Lapsiperheiden yleinen neuvonta, Pohjois-Savon hyvinvointialue, RRP P2, I1
Lapsiperheiden yleinen neuvonta kertoo pohjois-savolaisille lapsiperheille perhekeskusverkoston toiminnoista ja palveluista. Neuvonta tapahtuu puhelimitse ja jalkautumalla. Toiminnoista kerrotaan myös sosiaalisessa mediassa.
Oivalla ja ymmärrä
Toimintaympäristö on koko Pohjois-Savo ja sen lapsiperheet. Kuntalaiset eivät tunne alueellisia tai valtakunnallisia kolmannen sektorin toimintoja. Kolmannen sektorin toimijat eivät riittävästi tavoita omaa kohderyhmäänsä. Erityisesti pienissä kunnissa on asukkaita, jotka toimivat monessa roolissa; vapaaehtoistyöntekijänä, palvelun toteuttajana ja kuuluen itse kohderyhmään.
Pohjois-Savon hyvinvointialueella on muutama isompi kaupunki ja useita pieniä kuntia. Palvelut ovat edelleen osin pirstaloituneet. Peruspalvelut eivät ole kaikkien saavutettavissa. Palvelut toteutuvat paremmin isoissa kaupungeissa. Pieniltä paikkakunnilta puuttuu henkilöstöä työvoiman hakeutuessa sinne missä kollegiaalinen tuki ja moniammatillisuus toteutuvat. Välimatkat ovat pitkiä ja tiestö on paikoitellen huonokuntoista. Julkinen liikenne on vähäistä tai puuttuu kokonaan.
Pohjois-Savon hyvinvointialueen strategian mukaisesti lapsiperheiden tulee saada tukea matalalla kynnyksellä. Alueella on paljon esimerkiksi järjestöjen toimintoja ja palveluita, joita lapsiperheet eivät ole osanneet käyttää.
Projektin tavoitteena on lisätä saatavuutta lapsiperheiden osalta kertomalla heille eri toiminnoista tai palveluista. Projektissa rakennetaan yhteistyömalli kuntien, järjestöjen, seurakuntien, yksityisten palvelutuottajien ja hyvinvointialueen toimintoihin ohjaamiseen.
Projektin tavoitteet: 1) Parantaa mielenterveys- ja päihdeongelmia omaavien ja niiden riskissä olevien perheiden perhekeskusverkostojen toimintoihin ja palveluihin pääsemistä. 2) Vähentää perhekeskuksen häiriökysyntää. 3) Asiakaskokemus ohjaa toiminnan kehittämistä. 4) Työntekijöiden ja esihenkilöiden muutosvalmius, osaaminen ja työhyvinvointia tukevat työskentelyolosuhteet paranevat.
Toimintaa kehittää monialainen perheneuvojien tiimi. Toiminnan kehittämistä varten on koottu alueellisia kehittämistyöryhmiä, jotka koostuvat perhekeskuksen soten toimijoista. Työryhmät kokoontuvat kehittämään toimintaa kerran kvartaalissa. Kolmannen sektorin ja seurakuntien kanssa yhteiskehittäminen tapahtuu etukäteen sovittujen perhekeskusverkostojen tapaamisten yhteydessä. Pohjois-Savon perheentaloille jalkaudutaan kerran kuussa tapaamaan vanhempia ja samalla työntekijöiden kanssa tapahtuu luontevasti yhteiskehittämistä. Erityisesti kolmannen sektorin ja seurakuntien kanssa tulisi päästä tilanteeseen, jossa he aktiivisesti ilmoittaisivat toiminnoistaan joista lapsiperheiden yleinen neuvonta voi kertoa perheille. Tämä toteutuu aktiivisella yhteydenpidolla ja esimerkiksi yhteisviestinnällä (some).
Perheet saavat tarvitsemaansa tukea varhaisessa vaiheessa yhdestä numerosta. Perheet ohjautuvat kolmannen sektorin toimintoihin ja hyödyntävät niiden resurssit. Dialogin, toisen työn tuntemisen ja yhteistyön kautta ylitetään sektorirajat sujuvasti. Perheet oppivat käyttämään sähköisiä palveluita.
Perheen saadessa tukea nopeasti haasteet eivät ehdi monimutkaistua. Säästöä syntyy taloudellisesti ja inhimillisesti. Yhteistyöllä vältetään päällekkäisen työn tekemistä ja yhdessä tekemällä säästyy resurssia. Sähköiset palvelut ovat perheiden käytössä heille sopivaan ajankohtaan.
Mittaamme muutoksen saavuttamista BSC tuloskortin, asiakkaan, prosessin, henkilöstön ja talouden näkökulmasta. Alla kuvattu mittarit ja tavoitearvot.
Asiakas: saitko apua mitä hait -kysymys- 1-10 / tavoitearvo 8 (1-10)
Prosessi: kuinka moni asiakas on ohjattu sähköiseen perhekeskukseen % / tavoitearvo 100%
Henkilöstö: kehitetyn toiminnan tiedon ja osaamisen siirtyminen palvelutuotantoon, kehittämistapaamisten määrä / tavoite 5 kertaa Q.
Henkilöstö: kehitetyn toiminnan tiedon ja osaamisen siirtyminen palvelutuotantoon, oletko saanut riittävästi tietoa lapsiperheiden yleisestä neuvonnasta? / tavoite 4 ( 1-5)
Talous: hoidontarpeenarviointiin ja asiakasohjaukseen ohjautuneet asiakkaat vs. muihin palveluihin ohjautuneet asiakkaat % -osuus / tavoitearvo alle 25 %
Projektia valmisteltiin kuulemalla kolmatta sektoria sekä kuntia loppuvuodesta 2022. Projektia rekrytoitiin valmistelemaan ja kehittämään sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista koostuva moniammatillinen tiimi, joka myös toteuttaa projektin. Projektisuunnitelmaa laadittiin keväällä 2023. Suunnitelma sisältää osallisuus- ja viestintäsuunnitelmat.
Projektitiimillä ja hyvinvointialueen perhekeskuksella on säännölliset kehittämistiimit. Ohjaavaan työryhmään kuuluu myös kuntien, kolmannen sektorin ja seurakuntien edustajat.
Hyvinvointialueen lakimies ja tietosuojatiimi ovat osallistuneet projektin suunnitteluun.
Projektitiimi kokosi neuvonnan käyttöön tietoalustan ja sopi neuvonnan jalkautumisesta sekä sosiaalisen median hyödyntämisestä. Toiminnan kehittämiseen ja esittämiseen on laadittu mittarit.
Kohderyhmä on Pohjois-Savon lapsiperheet. Asiakasymmärrys on kertynyt aiemmasta Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus ohjelman piloteista, lapsiperheiden neuvonta ja ohjaus. Ks. linkki oivalla ja ymmärrä sivulla.