Keski-Uusimaa: tulevaisuuden sote-keskus
Keski-Uudenmaan hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa.
Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Keski-Uudenmaan alueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen myötä alueella valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.
Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä
Perustiedot
Kokonaisuuden nimi
Keski-Uudenmaan hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa.
Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Keski-Uudenmaan alueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen myötä alueella valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.
Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä
Keski-Uudenmaan tulevaisuuden sotekeskus on monialaisten sotetiimien verkosto, jota johdetaan vaikuttavuusperusteisesti.
Se ei ole mikään yksittäinen paikka. Se koostuu niin fyysisistä, digitaalisista kuin liikkuvistakin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluista sekä pelastus- ja ensihoidon palveluista. Toiminnan kantavia periaatteita ovat moni-alaisuus, digitaalisuus, vaikuttavuus ja asiakasohjaus. Tulevaisuuden sotekeskus rakentuu asiakkaan / kuntalaisen ja hänen tarpeidensa ympärille.
2020-2023
Keski-Uudellamaalla organisoituminen tulevaisuuden sote-keskuksen kehittämiseksi on alueellisesti kattavan kuntayhtymän ansiosta hyvin suoraviivaista. Palvelut koko alueella järjestävän kuntayhtymän ansiosta ei ole tarpeen perustaa eri organisaatioiden välisiä yhteistyörakenteita. Tulevaisuuden sote-keskus- ja rakenneuudistushankkeille perustetaan yhteinen ohjausryhmä ja hanketoimisto. Kehitystoimenpiteet organisoidaan pääasiassa kuten Keusoten jo käynnissä olevat muutkin kehitystoimenpiteet.
Sekä rakenneuudistusta että Tulevaisuuden sote-keskushanketta ohjaa hankkeiden yhteinen ohjausryhmä, jossa on kattava edustus sosiaali- ja terveydenhuollosta, perusterveydenhuollon yksiköistä sekä sosiaalialan osaamiskeskuksista ja alueella toimivista kolmannen sektorin toimijoista. Lisäksi hankkeen valvoja kutsutaan mukaan ohjausryhmän kokouksiin. Ohjausryhmä on vastuussa hankkeiden ylätason seurannasta, ohjaamisesta ja valvonnasta sekä tulosten hyväksymisestä. Ohjausryhmä varmistaa hankkeen toteutusvaiheessa edellytykset projektin onnistumiselle ja vastaa viime kädessä hankkeiden sisältämien toimenpiteiden onnistumisesta.
Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat kuntayhtymän nykyisiin järjestämiin ja valtaosin myös tuottamiin palveluihin. Toimenpiteiden osalta sovitaankin toimenpidekohtaisesti vastuunjaosta kyseisten palvelujen johdon ja hankkeen ohjausryhmän välillä. Palvelujen johto on lähtökohtaisesti pääasiallisessa vastuussa hankkeiden päivittäisestä sisällöllisestä johtamisesta.
Päämäärä ja tavoitteet
Keski-Uudellamaalla palvelujen alueellisen kehittämisen arvo on tunnistettu jo ennen kansallisen uudistuksen toimeenpanoa ja yhteistyötä edistäviin toimenpiteisiin on ryhdytty vapaaehtoisesti. Keski-Uudenmaan kuuden kunnan sote-palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta vuoden 2019 alusta lähtien vastannut kuntayhtymä Keusote on perustettu jo kesäkuussa 2017 ja luo erinomaisen pohjan alueellisen kehittämistyön jatkamiselle 200 000 asukkaan väestöpohjalla.
Sanna Marinin hallituksen suunnitelmien mukaisessa alueellisessa mallissa Keski-Uusimaa olisi sote-palvelujen järjestäjänä keskikokoinen (11. suurin yhteensä 22 alueesta olettaen, että Uusimaa jaetaan viiteen itsehallintoalueeseen). Keski-Uudenmaan vallitsevana ominaispiirteenä on alueen väestön jakautuminen muita suunniteltuja maakuntia ja itsehallintoalueita tasaisemmin eri kuntien ja taajamien alueelle. Keski-Uudellamaalla onkin poikkeuksellisen hyvät lähtökohdat kehittää sen koko homogeeniselle alueelle soveltuvia ratkaisuja, kun vaihteluväli keskusta-alueiden ja harvaan asuttujen alueiden välillä on pieni. Alueella on taajamien lisäksi myös harvaan asutumpia, maaseutumaisia alueita. Käytännössä kaikilla muilla alueilla merkittävä osa väestöstä on keskittynyt yhteen tai korkeintaan kahteen keskuskaupunkiin.
Keski-Uudenmaan sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä huomioidaan alueen erityispiirteet, jotka poikkeavat joiltain osin koko Uudenmaan tasoisista erityispiirteistä. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan väestö kasvaa Keski-Uudellamaalla koko Uudenmaan tapaan jatkuvasti 2030 saakka, mutta hieman hitaammin (0,3% / vuosi) kuin Uudellamaalla keskimäärin. THL:n Uudenmaan arviointiraportissa on nostettu maakunnan erityispiirteenä esiin ulkomaan kansalaisten korkea osuus väestöstä. Ulkomaan kansalaisten osuus Keski-Uudellamaalla on kuitenkin Uudenmaan viidestä alueesta matalin (4 %) ja muihin maakuntiin verrattuna keskitasoa.
Vähintään 75-vuotiaiden määrä puolestaan kasvaa Keski-Uudellamaalla vuoden 2019 lopun noin 14 600 henkilöstä noin 26 400 henkilöön vuoden 2030 loppuun mennessä. Kasvuvauhti (5,5 % / vuosi) on nopeampi kuin yhdelläkään toisella palvelujen järjestämisalueella. Työttömyysaste sen sijaan on Keski-Uudellamaalla suunnitelluista itsehallintoalueista maan toiseksi matalin Pohjanmaan jälkeen. Keski-Uudellamaalla kehitetään ikääntyneiden palveluita erityisesti ottamalla käyttöön sote-keskukseen kuuluva keskitetty asiakasohjaus. Lisäksi ikääntyneiden palvelujen ohjaus ja johtaminen ovat merkittävimpänä painopistealueena hankkeen kanssa rinnan toteutettavassa rakenneuudistushankkeessa, jossa keskitytään erityisesti palvelujen järjestäjän vahvistamiseen.
Julkisen perusterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon peittävyydet ovat Keski-Uudellamaalla lähellä kansallisia keskiarvoja toisin kuin pääkaupunkiseudulla, jossa julkisten palvelujen peittävyys on matala ja asukkaat käyttävät runsaammin yksityisrahoitteisia palveluita. THL:n raportoinnin mukaan jonotusajat perusterveydenhuollon lääkärin vastaanotolle ovat Keski-Uudellamaalla keskimäärin hieman pidemmät kuin koko Uudellamaalla keskimäärin. Keski-Uudenmaan alueen keskiarvosta merkittävästi poikkeaa Tuusulan alue, jossa lääkärin vastaanotolle pääsee uuden vastaanottojen toimintamallin ansiosta merkittävästi lyhyemmällä jonottamisella kuin muualla Keski-Uudellamaalla. Suun terveydenhuollossa Keski-Uudenmaan keskimääräinen jonotusaika on hieman lyhyempi kuin Uudellamaalla kokonaisuutena.
Keski-Uudenmaan alueella on kehitetty palvelujen järjestämistä ja tuottamista innovatiivisin menetelmin kansallisessa eturintamassa jo ennen sote-uudistuksen toimeenpanoa. Aktiivinen osallistuminen edellisen hallituksen kokeiluhankkeisiin ja tietoaltaaseen perustuvan johtamisjärjestelmän kehittäminen Uudenmaan alueen veturina toimivat tästä esimerkkeinä. Kuntayhtymä, jolla on olemassa olevat rakenteet, pyrkimys ja valmius toiminnan kehittämiseen, tarjoaa erinomaisen toimintaympäristön kehittää uudenlaisia toimintamalleja ja niitä tukevia teknologiaratkaisuja. Tämän kehitystyön tuloksia voidaan myöhemmin levittää ja skaalata vasta yhteistyötään käynnistäville alueille.
Tulevaisuuden sote-keskus- ja rakenneuudistushankkeiden kokonaisuutta on suunniteltu alueen omien toimijoiden lisäksi Uudenmaan erillisratkaisussa esitettyjen viiden alueen ja HUSin yhteistyönä. Valtaosa hankkeissa tehtävästä yhteistyöstä kohdistuu rakenneuudistuksessa toteutettaviin toimenpiteisiin, mutta myös sote-keskusten osalta vaihdetaan aktiivisesti tietoa ja tehdään konkreettista yhteistyötä mm. nuorten psykososiaalisten palvelujen saatavuuden osalta.
Hankkeen tavoitteet kuvataan niiden kehittämistoimenpiteiden kautta, joilla on arvioitu olevan olennainen merkitys kansallisesti määrättyjen tavoitteiden saavuttamiselle. Jokaiselle toimenpiteelle on myös asetettu päätavoite. Hankkeen kahdeksan toimenpidettä jakautuvat viiteen näkökulmaan ja kohdentuvat palvelujen verkoston (1), keskitetyn asiakasohjauksen (2), vastaanottopalvelujen (3-5), mielenterveyspalvelujen (6-7) sekä perhekeskuspalvelujen (8) kehittämiseen.
Saatavuus, oikea-aikaisuus, jatkuvuus
Palvelujen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen on päätavoitteena perusterveydenhuollon vastaanottopalveluihin sekä nuorten psykososiaalisiin menetelmiin kohdistuvissa toimenpiteissä. Eri yksiköissä toteutettavien saatavuuden parantamiseen tähtäävien toimenpiteiden lisäksi alueella pyritään yhdenvertaistamaan palvelujen saatavuutta. Yhteensä palvelujen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen on merkittävänä tavoitteena seitsemässä toimenpiteessä:
Keskitetyn asiakasohjauksen käyttöönoton (2) tavoitteena on ohjata asiakkaat aiempaa tehokkaammin asiakkaiden tarvetta parhaiten vastaavien julkisten, yksityisten tai kolmannen sektorin palvelujen piiriin. Asiakas saa tarpeidensa mukaiset palvelut nopeammin, jolloin asiakkaan saamien palvelujen oikea-aikaisuus ja vaikuttavuus paranevat.
Uuden vastaanottojen toimintamallin laajentamisen (3) tavoitteena on laajentaa Tuusulan kunnan alueen terveysasemilla pilotoitua uutta vastaanottojen toimintamallia (myöhemmin ”vastaanottojen toimintamalli”) myös muualle Keusoten alueelle sekä hoitaa mahdollisimman suuri osa asiakkaiden tarpeista heti samana päivänä, jolloin asiakas ottaa yhteyttä. Tavoitteena on, että yhteydenotoista valtaosa hoidetaan asiakkaan oman hoitovastaavan toimesta, mikä parantaa hoidon jatkuvuutta merkittävästi. Kun valtaosa ongelmista ratkeaa joko asiakkaan hoitovastaavan hoitajan itsensä toimesta tai hänen tiiminsä tuella, lääkärivastaanottojen kohdentuminen niitä aidosti tarvitseville paranee. Näin aiemmin rutiininomaisesti määräytynyt fyysisten lääkärinvastaanottojen kokonaistarve laskee. Tavoitteena on myös nopeuttaa vastaanotolle pääsyä niiden asiakkaiden osalta, joiden tilanne edellyttää lääkärin tapaamista. Uuteen vastaanottomalliin kuuluu myös muiden ammattilaisten kuten fysioterapeuttien, päihde- ja mielenterveysammattilaisten ja sosiaalityön ammattilaisten osallistuminen tarpeen mukaisesti moniammatilliseen tiimiin.
Vastaanottojen toimintamallin monikanavaiseksi kehittämisen (4) tavoitteena on, että asiakkaat saavat palvelua tarpeeseensa parhaiten soveltuvalla tavalla. Tämä voi asiakkaan tarpeesta riippuen tarkoittaa esimerkiksi asiakkaalle kevyimpiä kanavia kuten mobiilisti käytettävää chattia tai chatbottia. Toisaalta vahvempaa yhteyttä ammattilaiseen vaativissa tarpeissa voidaan hyödyntää etävastaanottoja tai perinteisiä fyysisiä vastaanottoja. Etäratkaisuilla tavoitellaan erityisesti hoidon paikkariippumattoman saatavuuden ja oikea-aikaisuuden parantumista.
Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnallisen integraation (5) tavoitteena on parantaa asiakkaiden hoidon saatavuutta ja oikea-aikaisuutta ohjaamalla nykyisin erikoistasolle ajautuvia tai jääviä asiakkaita tarkoituksenmukaisiin, nopeammin saatavilla oleviin asiakkaan tarpeisiin vastaaviin perustason palveluihin. Lisäksi tavoitteena on asiakkaan hoidon jatkuvuuden parantuminen, kun hoitovastuu ei siirry tarpeettomilla lähetteillä organisaatiosta toiseen.
Nuorten psykososiaalisten menetelmien käyttöönoton (6) tavoitteena on kehittää psykososiaalisten menetelmien saatavuutta erityisesti nuorten perustason matalan kynnyksen palveluissa. Tavoitteena on, että erityisesti sivistystoimen puolella työskentelevät ammattilaiset saavat uusia menetelmiä käyttöönsä.
Aikuisten terapiakoordinaation tuen ja koulutusten (7) tavoitteena on, että alueen sote-keskuksen psykososiaalisten hoitojen valikoima ja tarjonta laajenee. Myös digitaalisia hoitoja ja omahoitoja otetaan laajasti käyttöön.
Perhekeskuspalvelujen kehittämisen (8) yhtenä tavoitteena on yhtenäinen ja kattava varhaisen perustason mielenterveyspalvelujen kokonaisuus. Tavoitteena on myös asiointipalvelujen saatavuuden parantaminen sähköisten palvelujen avulla. Sähköisten palvelujen avulla virka-aikaan kiireiset lapsiperheiden vanhemmat pystyisivät hoitamaan aiempaa suuremman osan asioinnistaan missä ja milloin heille parhaiten sopii.
Ehkäisevä ja ennakoiva työ on asetettu päätavoitteeksi perhekeskuspalvelujen kehittämiselle. Lisäksi nuorten psykososiaalisten menetelmien käyttöönotolla tuetaan ehkäisevää ja ennakoivaa työtä.
Nuorten psykososiaalisten menetelmien käyttöönoton (6) tavoitteena on ennaltaehkäistä nuorten mielenterveyden ongelmien eskaloitumista vaativammiksi ottamalla käyttöön uusia interventiomenetelmiä. Tavoitteena on erityisesti masennukseen ja ahdistuneisuuteen puuttuminen jo varhaisten oireiden perusteella.
Perhekeskuspalvelujen kehittämisen (8) tavoitteena on tarjota helposti saatavilla olevia matalan kynnyksen palveluita, joiden tuella lasten ja lapsiperheiden ongelmia saadaan ratkottua ennen niiden eskaloitumista. Tavoitteena on vaikuttaa monialaisesti koko perheen hyvinvointiin ja mielenterveyteen sekä parantaa perheenjäsenten välistä vuorovaikutusta ja tunnesuhteita.
Palvelujen laadun ja vaikuttavuuden kehittäminen on päätavoitteena perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnallisessa integraatiossa sekä aikuisten terapiakoordinaation tuessa ja koulutuksissa. Lisäksi palvelujen laadun ja vaikuttavuuden kehittäminen on merkittävänä tavoitteena nuorten psykososiaalisiin menetelmiin kohdistuvassa toimenpiteessä.
Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnallisen integraation (5) tavoitteena on aiempaa laadukkaampi ja kustannusvaikuttavampi hoito erityisesti organisaatiorajat ylittävissä palvelukokonaisuuksissa. Tavoitteena on, että asiakkaat saavat saumattomasti palvelunsa tarpeen mukaisesti vaikuttavimmasta yksiköstä. Erikoissairaanhoidon osaamista ja konsultaatioita kehittämällä pyritään parantamaan myös perustason palvelujen vaikuttavuutta.
Nuorten psykososiaalisten menetelmien käyttöönoton (6) tavoitteena on vaikuttaviksi todennettujen interventioiden saatavuuden parantaminen. HYKSin nuorten psykiatrian osaamiskeskuksesta koordinoidun toimenpiteen tavoitteena on myös interventiomenetelmien laadukas jalkauttaminen, jota tuetaan työnohjauksella.
Aikuisten terapiakoordinaation tuen ja koulutusten (7) tavoitteena on ottaa käyttöön nykyistä vaikuttavampia menetelmiä. Tavoitteena on myös seurata vaikuttavuutta erityisvastuualueen laajuisella laaturekisterillä, joka mahdollistaa vaikuttavuuden seuraamisen ja vertaiskehittämisen.
Monialaisuus ja yhteentoimivuus
Monialaisuus ja yhteentoimivuus ovat koko tulevaisuuden sote-keskuksen kehittämistä ohjaavia tavoitteita. Päätavoitteena ne ovat keskitetyn asiakasohjauksen käyttöönotossa. Lisäksi monialaisuus ja yhteentoimivuus korostuvat palvelujen verkoston kehittämisessä sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnallisessa integraatiossa.
Palvelujen verkoston kehittämisen (1) tavoitteena on aiemmin palvelut tuottaneilta kunnilta siirtyneen varsin hajanaisen ja erilaisista ratkaisuista koostuvan palvelujen verkoston kokoaminen aiempaa yhtenäisemmin asukkaita palvelevaksi kokonaisuudeksi. Hankkeeseen sisältyvän jalkauttamisvaiheen tavoitteena on lisätä monialaisuutta ja yhteen toimivuutta erityisesti paikkariippumattomissa sähköisissä palveluissa.
Keskitetyn asiakasohjauksen käyttöönoton (2) tavoitteena on yhdistää nykyisin hajanaisesti asiakkaita ohjaavat ja neuvovat toiminnot. Tavoitteena on, että asiakas saa palvelutarpeestaan riippumatta ohjauksen palveluihin yhdeltä luukulta eikä asiakasta pompotella niin sanotusti ”luukulta toiselle”. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää eri ammattiryhmien ja sosiaali- ja terveyspalvelujen välistä monialaista yhteistyötä.
Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnallisen integraation (5) tavoitteena on erityisesti perustason ja erikoisalojen välisen yhteen toimivuuden kehittäminen. Tarkoituksena on, että eri erikoisalojen kevyempiä ongelmia ratkaistaan jo perusterveydenhuollon palveluissa joko omien asiantuntijoiden toimesta tai konsultaatioiden tuella.
Kustannusten nousun hillintä on asetettu päätavoitteeksi palvelujen verkoston kehittämiselle. Yhteensä kustannusten nousun hillintä jo lyhyellä aikavälillä on tunnistettu merkittäväksi tavoitteeksi kuudelle eri toimenpiteelle. Pitkällä tähtäimellä myös muiden toimenpiteiden tavoitellaan hillitsevän kustannusten nousua välillisesti ennaltaehkäisemällä raskaampien palvelujen tarvetta.
Palvelujen verkoston kehittämisen (1) tavoitteena on aiempaa tehokkaampi ja tarpeenmukaisempi palvelujen ja tilojen käyttö. Palveluita keskitetään siten, että eri palvelut sijaitsevat useita eri palveluita tarjoavissa toimipisteissä. Hankkeeseen sisältyvässä jalkauttamisvaiheessa painottuvat sähköiset palvelut, jotka korvaavat tulevaisuudessa fyysisiä palveluja, mikä mahdollistaa toimipisteiden määrän tarkoituksenmukaisen vähentämisen.
Keskitetyn asiakasohjauksen käyttöönoton (2) tavoitteena on asiakasvirtojen ohjaaminen aiempaa paremmin asiakkaiden tarpeisiin vastaaviin ja samalla kustannusvaikuttavampiin palveluihin. Keskitetty asiakasohjaus toimii myös järjestäjän työkaluna palvelurakenteen keventämiseksi.
Uuden vastaanottojen toimintamallin laajentamisen (3) tavoitteena on asiakkaiden ongelmien ratkaiseminen aiempaa tarvelähtöisemmin. Käytännössä asiakkaat saavat ratkaisun ongelmiinsa usein nykyistä edullisemmilla resursseilla ja vähemmällä ammattilaisen ajankäytöllä.
Vastaanottojen toimintamallin monikanavaiseksi kehittämisen (4) tavoitteena on, että asiakkaat saavat palvelua tarpeeseensa parhaiten soveltuvalla tavalla moderneja palvelukanavia hyödyntäen. Näiden palvelukanavien päälle on tavoitteena ottaa käyttöön myös aiempaa automatisoidumpia ratkaisuja, joiden avulla asiakkaat saavat ratkaisuja ongelmiinsa ilman ammattilaisen aktiivista osallistumista.
Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnallisen integraation (5) tavoitteena on hillitä kustannusten kasvua erityisesti vähentämällä eri organisaatioissa tehtävää hukkatyötä ja ohjaamalla asiakkaat tarvettaan vastaavaan kevyimpään saatavilla olevaan palveluun. Sujuvat organisaatiorajat ylittävät palvelukokonaisuudet sekä parempi tiedon liikkuminen vähentävät päällekkäistä työtä.
Aikuisten terapiakoordinaation tuen ja koulutusten (7) tavoitteena vähentää kustannusten kasvua parantamalla perustason hoidon vaikuttavuutta ja ohjaamalla potilaat nykyistä paremmin oikeantasoiseen hoitoon. Kustannusten kasvun hillintää tavoitellaan erityisesti erikoistason palvelujen kustannusten osalta.
Eri toimenpiteille on asetettu prosessitavoitteita, joiden toteutuminen on edellytyksenä hyötytavoitteiden toteutumiselle. Prosessitavoitteiden toteutumista voidaan seurata hankkeen aikana ja näin varmistaa edellytykset kunkin toimenpiteen hyötytavoitteiden realisoitumiselle.
Palvelujen verkoston kehittämisen (1) hyötytavoitteisiin pääsemiseksi on saatava käyttöön uusia digitaalisia asiakaspalvelukanavia sekä vähennettävä erillisten fyysisten toimipisteiden määrää tuomalla eri palveluita nykyistä monialaisempiin palvelupisteisiin.
Keskitetyn asiakasohjauksen käyttöönoton (2) hyötytavoitteisiin pääsemiseksi on perustettava oma keskitetyn asiakasohjauksen yksikkö, johon kootaan vaiheittain neuvonnan, asiakasohjauksen ja palvelutarpeen arvioinnin toiminnot. Järjestäjän näkökulmasta hyötyjen toteutuminen edellyttää myös, että asiakasohjauksen uudenlainen rooli järjestäjän työkaluna suunnitellaan ja otetaan käyttöön.
Uuden vastaanottojen toimintamallin laajentamisen (3) hyötytavoitteisiin pääsemiseksi toimintamalli on saatava onnistuneesti käyttöön mahdollisimman kattavasti eri toimipisteissä. Pelkän laajentamisen kattavuuden lisäksi on tärkeää seurata käyttöönottojen onnistumista asiakkaiden ja henkilöstön tyytyväisyyden sekä palvelujen saatavuuden näkökulmista.
Vastaanottojen toimintamallin monikanavaiseksi kehittämisen (4) hyötytavoitteisiin pääsemiseksi on otettava käyttöön uusia käyttäjälähtöisiä teknologioita, jotka aidosti palvelevat asiakkaan tarpeita paremmin kuin nykyiset puhelinkontaktit tai tekevät ammattilaisten työskentelystä nykyistä helpompaa ja tehokkaampaa.
Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnallisen integraation (5) hyötytavoitteisiin pääsemiseksi on tunnistettava tärkeimpiä toimintoja sekä asiakaspolkuja, joihin kehittämispanokset kannattaa keskittää. Lisäksi organisaatiorajat ylittävä kehittämistyö edellyttää luottamusta ja sitoutumista yhteistyöhön sekä organisaatioiden johdossa että ruohonjuuritasolla.
Nuorten psykososiaalisten menetelmien käyttöönoton (6) hyötytavoitteisiin pääsemiseksi yhteistyön HYKS nuorisopsykiatrian osaamiskeskuksen kanssa tulee toimia sujuvasti ja interventiomenetelmät on saatava onnistuneesti käyttöön ammattilaisille, jotka parhaiten tavoittavat kohderyhmän (erityisesti kouluterveydenhoitajat, -psykologit ja -kuraattorit).
Aikuisten terapiakoordinaation tuen ja koulutusten (7) hyötytavoitteisiin pääsemiseksi on saatava käyttöön systemaattinen potilaiden oikeantasoiseen hoitoon ohjaamisen malli. Lisäksi alueen osaajia tulee saada koulutettua riittävä määrä uusin hoitomenetelmiin. Ensimmäisenä prosessitavoitteena on kuitenkin toimivan yhteistyömallin sopiminen HUSin osaamiskeskuksen kanssa.
Perhekeskuspalvelujen kehittämisen (8) hyötytavoitteisiin pääsemiseksi on onnistuttava yhdenmukaistamaan palveluita alueellisesti nykyisten erillisten toimintamallien sijaan. Kriittistä on tunnistaa parhaat käytännöt ja toimintamallit, jotka otetaan alueellisesti käyttöön.
Tulevaisuuden sote-keskushankkeen tuloksena Keusoten ja tulevan itsehallintoalueen asukkaat pääsevät oikea-aikaisesti yksilöllisiä tarpeitaan vastaaviin palveluihin. Oikea-aikaisuus tarkoittaa usein nopeaa asiakkaan ongelman ratkaisua tai palvelujen piiriin pääsyä asiakkaan yhteydenotosta mitattuna. Oikea-aikaisuus voi tarkoittaa myös palvelutarpeen ennakointia niissä tapauksissa, joissa se on mahdollista. Yksilöllisiä tarpeita vastaavat palvelut voivat tarkoittaa esimerkiksi asiakkaan pienen ongelman ratkaisua sähköisten kanavien kautta, asiakkaan haastavamman ongelman ratkaisua moniammatillisen tiimin toimesta tai kokonaisen palvelukokonaisuuden räätälöintiä asiakkaan kokonaistarpeen pohjalta.
Hankkeen vaikutukset näkyvät asukkaiden parempana hyvinvointina ja asiakastyytyväisyytenä sekä palvelujen järjestäjän kustannuskasvun hidastumisena. Oikea-aikaisten ja asukkaiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaavien palvelujen vaikutuksena palveluilla tuetaan aiempaa paremmin asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä. Lisäksi asiakaslähtöisemmän sote-keskuksen asiakkaat ovat aiempaa tyytyväisempiä saamiinsa palveluihin. Lyhyellä tähtäimellä vältetään aiempaa hukkatyötä, kun asiakkaat saavat suoraan tarvitsemansa palvelut. Pidemmällä tähtäimellä kustannuskasvua saadaan hillittyä, kun palvelujen vaikuttavuus paranee ja palvelurakennetta saadaan kevennettyä.
Hankkeen päätteeksi eri toimenpiteiden todennettavissa olevia tuloksia ovat muun muassa:
Palvelujen verkoston kehittäminen (1): Sähköisen asioinnin volyymit ovat korvanneet fyysisiä käyntejä ja asiakkaat saavat monitahoisiin ongelmiinsa ratkaisun yhdestä fyysisestä toimipisteestä.
Keskitetyn asiakasohjauksen käyttöönotto (2): Asiakkaat löytävät tarpeitaan vastaavan palvelun tai palvelut yhdellä yhteydenotolla.
Uuden vastaanottojen toimintamallin laajentaminen (3): Vasteaika yhteydenotosta asiakkaan ongelman ratkaisuun on lyhentynyt merkittävästi koko Keski-Uudellamaalla. Lisäksi vastaanottotoiminta täyttää mahdollisesti tulevan hoitotakuun vaatimukset.
Vastaanottojen toimintamallin monikanavaisuuden kehittäminen (4): Asiakas- ja henkilöstötyytyväisyys ovat nousseet ja toiminnan kustannustaso on laskenut.
Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnallinen integraatio (5): Lähetteiden määrä erikoissairaanhoitoon on laskenut ja tarpeettomia erikoissairaanhoidon palveluita on saatu korvattua tarkoituksenmukaisilla perustason palveluilla. Sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon palveluita tarvitsevan asiakassegmentin asiakastyytyväisyys on parantunut.
Nuorten psykososiaalisten menetelmien käyttöönotto (6): Nuorille tuotetaan masennukseen ja ahdistukseen vaikuttavia interventioita heidän luonnollisessa ympäristössään.
Aikuisten terapiakoordinaation tuki ja koulutus (7): Alueella on käytössä systemaattinen malli, jolla potilaita ohjataan oikeantasoiseen psykososiaaliseen hoitoon. Lisäksi alueen osaajia on koulutettu riittävästi uusiin hoitomenetelmiin.
Perhekeskuspalvelujen kehittäminen (8): Asiakkaat löytävät tarpeensa mukaiset matalan kynnyksen palvelut helposti ja hoitavat merkittävän määrän asioinnistaan sähköisesti.
Arviointi
Tiivistelmä oma-arvioinnista, syksy 2022
1. Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen
Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantamisen tavoitteeseen on eniten vaikutusta hankkeen toimenpidekokonaisuuksilla 3) Monialainen sotetiimi sekä 4) Aikuisten mielenterveys-, päihde- ja sosiaalipalvelut. Monialaisen sotetiimin kehittämisellä on merkittävää vaikutusta myös Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistamisen tavoitteeseen. Aikuisten mielenterveys-, päihde- ja sosiaalipalvelujen kehittämisellä on merkittävää vaikutusta myös palvelujen monialaisuuden ja yhteentoimivuuden sekä toiminnan painotuksen siirtämisen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön tavoitteisiin.
Monialaisen sote-tiimimallin rakentamiseksi on perustettu työryhmä, johon on koottu laaja edustus eri palvelualueilta. Monialaisen sote-tiimimallin mallinnus aloitetaan ensivaiheessa mielenterveys- ja päihdeasiakkaan palvelutarpeiden ympäriltä. Työskentely toteutetaan työpajoissa, joiden työskentely on aloitettu ja jatkuu syksyn 2022 aikana. Alkusyksyn työpajoissa on luotu pohjaa monialaisen sote-tiimimallin konseptille. Asiakkaan näkökulmaa työpajoissa edustavat kokemusasiantuntijat. Henkilöstölle on myös mahdollistettu osallistuminen yhteiskehittämiseen. Laajemman työryhmän lisäksi on nimetty tiiviimpi ydintyöryhmä, joka kokoontuu työpajojen välissä päättämään linjausta vaativista asioista. Työskentely toteutetaan yhteistyössä hankkeen Integroiva sote-asiakasohjaus -toimenpidekokonaisuuden (2) kanssa ja työpajoihin sisällytetään yhteensovitettuja palveluita tarvitsevan asiakkaan tunnistaminen.
Matalan kynnyksen palvelukokonaisuutta hahmottava ja palveluiden kehittämistä yhteen kokoava työryhmä on aloittanut toimintansa alkusyksyllä 2022. Työryhmä on eri toimenpidekokonaisuuksien yhteinen, ja työryhmän puheenjohtajana toimii hankkeen Aikuisten mielenterveys-, päihde- ja sosiaalipalvelut -toimenpidekokonaisuuden (4) hankepäällikkö.
Asiakasohjauksen ja terveyspalveluiden yhteinen moniammatillinen sote-lähineuvontapiste on konseptoitu yhdessä Integroiva sote-asiakasohjaus -toimenpidekokonaisuuden (2) kanssa kevään ja syksyn 2022 aikana. Tarkempi kuvaus toiminnasta löytyy tämän arviointiraportin osiosta 4 Integroitu sote-asiakasohjaus -toimenpidekokonaisuuden kohdalta.
Monikanavaisten ratkaisujen kehittäminen sekä etäpalveluiden kehittäminen integroidaan osaksi monialaisen sote-tiimimallin työryhmän työskentelyä.
Aikuisten mielenterveys-, päihde- ja sosiaalipalvelujen kehittämisen ohjausryhmät, projektiryhmät ja eri toimeenpanojen työryhmät on nimetty osaprojekteille. Koulutukset ja työpajatyöskentelyt ovat käynnissä kaikissa osaprojekteissa. Matalan kynnyksen palvelujen ydinryhmä on aloittanut mallinnuksen siitä, miten matala määritellään jatkossa ja miten asukkaat/asiakkaat/potilaat ohjautuvat käyttämään niitä aiempaa sujuvammin ja useammin. Kehittämisessä on mukana myös asukaskehittäjiä ja koulutettuja kokemusasiantuntijoita lähes kaikissa työryhmissä ja pajoissa. Myös koulutettuja kokemusasiantuntijoita välittävä Werkon Kokewa on havainnut kysynnän nousun ja uutisoi siitä Uutiskirjeessään syyskuussa 2022.
2. Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön
Toiminnan painotuksen siirtämisen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön tavoitteeseen on eniten vaikutusta hankkeen toimenpidekokonaisuudella 5) Perhekeskuksen palvelut. Lisäksi perhekeskuspalvelujen kehittäminen vaikuttaa merkittävästi myös palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantamisen sekä palvelujen monialaisuuden ja yhteentoimivuuden tavoitteisiin.
Perhekeskuspalvelujen kehittämisen ohjausryhmät, projektiryhmät ja eri toimeenpanojen työryhmät on nimetty osaprojekteille. Koulutukset ja työpajatyöskentelyt ovat käynnissä eri osaprojekteissa. Menetelmäosaamista tukeva mentorointi on aloitettu. Perhekeskuspalvelujen kohtaamispaikkatoiminnan toimintamallin kuvaus Innokylään on aloitettu yhteistyössä THL:n kanssa.
3. Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen
Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantamisen tavoitteeseen on eniten vaikutusta hankkeen toimenpiteellä 6) Vaikuttavuusperusteinen johtaminen.
Vähimmäistietosisältöjen tietopohjan luonnin edistäminen, mm. integraatioilla eri tietolähteisiin on käynnissä. Palvelukäyttöä kuvaava Pärjääjä-malli ikääntyneillä on luotu kokeiluympäristöön. Vaikuttavuusperusteisen ohjausmallin rakentamista on edistetty tuotantotapa-analyyseilla (ns. MakeOrBuy -analyysit) terveydenhuoltopalveluissa. Tuotantotapa-analyysit on liitetty osaksi johdon vuosikelloa (palvelujen hankinnat).
4. Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen
Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistamisen tavoitteeseen on eniten vaikutusta hankkeen toimenpidekokonaisuudella 2) Integroitu sote-asiakasohjaus.
Ikäihmisten asiakasohjauksessa omahoidon sekä hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisen palveluihin ohjauksen toteutuneita toimenpiteitä ovat:
- Otettu käyttöön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen teemakuukaudet 06/2022
- Sähköinen alusta, joka tuottaa tietoa eri järjestötoimijoiden palveluista, on käytössä
- Lisätään ja päivitetään asiakasohjaajan työpöydän tietoja eri toimijoiden palveluista
SOTE-lähineuvonnassa perustettiin keväällä 2022 työryhmä lähineuvonnan eteenpäinviemiseksi. Matalan palvelun osalta päädyttiin korostamaan sote-integraatiota jo varhaisessa vaiheessa asiakkaan palvelupolkua. Työryhmä koostui pääasiallisesti terveyspalvelujen vastaanottotoiminnan sekä keskitetyn asiakasohjausyksikön henkilöstöstä. Kevään 2022 aikana työryhmä loi luonnoksen matalan palvelun sote-lähineuvonnan mallista.
Asiakasohjauksen käyttöönotossa järjestäjän työkaluna on määritelty asiakasohjauksen järjestäjän tietotarpeet luonnosvaiheeseen. Seuraavaksi laaditaan aikataulu tiedon rakentumisen osalta osaksi järjestäjän työkalua. Yhteinen sosiaalisen raportoinnin väline on käyttöönotettu toukokuussa 2022.
5. Kustannusten nousun hillitseminen
Tavoitteeseen on eniten vaikutusta hankkeen toimenpidekokonaisuudella 1) Palveluketjujen ja ESH-yhdyspintojen kehittäminen. Lisäksi toimenpidekokonaisuuden osaprojekteilla on merkittävää vaikutusta myös Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantamisen sekä Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistamisen tavoitteisiin.
Palveluketjujen mallintamisessa keskeiset palveluketjut on määritetty. Mielenterveys- ja päihdeasiakkaan palveluketjun segmentoidut asiakasprosessit on mallinnettu sekä luotu näihin liittyvät asiakasprofiilikortit.
ESH-yhdyspintojen kehittämisessä etävastaanottoja on lisätty peruspalveluissa kiireellisessä hoidossa, yhteispäivystyksen käyttö on vähentynyt, mutta muutosvaikutukset ovat palautuneet lähelle lähtötilannetta. Mielenterveyspalvelujen lähetemäärä on vähentynyt.
Sotekeskuksen toiminnallisen suunnittelun ja tilaohjelman osaprojektilla on koko hankekokonaisuutta kokoava rooli, muissa toimenpidekokonaisuuksissa syntyviä toimintamalleja hyödynnetään toiminnallisessa suunnittelussa. Osaprojektin projektipäällikkö on aloittanut ja osaprojektin kehittämistyön suunnittelu on alkanut syyskuussa 2022.
Tiivistelmä oma-arvioinnista, syksy 2021
1. Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen
Tavoitteeseen on eniten vaikutusta hankkeen toimenpiteillä 3) Uuden vastaanottojen toimintamallin laajentaminen, 4) Toimintamallin kehittäminen monikanavaiseksi ja 6) Nuorten psykososiaalisten menetelmien käyttöönotto.
Tehdyt kehittämistoimenpiteet ja prosessitavoitteiden seurannan ja arvioinnin tulokset:
Moniammatillisen tiimityön huoneet ovat käytössä kaikilla terveysasemalla ja moniammatillinen tiimityö toteutuu terveysasemilla, päivittäisjohtaminen ja johtamisen järjestelmä toteutuu. Asiakassegmentaatio on toteutunut ja hoitovastaavuuksien määrä on kasvanut. 40% hyvinkääläisistä, 38% järvenpääläisistä, 41% mäntsäläläisistä, 32% nurmijärveläisistä, 40% pornaislaisista ja 64% tuusulalaisista ovat saaneet vastaanottopalveluista oman hoitovastaavan.
Sähköisen asioinnin alustan kartoitukset ja käyttöönotto ovat käynnissä, mm. Klinik-verkkopalvelu on jo otettu käyttöön kuntoutuspalveluissa. Alueellisen hoitotarvikejakelun digitalisointi, joka on asiakkaiden käytössä 24/7, on otettu käyttöön. Etävastaanottoja on pilotoitu muistisairaiden kohderyhmässä.
CoolKids -menetelmään on koulutettu 3 Hyvinkään kaupungin oppilas- ja opiskeluhuollon työntekijää ja 3 nuorisoaseman työntekijää, jotka kaikki työskentelevät yhä alueella. IPC-menetelmään on koulutettu 9 terveydenhoitajaa ja 11 oppilas- ja opiskeluhuollon työntekijää, joista alueella työskentelee edelleen 16 menetelmäkoulutuksen saanutta työntekijää. Menetelmäohjaus on toteutunut molempien menetelmien osalta ja toimeenpanoa tukeva ohjausryhmä on kokoontunut. Terveydenhoitajien kalenterista on varattu viikkoaika interventioiden toteuttamiseksi. Tavoitteet menetelmien toteuttamiseksi on asetettu.
Tulostavoitteiden seurannan ja arvioinnin tulokset:
Seuranta tapahtuu säännöllisesti kokoontuvissa projektinhallintaryhmässä ja ohjausryhmässä.
- Toimintamallin muutoksen loppuunsaattamiseksi vuoden 2021 aikana ja siirtymiseksi vakiinnut-tamisvaiheeseen on projektoitu ja tätä varten on perustettu erillinen ohjausryhmä.
- Johdontaulu Keusoten tasolla on valmistunut 9/21.
- Kantatiimien asiakkaiden THS ja valmennus ei ole edennyt odotetusti.
Vastaanottomalli on edennyt kaikille terveysasemille, mutta toiminta ei ole vakiintunutta ja muutosvaihe on pidentynyt liian pitkäksi. Tämän vuoksi on tehty yllä mainittuja toimenpiteitä. Lisäksi tämän edistämiseksi on määritelty seniorteamleadereiden toimenkuvat ja tehtävät tukemaan muutoksen valmistumista ja henkilökunnan osallisuutta ja varmistamaan yhdenmukainen asiakaskeskeinen toiminta kaikissa yksiköissä sekä edistämään yhteisöohjautuvan tiimimallin toimivuutta.
Etävastaanottojen määrä on lisääntynyt, tarkempi kuntayhtymätasoinen raportointi on rakentumassa.
Aloitettuja IPC-interventioita on 26 ja loppuunsaatettuja 19. Vain 4 interventiota on keskeytynyt. Jonotusaika suosituksesta ensimmäiselle interventiokäynnille on ka. 16 vrk vaihteluvälin ollessa 4-48 vrk.
Aloitettuja CoolKids -interventioita on 12, joista nuorisoasemalla 4 ja oppilas- ja opiskeluhuollossa 8. Loppuunsaatettuja on 7 ja 5 on keskeyttänyt. Jonotusaika 30.9. suosituksesta intervention ensimmäiselle käynnille näiden osalta oli keskimäärin 16 vrk, vaihteluväli 5-29vrk.
Haasteena on ollut terveydenhoitajien siirtyminen koronatöihin, mutta siitä huolimatta toteutettujen interventioiden määrä jakaantuu lähes tasan terveydenhoitajien ja kuntien työntekijöiden välillä. Coolkids-menetelmän jalkauttamisen osalta haasteena näyttäytyy suuri keskeytyneiden osuus (= n. 42%) aloitettujen interventioiden määrästä. Molempien menetelmien kohdalla menetelmien yhdenvertaisen saatavuuden tavoitetta haastaa jonotusajoissa ilmenevä suuri vaihtelevuus. Jatkossa on tärkeää kehittää toimia, joilla jonotusaikoja voidaan tasata molempien menetelmien osalta ja ahdistuneiden nuorten osalta selvittää keskeytymisen syitä ja löytää toimia keskeytymisten ehkäisyyn.
2. Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön
Tavoitteeseen on eniten vaikutusta hankkeen toimenpiteellä 8) Perhekeskuspalvelujen kehittämi-nen. Lisäksi perhekeskuspalveluissa kehitetään palveluiden saavutettavuutta, oikea-aikaisuutta ja jatkuvuutta.
Tehdyt kehittämistoimenpiteet ja prosessitavoitteiden seurannan ja arvioinnin tulokset:
Prosessitoteuma:
Perheneuvolaan on perustettu kehittäjäryhmä sekä sille ohjausryhmä. Kehittäjäryhmän työ on käynnistynyt ja ohjausryhmän kokoukset aikataulutettu. Kehittäjäryhmälle on laadittu ohjeistus työskentelylle koskien ensikäynnin ja lyhytterapeuttisen työotteen mallinnusta, kriteeriteiden laatimista, tapaamisten kestojen ja käyntikertamäärien määrittelyitä.
Nuorisoasemalla lyhytterapeuttisen työotteen mukainen suunnitelmallinen työskentely käynnistyy v. 2022 lomittain koulutuksen kanssa. Nuorisoasema ja loput perheneuvolan työntekijöistä (n. 2/3) koulutetaan vuonna 2022 lyhytterapeuttiseen työotteeseen. Kouluttautuminen pitää sisällään osan menetelmäohjauksesta.
Asiakassegmentoinnin toimintamallia on aloitettu perhekeskuspalveluissa työstää yhdessä tiedolla johtamisen yksikön kanssa valmistelemalla tietojen louhinnan pohjia. Työpohjat ja tiekartta aikatauluineen yksikkökohtaisiin työskentelyihin on laadittu, nuorisoasema on aloittanut segmenttien ominaispiirteiden määrittelyn ja perheneuvolan kehittäjäryhmä on aloittanut muokkaamaan aiemmin käytössä ollutta segmentointipohjaa pärjääjämallia vastaavaksi.
Kouluterveydenhuollon segmentointi on edennyt siten, että kehittäjäryhmä perustettiin kouluterveydenhoitajista, heidän esimiehistään ja lääkäreistä. Työryhmä määritteli kriteerit pärjääjämallin mukaisesti. Määrittelyn kautta tunnistetaan terveystarkastuksista eri segmenttien asiakkaat ja suunnitellaan palvelut ja kohdentaa resurssia sen mukaisesti. Segmentointi- pilotti käynnistyi syksyllä 2020. Koulutus, jossa kerrottiin pilotoinnin tuloksista, pidettiin keväällä 2021. Toiminnan oli tarkoitus käynnistyä koko Keusoten alueella elokuussa koulujen alettua. Toimintamallin käyttöönotto on viivästynyt johtuen potilastietojärjestelmiin liittyvistä ajanvarauksellisista haasteista sekä meneillään olevasta resurssisuunnitteluun liittyvästä muutosprosessista.
Lomake kyselyä varten perheneuvolassa psykologin tutkimuksessa olevien lasten huoltajille ja työntekijöille otantaa varten laadittu. Otanta käynnistetään 11/2021 ja se jatkuu 1/ 2022. Kyselyn luonnos neuvola- ja perheneuvola- sekä koulupsykologeille on laadinnassa (tavoite: 12/2021). Mielenterveystyön hoitopolun katvealueista ei ole vielä tehty kyselyä (tavoite: 2/2022). Psykologin tutkimusten palvelupolkua ei ole rakennettu (tavoite: 3/2022).
Mielenterveystyön hoitopolun katvealueita ei ole vielä kyselyllä kartoitettu. Tarvittavia työohjeita lasten mielenterveystyön hoitopalveluketjujen tarkentamiseksi ei ole vielä laadittu (tavoite: 3/2022), joten ne eivät ole vielä käytössä (tavoite: 8/2022).
ACE –pilotin sisällöllinen konsepti luotiin lukuun ottamatta omahoidon osuutta. Saija Westerlund-Cook:n tekeillä olevaan väitöskirjatyöhön saatiin tutkimuslupa Keusotessa. Turun yliopistosta saatiin tutkimuslupien myötä käyttöön suomennettu ACE-seulontalomake. Ace-pilotin (oman lapsuutensa haitalliset kokemukset) toimintamalli käynnistyi Mäntsälässä 6/2022.
Laajentamispäätös Pornaisiin ja Tuusulaan on tehty 1.1.2022 alkaen, mutta suunnitelmaa Keusote-tasoiseksi ei ole vielä tehty. Pilotista on tehty ensimmäisiä arvioita ja konseptiin ei ole tarvinnut tehdä muutoksia, tiedottamista on parannettu.
Omahoitosuunnitelma-lomakkeen laatiminen on aloitettu (tavoite: 31.12.2021).
Koordinaatiorakenteen luonnos on tehty kohtaamispaikkatoiminnalle ja alueellinen rakenne on otettu käyttöön. Työ juurruttamiseksi ja kohtaamispaikkatoiminnan suunnitelma osana perhekeskuksen toimintasuunnitelmaa ovat vasta alkamassa. Kunta-Keusote -koordinaatioparit on nimetty. Kohtaamispaikkojen laadunarvioinnin kartoitus on tehty.
Kuntakohtaisista yhteistyökohtaamispaikoista ja niihin Keusoten perhekeskuspalveluista jalkautuvan palvelun tuottamisesta lähipalveluperiaatteella on sovittu, mutta itse koko palvelukattaus on sopimatta.
Tulostavoitteiden seurannan ja arvioinnin tulokset:
Tulosmittarit: perheneuvolassa ja nuorisoasemalla asiakas pääsee yhteydenotosta kiireettömälle ensikäynnille 15 arkipäivässä, yli 15 päivää odottaneet % + lukumäärä. Laajoista kouluterveydenhuollon terveystarkastuksista löydetyistä paljon palveluita tarvitsevista 100% (+ lukumäärä, nyt vielä 0) saavat heidän tarvitsemansa palvelun.
Tulostoteuma:
- Perheneuvolan uusista asiakkaista ajalla 1.-9.2021 41% (= 659/ 268 kpl) pääsi yhteydenotosta kii-reettömälle ensikäynnille 15:ssä arkipäivässä. Yli 15 arkipäivää joutui odottamaan 59% (= 659/391 kpl) asiakkaista. Parannusta on tapahtunut huhtikuusta 2021, jolloin 33% (= 330/110 kpl) uusista asiakkaista pääsi ensikäynnille 15 arkipäivän sisällä, kun 67% (= 330/222) joutui odottamaan yli 15 arkipäivää.
- Nuorisoaseman uusista asiakkaista ajalla 1.-9.2021 pääsi yhteydenotosta kiireettömälle ensi-käynnille 15:ssa arkipäivässä 46% (=836/ 384 kpl) uusista asiakkaista, yli 15 arkipäivää joutui odot-tamaan 54% (=836/452 kpl) asiakkaista. Nuorisoaseman koulutus käynnistyy tammikuussa 2022, joten saavutettuja tuloksia saadaan myöhemmin.
- Laajat terveystarkastukset: Toimintamallin mukaisesti, paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden tarpeeseen perustuvan lääketieteellisen tuen järjestämiseksi, ei ole vielä käynnistynyt. Tuloksia on näytettävissä seuraavassa raportoinnissa. Toiminta on käynnistymässä marraskuun 2021 aika-na.
- Tulosmittarit: Perheneuvolan psykologin tutkittavana olevista lapsista ei löydy yhtäkään sellaista lasta (0%), jonka oppimisvaikeus löytyy vasta perheneuvolassa. Jokaiseen mielenterveystyön hoitopolussa löydettyyn katvealueeseen on laadittu tarkentava ohje.
Tulostoteuma:
- Perheneuvolan psykologin tutkittavana olevista lapsista ei ole vielä saatavissa olevaa tietoa. Tu-los raportoitavissa (tavoite: 9/2022).
- Mielenterveystyön hoitopolussa ei ole vielä etsitty katvealueita, joten niihin ei ole vielä laadittu tarkentavia ohjeita. (tavoite: 6/2022)
Tulosmittarit: Perhetyöntekijän käynnillä tehtyjen ACE-interventioiden (seulonta ja keskustelu oman lapsuuden aikaisista haitallista kokemuksista) lukumäärä on tasoltaan ensisynnyttäjille 100% (=18kpl 1.6.-31.12.2021) ja heidän puolisoilleen (lukumäärä ei saatavilla) vähintään vuonna 2021 Mäntsälän pilotista. (v. 2022 määrä on toinen, kun pilotti laajenee). ACE-seulassa 1 riski tai enemmän seulontatuloksen saaneista ensisynnyttäjistä ja heidän puolisoistaan on ohjattu perhetyöntekijän ohjauskäynneille (2 käyntiä) (20-30 %) seulan tehneistä ja ohjauskäyntien perusteella jatkotyöskentelyyn ohjattujen määrä (5 %) seulan tehneistä).
Tulostoteuma:
- Ace-seula on ollut käytössä 9:llä ensisynnyttäjällä, mikä on 50% ensisynnyttäjistä.
- Ace-seulaa on käytetty 6:lla ensisynnyttäjien puolisoilla (lukumäärä ei saatavilla).
- +1 seulassa saaneiden ohjaus ja neuvontakäynnit perheohjaajalla 1 (11%).
- Jatko-ohjaukset 1 (11%).
Tulosmittarit: Sotepalvelujen lakisääteistä ohjausta ja neuvontaa saaneiden avunsaannin kokemukset kohtaamispaikoissa (tavoite: 3/2022). Keusoten tarjoama lakisääteisen ohjaus- ja neuvontakertojen määrä ja kävijämäärä (tavoite: 11/2021).
Tulostoteuma:
- Sotepalvelujen lakisääteistä ohjausta ja neuvontaa saaneiden avunsaannin kokemustietoa ei ole vielä saatavilla (tavoite: 3/2022).
- Keusoten tarjoamaa lakisääteisen ohjaus- ja neuvontakertojen määrää ja kävijämäärää ei ole vielä tiedossa (tavoite: 11/2021).
3. Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen
Tavoitteeseen on eniten vaikutusta hankkeen toimenpiteellä 5) Toiminnallinen integraatio erikoissairaanhoidon kanssa.
Tehdyt kehittämistoimenpiteet ja prosessitavoitteiden seurannan ja arvioinnin tulokset:
Eri organisaatioiden palvelujen suunnittelu yhdeksi kokonaisuudeksi on käynnissä liittyen mm. HUS yhteispäivystykseen ja peruspalvelujen vastaanottoihin. Suunnitelmissa on koko Keusoten tasoinen peruspalvelujen läsnävastaanottopiste JUSTiin Järvenpäähän, jonka aukiolo olisi arkisin klo 16-20 ja viikonloppuisin sekä arkipyhäisin klo 8-10. Lisäksi etävastaanottojen osuutta lisätään vaiheittain. Molemmat toimenpiteet palvelevat yhteispäivystyksen käytön vähentämistä.
Diabeteksen alueellista hoitomallia kehitetään tavoitteena vähentää erikoissairaanhoidon poliklinikkatoiminnan epätarkoituksenmukaista käyttöä.
Toiminnallisten ja tulehduksellisten suolistosairauksien palveluketjut on kuvattu ja niiden käyttöönotosta on järjestetty koulutukset.
Integraatioalustojen Proof of Concept -selvitykset ovat käynnissä kahden toimittajan kanssa.
Tulostavoitteiden seurannan ja arvioinnin tulokset:
Volyymimuutosta yhteispäivystyksen käytössä on aikaansaatu. Kuntalaskutuksen vähenemä on 0,360 M€ (N= n. 7 000 käyntiä) päivystyskäyntien osalta, sisältäen koronapandemian vaikutukset. Kun etävastaanottojen kustannukset 0,320 M€ huomioidaan, todellinen säästöpotentiaali on 0,7 M€.
Yhteispäivystyksen käynnit ovat vähentyneet n. 200 käyntiä edellisestä vuodesta => laskennallinen säästö 44 000 €. Etälääkäripalveluja on ostettu 1 395 ensikontaktia + 650 seurantakontaktia => kustannukset 68 800 €.
Laskutukseen menneet siirtoviiveet ovat vähentyneet n. 30 000 eurosta vuonna 2020 toistaiseksi 0 euroon alkuvuoden 2021 aikana.
4. Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen
Tavoitteeseen on eniten vaikutusta hankkeen toimenpiteellä 2) Keskitetyn asiakasohjauksen käyttöönotto.
Tehdyt kehittämistoimenpiteet ja prosessitavoitteiden seurannan ja arvioinnin tulokset:
Monialainen malli luotu ja nykytila kartoitettu
Palveluiden monialaisuuden ja yhteen toimivuuden varmistamiseksi kehittämistyö on jaettu kahteen osaan. Ensimmäisessä vaiheessa keväällä 2021 luotiin kolmessa eri työpajassa monialaisen työskentelyn toimintamalli. Monialaisen työskentelyn nykytilakartoitukseen luotu työpajoja varten excel-pohjainen työkirja.
Mallin jalkauttaminen palvelukokonaisuuksiin
Toisessa vaiheessa syksyllä 2021 järjestettiin kuuden työpajan kokonaisuus, joissa kehitettiin monialaista työskentelyä eri palveluissa laaditun toimintamallin avulla. Työpaja kokonaisuuteen osallistui yhteensä 4 palvelukokonaisuutta.
Asukaskehittäjät osana kehittämistyötä
Keväällä 2021 käynnistettiin asukaskehittäjille uudenlainen tapa osallistua palveluiden kehittämiseen. Toimintatavan avulla asukaskehittäjät pääsevät arvioimaan palveluketjun toimivuutta monialaisen työn näkökulmasta ja antamaan siihen omat kehittämisehdotuksensa. Kehittämisehdotuksia käytetään palvelun parantamiseksi. Asukaskehittäjien tuomien ajatusten pohjalta tehdyt muutokset palveluihin esitellään asukaskehittäjille kokonaisuuden valmistuttua.
Konsultaatioväylän rakentaminen arviointityöhön
Keväällä 2021 avattiin viranomaisnumero asiakasohjausyksikön ja terveyspalveluiden väliseen konsultaatioon.
Tulostavoitteiden seurannan ja arvioinnin tulokset:
Monialaisen työskentelyn toimintamalli on luotu ja nykytilan kartoitusta tehty. Mallia jalkautettu 4/6 palvelukokonaisuuteen. Asukaskehittäjät ovat olleet osana kehittämistyötä ja siihen luotu uusi työtapa. Asukaskehittäjiltä nostettuja kehittämisehdotuksia on otettu käyttöön. Konsultaatioväylä asiakasohjausyksikön ja terveyspalveluiden välille rakennettu.
Kuljetuspalveluiden osalta liikkumista tukevien palveluiden kokonaisuutta on kehitetty siten, että sosiaalihuoltolain ja vammaispalvelulain mukaisia kuljetutuspalveluja voidaan saada samasta yksiköstä. Samalla voidaan myös arvioida muiden erilaisten reitti- ja ryhmämatkojen soveltuvuutta asiakkaan matkojen järjestämiseen. Sosiaalihuoltolain ja vammaispalvelulain mukaisesti myönnettävien kuljetuspalveluiden kokonaisuuksia on myös rakennettu lähemmäksi toisiaan. Lisäksi palveluprosessia on yhtenäistetty ja ammattilaisten tekemää yhteistyötä on tiivistetty. Tukena työskentelyssä on käytetty Lean-menetelmiä. Lisäksi muun kuljetuspalvelun (esimerkiksi lastensuojelun koulukuljetuksia ja kiireetöntä sairaankuljetusta) koordinointia on tiivistetty samaan kokonaisuuteen.
Asiakasohjauksen neuvonta- ja ohjauspalveluun puhelimitse saapuvien yhteydenottojen tiedolla johtamista on kehitetty. Kuntayhtymän intra-sivuille luodaan reaaliaikainen näkymä puhelimitse saapuvista yhteydenotoista. Julkaisu tapahtuu syksyn 2021 aikana.
Tiedolla johtamisen tueksi on asiakasohjausyksikölle määritelty tavoitteet ja niihin mittarit. Mittarit painottuvat lakisääteisten määräaikojen toteutumiseen, palvelulupausten määräaikojen toteutumiseen, asiakaskokemukseen sekä palveluihin ohjautumiseen (painopisteenä varhainen tuki). Henkilöstö sekä talous on huomioitu tavoitteissa ja mittareissa. Päivittäisjohtamisentaulu on luotu ja käyttöönotettu.
Vuoden 2021 kevään aikana on tuotu ikäihmisten palveluiden osalta asiakasvirta tietoja yhteen näkymään. Asiakasvirtojen ohjausta on kehitetty niin, että tiedot ovat näkyvissä kaikille reaaliaikaisesti. Lisäksi on sovittu viikoittainen tapaaminen, jossa tietojen perusteella ohjataan asiakasvirtoja aktiivisesti ja ennakoivasti.
Kesällä 2021 on kartoitettu alueella toimivia lähineuvontoja. Syksyn 2021 aikana aloitettu lähineuvonnan määrittelyä ja lähineuvonnan mallintaminen yhteistyössä palveluverkkotyöskentelyn kanssa. Tämä työskentely jatkuu seuraavalle raportointikaudelle.
Kotiutumisen tuen hanke on toteutettu ja päätetty. Keskeiset työstökohteet: asiakkaan palvelut ovat oikea-aikaisia, johtaminen ja päätöksenteko, yhdenvertaiset palvelut ja palvelujen nivelvaiheet ovat sujuvia. Asiakasohjauksen näkökulmasta hankkeen keskeisimmät tuotokset ovat mm. prosessikuvaus ja asiakasohjaukselliset tsekki-listat, yhdyspintatyön ja yhteistyöväylien kehittäminen sekä asiakkaan informointiin liittyvä kehitystyö. Vaikutusten raportointi asiakasohjauksen näkökulmasta vielä kesken, riippuu hankkeen tuotosten siirtymisestä käytäntöön.
5. Kustannusten nousun hillitseminen
Tavoitteeseen on eniten vaikutusta hankkeen toimenpiteellä 1) Palvelujen verkoston kehittäminen.
Tehdyt kehittämistoimenpiteet ja prosessitavoitteiden seurannan ja arvioinnin tulokset:
Jo vuoden 2020 aikana on tilojen käyttöä tehostettu erityisesti konsernipalveluiden osalta (poikkeusolojen vaikutus etätyöskentelyn lisääntymiseen) ja näin on pystytty keskittämään eri toimintoja tehokkaammin ja pystytty irtisanomaan satelliittikohteita.
Koko kuntayhtymätason Palvelujen verkostosuunnitelman 2022-2024 valmistelu on aloitettu palvelualueiden kanssa 12/2020. Suunnitelma liittyy vuonna 2020 hyväksyttyyn palveluverkkosuunnitelmaan.
Palvelujen verkostosuunnitelma 2022-2024 –valmistelu on edennyt siihen pisteeseen, että on määritelty Keusote-tasoiset palvelujen verkoston muutosesityskärjet, joita ovat:
- Terveyskeskussairaalatoiminta: Alueelle luodaan alueellinen toimintakokonaisuus, missä sai-raansijojen määrä n. 240
- Virka-ajan ulkopuolinen lääkäri-hoitajapalvelu: Alueelle luodaan yhtenäinen toimintamalli
- Perhekeskusverkosto: Alueella on kaksi täyden palvelun perhekeskusta, joita täydentävät suppe-amman palvelun toimipisteet ja verkostomaiset palvelut
- Ikäihmisten tarpeisiin perustuvien yhteisöllisten ja monimuotoisten palveluiden sekä asumisen verkoston kehittäminen
Palvelujen verkostomuutosesitys on yhtymähallituksen ja -valtuuston päätettävänä marraskuussa 2021.
Tulostavoitteiden seurannan ja arvioinnin tulokset:
Palvelujen verkostoon liittyviä muutoksia on aloitettu toteuttamaan palvelualueilla niiden omien aikataulujen mukaisesti, mutta niiden vaikutus tilatarpeisiin on ollut toistaiseksi vähäinen.
Palvelujen verkosto- ja tilatarvesuunnitelman työstämisen tässä vaiheessa on nähtävillä, että palvelujen verkoston suunnitelmilla on vaikutusta myös tilatarpeisiin niitä vähentävästi. Tilanäkökulmasta muutoskärkien vaikutus vuokrakuluihin on vuonna 2022 n. 0,5 milj.€ ja vuonna 2023 n. 1,0 milj.€.
Tiivistelmä oma-arvioinnista, kevät 2021
1. Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen
Tavoitteeseen on eniten vaikutusta hankkeen toimenpiteillä 3) Uuden vastaanottojen toimintamallin laajentaminen, 4) Toimintamallin kehittäminen monikanavaiseksi ja 6) Nuorten psykososiaalisten menetelmien käyttöönotto.
Vastaanottojen moniammatillisen tiimityön huoneet ovat valmiina 8/10 terveysasemalla ja moniammatillinen tiimityö toteutuu kaikilla terveysasemilla, päivittäisjohtaminen ja johtamisen järjestelmä toteutuu. Asiakassegmentaatio toteutuu, hoitovastaavuuksien määrä kasvaa.
Toimintamallin kehittämisessä monikanavaiseksi sähköisen asioinnin alustan kartoitukset ja käyttöönotto ovat käynnissä, mm. Klinik-verkkopalvelu on jo otettu käyttöön kuntoutuspalveluissa. Alueellisen hoitotarvikejakelun digitalisointi, joka on asiakkaiden käytössä 24/7, on otettu käyttöön. Etävastaanottoja on pilotoitu muistisairaiden kohderyhmässä.
CoolKids -menetelmään on koulutettu 3 Hyvinkään kaupungin oppilas- ja opiskeluhuollon työntekijää ja 3 nuorisoaseman työntekijää. IPC-menetelmään on koulutettu 9 terveydenhoitajaa ja 11 oppilas- ja opiskeluhuollon työntekijää. Menetelmäohjaus on aloitettu molempien menetelmien osalta ja toimeenpanoa tukeva ohjausryhmä on perustettu. Terveydenhoitajien kalenterista on varattu viikkoaika interventioiden toteuttamiseksi. Tavoitteet menetelmien toteuttamiseksi on asetettu.
2. Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön
Tavoitteeseen on eniten vaikutusta hankkeen toimenpiteellä 8) Perhekeskuspalvelujen kehittäminen. Lisäksi perhekeskuspalveluissa kehitetään palveluiden saavutettavuutta, oikea-aikaisuutta ja jatkuvuutta.
Kouluterveydenhuollossa on perustettu asiakassegmentoinnin kehittämiseen työryhmä, joka on määrittänyt kunkin segmentin ominaispiirteet sekä kriteerit asiakkaan sijoittamiselle niihin ja arvioinut tarvittavan lääkäriajan kestoa. Terveydenhoitajien työn erilaisia tarpeita ja lisäkäyntejä eri segmenteille on jäsennetty. Palautteen keräämistä toimintamallista on suunniteltu.
Lapsuusiän haitallisten kokemusten seulomiseksi ja avun tarjoamiseksi on koottu työryhmä ja suunniteltu toimintamalli. Perhetyöntekijän työn sisältöjä on suunniteltu ja sekä kriteerit, joilla ohjataan jatkotyöskentelyyn, on määritelty. Terveydenhoitajille ja asiakkaille on laadittu esite ja ohjaamisen toimintatapa sekä lähete suunniteltu.
Lyhytterapeuttisen työotteen koulutus on hankittu ja ensimmäinen joukko työntekijöitä on koulutettu. Käyttöönoton tukemiseksi on käynnistetty menetelmäohjaus ja esimiehille järjestetty oma ohjauskerta.
Kohtaamispaikkatyön kehittämiseen on palkattu erityisasiantuntija ja ensimmäiset kartoitukset kuntien kohtaamispaikoista on tehty.
3. Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen
Tavoitteeseen on eniten vaikutusta hankkeen toimenpiteellä 5) Toiminnallinen integraatio erikoissairaanhoidon kanssa.
Eri organisaatioiden palvelujen suunnittelu yhdeksi kokonaisuudeksi on käynnissä liittyen mm. HUS yhteispäivystykseen ja peruspalvelujen vastaanottoihin. Suunnitelmissa on koko Keusoten tasoinen peruspalvelujen läsnävastaanottopiste JUSTiin Järvenpäähän, jonka aukiolo olisi arkisin klo 16-20 ja viikonloppuisin sekä arkipyhäisin klo 8-10. Lisäksi etävastaanottojen osuutta lisätään vaiheittain. Molemmat toimenpiteet palvelevat yhteispäivystyksen käytön vähentämistä. Diabeteksen alueellista hoitomallia kehitetään tavoitteena vähentää erikoissairaanhoidon poliklinikkatoiminnan epätarkoituksenmukaista käyttöä. Integraatioalustojen Proof of Concept -selvitykset ovat käynnissä kahden toimittajan kanssa.
4. Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen
Tavoitteeseen on eniten vaikutusta hankkeen toimenpiteellä 2) Keskitetyn asiakasohjauksen käyttöönotto.
Keskitetty asiakasohjausyksikkö on perustettu 1.1.2021. Käyttöön on otettu sähköinen lomake sosiaalihuoltolain ja vanhuspalvelulain mukaisten ilmoitusten ja yhteydenottojen vastaanottamiseen. Käyttöön on otettu sosiaalisen raportoinnin väline palvelutarpeen ja hoidontarpeen arviointityöhön asiakasohjauksessa, tämä tukee tiedolla johtamista. Yksikön perustamisen yhteydessä kehitettiin myös asiakkaan palveluketjuja, ja niiden jatkokehittäminen tapahtuu vielä suunnitelmallisemmin vuosien 2021 ja 2022 aikana.
5. Kustannusten nousun hillitseminen
Tavoitteeseen on eniten vaikutusta hankkeen toimenpiteellä 1) Palvelujen verkoston kehittäminen.
Koko kuntayhtymätason Palvelujen verkosto- ja tilatarvesuunnitelman 2022-2024 valmistelu on aloitettu palvelualueiden kanssa 12/2020. Suunnitelma liittyy vuonna 2020 hyväksyttyyn palveluverkkosuunnitelmaan.
Valmistelussa on tähän mennessä kartoitettu nykyiset tilat ja tilatarpeet sekä suunniteltu palvelujen verkoston muutoksista johtuvia tilatarvemuutoksia vuoteen 2024 saakka. Jo vuoden 2020 aikana on tilojen käyttöä tehostettu erityisesti konsernipalveluiden osalta (poikkeusolojen vaikutus etätyöskentelyn lisääntymiseen) ja näin on pystytty keskittämään eri toimintoja tehokkaammin ja pystytty irtisanomaan satelliittikohteita.
1. Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen
Monialaisen sotetiimimallin kehittämisen vaikutuksista ja vaikuttavuudesta pystytään raportoimaan vasta toimenpiteiden toteuttamisen edettyä pidemmälle.
Aikuisten mielenterveys-, päihde- ja sosiaalipalvelujen kehittämisessä elokuun 2022 tilaston mukaan mielenterveys- ja päihdepalveluiden keskimääräinen jonotustilanne on parantunut seuraavasti: Hyvinkää 18 vrk (lähtötilanne 22), Järvenpää 7 vrk (lähtötilanne 42), Nurmijärvi 14 vrk (lähtötilanne 75) ja Mäntsälä/Pornainen 4 vrk (lähtötilanne 75). Menetelmäosaamisen ja sähköisten asiointikanavien myötä asiakkaille on voitu tarjota mielenterveys- ja päihdepalveluja aikaisempaa nopeammin.
Tuusulassa (Hyrylä, Jokela, Kellokoski) jonotusajat ovat nousseet keskimäärin 60 vrk:een, kun ne olivat lähtötilanteessa 12 vrk tammikuussa 2021. Tuusulan jonotilannetta on selittänyt Terapiat etulinjaan –hankkeen koulutukset, jolloin henkilöstöä on ollut poissa asiakastyöstä, potilastietojärjestelmän vaihto sekä kaksi pitkähköä sairauslomaa.
Henkilöstöä on koulutettu seuraavasti koko Mielenterveys- ja päihdepalvelujen palvelualueelle: HOT hyväksymis- ja omistautumisterapeuttinen -menetelmäkoulutus ja Terapiat etulinjaan Ohjattu omahoito -menetelmäkoulutus sekä Etulinjan lyhytterapeutti -koulutus. Tällä hetkellä menossa ovat MAPA-turvallisuuskoulutukset (Management of Actual or Potential Aggression) koko palvelualueelle.
Terapiakoordinaattoreilla on toimiva yhteistyöverkosto HUS:n Terapiat etulinjaan -hankekokonaisuudessa. Yhteistyö on toimivaa ja rakennetta kehitetään tarpeen mukaan.
2. Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön
Perhekeskuspalvelujen kehittämisessä asukkaat ovat löytäneet pikkulapsiperheiden kohtaamispaikkoihin ja palautteiden perusteella suurin osa on kokenut saaneensa siellä varhaista tukea. Koska niissä voi käydä anonyymina, tilastoja sote-palvelujen piiriin ohjatuista ei ole käytettävissä.
Nuorisoaseman ja perheneuvolan henkilöstö on kokonaisuudessaan koulutettu käyttämään lyhytterapeuttista työotetta työssään vuonna 2022. Ihmeelliset vuodet -menetelmään on koulutettu 5 perheohjaajaa ja koulutukset jatkuvat syksyllä 2022.
Mini-nepsy -koulutus varhaisen tuen perheohjaajille ja lapsiperheiden kotityöntekijöille alkaa syksyllä 2022. Päihdekoulutusta nuorisoasemille ja opiskeluhuoltoon on suunnitteilla keväälle 2023. Ohjatun omahoidon koulutuksia on suunnitteilla nuorisoasemien työntekijöille keväälle 2023.
Jonotusajat kiireettömälle ensikäynnille perheneuvolaan ja nuorisoasemille eivät ole vielä lyhentyneet, vaan päinvastoin pidentyneet. Kun henkilöstö käy useamman päivän koulutuksessa, jonot pidentyvät ainakin väliaikaisesti poissaolojen takia ja lisäksi intensiivisemmässä hoidossa on aiempaa enemmän lapsia ja nuoria. Myös nuorten pahoinvointi on lisääntynyt koronapandemian aikana merkittävästi ja tuen tarve lisääntynyt. Epävakaassa ympäristössä ei täysin voi mitata sitä, ovatko kohdentuneet toimenpiteet juuri niitä, jotka ovat vaikuttaneet jonotusaikoihin.
Ajalla 1.1.-30.8.2022 Perheneuvolan uusista asiakkaista pääsi yhteydenotosta kiireettömälle ensikäynnille 15 arkipäivässä 21 % (91/443). Yli 15 arkipäivää joutui odottamaan 79 % (352/443) uusista asiakkaista. Perheneuvolan odotusajat ovat kasvaneet vuoden 2022 aikana. Ensikäyntimalli on otettu perheneuvoloissa käyttöön elokuussa, mutta varsinaisesti ensikäynnin vaikutukset eivät näy vielä. Samalla ajanjaksolla nuorisoaseman uusista asiakkaista pääsi yhteydenotosta kiireettömälle ensikäynnille 15 arkipäivässä 32 % (200/625). Yli 15 arkipäivää joutui odottamaan 68 % (425/625) uusista asiakkaista.
Interventiokoordinaattori aloitti kesäkuussa 2022. Interventiokoordinaattoreilla on toimiva yhteistyöverkosto HUS:n Terapiat etulinjaan -hankekokonaisuudessa. Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen interventiokoordinaatioverkoston rakentaminen on käynnissä. Henkilöstöä on tähän mennessä osallistunut Cool Kids -koulutukseen 59 ja IPC-koulutukseen 69.
Moniammatillinen SYTY-tiimitoimintarakenne on muodostumassa ja henkilöstöä on koulutettu systeemiseen ajattelu- ja toimintatapaan. Henkilöstön taidot käyttää systeemisiä ja asiakasta voimavaraistavia työmenetelmiä asiakastyössä ovat syventyneet.
3. Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen
Vaikuttavuusperusteinen johtamisen kehittämisen tulokset ovat pääsääntöisesti suunnitellun mukaiset. Haasteita vähimmäistietosisältöjen edistämisen osalta tuovat järjestelmien suuri kirjo ja datan laatu. Kirjaamisen merkitys datan laatuun pyritään huomioimaan erityisesti uuden asiakas- ja potilastietojärjestelmän käyttöönotossa ja suunnittelussa. Pärjääjä-mallia korjataan kokeilusta saadun tiedon pohjalta, jotta saadaan oikeat palvelut kohdennettua poimintaan ja sitä kautta raportointinäkymään. Vähimmäistietosisällöt (julkaistut) on pyritty huomioimaan strategisten avainmittarien määrittelyssä.
4. Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen
Ikäihmisten asiakasohjauksessa neuvonnan ja ohjauksen puheluista, jotka eivät ole ammattilaiskonsultaatioita, puolet ovat omaisten ja läheisten soittamia ja puolet asiakkaan. Tarkastelukauden 06–08/2022 osalta päästään neuvonnan yhteydenottojen osalta puoleen tavoitetasosta 10 % / 20 % ja palvelutarpeen arvioinnin osalta hieman yli puoleen tavoitetasosta 52 % / 90 %.
Laajan SOTE-lähineuvonnan mallia lähdetään pilotoimaan syksyllä 2022. Pilotin avulla on tarkoitus kerätä tietoa mallin toimivuudesta ja muotoilla mallia saatujen tietojen pohjalta.
5. Kustannusten nousun hillitseminen
Palveluketjujen mallintamisen projekti etenee suunnitellusti.
ESH-yhdyspintojen kehittämisessä on lisätty asiantuntijatukea jatkotoimenpiteiden priorisointiin kustannusvaikuttavuuteen pohjautuen. Samalla tehostetaan myös yhdyspintatyön ohjausta.
