumalli

Ehdotus LP-palvelumallin juurtumista vaativiksi toimiksi

LP-palvelumallin juurtumista edistäviksi tekijöiksi on osoitettu olevan toimivat rakenteet, osallisuus ja jatkuva vuorovaikutus. Palvelujärjestelmään juurtuminen edellyttää aktiivista yhteistyötä. Juurtumista tukee pitkäaikainen ja strukturoitu implementointisuunnitelma, jossa huomioidaan esimerkiksi työntekijöiden kertauskoulutus ja tuki paikallisesti menetelmän hyödyntämiseen (Lämsä ym. 2021.)

Pohjois-Karjalan perhekeskustoimijoista esihenkilöt ja työntekijät ovat esittäneet ratkaisua vaativia kohtia, jotta LP-palvelumallin mukainen työ voi toteutua. Ratkaisut ovat sellaisia, jotka voivat edistää LP-palvelumallin mukaista työtä käytännössä, ja ne vaativat päätöksentekoa toimialueittain ja/tai yksikkökohtaisesti.

RATKAISUA VAATIVAT KOHDAT

• Työajan järjestäminen niin, että LP-työtä ehditään toteuttamaan työajalla. Neuvonpidon järjestelyn hankaluus.
• Sisällyttäminen osaksi olemassa olevia toimintoja esimerkiksi neuvolan ikäkausitarkastuksiin ja aikuisten hoito- ja palveluketjuihin.
• Perhekeskustoimijoiden yhteisiä toimintalinjauksia.
• Lp-palvelumallin mukainen työ koetaan ylimääräisenä työnä.
• Lisäkoulutuksen tarve – kirjaustuki/raportointi ja vaikuttavuus; Esihenkilöiden tiedon lisääminen.
• Maakunnallisen viestinnän tarve toimijoille ja perheille - Työkaverit tai perheet eivät tunteneet tai käyttäneet työskentelyä; perheillä on haasteita järjestää yhteistä aikaa päiväaikaan

EHDOTUS RATKAISUKSI

• Yhdyspinnoissa ja yhdessä toimivilla työntekijöillä olisi yhteinen aika kalenterissa, joka mahdollistaisi LP-neuvonpidon järjestämisen viiveettä.
• Paikallisten perhekeskustiimien muodostaminen kirkastamaan työntekijöiden yhteistä tavoitetta, lisäämään vuorovaikutusta ja tuttuutta.
• LP-työ sisällytetään osaksi hoito- ja palveluketjuja toimialueilla ja yksiköissä.
• Johdonmukainen yhteensovittava johtajuus, yhdyspinnoista yhteisistä toimintamalleista sopiminen, seurattavien yhteisten mittareiden valinta. Yhden kontaktin konsultaation mahdollistava ja monialaisen työn mallintaminen siihen luotuun työnkuvaan.
• Yhteiset koulutukset: yhteisövaikuttavuuskoulutus ITLAN taustatuella, monialainen lakikoulutus, LP-palvelumalli-info.
• Henkilöstön kuuleminen, palkitseminen ja rakentava palaute LP-palvelumallin mukaisesta työstä.  Perhekeskuksen viestintäsuunnitelmassa LP-palvelumallista viestiminen perheille, työntekijöille ja esihenkilöille.

Näiden ratkaisuehdotuksien pohjalta on koottu toimenpidesuunnitelmaehdotus

Toimenpide-ehdotukset on tarkoitettu edistämään perhekeskustoimijoiden lapsi- ja perhekeskeistä monialaista työtä. Ehdotukset sisältävät ohjaavia kysymyksiä toimista, joita lasten, nuorten ja perheiden palveluiden uudelleen organisoitumiseen ja lapsi- ja perhekeskeisen työn juurtumisen tarvitaan. Juurruttamistoimien toimeenpanemiseksi toimialueiden ja perhekeskuksen johtoryhmiltä odotetaan vastauksia ja yhteistä päätöksentekoa ehdotuksen sisältämiin kysymyksiin. Kysymykset eivät ole kaikenkattavia ja ne on tarkoitettu yhteisen keskustelun tueksi. Ohjaavia kysymykset on listattu ehdotuksen jälkeisissä alaluvuissa. LP-palvelumallin mukainen lapsi- ja perhekeskeinen, monialainen työ vaatii yhteisen ymmärryksen, tiedon lisäämistä ja osaamisen vahvistamista organisaatioiden eri tasoilla.

• Yhteisen ymmärryksen lisääminen

Perhekeskustoiminta perustuu oletukseen organisaatiorajat ylittävästä yhdessä tekemisestä. Tätä varten on tarve luoda yhteistä ymmärrystä (taulukko 7) yhteisövaikuttavuudesta eli siitä miksi perhekeskustoimijoiden on järkevä toimia yhdessä, mikä on yhteinen tavoite sekä siitä mitä yhteinen työ tarkoittaa omalla kohdalla. LP-palvelumallin mukaisen työn juurtumisen alkuvaiheessa keskeistä on asianomaisten keskinäisen luottamuksen rakentaminen, sitoutuminen sekä yhteisen kielen löytyminen (Kasvuntuki 2023 a,b).

Miksi on tarpeellista toimia yhdessä?

Toimintamallien rakentaminen palveluiden yhdyspinnoille.

Kokemuksen ja tiedon kerääminen yhteisestä työstä.

Juurruttamisvaiheessa ja säilyttämisvaiheessa työntekijöitä ja esihenkilöitä tulee aktiivisesti kuulla, osallistaa sekä tukea toteuttamaan yhteisen tavoitteen mukaista muutosta. Työntekijät tarvitsevat aktiivista ja johdonmukaista johtamista toteuttaakseen palvelumallin mukaista työtä ja juurtumisen seurannasta täytyy informoida aktiivisesti. Juurtumisen seurantaa varten tulee käyttää yhteisesti sovittuja mittareita mittamaan vaikuttavuutta, asiakaskokemusta ja palvelumalliin kuuluvan menetelmän käyttöä. (Kasvuntuki 2023 a,b.)

Yhteinen tekeminen vaatii palveluiden yhdyspintojen tunnistamista sekä niihin rakennettavia yhteisiä toimintamalleja. Yhteisen toimintamallien toteutumista tulee seurata, arvioida ja kehittää. Yhteisistä toimintamalleista tarvitaan kokemustietoa sekä vaikuttavuusarviointia. Vaikuttavuustietoa tulee seurata yhteisesti sovittujen indikaattoreiden avulla. Tietoa tulee hyödyntää juurruttamistyön tukena ja hyödyntää perhekeskustoimijoiden yhteensovittavassa johtamisessa.

Perhekeskuksen toimintasuunnitelmassa perhekeskustoiminta nähdään hyvinvoinnin – ja terveyden edistäjänä. Painopisteet ovat yksinäisyys, mielenterveysongelmat sekä ylipainon yleisyys, joihin pyritään yhteisillä toimilla vaikuttamaan. Vaikuttavuuden mittaaminen on vaikeaa ennaltaehkäisevissä palveluissa sekä paljon eri palveluita tarvitsevien asiakasryhmien kohdalla (Pitkänen, Torkki, Valtakari, Leskelä 2020). LP-palvelumallin mukaisen työn vaikuttavuuden/tuloksellisuuden indikaattoreina käytetään tällä hetkellä sote-palvelujen lähete- ja käyttömääriä, asiakaskokemusta sekä valtakunnallisesti toteutettavista kouluterveys- ja FinLapset- kyselytutkimuksista saatua tilastotietoa.

Kysymykset toimenpidesuunnitelman toteuttamisen tueksi

1. Mitkä ovat palveluiden välisiä yhdyspintoja, joihin tarvitaan yhteensovitettuja toimintamalleja?
2. Voiko toimintamalleja yhtenäistää ja missä yhdyspinnoissa?
3. Kuinka yhdyspinnoissa tapahtuvaa keskustelua ja yhteisten toimintamallien rakentamista voidaan tukea ja edistää? Kuinka työntekijät osallistetaan toimintamallien rakentamisen äärelle? Itlan kehittäjätyöntekijät hyödyntäminen?
4. Kuinka monialaisen lapsi- ja perhekeskeistä työtä mitataan? Ovatko tekstissä mainitut indikaattorit yhteisesti jaettuja? Voidaanko työntekijöitä osallistaa yhteisesti seurattavien mittareiden valintaan?
   • Asiakasnäkökulma
   • Työntekijänäkökulma
   • Organisaationäkökulmat
5. Kuka vastaa monialaisen työtä kuvaavan tiedon keräämisestä, analysoinnista ja kuinka se saadaan hyödynnettyä? Kuka kerää tietoa yhdyspintojen yhteisistä toimintamalleista ja kokemuksista, LP-prosesseista, selvittää asiakaskokemusta?

• TIETO-koulutussuunnitelma

Yhteistä ymmärrystä LP-palvelumallin mukaisesta työstä voidaan lisätä kouluttautumalla. Tätä varten tarvitaan koulutussuunnitelma, johon kuuluu yhteisövaikuttavuuskoulutus, monialainen lakikoulutus, LP-palvelumallikoulutus sekä LP-menetelmä ja kouluttaja -koulutus sekä LP-boosterikoulutus.

Yhteisövaikuttavuuskoulutus (uusi)

1. Esihenkilöille

2. Työntekijöille

3. Työpaja toimijoittain – mitä yhteisövaikuttavuus tarkoittaa meidän yksikössämme

Monialaisen työn lakikoulutus

(suunnitteilla)

Lapset puheeksi –palvelumalli-info (uusi) esihenkilöille

Lapset puheeksi -menetelmä

• Menetelmäosaaja
• Menetelmäkouluttaja
• Päivitys (booster)
• Yhteisövaikuttavuuden kaksiosainen koulutus kohdentuu perhekeskuksen esihenkilöille ja toimijoille, eri alueilla. Ensimmäinen osa on teoreettisempi koulutus ja toinen osa yksikkökohtainen työpaja. Koulutus on mahdollista toteuttaa Itlan taustatuella, jossa kouluttajina toimivat Mika Niemelä ja Bitta Söderblom. Koulutus on mahdollista suunnitella syksystä 2023–2026 väliselle ajalle.
• Monialaisen työn lakikoulutus on noussut perhekeskustoimijoiden tarpeesta jo aiemmin ja se nousi esille myös perhekeskustoimijoiden esihenkilöiden kyselyistä. Monialaisen työn lakikoulutuksen suunnittelu on jo aloitettu ja se tähdätään alkamaan syksyllä 2023. Suunnittelu tapahtuu Tulevaisuuden sote-keskus hankkeen, lapsiperheidenpalveluiden ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen osaamisen kehittämisen yhteisprojektina.
• LP-palvelumallista tarvitaan esihenkilöille suunnattu info, jotta esihenkilöt tuntevat työn mitä johtavat.
• LP–menetelmän käyttöön on koulutettu paljon menetelmäosaaja ja valmiutta menetelmän käyttöön on. Karelia amk, Riveria ja Itä-Suomen yliopisto kouluttavat LP-menetelmäosaajiksi sote-alan opiskelijoita sekä erityisopettajaopiskelijoita. Menetelmäosaajia, menetelmäkouluttajia sekä kertauskoulutusta tarvitaan jatkossa säännöllisesti.
• LP-koulutuksia koordinoi jo nyt LP-koordinaatiotyöryhmä. LP-menetelmäkoulutus on suunnattu lasten -ja perheiden kanssa toimiville ja se antaa pätevyyden toteuttaa itsenäisesti LP-keskustelua ja/tai neuvonpitoa. Koulutus edellyttää sosiaali-, terveys- tai kasvatusalan perustutkintoa, tai muuta soveltuvaa tutkintoa tai edellä mainituilla aloilla opiskelua. Sosiaali- ja terveyspalveluissa työskentelevien koulutus kestää 18 tuntia / 3 päivää ja antaa pätevyyden toteuttaa LP-keskustelua ja -neuvonpitoa. Sivistystoimijoiden koulutus kestää 12 tuntia / 2 päivää eikä se anna pätevyyttä LP-neuvonpitoon. Neuvonpidon koulutuksen voi käydä täydentävästi. Hyväksytysti suoritettuaan niin keskusteluun kuin neuvonpitoon oikeuttavan koulutuksen menetelmäosaajan on mahdollisuus jatkaa LP-kouluttajakoulutukseen, joka on kuusipäiväinen. Kouluttajat osallistuvat täydennyskoulutuksiin parin vuoden välein. (Mieli ry 2023).
• LP-menetelmiä käyttöön otettaessa työstä tulee tehdä päätös organisaation/toimintayksikön johdossa. Päätös tulee kirjata näkyviin ja työn toteutumista tulee myös valvoa.​

Kysymykset toimenpidesuunnitelman toteuttamisen tueksi

1. Tarvitaanko hallinnollista päätöksentekoa yhteisövaikuttavuus ja LP-palvelumallin mukaiseen työhön kouluttautumisesta ja sitoutumisesta?
2. Kuka koordinoi yhteisövaikuttavuuskoulutusta ja sen toteutumista?
3. Toteutetaanko yhteisövaikuttavuuskoulutus alueellisesti? Alueittain perhekeskuksen esihenkilöille yhteisesti? Alueittain perhekeskuksen toimijoille/työntekijöille yhteisesti?
4. Mistä yhteisövaikuttavuuskoulutus aloitetaan ja kuinka sitä laajennetaan? 
5. Kuinka yhteisövaikuttavuuskoulutuksen palvelu/toimintakohtainen työpajaosio toteutetaan?
6. Toteutetaanko esihenkilöille suunnattu info LP-palvelumallista alueellisesti vai massakoulutuksina koko hyvinvointialueella? Jos toteutetaan alueellisesti – mille alueille ja missä järjestyksessä?
7. Voisiko koulutuksen toteuttaa tallenteena, jolloin se olisi helposti toteutettavissa myös uusien esihenkilöiden perehdytyksessä?
8. Kuinka LP-palvelumalli-info toteutetaan perhekeskuksen toimijoille, esihenkilöille?
9. LP-menetelmä kertauskoulutuksen aikataulutettu koulutussuunnitelma?-- Kohdennetaanko LP-menetelmän kertauskoulutusta jatkossa alueellisesti tai ammattiryhmäkohtaisesti?

• OSAAMISEN VAHVISTAMINEN JA TIEDOLLA JOHTAMINEN

LP-palvelumallin mukainen lapsi- ja perhekeskeinen työ vaatii juurruttamisen tukemista organisaatioiden kaikilta eri tasoilta, halun ratkaista ongelmia yhteistyössä sekä lasten ja perheiden arkeen avun ohjausta niin, että tuen saamiseen ei jäisi viivettä (Kasvuntuki 2023a,b). Perhekeskukseen on luotu tiedolla johtamisen rakenne ja se on esitetty perhekeskuksen toimintasuunnitelmassa. Perhekeskuksen alueellisten johtoryhmien ja maakunnallisen ohjausryhmän toiminta on alkanut vuonna 2019 ja se on jo vakiintunut. Ohjausryhmän ja johtoryhmien lisäksi tarvitaan rakenne, jossa työntekijät voivat tuoda esille havaintoja perheiden arjesta.

Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön taustatukemassa työssä tällaista ryhmää kutsutaan ydinryhmäksi ja sitä on pilotoitu Rantakylä-Utra ja Liperin alueella. Yhteisövaikuttavan työn vahvistamiseksi ja yhteisen tekemisen lisäämiseksi tarvitaan työntekijöiden tuttuutta ja verkostoitumista. Tätä mahdollistamaan ehdotetaan, että osaksi Pohjois-Karjalan perhekeskustoimintaa muodostetaan paikallisia perhekeskustiimejä, jotka koostuvat eri-ikäisten lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelevistä työntekijöistä. 

Paikallinen perhekeskustiimi voi olla uusi alueelle muodostettava ryhmä tai se voi muodostua jonkin jo olemassa olevan ryhmän ympärille, kuten yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä vahvistettuna varhaiskasvatuksella ja koulun ulkopuolisilla toimijoilla, esimerkiksi poliisi. Tärkeää on, että ryhmässä on edustus eri-ikäisten lasten ja perheiden kanssa työskentelevistä toimijoista niin soten, kunnan, seurakunnan ja järjestöjen osalta. Jatkuvan vuorovaikutuksen ja havaintojen/ilmiöiden noston mahdollistamiseksi paikallisen perhekeskustiimin tulee kokoontua säännöllisesti. Ydinryhmäpilotin perusteella rytmiksi ehdotetaan kokoontumista 1–2 kuukauden välein.

Paikallisissa perhekeskustiimeissä on tarkoituksena tunnistaa ja kerätä alueellisesti havaintoja ja ilmiöitä lapsiperheiden arjesta ja hyödyntää sitä johtamisessa. Ryhmä voi toimia työntekijöiden tukena LP-palvelumallin mukaisen työn vahvistamiselle sekä yhdyspinnoille tarvittavien toimintamallien havaitsemiselle. 

Paikallisissa perhekeskustiimeistä tieto viedään alueellisiin perhekeskuksen johtoryhmiin. Johtoryhmän jäsenten tarkoitus on vastata paikallisen perhekeskustiimin havaitsemiin havaintoihin ja ilmiöihin sekä muodostaa aloitteita yhteisellä päätöksellä. Mikäli aloitteisiin voidaan vastata paikallisilla toimilla - johtoryhmistä nimetään työryhmä tähän. Ilmiöitä koskevat aloitteet viedään perhekeskuksen tiedolla johtamisen rakenteen mukaisesti maakunnalliseen perhekeskuksen johtoryhmään, jossa voidaan päättää ilmiötä koskeva maakunnallinen rooli ja koordinaatio.

Maakunnallisesta ohjausryhmästä ilmiöitä ja aloitteita voidaan ohjata lapsi- ja perheasiainneuvoston tai hyte-ohjausryhmän kautta hyte-lautakuntaan. Sekä maakunnallisessa ohjausryhmässä, että alueellisissa johtoryhmissä ilmiöitä ja aloitteita koskeva tieto käsittelystä, suunnitelmista, päätöksenteosta palautetaan ydinryhmän tietoon. Myös alueellisista johtoryhmistä sekä maakunnallisesta ohjausryhmästä voidaan nostaa havaintoja ja viedä tiedoksi paikallisten perhekeskustiimien keskusteluun. 

Kysymykset toimenpidesuunnitelman toteuttamisen tueksi

1. Ydinryhmätyötä on pilotoitu kahdella eri alueella ja se konkretisoi yhteisövaikuttavuuden periaatteita ja täydentää perhekeskuksen tiedolla johtamisen rakennetta työntekijätasolle saakka. Onko tahtotila laajentaa pilottityötä maakunnallisesti paikallisiin perhekeskustiimeihin?
2. Aloitetaanko joltain tietyltä alueelta? Millä alueilla on tahtotila paikalliselle perhekeskustiimityölle?
3. Onko alueilla olemassa olevia ryhmiä jo olemassa, joita voisi laajentaa ja nimetä paikalliseksi perhekeskustiimiksi (esimerkiksi alueellinen yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä)?
   • Niin, että siinä on mukana eri-ikäisten lasten kanssa toimivia työntekijöitä.
4. Miten paikalliset perhekeskustiimit toteutettaisiin kullakin alueella, jotta on toimijoiden kannalta hyödyllistä – Kuntakohtainen? Alueelliset jaot? Perhekeskuskoordinaattoreiden alueellisen/kuntakohtaisen jakautumisen mukaan ?
5. Ketkä toimivat alueilla paikallisten perhekeskustiimien koordinoijana ja fasilitaattorina? Voiko olla perhekeskuskoordinaattorin tai kohtaamispaikkakoordinaattorin rooliin kuuluva?​Onko paikallisissa perhekeskustiimeissä kiinteästi mukana joku LP–koordinaatioryhmän jäsen?
6. Paikallista perhekeskustiimiä koordinoiva ja keskustelua fasilitoiva työpari osallistuu oman alueensa perhekeskuksen johtoryhmään viestin välittäjänä. Mitä muita avaintehtäviä paikallisten perhekeskustiimien koordinointiin kuuluu ja sisällytetäänkö se ko. henkilöiden työnkuvaan? Raivataanko tehtävälle tilaa jostain olemassa olevasta tehtävästä?
7. Paikallisen perhekeskustiimin rakenteen muodostaminen – kuinka tapaaminen rakennetaan? Kuinka havaintoja tarkastellaan? Voidaanko hyödyntää Näkymä-työkalua ja havaintojen kirjaamista?
8. Mikäli paikallisten perhekeskustiimien muodostaminen ei tunnu oikealta ratkaisulta, mikä on vaihtoehto mahdollistaa alueellisten työntekijöiden jatkuva vuoropuhelu ja lasten- ja perheiden arjesta havaintojen sekä ilmiöiden nostaminen johtamisen tueksi?
9. Tarvitaanko alueellisissa perhekeskusjohtoryhmissä ja maakunnallisessa ohjausryhmässä ilmiöiden muodostamiselle ja aloitteiden rakentamiselle tukea? Hyödynnetäänkö alueilla Näkymä-työkalua (tiedolla johtamisen tueksi (Itla 2022)?
10. Lasten- ja perheiden arjesta nousevista ilmiöistä nousee erilaisia tarpeita työntekijöille ja palveluilla. Voisiko tässä hyödyntää ilmiölähtöistä budjetointia? ​​​​​​​Esimerkiksi niin, että taloussuunnitelmissa on varattu määrärahoja perhekeskustoimijoiden yhteiseen kouluttamiseen? Yhteinen kouluttautuminen lisää toimijoiden kohtaamisia, vuorovaikutusta, yhteistä kieltä.

​​​​​​​