POSOTE20: Perhekeskuksen ohjaus ja neuvonta
Perhekeskuksen ohjaus ja neuvonta on matalan kynnyksen palvelu, josta lapset, nuoret ja perheet saavat varhaista ja ennaltaehkäisevää tukea arkeen yhdellä yhteydenotolla. Asiakkaiden lisäksi myös ammattilaiset saavat arjen työhön tukea palvelusta.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Perhekeskuksen ohjaus ja neuvonta on matalan kynnyksen palvelu, josta lapset, nuoret ja perheet saavat varhaista ja ennaltaehkäisevää tukea arkeen yhdellä yhteydenotolla. Asiakkaiden lisäksi myös ammattilaiset saavat arjen työhön tukea palvelusta.
Toimintamalli lyhyesti
Perhekeskuksen ohjaus- ja neuvontamalli perustuu varhaiseen tukeen ja ennaltaehkäisyyn. Keskeisin periaate on, että yksi yhteydenotto riittää avun ja tuen saamiseksi. Mallissa keskeistä on myös saattaen vaihtaminen palvelusta toiseen ja kynnyksettömyys.
Ohjauksesta ja neuvonnasta saa varhaista ja ennaltaehkäisevää tukea lasten, nuorten ja perheiden arkeen. Palveluun voi soittaa mm. perhe-elämän haasteissa, vanhemmuuteen ja kasvatukseen liittyvissä kysymyksissä sekä parisuhteen pulmissa. Ohjauksen ja neuvonnan perheneuvojien avulla ohjautuu oikean avun ja tuen piiriin. Palvelu perustuu vapaaehtoisuuteen.
Ammattilaiset voivat konsultoida perheneuvojaa esimerkiksi kunnassa oleviin palveluihin liittyen tai pyytää perheneuvojaa työpariksi asiakastilanteissa, joissa tarvitaan yhteistä pohdintaa.
Ohjauksen ja neuvonnan kautta on mahdollista niin asiakkaan kuin ammattilaisenkin pyynnöstä järjestää Yhdessä aika.
Perhekeskuksen ohjaus- ja neuvontamallin kuvaaminen on osa POSOTE20 Tulevaisuuden sotekeskus-hanketta ja kuuluu perhekeskuksen kehittämiskokonaisuuteen. Ohjaus- ja neuvontamallia on kehitetty yhdessä tulevaisuuden sote-keskus-hankkeen perhekeskuskehittäjien ja Pohjois-Savon kuntien lapsiperheiden palveluohjaajien ja johdon kanssa. Tiivistä yhteistyötä on tehty myös hyvinvointialueen perhekeskusvalmistelun edustajien kanssa.
Ohjaus- ja neuvontamallia pilotoidaan hankkeen toisessa vaiheessa (1.1.2022-31.7.2022) 10 kunnan alueella Pohjois-Savossa: Joroinen, Keitele, Lapinlahti, Leppävirta, Pielavesi, Rautalampi, Suonenjoki, Tervo, Varkaus ja Vesanto. Perhekeskuksen ohjauksen ja neuvonnan työntekijät (5 htv) toimivat perheneuvoja nimikkeellä.
Ohjauksen ja neuvonnan kohderyhmään kuuluvat lapset, nuoret ja perheet sekä perhekeskusverkoston ammattilaiset. Pilottikunnissa perhekeskuksen ohjauksen ja neuvonnan asiakkailta pyydetään palautetta toiminnasta sähköisellä asiakaspalautelomakkeella.
Asiakasymmärrystä kartoitetaan erityisesti mallin pilotoinnin yhteydessä sähköisen kyselylomakkeen myötä. Kysely on kohdennettu asiakkaille ja sillä pyritään selvittämään, mitä perhekeskuksen ohjaukselta ja neuvonnalta toivotaan, miten palvelu tavoittaa asiakkaat parhaiten ja mikä madaltaa kynnystä olla yhteydessä palveluun.
Pilotin aikana tunnistettiin, että uuden toimintamallin käyttöönotto ja juurruttaminen vaatii aikaa, kärsivällisyyttä sekä selkeää koordinointia sovitun tahon toimesta. Uuden toimintatavan omaksuminen vaatii useita toistoja, jotta uuteen tapaan työskennellä saadaan varmuutta. Hankeaikana tapahtui myös hyvinvointialueelle siirtyminen, joka omalta osaltaan toi haasteita kehittämistyöhön.
Viestinnällä eri kanavia pitkin on hyvin merkityksellinen rooli uuden toimintamallin käyttöönoton onnistumisessa. Pilotin aikana havaittiin, että jalkautumisella ja kasvojen tutuksi tulemiselle on iso merkitys toiminnan tiedottamisen näkökulmasta. Juurruttamistyötä ovat haastaneet puutteelliset resurssit sekä työntekijöiden vilkas vaihtuvuus.
Perhekeskuksessa hyvin olennaisessa roolissa on yhdessä tekeminen ja yhteistyö. Yhteistä työtä helpottaa toisten ammattilaisten työnkuvan ja asiantuntijuuden tunnistaminen. Yhdessä tekemisen myötä ammattilaiset tulevat toisilleen tutuiksi, joka osaltaan sujuvoittaa työskentelyä ja madaltaa kynnystä eri ammattilaisten väliseen yhteistyöhön.
Verkoston toimijat ovat tuoneet esille toiveen, että pilotin kaltainen työ jatkuisi vastaisuudessakin. Toimijat ovat kokeneet perhekeskuksen ohjauksen ja neuvonnan sekä Yhdessä aika- toimintamallin tärkeinä ja ammattilaisten yhteistyötä edistävinä tekijöinä. Yhdessä aikaan liittyen toiveeksi on esitetty, että joku nimetty taho/henkilö koordinoisi Yhdessä aika toimintaa. Tämä vahvistaisi toimintamallin juurtumista.
Pilotin oppeja ja havaintoja on tarkoitus hyödyntää RRP-hankkeen saatavuuden ydinprosessiin liittyvässä kehittämistyössä.
Pilotin aikana kokeiltiin perhekeskuksen ohjaus ja neuvonta- mallia 10 erilaisen kunnan alueella. Pilotin myötä tunnistettiin, että yksi puhelinnumero ja yhden yhteydenoton periaate ovat niin asiakkaita kuin ammattilaisia palvelevia tekijöitä. Yhteydenotot ohjaukseen ja neuvontaan tulivat pääasiassa puhelimitse ja yleisimmin yhteydenottaja oli ammattilainen. Yhteydenotoista noin kolmannes oli yleistä ohjausta ja neuvontaa, joista ei syntynyt jatkotyöskentelyä vaan asia saatiin hoidettua ohjauksen ja neuvonnan keinoin. Yhteydenotot sähköisen lomakkeen myötä olivat vähäisiä. Asiakkaat toivat kartoituksen myötä esille, että chat olisi toivottu väylä lähestyä perhekeskuksen ohjauksen ja neuvonnan työntekijää. Chat-palvelua ei pilotin aikana kuitenkaan pystytty kokeilemaan.
Yhdessä aika- toimintamallia saatiin kokeiltua ti käyttöönotettua 9/10 pilottikunnassa. Perheneuvojat olivat olennaisessa roolissa kokoamassa alueensa perhekeskustiimiä ja kehittämässä yhteistyössä palveluntuotannon toimijoiden kanssa Yhdessä aikaan liittyviä käytänteitä. Hankkeen aikana pilottikunnissa tilastoitiin 47 järjestettyä Yhdessä aikaa. Pilotin aikana edistettiin myös muunlaista monialaista toimintaa. Perheneuvojat osallistuivat erilaisten teemapäivien, ryhmien ja kohtaamispaikkatoiminnan suunnitteluun ja järjestämiseen sekä toimivat työpareina verkoston työntekijöiden kanssa asiakastilanteissa.
Kaikissa pilottikunnissa yhteydenottojen määrät eivät olleet kovin suuria johtuen mm. siitä, että kuntien palvelurakenne oli selkeä, jonka vuoksi asiakkaat pääsivät nopeasti tarvittaviin palveluihin. Näin ollen ohjaukselle ja neuvonnalle ei kaikkialla ollut niin suurta tarvetta. Lisäksi pilotin tarjoamaa palvelua ja sen hyötyä ei kaikkialla tunnistettu tai osattu hyödyntää. Haasteeksi pilottien aikana tuli myös peruspalveluihin kiinnittyminen. Osassa kunnissa hanketyöntekijät olivat tiivis osa palveluntuotantoa, mutta osassa kiinnittyminen jäi ohueksi.
Perheneuvojat tuottivat ja kokosivat pilotin aikana materiaalia liittyen parisuhteen puheeksiottoon ja lasten ja nuorten paikallisiin harrastusmahdollisuuksiin. Lisäksi perheneuvojat kokosivat varhaisen tuen tietopakettia ammattilaisille sekä tuottivat kalenteria perheiden avointen toimintojen osalta.
Yhteydenottoja perhekeskuksen ohjaukseen ja neuvontaan tuli yhteensä 421kpl. Asiakaspalautetta saatiin sähköisen lomakkeen myötä 27 kpl koko kymmentä kuntaa koskevalta pilottialueelta. Asiakaspalautteen keskiarvo kysymyksen “Kuinka todennäköisesti suosittelisit perhekeskuksen ohjausta ja neuvontaa läheisellesi tai ystävällesi?” osalta oli 9.3 asteikolla 0-10.
Kansikuva
