Lasten ja nuorten interventiokoordinaatio, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue, RRP, P4, I1
Toimintamallissa kuvataan Keusoten Terapiat etulinjaan toimintamallin mukaista lasten ja nuorten mielenterveystuen porrasteista mallia, psykososiaalisten menetelmien tarjontaa ja saatavuutta sekä interventiomenetelmiin ohjautumista.
Kansallinen mielenterveysstrategian (2020-2030) yhtenä painopistealueena on lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen. Tavoitteena on esimerkiksi parantaa hoitoon pääsyä ja tarpeenmukaisten psykososiaalisten hoitojen saatavuutta. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162053 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4139-7
Lasten ja nuorten mielenterveyden haasteet ovat lisääntyneet sekä palveluiden tarve ja käyttö ovat kasvaneet. Samalla sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten mielenterveysosaamisen merkitys on korostunut. Lasten ja nuorten mielenterveystukea tarvitaan entistä vahvemmin erityisesti perustason palveluissa. Perustason mielenterveyspalvelut kaipaavat yhtenäistämistä ja rakenteellista uudistusta sekä sisällöllistä kehittämistä. Tavoitteena on tarjota yhdenvertaiset, oikea-aikaiset ja saavutettavat mielenterveystuen palvelut kaikille lapsille ja nuorille sekä heidän perheillensä.
Mielenterveysstrategian tavoitteita toimeenpannaan erilaisissa hankkeissa. Lasten ja nuorten mielenterveystukea kehitetään Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella Kestävän kasvun hankkeen alla yhteistyössä Terapiat etulinjaan toimintamallin kanssa. Terapiat etulinjaan toimintamallissa kehitetään muun muassa lasten ja nuorten psykososiaalisia palveluita osana porrasteista mielenterveystuen ja hoidon mallia. Lapsille ja nuorille tarjotaan porrastettua hoitovalikoimaa, joka tarjoaa vaikuttavaa ja tarpeenmukaista mielenterveystukea peruspalveluissa kuten koulu-ja opiskeluterveydenhuollossa, opiskeluhuollossa sekä matalan kynnyksen mielenterveyspalveluissa. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille tarjotaan työkaluja ohjata ja tukea alle 18-vuotiaita asiakkaita ja heidän vanhempia mielenterveyttä koskevissa asioissa. Ammattilaisia koulutetaan yhdenmukaiseen tuen tarpeen tunnistuksen ja tuen sisällön suunnittelun arviointiin sekä näyttöön perustuvien psykososiaalisten menetelmien käyttöön.
Keusotessa alle 18-vuotiaiden mielenterveystyön kehittäminen on kohdistunut erityisesti perhekeskuspalvelun alla perheneuvolan, nuorisoaseman, neuvolan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä opiskeluhuollon yksiköihin.
Lasten ja nuorten mielenterveystuen kehittäminen alkoi osana Lape hanketta sekä Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus hanketta ja jatkuu osana Kestävän kasvun hankekokonaisuutta. Keusote on vienyt kehittämistä eteenpäin Terapiat etulinjaan toimintamallin kanssa ja rakentanut alueelle Terapiat etulinjaan toimintamallin mukaisen toimintamallin.
Keusoten perhekeskuspalvelun tarjoamaan mielenterveystuen sisältöä mallinnetaan lasten ja nuorten mielenterveystuen porrasmallin avulla. Malli kuvaa palveluiden saatavuutta eri yksiköissä. Tavoitteena on tarjota tarpeenmukaisia mielenterveyttä tukevia palveluja eri toimintayksiköissä porrasteisesti siten, että mitä haastavammat oireet ja mitä heikompi toimintakyky sitä tukevampaa tuen sisältöä on tarjolla. Tämä parantaa oikea-aikaisen ja oikean tasoisen tuen saatavuutta sekä nopeuttaa palveluihin pääsyä.
Tavoitteena on seurata kansallista linjausta lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden kehittämisessä sekä yhdenmukaistaa tuen tarpeen arviointi ja tarjolla olevan tuen sisältö Keusoten alueella.
Kehittämistyötä on viety eteenpäin Keusoten hankeorganisaation toimijoiden ja hyvinvointialueen työntekijöiden sekä ulkoisten toimijoiden yhteistyönä. Yhteistyöverkostot ovat koostuneet Terapiat etulinjaan toimintamallin toimijoista, kansallisesta Eteläisen YTA alueen koordinaattoriverkostosta sekä kansallisesta koordinaattoriverkostosta. Koordinaattoriverkostoihin on kuulunut eri hyvinvointialueiden ja YTA alueiden lasten ja nuorten mielenterveystyön kehittäjiä. Lisäksi yhteiskehittämistä on toteutettu THL:n sekä ITLA:n toimijoiden kanssa.
Tavoitteena on tarjota lapsille ja nuorille sekä heidän läheisille kattavat, yhdenmukaiset, saavutettavat, tarpeenmukaiset ja oikea-aikaiset mielenterveystuen palvelut. Tavoitteena on, että kaikilla sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilla on työvälineitä ja keinoja tukea, ohjata ja auttaa lapsia ja nuoria omassa työssään. Kehittämistyön tähtää porrastetun mielenterveystuen mallin käyttöönottoon. Tukea on helpommin ja nopeammin saatavilla sekä mielenterveystuen painopiste siirtyy pitkällä tähtäimellä ennaltaehkäisevään tukeen ja lievien oireiden hoitoon.
Mikäli tuen tarve tunnistetaan ajoissa ja tukea tarjotaan varhaisessa vaiheessa, voidaan ennaltaehkäistä mielenterveyshäiriöiden syntyä ja vähentää pidemmän ja raskaamman tuen tarvetta. Samalla tarvittavat tukevammat mielenterveyspalvelut riittävät paremmin niitä tarvitseville. Toimivat mielenterveyspalvelut keventävät myös mielenterveyssyistä johtuvaa sosiaali- ja lastensuojelupalveluiden tarvetta ja kuormitusta.
Lasten ja nuorten mielenterveystuen toimivuutta mitataan asiakastyytyväisyyskyselyllä, työntekijöiden tyytyväisyysmittauksilla, hoitojonojen pituuden tarkastelulla, hoidon tarpeen arvion ja hoitoon pääsyn toteutumisen tarkastelulla, psykososiaalisten menetelmien käytön lukumäärällä, koulutettujen työntekijöiden lukumäärällä sekä sähköisen arviointityökalun käytön lukumäärällä.
Kehittämisen ydin liittyy työntekijöiden kouluttamiseen, menetelmäosaamisen vahvistamiseen menetelmäohjauksen ja mentoroinnin avulla sekä menetelmien käyttöönoton juurruttamiseen implementointisuunnitelman mukaisesti. Mielenterveystuen porrasmallin vakiinnuttaminen edellyttää pitkäjänteistä ja suunnitelmallista implementointia, jotta hankeaikana käyttöönotettu toimintamalli löytäisi vakiintuneen paikan organisaatiossa ja palveluissa. Ammattilaisille ja esihenkilöille laaditaan työkalupakki, joka helpottaa jatkossa toimintamallin ylläpitoa.
Lisäksi hanketyön tavoitteena on muun kehittämistyön ohessa laatia mielenterveystuen sisältöä kuvaava mallinnus asiakkaita varten.
Kehittäminen kohdistuu lasten ja nuorten sekä heidän perheiden kanssa työskenteleviin Keusoten perhekeskuspalvelun työntekijöihin. Työntekijöille on lähetetty palautekyselyjä kehittämisen edetessä. Heillä on ollut mahdollisuus vaikuttaa kehittämistyöhön.
Kehittäminen on kohdistunut myös lapsiin, nuoriin sekä heidän läheisiin. Keusotessa kerätään jatkuvaa asiakaspalautetta. Lisäksi mielenterveystyön psykososiaalisten menetelmien käytöstä on kerätty asiakaspalautetta jokaisen toteutuneen menetelmäjakson jälkeen.
Keusote on mukana Terapiat etulinjaan toimintamallin mukaisen porrasteisen tuen mallin toteutuksessa. Keusotessa otetaan käyttöön Terapiat etulinjaan toimintamallissa tuotettuja sähköisiä arviointityökaluja ja Keusote osallistuu psykososiaalisten menetelmien koulutustoimintaan. Keusotessa ollaan laadittu Terapiat etulinjaan toimintamallin mukainen mallinnus lasten ja nuorten mielenterveystuen porrasmallista.