Keski-Uudenmaan hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa. 

Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Keski-Uudenmaan alueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen myötä alueella valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.

Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Kokonaisuuden nimi
Keski-Uusimaa: tulevaisuuden sote-keskus
Lyhyt kuvaus

Keski-Uudenmaan hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa. 

Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Keski-Uudenmaan alueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen myötä alueella valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.

Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä

Toimiaika

2020-2022

Toimijat

Keski-Uudellamaalla organisoituminen tulevaisuuden sote-keskuksen kehittämiseksi on alueellisesti kattavan kuntayhtymän ansiosta hyvin suoraviivaista. Palvelut koko alueella järjestävän kuntayhtymän ansiosta ei ole tarpeen perustaa eri organisaatioiden välisiä yhteistyörakenteita. Tulevaisuuden sote-keskus- ja rakenneuudistushankkeille perustetaan yhteinen ohjausryhmä ja hanketoimisto. Kehitystoimenpiteet organisoidaan pääasiassa kuten Keusoten jo käynnissä olevat muutkin kehitystoimenpiteet.

Sekä rakenneuudistusta että Tulevaisuuden sote-keskushanketta ohjaa hankkeiden yhteinen ohjausryhmä, jossa on kattava edustus sosiaali- ja terveydenhuollosta, perusterveydenhuollon yksiköistä sekä sosiaalialan osaamiskeskuksista ja alueella toimivista kolmannen sektorin toimijoista. Lisäksi hankkeen valvoja kutsutaan mukaan ohjausryhmän kokouksiin. Ohjausryhmä on vastuussa hankkeiden ylätason seurannasta, ohjaamisesta ja valvonnasta sekä tulosten hyväksymisestä. Ohjausryhmä varmistaa hankkeen toteutusvaiheessa edellytykset projektin onnistumiselle ja vastaa viime kädessä hankkeiden sisältämien toimenpiteiden onnistumisesta.

Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat kuntayhtymän nykyisiin järjestämiin ja valtaosin myös tuottamiin palveluihin. Toimenpiteiden osalta sovitaankin toimenpidekohtaisesti vastuunjaosta kyseisten palvelujen johdon ja hankkeen ohjausryhmän välillä. Palvelujen johto on lähtökohtaisesti pääasiallisessa vastuussa hankkeiden päivittäisestä sisällöllisestä johtamisesta.

Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Yhteyshenkilön nimi
Frank Ryhänen
Yhteyshenkilön organisaatio
Keski-Uudenmaan sote (Keusote)
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
frank.ryhanen@keusote.fi

Luotu

30.06.2020

Viimeksi muokattu

13.11.2020
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Keski-Uudellamaalla palvelujen alueellisen kehittämisen arvo on tunnistettu jo ennen kansallisen uudistuksen toimeenpanoa ja yhteistyötä edistäviin toimenpiteisiin on ryhdytty vapaaehtoisesti. Keski-Uudenmaan kuuden kunnan sote-palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta vuoden 2019 alusta lähtien vastannut kuntayhtymä Keusote on perustettu jo kesäkuussa 2017 ja luo erinomaisen pohjan alueellisen kehittämistyön jatkamiselle 200 000 asukkaan väestöpohjalla.

Sanna Marinin hallituksen suunnitelmien mukaisessa alueellisessa mallissa Keski-Uusimaa olisi sote-palvelujen järjestäjänä keskikokoinen (11. suurin yhteensä 22 alueesta olettaen, että Uusimaa jaetaan viiteen itsehallintoalueeseen). Keski-Uudenmaan vallitsevana ominaispiirteenä on alueen väestön jakautuminen muita suunniteltuja maakuntia ja itsehallintoalueita tasaisemmin eri kuntien ja taajamien alueelle. Keski-Uudellamaalla onkin poikkeuksellisen hyvät lähtökohdat kehittää sen koko homogeeniselle alueelle soveltuvia ratkaisuja, kun vaihteluväli keskusta-alueiden ja harvaan asuttujen alueiden välillä on pieni. Alueella on taajamien lisäksi myös harvaan asutumpia, maaseutumaisia alueita. Käytännössä kaikilla muilla alueilla merkittävä osa väestöstä on keskittynyt yhteen tai korkeintaan kahteen keskuskaupunkiin.

Keski-Uudenmaan sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä huomioidaan alueen erityispiirteet, jotka poikkeavat joiltain osin koko Uudenmaan tasoisista erityispiirteistä. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan väestö kasvaa Keski-Uudellamaalla koko Uudenmaan tapaan jatkuvasti 2030 saakka, mutta hieman hitaammin (0,3% / vuosi) kuin Uudellamaalla keskimäärin. THL:n Uudenmaan arviointiraportissa on nostettu maakunnan erityispiirteenä esiin ulkomaan kansalaisten korkea osuus väestöstä. Ulkomaan kansalaisten osuus Keski-Uudellamaalla on kuitenkin Uudenmaan viidestä alueesta matalin (4 %) ja muihin maakuntiin verrattuna keskitasoa.

Vähintään 75-vuotiaiden määrä puolestaan kasvaa Keski-Uudellamaalla vuoden 2019 lopun noin 14 600 henkilöstä noin 26 400 henkilöön vuoden 2030 loppuun mennessä. Kasvuvauhti (5,5 % / vuosi) on nopeampi kuin yhdelläkään toisella palvelujen järjestämisalueella. Työttömyysaste sen sijaan on Keski-Uudellamaalla suunnitelluista itsehallintoalueista maan toiseksi matalin Pohjanmaan jälkeen. Keski-Uudellamaalla kehitetään ikääntyneiden palveluita erityisesti ottamalla käyttöön sote-keskukseen kuuluva keskitetty asiakasohjaus. Lisäksi ikääntyneiden palvelujen ohjaus ja johtaminen ovat merkittävimpänä painopistealueena hankkeen kanssa rinnan toteutettavassa rakenneuudistushankkeessa, jossa keskitytään erityisesti palvelujen järjestäjän vahvistamiseen.

Julkisen perusterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon peittävyydet ovat Keski-Uudellamaalla lähellä kansallisia keskiarvoja toisin kuin pääkaupunkiseudulla, jossa julkisten palvelujen peittävyys on matala ja asukkaat käyttävät runsaammin yksityisrahoitteisia palveluita. THL:n raportoinnin mukaan jonotusajat perusterveydenhuollon lääkärin vastaanotolle ovat Keski-Uudellamaalla keskimäärin hieman pidemmät kuin koko Uudellamaalla keskimäärin. Keski-Uudenmaan alueen keskiarvosta merkittävästi poikkeaa Tuusulan alue, jossa lääkärin vastaanotolle pääsee uuden vastaanottojen toimintamallin ansiosta merkittävästi lyhyemmällä jonottamisella kuin muualla Keski-Uudellamaalla. Suun terveydenhuollossa Keski-Uudenmaan keskimääräinen jonotusaika on hieman lyhyempi kuin Uudellamaalla kokonaisuutena.

Keski-Uudenmaan alueella on kehitetty palvelujen järjestämistä ja tuottamista innovatiivisin menetelmin kansallisessa eturintamassa jo ennen sote-uudistuksen toimeenpanoa. Aktiivinen osallistuminen edellisen hallituksen kokeiluhankkeisiin ja tietoaltaaseen perustuvan johtamisjärjestelmän kehittäminen Uudenmaan alueen veturina toimivat tästä esimerkkeinä.  Kuntayhtymä, jolla on olemassa olevat rakenteet, pyrkimys ja valmius toiminnan kehittämiseen, tarjoaa erinomaisen toimintaympäristön kehittää uudenlaisia toimintamalleja ja niitä tukevia teknologiaratkaisuja. Tämän kehitystyön tuloksia voidaan myöhemmin levittää ja skaalata vasta yhteistyötään käynnistäville alueille.

Tulevaisuuden sote-keskus- ja rakenneuudistushankkeiden kokonaisuutta on suunniteltu alueen omien toimijoiden lisäksi Uudenmaan erillisratkaisussa esitettyjen viiden alueen ja HUSin yhteistyönä. Valtaosa hankkeissa tehtävästä yhteistyöstä kohdistuu rakenneuudistuksessa toteutettaviin toimenpiteisiin, mutta myös sote-keskusten osalta vaihdetaan aktiivisesti tietoa ja tehdään konkreettista yhteistyötä mm. nuorten psykososiaalisten palvelujen saatavuuden osalta. 

Päämäärä ja päätavoite

Hankkeen tavoitteet kuvataan niiden kehittämistoimenpiteiden kautta, joilla on arvioitu olevan olennainen merkitys kansallisesti määrättyjen tavoitteiden saavuttamiselle. Jokaiselle toimenpiteelle on myös asetettu päätavoite. Hankkeen kahdeksan toimenpidettä jakautuvat viiteen näkökulmaan ja kohdentuvat palvelujen verkoston (1), keskitetyn asiakasohjauksen (2), vastaanottopalvelujen (3-5), mielenterveyspalvelujen (6-7) sekä perhekeskuspalvelujen (8) kehittämiseen.

 

Saatavuus, oikea-aikaisuus, jatkuvuus

Palvelujen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen on päätavoitteena perusterveydenhuollon vastaanottopalveluihin sekä nuorten psykososiaalisiin menetelmiin kohdistuvissa toimenpiteissä. Eri yksiköissä toteutettavien saatavuuden parantamiseen tähtäävien toimenpiteiden lisäksi alueella pyritään yhdenvertaistamaan palvelujen saatavuutta. Yhteensä palvelujen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen on merkittävänä tavoitteena seitsemässä toimenpiteessä:

Keskitetyn asiakasohjauksen käyttöönoton (2) tavoitteena on ohjata asiakkaat aiempaa tehokkaammin asiakkaiden tarvetta parhaiten vastaavien julkisten, yksityisten tai kolmannen sektorin palvelujen piiriin. Asiakas saa tarpeidensa mukaiset palvelut nopeammin, jolloin asiakkaan saamien palvelujen oikea-aikaisuus ja vaikuttavuus paranevat.

Uuden vastaanottojen toimintamallin laajentamisen (3) tavoitteena on laajentaa Tuusulan kunnan alueen terveysasemilla pilotoitua uutta vastaanottojen toimintamallia (myöhemmin ”vastaanottojen toimintamalli”) myös muualle Keusoten alueelle sekä hoitaa mahdollisimman suuri osa asiakkaiden tarpeista heti samana päivänä, jolloin asiakas ottaa yhteyttä. Tavoitteena on, että yhteydenotoista valtaosa hoidetaan asiakkaan oman hoitovastaavan toimesta, mikä parantaa hoidon jatkuvuutta merkittävästi. Kun valtaosa ongelmista ratkeaa joko asiakkaan hoitovastaavan hoitajan itsensä toimesta tai hänen tiiminsä tuella, lääkärivastaanottojen kohdentuminen niitä aidosti tarvitseville paranee. Näin aiemmin rutiininomaisesti määräytynyt fyysisten lääkärinvastaanottojen kokonaistarve laskee. Tavoitteena on myös nopeuttaa vastaanotolle pääsyä niiden asiakkaiden osalta, joiden tilanne edellyttää lääkärin tapaamista. Uuteen vastaanottomalliin kuuluu myös muiden ammattilaisten kuten fysioterapeuttien, päihde- ja mielenterveysammattilaisten ja sosiaalityön ammattilaisten osallistuminen tarpeen mukaisesti moniammatilliseen tiimiin. 

Vastaanottojen toimintamallin monikanavaiseksi kehittämisen (4) tavoitteena on, että asiakkaat saavat palvelua tarpeeseensa parhaiten soveltuvalla tavalla. Tämä voi asiakkaan tarpeesta riippuen tarkoittaa esimerkiksi asiakkaalle kevyimpiä kanavia kuten mobiilisti käytettävää chattia tai chatbottia. Toisaalta vahvempaa yhteyttä ammattilaiseen vaativissa tarpeissa voidaan hyödyntää etävastaanottoja tai perinteisiä fyysisiä vastaanottoja. Etäratkaisuilla tavoitellaan erityisesti hoidon paikkariippumattoman saatavuuden ja oikea-aikaisuuden parantumista.

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnallisen integraation (5) tavoitteena on parantaa asiakkaiden hoidon saatavuutta ja oikea-aikaisuutta ohjaamalla nykyisin erikoistasolle ajautuvia tai jääviä asiakkaita tarkoituksenmukaisiin, nopeammin saatavilla oleviin asiakkaan tarpeisiin vastaaviin perustason palveluihin. Lisäksi tavoitteena on asiakkaan hoidon jatkuvuuden parantuminen, kun hoitovastuu ei siirry tarpeettomilla lähetteillä organisaatiosta toiseen.

Nuorten psykososiaalisten menetelmien käyttöönoton (6) tavoitteena on kehittää psykososiaalisten menetelmien saatavuutta erityisesti nuorten perustason matalan kynnyksen palveluissa. Tavoitteena on, että erityisesti sivistystoimen puolella työskentelevät ammattilaiset saavat uusia menetelmiä käyttöönsä.

Aikuisten terapiakoordinaation tuen ja koulutusten (7) tavoitteena on, että alueen sote-keskuksen psykososiaalisten hoitojen valikoima ja tarjonta laajenee. Myös digitaalisia hoitoja ja omahoitoja otetaan laajasti käyttöön.

Perhekeskuspalvelujen kehittämisen (8) yhtenä tavoitteena on yhtenäinen ja kattava varhaisen perustason mielenterveyspalvelujen kokonaisuus. Tavoitteena on myös asiointipalvelujen saatavuuden parantaminen sähköisten palvelujen avulla. Sähköisten palvelujen avulla virka-aikaan kiireiset lapsiperheiden vanhemmat pystyisivät hoitamaan aiempaa suuremman osan asioinnistaan missä ja milloin heille parhaiten sopii.

 

Ennaltaehkäisy ja ennakointi

Ehkäisevä ja ennakoiva työ on asetettu päätavoitteeksi perhekeskuspalvelujen kehittämiselle. Lisäksi nuorten psykososiaalisten menetelmien käyttöönotolla tuetaan ehkäisevää ja ennakoivaa työtä.

Nuorten psykososiaalisten menetelmien käyttöönoton (6) tavoitteena on ennaltaehkäistä nuorten mielenterveyden ongelmien eskaloitumista vaativammiksi ottamalla käyttöön uusia interventiomenetelmiä. Tavoitteena on erityisesti masennukseen ja ahdistuneisuuteen puuttuminen jo varhaisten oireiden perusteella.

Perhekeskuspalvelujen kehittämisen (8) tavoitteena on tarjota helposti saatavilla olevia matalan kynnyksen palveluita, joiden tuella lasten ja lapsiperheiden ongelmia saadaan ratkottua ennen niiden eskaloitumista. Tavoitteena on vaikuttaa monialaisesti koko perheen hyvinvointiin ja mielenterveyteen sekä parantaa perheenjäsenten välistä vuorovaikutusta ja tunnesuhteita.

 

Laatu ja vaikuttavuus

Palvelujen laadun ja vaikuttavuuden kehittäminen on päätavoitteena perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnallisessa integraatiossa sekä aikuisten terapiakoordinaation tuessa ja koulutuksissa. Lisäksi palvelujen laadun ja vaikuttavuuden kehittäminen on merkittävänä tavoitteena nuorten psykososiaalisiin menetelmiin kohdistuvassa toimenpiteessä.

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnallisen integraation (5) tavoitteena on aiempaa laadukkaampi ja kustannusvaikuttavampi hoito erityisesti organisaatiorajat ylittävissä palvelukokonaisuuksissa. Tavoitteena on, että asiakkaat saavat saumattomasti palvelunsa tarpeen mukaisesti vaikuttavimmasta yksiköstä. Erikoissairaanhoidon osaamista ja konsultaatioita kehittämällä pyritään parantamaan myös perustason palvelujen vaikuttavuutta.

Nuorten psykososiaalisten menetelmien käyttöönoton (6) tavoitteena on vaikuttaviksi todennettujen interventioiden saatavuuden parantaminen. HYKSin nuorten psykiatrian osaamiskeskuksesta koordinoidun toimenpiteen tavoitteena on myös interventiomenetelmien laadukas jalkauttaminen, jota tuetaan työnohjauksella.

Aikuisten terapiakoordinaation tuen ja koulutusten (7) tavoitteena on ottaa käyttöön nykyistä vaikuttavampia menetelmiä. Tavoitteena on myös seurata vaikuttavuutta erityisvastuualueen laajuisella laaturekisterillä, joka mahdollistaa vaikuttavuuden seuraamisen ja vertaiskehittämisen.

 

Monialaisuus ja yhteentoimivuus

Monialaisuus ja yhteentoimivuus ovat koko tulevaisuuden sote-keskuksen kehittämistä ohjaavia tavoitteita. Päätavoitteena ne ovat keskitetyn asiakasohjauksen käyttöönotossa. Lisäksi monialaisuus ja yhteentoimivuus korostuvat palvelujen verkoston kehittämisessä sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnallisessa integraatiossa.

Palvelujen verkoston kehittämisen (1) tavoitteena on aiemmin palvelut tuottaneilta kunnilta siirtyneen varsin hajanaisen ja erilaisista ratkaisuista koostuvan palvelujen verkoston kokoaminen aiempaa yhtenäisemmin asukkaita palvelevaksi kokonaisuudeksi. Hankkeeseen sisältyvän jalkauttamisvaiheen tavoitteena on lisätä monialaisuutta ja yhteen toimivuutta erityisesti paikkariippumattomissa sähköisissä palveluissa.

Keskitetyn asiakasohjauksen käyttöönoton (2) tavoitteena on yhdistää nykyisin hajanaisesti asiakkaita ohjaavat ja neuvovat toiminnot. Tavoitteena on, että asiakas saa palvelutarpeestaan riippumatta ohjauksen palveluihin yhdeltä luukulta eikä asiakasta pompotella niin sanotusti ”luukulta toiselle”. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää eri ammattiryhmien ja sosiaali- ja terveyspalvelujen välistä monialaista yhteistyötä.

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnallisen integraation (5) tavoitteena on erityisesti perustason ja erikoisalojen välisen yhteen toimivuuden kehittäminen. Tarkoituksena on, että eri erikoisalojen kevyempiä ongelmia ratkaistaan jo perusterveydenhuollon palveluissa joko omien asiantuntijoiden toimesta tai konsultaatioiden tuella.

 

Kustannusten nousun hillintä

Kustannusten nousun hillintä on asetettu päätavoitteeksi palvelujen verkoston kehittämiselle. Yhteensä kustannusten nousun hillintä jo lyhyellä aikavälillä on tunnistettu merkittäväksi tavoitteeksi kuudelle eri toimenpiteelle. Pitkällä tähtäimellä myös muiden toimenpiteiden tavoitellaan hillitsevän kustannusten nousua välillisesti ennaltaehkäisemällä raskaampien palvelujen tarvetta.

Palvelujen verkoston kehittämisen (1) tavoitteena on aiempaa tehokkaampi ja tarpeenmukaisempi palvelujen ja tilojen käyttö. Palveluita keskitetään siten, että eri palvelut sijaitsevat useita eri palveluita tarjoavissa toimipisteissä. Hankkeeseen sisältyvässä jalkauttamisvaiheessa painottuvat sähköiset palvelut, jotka korvaavat tulevaisuudessa fyysisiä palveluja, mikä mahdollistaa toimipisteiden määrän tarkoituksenmukaisen vähentämisen.

Keskitetyn asiakasohjauksen käyttöönoton (2) tavoitteena on asiakasvirtojen ohjaaminen aiempaa paremmin asiakkaiden tarpeisiin vastaaviin ja samalla kustannusvaikuttavampiin palveluihin. Keskitetty asiakasohjaus toimii myös järjestäjän työkaluna palvelurakenteen keventämiseksi.

Uuden vastaanottojen toimintamallin laajentamisen (3) tavoitteena on asiakkaiden ongelmien ratkaiseminen aiempaa tarvelähtöisemmin. Käytännössä asiakkaat saavat ratkaisun ongelmiinsa usein nykyistä edullisemmilla resursseilla ja vähemmällä ammattilaisen ajankäytöllä.

Vastaanottojen toimintamallin monikanavaiseksi kehittämisen (4) tavoitteena on, että asiakkaat saavat palvelua tarpeeseensa parhaiten soveltuvalla tavalla moderneja palvelukanavia hyödyntäen. Näiden palvelukanavien päälle on tavoitteena ottaa käyttöön myös aiempaa automatisoidumpia ratkaisuja, joiden avulla asiakkaat saavat ratkaisuja ongelmiinsa ilman ammattilaisen aktiivista osallistumista.

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnallisen integraation (5) tavoitteena on hillitä kustannusten kasvua erityisesti vähentämällä eri organisaatioissa tehtävää hukkatyötä ja ohjaamalla asiakkaat tarvettaan vastaavaan kevyimpään saatavilla olevaan palveluun. Sujuvat organisaatiorajat ylittävät palvelukokonaisuudet sekä parempi tiedon liikkuminen vähentävät päällekkäistä työtä.

Aikuisten terapiakoordinaation tuen ja koulutusten (7) tavoitteena vähentää kustannusten kasvua parantamalla perustason hoidon vaikuttavuutta ja ohjaamalla potilaat nykyistä paremmin oikeantasoiseen hoitoon. Kustannusten kasvun hillintää tavoitellaan erityisesti erikoistason palvelujen kustannusten osalta.

 

Prosessitavoitteet

Eri toimenpiteille on asetettu prosessitavoitteita, joiden toteutuminen on edellytyksenä hyötytavoitteiden toteutumiselle. Prosessitavoitteiden toteutumista voidaan seurata hankkeen aikana ja näin varmistaa edellytykset kunkin toimenpiteen hyötytavoitteiden realisoitumiselle.

Palvelujen verkoston kehittämisen (1) hyötytavoitteisiin pääsemiseksi on saatava käyttöön uusia digitaalisia asiakaspalvelukanavia sekä vähennettävä erillisten fyysisten toimipisteiden määrää tuomalla eri palveluita nykyistä monialaisempiin palvelupisteisiin.

Keskitetyn asiakasohjauksen käyttöönoton (2) hyötytavoitteisiin pääsemiseksi on perustettava oma keskitetyn asiakasohjauksen yksikkö, johon kootaan vaiheittain neuvonnan, asiakasohjauksen ja palvelutarpeen arvioinnin toiminnot. Järjestäjän näkökulmasta hyötyjen toteutuminen edellyttää myös, että asiakasohjauksen uudenlainen rooli järjestäjän työkaluna suunnitellaan ja otetaan käyttöön.

Uuden vastaanottojen toimintamallin laajentamisen (3) hyötytavoitteisiin pääsemiseksi toimintamalli on saatava onnistuneesti käyttöön mahdollisimman kattavasti eri toimipisteissä. Pelkän laajentamisen kattavuuden lisäksi on tärkeää seurata käyttöönottojen onnistumista asiakkaiden ja henkilöstön tyytyväisyyden sekä palvelujen saatavuuden näkökulmista.

Vastaanottojen toimintamallin monikanavaiseksi kehittämisen (4) hyötytavoitteisiin pääsemiseksi on otettava käyttöön uusia käyttäjälähtöisiä teknologioita, jotka aidosti palvelevat asiakkaan tarpeita paremmin kuin nykyiset puhelinkontaktit tai tekevät ammattilaisten työskentelystä nykyistä helpompaa ja tehokkaampaa.

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnallisen integraation (5) hyötytavoitteisiin pääsemiseksi on tunnistettava tärkeimpiä toimintoja sekä asiakaspolkuja, joihin kehittämispanokset kannattaa keskittää. Lisäksi organisaatiorajat ylittävä kehittämistyö edellyttää luottamusta ja sitoutumista yhteistyöhön sekä organisaatioiden johdossa että ruohonjuuritasolla.

Nuorten psykososiaalisten menetelmien käyttöönoton (6) hyötytavoitteisiin pääsemiseksi yhteistyön HYKS nuorisopsykiatrian osaamiskeskuksen kanssa tulee toimia sujuvasti ja interventiomenetelmät on saatava onnistuneesti käyttöön ammattilaisille, jotka parhaiten tavoittavat kohderyhmän (erityisesti kouluterveydenhoitajat, -psykologit ja -kuraattorit).

Aikuisten terapiakoordinaation tuen ja koulutusten (7) hyötytavoitteisiin pääsemiseksi on saatava käyttöön systemaattinen potilaiden oikeantasoiseen hoitoon ohjaamisen malli. Lisäksi alueen osaajia tulee saada koulutettua riittävä määrä uusin hoitomenetelmiin. Ensimmäisenä prosessitavoitteena on kuitenkin toimivan yhteistyömallin sopiminen HUSin osaamiskeskuksen kanssa.

Perhekeskuspalvelujen kehittämisen (8) hyötytavoitteisiin pääsemiseksi on onnistuttava yhdenmukaistamaan palveluita alueellisesti nykyisten erillisten toimintamallien sijaan. Kriittistä on tunnistaa parhaat käytännöt ja toimintamallit, jotka otetaan alueellisesti käyttöön.

Tavoiteltavat tulokset, tuotokset ja vaikutukset

Tulevaisuuden sote-keskushankkeen tuloksena Keusoten ja tulevan itsehallintoalueen asukkaat pääsevät oikea-aikaisesti yksilöllisiä tarpeitaan vastaaviin palveluihin. Oikea-aikaisuus tarkoittaa usein nopeaa asiakkaan ongelman ratkaisua tai palvelujen piiriin pääsyä asiakkaan yhteydenotosta mitattuna. Oikea-aikaisuus voi tarkoittaa myös palvelutarpeen ennakointia niissä tapauksissa, joissa se on mahdollista. Yksilöllisiä tarpeita vastaavat palvelut voivat tarkoittaa esimerkiksi asiakkaan pienen ongelman ratkaisua sähköisten kanavien kautta, asiakkaan haastavamman ongelman ratkaisua moniammatillisen tiimin toimesta tai kokonaisen palvelukokonaisuuden räätälöintiä asiakkaan kokonaistarpeen pohjalta. 

Hankkeen vaikutukset näkyvät asukkaiden parempana hyvinvointina ja asiakastyytyväisyytenä sekä palvelujen järjestäjän kustannuskasvun hidastumisena. Oikea-aikaisten ja asukkaiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaavien palvelujen vaikutuksena palveluilla tuetaan aiempaa paremmin asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä. Lisäksi asiakaslähtöisemmän sote-keskuksen asiakkaat ovat aiempaa tyytyväisempiä saamiinsa palveluihin. Lyhyellä tähtäimellä vältetään aiempaa hukkatyötä, kun asiakkaat saavat suoraan tarvitsemansa palvelut. Pidemmällä tähtäimellä kustannuskasvua saadaan hillittyä, kun palvelujen vaikuttavuus paranee ja palvelurakennetta saadaan kevennettyä.

Hankkeen päätteeksi eri toimenpiteiden todennettavissa olevia tuloksia ovat muun muassa:

Palvelujen verkoston kehittäminen (1): Sähköisen asioinnin volyymit ovat korvanneet fyysisiä käyntejä ja asiakkaat saavat monitahoisiin ongelmiinsa ratkaisun yhdestä fyysisestä toimipisteestä.

Keskitetyn asiakasohjauksen käyttöönotto (2): Asiakkaat löytävät tarpeitaan vastaavan palvelun tai palvelut yhdellä yhteydenotolla.

Uuden vastaanottojen toimintamallin laajentaminen (3): Vasteaika yhteydenotosta asiakkaan ongelman ratkaisuun on lyhentynyt merkittävästi koko Keski-Uudellamaalla. Lisäksi vastaanottotoiminta täyttää mahdollisesti tulevan hoitotakuun vaatimukset.

Vastaanottojen toimintamallin monikanavaisuuden kehittäminen (4): Asiakas- ja henkilöstötyytyväisyys ovat nousseet ja toiminnan kustannustaso on laskenut.

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnallinen integraatio (5): Lähetteiden määrä erikoissairaanhoitoon on laskenut ja tarpeettomia erikoissairaanhoidon palveluita on saatu korvattua tarkoituksenmukaisilla perustason palveluilla. Sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon palveluita tarvitsevan asiakassegmentin asiakastyytyväisyys on parantunut.

Nuorten psykososiaalisten menetelmien käyttöönotto (6): Nuorille tuotetaan masennukseen ja ahdistukseen vaikuttavia interventioita heidän luonnollisessa ympäristössään.

Aikuisten terapiakoordinaation tuki ja koulutus (7): Alueella on käytössä systemaattinen malli, jolla potilaita ohjataan oikeantasoiseen psykososiaaliseen hoitoon. Lisäksi alueen osaajia on koulutettu riittävästi uusiin hoitomenetelmiin.

Perhekeskuspalvelujen kehittäminen (8): Asiakkaat löytävät tarpeensa mukaiset matalan kynnyksen palvelut helposti ja hoitavat merkittävän määrän asioinnistaan sähköisesti.

Liitetiedostot ja linkit
Keusote

Aihealueet

Sosiaali- ja terveyskeskukset

Ilmiöt

Digitaalinen syrjäytyminen ja digitaidot Elämäntapojen muutokset Eriarvoistuminen ja segregoituminen Henkilökohtainen data Hyvinvointitalous Osallistuva yksilö Robotisaatio ja tekoäly Syrjäytyminen Taloudellinen kestävyys Teknologia sulautuu kaikkeen Terveyserojen kasvaminen Työn murros Väestörakenne muutoksessa Yksinäisyys Älykkään teknologian murros Älykäs hyvinvointi ja terveysteknologia