Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Pohjois-Savossa ole yhtenäistä mallia perhekeskuksen ohjaukselle ja neuvonnalle. Mallin kehittäminen nähtiin tärkeänä, sillä matalan kynnyksen ohjaus ja neuvonta parantaa palveluiden saatavuutta ja mahdollistaa varhaisen tuen tarjoamisen lapsille, nuorille ja perheille.
Perhekeskuksen ohjaus ja neuvonta linkittyy myös Yhdessä aikaan (monitoimijainen yhteistyömalli). Ohjauksen ja neuvonnan kautta on mahdollista järjestää monialaisen tiimin ja perheen yhteinen tapaaminen joko perheen itsensä tai ammattilaisen pyynnöstä.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Perhekeskuksen ohjaus- ja neuvontamallin kuvaaminen on osa POSOTE20 Tulevaisuuden sotekeskus-hanketta ja kuuluu perhekeskuksen kehittämiskokonaisuuteen. Ohjaus- ja neuvontamallia on kehitetty yhdessä tulevaisuuden sote-keskus-hankkeen perhekeskuskehittäjien ja Pohjois-Savon kuntien lapsiperheiden palveluohjaajien ja johdon kanssa. Tiivistä yhteistyötä on tehty myös hyvinvointialueen perhekeskusvalmistelun edustajien kanssa.
Ohjaus- ja neuvontamallia pilotoidaan hankkeen toisessa vaiheessa (1.1.2022-31.7.2022) 10 kunnan alueella Pohjois-Savossa: Joroinen, Keitele, Lapinlahti, Leppävirta, Pielavesi, Rautalampi, Suonenjoki, Tervo, Varkaus ja Vesanto. Perhekeskuksen ohjauksen ja neuvonnan työntekijät (5 htv) toimivat perheneuvoja nimikkeellä.
On tunnistettu, että asiakkaat kohtaavat palveluissa paljon poisohjaamista ja joutuvat täten useampaan otteeseen hakemaan tarvitsemaansa apua tai tukea eri osoitteesta. Ohjauksella ja neuvonnalla halutaan puuttua tähän ongelmaan. Palvelusta ei poisohjata vaan tarvittaessa saattaen vaihdetaan oikean tuen ja avun piiriin.
Keskeinen periaate toiminnassa on, että yhteydenottaja saa tarvitsemansa tuen yhdellä yhteydenotolla. Tällä tarkoitetaan, että perhekeskuksen asiakkaat saavat yhden yhteydenoton periaatteella oikea-aikaisesti tarvitsemansa ohjauksen ja palvelut. Asiakkaan yhteydenotosta käynnistyy palveluprosessi, jossa yhteydenottovelvoite on ammattilaisella.
Ohjauksen ja neuvonnan kohderyhmään kuuluvat lapset, nuoret ja perheet sekä perhekeskusverkoston ammattilaiset. Pilottikunnissa perhekeskuksen ohjauksen ja neuvonnan asiakkailta pyydetään palautetta toiminnasta sähköisellä asiakaspalautelomakkeella.
Asiakasymmärrystä kartoitetaan erityisesti mallin pilotoinnin yhteydessä sähköisen kyselylomakkeen myötä. Kysely on kohdennettu asiakkaille ja sillä pyritään selvittämään, mitä perhekeskuksen ohjaukselta ja neuvonnalta toivotaan, miten palvelu tavoittaa asiakkaat parhaiten ja mikä madaltaa kynnystä olla yhteydessä palveluun.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
1. Lapset, nuoret ja perheet saavat oikein kohdennettua tukea arkeensa ennaltaehkäisevästi ja varhain yhdellä yhteydenotolla.
2. Vastaamalla lasten, nuorten ja perheiden tarpeisiin oikea-aikaisesti pystytään ennaltaehkäisemaan palveluiden ruuhkautumista ja korjaavien palveluiden tarvetta.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Kokeilua varten on laadittu kaksi hyvin seikkaperäistä seurantalomaketta. Yhdellä lomakkeella seurataan ohjauksen ja neuvonnan yhteydenoton määriä sekä yhteydenoton sisältöjä. Tämän lomakkeen täyttää perheneuvoja aina jokaisen yhteydenoton jälkeen. Seurantalomake on tehty mukaillen Etelä-Savon perheneuvo- toiminnan tilastointia. Toisella lomakkeella seurataan monitoimijaisen yhteistyömallin mukaisten monialaisten tiimien tapaamisia perheen kanssa ja niiden sisältöön liittyviä asioita.
Sekä ohjaukseen ja neuvontaan että monitoimijaisen yhteistyöhön liittyen on tehty myös asiakaspalautteet, jotka lähetetään asiakkaalle yhteydenoton/ yhteisen tapaamisen jälkeen. Asiakaspalautelomakkeiden sisällössä on hyödynnetty THL:n kansallista asiakaspalautelomakkeen kysymyksiä ja väittämiä mukaillen.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Pilotin aikana tunnistettiin, että uuden toimintamallin käyttöönotto ja juurruttaminen vaatii aikaa, kärsivällisyyttä sekä selkeää koordinointia sovitun tahon toimesta. Uuden toimintatavan omaksuminen vaatii useita toistoja, jotta uuteen tapaan työskennellä saadaan varmuutta. Hankeaikana tapahtui myös hyvinvointialueelle siirtyminen, joka omalta osaltaan toi haasteita kehittämistyöhön.
Viestinnällä eri kanavia pitkin on hyvin merkityksellinen rooli uuden toimintamallin käyttöönoton onnistumisessa. Pilotin aikana havaittiin, että jalkautumisella ja kasvojen tutuksi tulemiselle on iso merkitys toiminnan tiedottamisen näkökulmasta. Juurruttamistyötä ovat haastaneet puutteelliset resurssit sekä työntekijöiden vilkas vaihtuvuus.
Perhekeskuksessa hyvin olennaisessa roolissa on yhdessä tekeminen ja yhteistyö. Yhteistä työtä helpottaa toisten ammattilaisten työnkuvan ja asiantuntijuuden tunnistaminen. Yhdessä tekemisen myötä ammattilaiset tulevat toisilleen tutuiksi, joka osaltaan sujuvoittaa työskentelyä ja madaltaa kynnystä eri ammattilaisten väliseen yhteistyöhön.
Verkoston toimijat ovat tuoneet esille toiveen, että pilotin kaltainen työ jatkuisi vastaisuudessakin. Toimijat ovat kokeneet perhekeskuksen ohjauksen ja neuvonnan sekä Yhdessä aika- toimintamallin tärkeinä ja ammattilaisten yhteistyötä edistävinä tekijöinä. Yhdessä aikaan liittyen toiveeksi on esitetty, että joku nimetty taho/henkilö koordinoisi Yhdessä aika toimintaa. Tämä vahvistaisi toimintamallin juurtumista.
Pilotin oppeja ja havaintoja on tarkoitus hyödyntää RRP-hankkeen saatavuuden ydinprosessiin liittyvässä kehittämistyössä.
