Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Lapsiperheiden yleinen neuvonta, Pohjois-Savon hyvinvointialue, RRP P2, I1

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Toimintamalli parantaa lapsiperheiden saatavuutta Pohjois-Savossa tarjoamalla matalan kynnyksen neuvontaa, ammattilaisten konsultaatiota ja hyödyntämällä digitaalisia palveluita. Yhteistyö eri toimijoiden välillä varmistaa tuen perheille.

Toimintaympäristö

Projekti ajalla 1.7.2023-30.11.2025. Toiminta alkanut pilottikunnissa 1.7.2023, laajentunut koko Pohjois-Savoon 8.1.2024. Perhekeskuksen neuvonnan ja ohjauksen numerot keskitetty yhden numeron alle ja ammattilaisten konsultaatio alkanut 28.10.2024. Toiminnot siirtyvät hankkeesta perhekeskuksen omaksi toiminnaksi 30.11.2025. Sivu päivitetty 5.3.2025.

Toimintaympäristö: Pohjois-Savo, lapsiperheet ja ammattilaiset.

Lapsiperheiden yleinen neuvonta:

  • Tarjoaa tietoa paikallisista, alueellisista ja valtakunnallisista palveluista ja toiminnoista.
  • Neuvontaa annetaan puhelimitse ja kohtaamispaikoissa.
  • Tietoa jaetaan myös sosiaalisessa mediassa.
  • Ei arvioi palvelun tarvetta eikä päätä palvelun myöntämisestä.
  • Käytössä takaisinsoittojärjestelmä, palvelulupaus viimeistään seuraava arkipäivä.

Ammattilaisten konsultaatio:

  • Auttaa lapsiperheiden kanssa työskenteleviä ammattilaisia ymmärtämään eri vaihtoehtoja. 
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Pohjois-Savon hyvinvointialueen strategia:

Vahvistetaan ennaltaehkäiseviä ja perustason palveluita. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ovat toimintamme perusta. Työmme on laadukasta ja asiakaslähtöistä. Yhteensovitamme erilaiset palvelut vastaamaan asukkaidemme tarpeita. Kehitämme digitaalisia palveluita. 

Projektin tavoitteet:

  • Madaltaa ja parantaa mielenterveys- ja päihdeongelmia omaavien ja niiden riskissä olevien (riski tulkitaan olevan kaikilla)perheiden perhekeskusverkostojen toimintoihin ja palveluihin pääsemistä. 
  • Vähentää perhekeskuksen häiriökysyntää. 
  • Asiakaskokemus ohjaa toiminnan kehittämistä. 
  • Työntekijöiden ja esihenkilöiden muutosvalmius, osaaminen ja työhyvinvointia tukevat työskentelyolosuhteet paranevat.  

Toimenpiteet:

  1. Pilotoidaan lapsiperheiden yleistä neuvontaa, joka sisältää:
    • Neuvontaa sosiaalisessa mediassa
    • Puhelimessa tapahtuvaa kuntalaisille tarjottavaa yleistä neuvontaa 
    • Kohtaamispaikoissa tapahtuvaa kuntalaisille tarjottavaa yleistä neuvontaa
    • Ammattilaisten konsultaatiolinjan
    • Sähköisten toimintojen buustauksen
    • Asiakasta hyödyttävien asiakirjojen ja materiaalien tuottamista
  2. Tuetaan työntekijöiden ja esihenkilöiden:
    • Muutosvalmiutta
    • Osaamista
    • Työhyvinvointia
Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asiakkaan hyödyt:

  • Asiakas löytää nopeasti oikean avun piiriin, mikä estää ongelmien mutkistumisen ja pitkittymisen.
  • Palveluntarve ei kasva odottaessa.

Ammattilaisten hyödyt:

  • Ammattilaisen työ kevenee, kun otamme osan puheluista, erityisesti matalan kynnyksen “hakuammunta” puhelut.
  • Ammattilaiselle vapautuu aikaa tehdä asiakasta kohtaavaa työtä.
  • Ohjaamme asiakkaita myös digitaalisiin palveluihin, kuten Omaperhe, Omahelpperi ja Tarmoa. 
  • Neuvomme asiakkaita järjestöjen, seurakuntien ja kuntien palveluihin.
  • Lisäämme kolmannen sektorin ja seurakuntien tietoisuutta sosiaali- ja terveyspalveluista

Organisaation hyödyt:

  • Yhteystietojen löytäminen ja oikeellisuus paranee.
  • Edistämme asiakkaiden digitaalisten palveluiden käyttöä strategian mukaisesti.
  • Edistämme verkostojen sujuvaa yhteistyötä ja tiedonkulun sujuvoittamista.
  • Nämä toimet hillitsevät osaltaan kulujen kasvua.
Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Projektin ohjaus ja seuranta:

  • Ohjaava työryhmä: Koostuu järjestöjen, seurakuntien, kuntien ja hyvinvointialueen johtajista. Kokoontuu kvartaalittain.
  • Johto ja seuranta: Perhekeskuksen palveluyksikköjohtaja ja perheiden sosiaali- ja terveyspalveluiden päälliköt johtavat ja seuraavat projektia kuukausittain.
  • Hanketiimi: RRP-hankepäällikkö ja projektipäälliköt tukevat projektia viikoittain.
  • Raportointi: Tulokset toimitetaan rahoittajalle kerran kvartaalissa.

Toiminnan kehittäminen:

  • Monialainen perheneuvojien tiimi: Kehittää ja tuottaa toimintaa.
  • Yhteiskehittäminen: Kolmannen sektorin ja seurakuntien kanssa tapahtuu etukäteen sovittujen perhekeskusverkostojen tapaamisten yhteydessä.
Tavoiteltu muutos

Perheiden ohjautuminen ja palvelut:

  • Perheet ohjautuvat oikea-aikaisesti matalan kynnyksen toimintoihin.
  • Perheet löytävät sähköiset palvelut.

Yhteistyö ja sektorirajojen ylittäminen:

  • Dialogin, toisen työn tuntemisen ja yhteistyön kautta ylitetään sektorirajat sujuvasti.
  • Yhteistyöllä vältetään päällekkäisen työn tekemistä.

Hyödyt perheille ja organisaatiolle:

  • Perheen saadessa tukea nopeasti haasteet eivät ehdi monimutkaistua.
  • Sähköiset palvelut ovat perheiden käytössä heille sopivaan ajankohtaan.
  • Säästöä syntyy taloudellisesti ja inhimillisesti.
Muutoksen mittaaminen

Muutoksen mittaaminen BSC-tuloskortilla:

Asiakas:

  • “Saitko apua mitä hait?” -kysymys
  • "Suosittelisitko läheisellesi? - kysymys

Prosessi: 

  • Kuinka moni asiakas on ohjattu sähköiseen perhekeskukseen

Talous: 

  • Hoidontarpeenarviointiin ja asiakasohjaukseen ohjautuneet asiakkaat vs. muihin palveluihin ohjautuneet asiakkaat 
  • Konsultaatiopuheluissa ohjattu kuntien, seurakuntien ja kolmannen sektorin palveluihin

Henkilöstö: 

  • Ammattilaisten konsultaatiopuheluiden määrä, muut kuin hyvinvointialueen toimijat
Toteutussuunnitelma

Projektin valmistelu:

  • Kuulemiset: Perhekeskuksen sosiaali- ja terveyspalveluiden, kolmannen sektorin, seurakuntien ja kuntien kuulemiset loppuvuodesta 2022.
  • Rekrytointi: Moniammatillinen tiimi sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista rekrytoitiin valmistelemaan ja kehittämään projektia.
  • Projektisuunnitelma: Valmistui keväällä 2023 ja sisältää osallisuus- ja viestintäsuunnitelmat.

Toiminnan laajentuminen:

  • Toiminta alkoi 1.7.2023. 
  • Toiminta laajeni palvelemaan koko Pohjois-Savoa 8.1.2024.
  • Konsultaatiolinja kytkeytyi toimintaan lokakuussa 2024.

 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

 Kohderyhmä:

  • Pohjois-Savon lapsiperheet
  • Perheiden kanssa toimivat ammattilaiset

Asiakasymmärrys:

  • Kertynyt aiemmasta Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman piloteista, erityisesti lapsiperheiden neuvonnasta ja ohjauksesta.
  • Asiakastyytyväisyyttä mitataan asiakaspuheluissa
  • Asiakasymmärrys kasvaa verkostoyhteistyössä ja perheitä kohdatessa
Ratkaisun perusidea

Lapsiperheiden yleinen neuvonta on toiminto, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset ovat keskenään konsultaatiovalmiudessa, tarjoten laajaa tietotaitoa perheiden ja ammattilaisten tueksi. Neuvonnan toiminnot edistävät perheiden ja perhekeskusverkoston tiedollista saatavuutta, sen kykyä tuottaa arvoa ja saavuttaa tavoitteensa. 

Toimintamallin ja ratkaisun perusidea on parantaa lapsiperheiden saatavuutta ja tukea Pohjois-Savossa. Tämä saavutetaan seuraavilla tavoilla:

  1. Matalan kynnyksen neuvonta: Lapsiperheille tarjotaan tietoa ja neuvontaa helposti saavutettavissa paikoissa, kuten puhelimitse, sosiaalisessa mediassa ja kohtaamispaikoissa.
  2. Ammattilaisten konsultaatio: Tarjotaan tukea kaikille Pohjois-Savossa lapsiperheiden kanssa työskenteleville ammattilaisille, jotta he voivat paremmin ohjata perheitä oikeisiin palveluihin ja edetä nopeammin omissa tehtävissään.
  3. Yhteistyömalli: Rakennetaan yhteistyömalli kuntien, järjestöjen, seurakuntien, yksityisten palvelutuottajien ja hyvinvointialueen välillä, jotta perheet saavat kokonaisvaltaista tukea. Tuetaan Yhdessä ajan vahvistumista yhteiseksi toimintamalliksi. POSOTE20: Yhdessä aika | Innokylä
  4. Digitaalisten palveluiden hyödyntäminen: Ohjataan perheitä ja ammattilaisia käyttämään sähköisiä palveluita, kuten Omaperhe.fi, Omahelpperi ja Tarmoa, mikä helpottaa palveluiden saavutettavuutta ja vähentää päällekkäistä työtä.
  5. Moniammatillinen tiimi: Projektia toteuttaa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista koostuva tiimi, joka kehittää, tuottaa ja seuraa toimintaa.

Tavoitteena on, että perheet saavat oikea-aikaista tukea, mikä estää ongelmien monimutkaistumisen ja vähentää palveluntarvetta pitkällä aikavälillä. Lisätään ammattilaisten tietoisuutta eri vaihtoehdoista - työtaakka kevenee ja yhteistyö eri toimijoiden välillä sujuvoituu.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Tehtävät

  1. Koulutus ja perehdytys:
    • Koulutetaan henkilöstöä uusista toimintamalleista ja digitaalisista palveluista.
    • Järjestetään perehdytyksiä uusille työntekijöille.
  2. Viestintä ja tiedottaminen:
    • Laaditaan viestintäsuunnitelma, joka kattaa kaikki kanavat (sosiaalinen media, sisäinen viestintä, kohtaamispaikat).
    • Tiedotetaan säännöllisesti uusista palveluista ja toimintamalleista.
  3. Yhteistyön vahvistaminen:
    • Järjestetään säännöllisiä tapaamisia kuntien, järjestöjen, seurakuntien ja muiden sidosryhmien kanssa.
    • Kehitetään yhteistyömallia ja jaetaan parhaita käytäntöjä.
  4. Seuranta ja arviointi:
    • Käytetään BSC-tuloskorttia muutoksen mittaamiseen.
    • Kerätään palautetta.
  5. Resurssien hallinta:
    • Varmistetaan riittävä rahoitus ja henkilöstöresurssit.
    • Hyödynnetään digitaalisia työkaluja ja alustoja.

Resurssit

  • Aika: Tarvitaan aikaa koulutuksiin, perehdytyksiin ja yhteistyötapaamisiin.
  • Henkilöstö: Moniammatillinen tiimi, joka koostuu sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista.
  • Raha: Rahoitus toteuttamiseen ja kehittämiseen.
  • Osaaminen: Koulutusta ja osaamisen kehittämistä digitaalisissa palveluissa ja uusissa toimintamalleissa.

Prosessi ja vaiheet

  1. Suunnittelu:
    • Laaditaan yksityiskohtainen projektisuunnitelma, joka sisältää osallisuus- ja viestintäsuunnitelmat.
    • Määritellään tavoitteet ja mittarit.
  2. Koulutus ja perehdytys:
    • Koulutetaan henkilöstöä uusista toimintamalleista ja digitaalisista palveluista.
    • Järjestetään perehdytyksiä uusille työntekijöille.
  3. Pilotointi:
    • Pilotoidaan toimintamallia tietyillä alueilla ja kerätään palautetta.
    • Tehdään tarvittavat muutokset pilotoinnin perusteella.
  4. Laajentaminen:
    • Laajennetaan toimintamalli koko Pohjois-Savon alueelle.
    • Varmistetaan, että johto ja kaikki sidosryhmät ovat mukana ja sitoutuneita.
  5. Seuranta ja arviointi:
    • Seurataan ja arvioidaan toimintamallin toimivuutta BSC-tuloskortin avulla.
    • Kerätään jatkuvasti palautetta ja tehdään tarvittavat muutokset.
  6. Vakiinnuttaminen:
    • Vakiinnutetaan toimintamalli osaksi arjen toimintaa.
    • Jatkuva koulutus ja viestintä varmistavat toimintamallin pysyvyyden.
Vinkit toimintamallin soveltajille

Vinkit toimintamallin soveltajille

Resurssit ja osaaminen:

  • Henkilöstö: Tarvitaan moniammatillinen tiimi, joka koostuu sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista.
  • Koulutus: Henkilöstön kouluttaminen uusista toimintamalleista ja digitaalisista palveluista on välttämätöntä.
  • Rahoitus: Riittävä rahoitus toteuttamiseen ja kehittämiseen.
  • Aika: Varaa riittävästi aikaa koulutuksiin, perehdytyksiin ja yhteistyötapaamisiin.

Sovellettavuus eri kohderyhmille ja toimintaympäristöihin:

  • Joustavuus: Toimintamalli on joustava ja sitä voidaan soveltaa eri kohderyhmille, kuten nuorille, ikääntyneille tai erityisryhmille.
  • Yhteistyö: Malli toimii parhaiten, kun mukana on laaja yhteistyöverkosto, joka kattaa eri toimijat, kuten kunnat, järjestöt ja seurakunnat.
  • Digitaaliset palvelut: Sähköisten palveluiden hyödyntäminen on keskeistä, ja niiden käyttöä voidaan laajentaa eri asiakasryhmille.

Sudenkuopat ja niiden välttäminen:

  • Viestinnän puute: Varmista, että viestintä on selkeää ja jatkuvaa kaikille sidosryhmille.
  • Resurssien riittämättömyys: Varmista, että käytettävissä on riittävät resurssit, kuten henkilöstö ja rahoitus.
  • Muutosvastarinta: Varaudu mahdolliseen muutosvastarintaan ja panosta henkilöstön koulutukseen ja sitouttamiseen.
  • Päällekkäinen työ: Vältä päällekkäistä työtä selkeällä työnjaolla ja yhteistyön koordinoinnilla.
  • Seurannan puute: Seuraa ja arvioi toimintamallin toimivuutta säännöllisesti, jotta voit tehdä tarvittavat muutokset ajoissa.
Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Arvioinnin tulokset

Tilanteen muutos:

  • Parantunut saatavuus: Ensimmäisenä toimintavuotena 2024 on palveltu puhelimitse noin 500 vanhempaa, asiakastyytyväisyys on ollut yli 9/10. Konsultointilinja on auttanut yli 300 ammattilaista työssään muutamassa kuukaudessa, vapauttaen heidän aikaansa. Palaute on rohkaisevaa ja yhteydenottojen määrä kasvava. Säännöllisissä jalkautumisissa Perheentaloille on rakennettu yhteistyökuvioita ja kohdattu lukematon määrä vanhempia. Sosiaalinen media tavoittaa keskimäärin 2000 tiliä kuukaudessa ja verkostojen kanssa on luotu toimiva yhteistyömalli. 
  • Nopeampi tuki: Perheet saavat tukea oikea-aikaisesti, mikä estää ongelmien monimutkaistumisen. Perheitä on kohdattu monikanavaisesti matalalla kynnyksellä. 
  • Tehostunut yhteistyö: Sektorirajat ylittävä yhteistyö on sujuvampaa. Perheitä ja ammattilaisia on ohjattu mm. Yhdessä ajan käyttöön POSOTE20: Yhdessä aika | Innokylä. 

Yllättävät tai odottamattomat muutokset:

  • Lisääntynyt digitaalisten palveluiden käyttö: Perheet ovat omaksuneet sähköiset palvelut nopeasti.
  • Ammattilaisten työtaakan keveneminen: Ammattilaiset voivat keskittyä enemmän asiakastyöhön, kun matalan kynnyksen puhelut on ohjattu neuvontaan. Useamman perhekeskuksen palvelun puhelinaikoja on pystytty supistamaan. 
  • Inhimilliset säästöt: Nopeampi tuki on vähentänyt perheiden stressiä ja parantanut heidän hyvinvointiaan. Asiakastyytyväisyys on ollut koko ensimmäisen toimintavuoden yli 9.
  • Taloudelliset säästöt:  Perhekeskusverkoston toimintojen tiedollinen lisääminen, tehostunut toiminta ja vähentynyt päällekkäinen työ tuovat taloudellisia säästöjä.