Keski-Uusimaa: Tulevaisuuden sote-keskus
Keski-Uudenmaan hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa.
Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Keski-Uudenmaan alueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen myötä alueella valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.
Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä
Kokonaisuuden nimi
Keski-Uudenmaan hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa.
Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Keski-Uudenmaan alueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen myötä alueella valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.
Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä
Keski-Uudenmaan tulevaisuuden sotekeskus on monialaisten sotetiimien verkosto, jota johdetaan vaikuttavuusperusteisesti.
Alueen asukkaille tarjotaan tukea vauvasta vaariin sujuvilla ja yhteen toimivilla palvelupoluilla. Tulevaisuuden palvelut rakentuvat asukkaan ja hänen tarpeidensa ympärille. Ne koostuvat sosiaali- ja terveydenhuollon, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen, sekä pelastus- ja ensihoidon palveluista, joita toteutetaan sekä fyysisinä, digitaalisina että liikkuvina palveluina. Toiminnan kantavia periaatteita ovat asiakaskeskeisyys, monialaisuus ja vaikuttavuus. Palvelut tuotetaan asukkaille tiiviissä yhteistyössä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kesken siten, että siitä hyötyvät kaikki osapuolet.
2020-2023
Keski-Uudellamaalla organisoituminen tulevaisuuden sote-keskuksen kehittämiseksi on alueellisesti kattavan kuntayhtymän ansiosta hyvin suoraviivaista. Palvelut koko alueella järjestävän kuntayhtymän ansiosta ei ole tarpeen perustaa eri organisaatioiden välisiä yhteistyörakenteita. Tulevaisuuden sote-keskus- ja rakenneuudistushankkeille perustetaan yhteinen ohjausryhmä ja hanketoimisto. Kehitystoimenpiteet organisoidaan pääasiassa kuten Keusoten jo käynnissä olevat muutkin kehitystoimenpiteet.
Tulevaisuuden sote-keskushanketta ohjaa Keusoten ulkoisesti rahoitettujen hankkeiden yhteinen ohjausryhmä, jossa on kattava edustus sosiaali- ja terveydenhuollosta, perusterveydenhuollon yksiköistä sekä sosiaalialan osaamiskeskuksista ja alueella toimivista kolmannen sektorin toimijoista. Lisäksi hankkeen valvoja kutsutaan mukaan ohjausryhmän kokouksiin. Ohjausryhmä on vastuussa hankkeiden ylätason seurannasta, ohjaamisesta ja valvonnasta sekä tulosten hyväksymisestä. Ohjausryhmä varmistaa hankkeen toteutusvaiheessa edellytykset projektin onnistumiselle ja vastaa viime kädessä hankkeiden sisältämien toimenpiteiden onnistumisesta.
Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat kuntayhtymän nykyisiin järjestämiin ja valtaosin myös tuottamiin palveluihin. Toimenpiteiden osalta sovitaankin toimenpidekohtaisesti vastuunjaosta kyseisten palvelujen johdon ja hankkeen ohjausryhmän välillä. Palvelujen johto on lähtökohtaisesti pääasiallisessa vastuussa hankkeiden päivittäisestä sisällöllisestä johtamisesta.
Hanke on tiiviisti mukana toteuttamassa HUS:n koordinoimaa Terapiat etulinjaan -kokonaisuutta.
Keski-Uudellamaalla palvelujen alueellisen kehittämisen arvo on tunnistettu jo ennen kansallisen uudistuksen toimeenpanoa ja yhteistyötä edistäviin toimenpiteisiin on ryhdytty vapaaehtoisesti. Keski-Uudenmaan kuuden kunnan sote-palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta vuoden 2019 alusta lähtien vastannut kuntayhtymä Keusote on perustettu jo kesäkuussa 2017 ja luo erinomaisen pohjan alueellisen kehittämistyön jatkamiselle 200 000 asukkaan väestöpohjalla.
Sanna Marinin hallituksen suunnitelmien mukaisessa alueellisessa mallissa Keski-Uusimaa olisi sote-palvelujen järjestäjänä keskikokoinen (11. suurin yhteensä 22 alueesta olettaen, että Uusimaa jaetaan viiteen itsehallintoalueeseen). Keski-Uudenmaan vallitsevana ominaispiirteenä on alueen väestön jakautuminen muita suunniteltuja maakuntia ja itsehallintoalueita tasaisemmin eri kuntien ja taajamien alueelle. Keski-Uudellamaalla onkin poikkeuksellisen hyvät lähtökohdat kehittää sen koko homogeeniselle alueelle soveltuvia ratkaisuja, kun vaihteluväli keskusta-alueiden ja harvaan asuttujen alueiden välillä on pieni. Alueella on taajamien lisäksi myös harvaan asutumpia, maaseutumaisia alueita. Käytännössä kaikilla muilla alueilla merkittävä osa väestöstä on keskittynyt yhteen tai korkeintaan kahteen keskuskaupunkiin.
Keski-Uudenmaan sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä huomioidaan alueen erityispiirteet, jotka poikkeavat joiltain osin koko Uudenmaan tasoisista erityispiirteistä. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan väestö kasvaa Keski-Uudellamaalla koko Uudenmaan tapaan jatkuvasti 2030 saakka, mutta hieman hitaammin (0,3% / vuosi) kuin Uudellamaalla keskimäärin. THL:n Uudenmaan arviointiraportissa on nostettu maakunnan erityispiirteenä esiin ulkomaan kansalaisten korkea osuus väestöstä. Ulkomaan kansalaisten osuus Keski-Uudellamaalla on kuitenkin Uudenmaan viidestä alueesta matalin (4 %) ja muihin maakuntiin verrattuna keskitasoa.
Vähintään 75-vuotiaiden määrä puolestaan kasvaa Keski-Uudellamaalla vuoden 2019 lopun noin 14 600 henkilöstä noin 26 400 henkilöön vuoden 2030 loppuun mennessä. Kasvuvauhti (5,5 % / vuosi) on nopeampi kuin yhdelläkään toisella palvelujen järjestämisalueella. Työttömyysaste sen sijaan on Keski-Uudellamaalla suunnitelluista itsehallintoalueista maan toiseksi matalin Pohjanmaan jälkeen. Keski-Uudellamaalla kehitetään ikääntyneiden palveluita erityisesti ottamalla käyttöön sote-keskukseen kuuluva keskitetty asiakasohjaus. Lisäksi ikääntyneiden palvelujen ohjaus ja johtaminen ovat merkittävimpänä painopistealueena hankkeen kanssa rinnan toteutettavassa rakenneuudistushankkeessa, jossa keskitytään erityisesti palvelujen järjestäjän vahvistamiseen.
Julkisen perusterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon peittävyydet ovat Keski-Uudellamaalla lähellä kansallisia keskiarvoja toisin kuin pääkaupunkiseudulla, jossa julkisten palvelujen peittävyys on matala ja asukkaat käyttävät runsaammin yksityisrahoitteisia palveluita. THL:n raportoinnin mukaan jonotusajat perusterveydenhuollon lääkärin vastaanotolle ovat Keski-Uudellamaalla keskimäärin hieman pidemmät kuin koko Uudellamaalla keskimäärin. Keski-Uudenmaan alueen keskiarvosta merkittävästi poikkeaa Tuusulan alue, jossa lääkärin vastaanotolle pääsee uuden vastaanottojen toimintamallin ansiosta merkittävästi lyhyemmällä jonottamisella kuin muualla Keski-Uudellamaalla. Suun terveydenhuollossa Keski-Uudenmaan keskimääräinen jonotusaika on hieman lyhyempi kuin Uudellamaalla kokonaisuutena.
Keski-Uudenmaan alueella on kehitetty palvelujen järjestämistä ja tuottamista innovatiivisin menetelmin kansallisessa eturintamassa jo ennen sote-uudistuksen toimeenpanoa. Aktiivinen osallistuminen edellisen hallituksen kokeiluhankkeisiin ja tietoaltaaseen perustuvan johtamisjärjestelmän kehittäminen Uudenmaan alueen veturina toimivat tästä esimerkkeinä. Kuntayhtymä, jolla on olemassa olevat rakenteet, pyrkimys ja valmius toiminnan kehittämiseen, tarjoaa erinomaisen toimintaympäristön kehittää uudenlaisia toimintamalleja ja niitä tukevia teknologiaratkaisuja. Tämän kehitystyön tuloksia voidaan myöhemmin levittää ja skaalata vasta yhteistyötään käynnistäville alueille.
Tulevaisuuden sote-keskus- ja rakenneuudistushankkeiden kokonaisuutta on suunniteltu alueen omien toimijoiden lisäksi Uudenmaan erillisratkaisussa esitettyjen viiden alueen ja HUSin yhteistyönä. Valtaosa hankkeissa tehtävästä yhteistyöstä kohdistuu rakenneuudistuksessa toteutettaviin toimenpiteisiin, mutta myös sote-keskusten osalta vaihdetaan aktiivisesti tietoa ja tehdään konkreettista yhteistyötä mm. nuorten psykososiaalisten palvelujen saatavuuden osalta.
Hankkeen tavoitteet kuvataan niiden kehittämistoimenpiteiden kautta, joilla on arvioitu olevan olennainen merkitys kansallisesti määrättyjen tavoitteiden saavuttamiselle. Jokaiselle toimenpiteelle on myös asetettu päätavoite. Hankkeen kahdeksan toimenpidettä jakautuvat viiteen näkökulmaan ja kohdentuvat palvelujen verkoston (1), keskitetyn asiakasohjauksen (2), vastaanottopalvelujen (3-5), mielenterveyspalvelujen (6-7) sekä perhekeskuspalvelujen (8) kehittämiseen.
Saatavuus, oikea-aikaisuus, jatkuvuus
Palvelujen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen on päätavoitteena perusterveydenhuollon vastaanottopalveluihin sekä nuorten psykososiaalisiin menetelmiin kohdistuvissa toimenpiteissä. Eri yksiköissä toteutettavien saatavuuden parantamiseen tähtäävien toimenpiteiden lisäksi alueella pyritään yhdenvertaistamaan palvelujen saatavuutta. Yhteensä palvelujen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen on merkittävänä tavoitteena seitsemässä toimenpiteessä:
Keskitetyn asiakasohjauksen käyttöönoton (2) tavoitteena on ohjata asiakkaat aiempaa tehokkaammin asiakkaiden tarvetta parhaiten vastaavien julkisten, yksityisten tai kolmannen sektorin palvelujen piiriin. Asiakas saa tarpeidensa mukaiset palvelut nopeammin, jolloin asiakkaan saamien palvelujen oikea-aikaisuus ja vaikuttavuus paranevat.
Uuden vastaanottojen toimintamallin laajentamisen (3) tavoitteena on laajentaa Tuusulan kunnan alueen terveysasemilla pilotoitua uutta vastaanottojen toimintamallia (myöhemmin ”vastaanottojen toimintamalli”) myös muualle Keusoten alueelle sekä hoitaa mahdollisimman suuri osa asiakkaiden tarpeista heti samana päivänä, jolloin asiakas ottaa yhteyttä. Tavoitteena on, että yhteydenotoista valtaosa hoidetaan asiakkaan oman hoitovastaavan toimesta, mikä parantaa hoidon jatkuvuutta merkittävästi. Kun valtaosa ongelmista ratkeaa joko asiakkaan hoitovastaavan hoitajan itsensä toimesta tai hänen tiiminsä tuella, lääkärivastaanottojen kohdentuminen niitä aidosti tarvitseville paranee. Näin aiemmin rutiininomaisesti määräytynyt fyysisten lääkärinvastaanottojen kokonaistarve laskee. Tavoitteena on myös nopeuttaa vastaanotolle pääsyä niiden asiakkaiden osalta, joiden tilanne edellyttää lääkärin tapaamista. Uuteen vastaanottomalliin kuuluu myös muiden ammattilaisten kuten fysioterapeuttien, päihde- ja mielenterveysammattilaisten ja sosiaalityön ammattilaisten osallistuminen tarpeen mukaisesti moniammatilliseen tiimiin.
Vastaanottojen toimintamallin monikanavaiseksi kehittämisen (4) tavoitteena on, että asiakkaat saavat palvelua tarpeeseensa parhaiten soveltuvalla tavalla. Tämä voi asiakkaan tarpeesta riippuen tarkoittaa esimerkiksi asiakkaalle kevyimpiä kanavia kuten mobiilisti käytettävää chattia tai chatbottia. Toisaalta vahvempaa yhteyttä ammattilaiseen vaativissa tarpeissa voidaan hyödyntää etävastaanottoja tai perinteisiä fyysisiä vastaanottoja. Etäratkaisuilla tavoitellaan erityisesti hoidon paikkariippumattoman saatavuuden ja oikea-aikaisuuden parantumista.
Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnallisen integraation (5) tavoitteena on parantaa asiakkaiden hoidon saatavuutta ja oikea-aikaisuutta ohjaamalla nykyisin erikoistasolle ajautuvia tai jääviä asiakkaita tarkoituksenmukaisiin, nopeammin saatavilla oleviin asiakkaan tarpeisiin vastaaviin perustason palveluihin. Lisäksi tavoitteena on asiakkaan hoidon jatkuvuuden parantuminen, kun hoitovastuu ei siirry tarpeettomilla lähetteillä organisaatiosta toiseen.
Nuorten psykososiaalisten menetelmien käyttöönoton (6) tavoitteena on kehittää psykososiaalisten menetelmien saatavuutta erityisesti nuorten perustason matalan kynnyksen palveluissa. Tavoitteena on, että erityisesti sivistystoimen puolella työskentelevät ammattilaiset saavat uusia menetelmiä käyttöönsä.
Aikuisten terapiakoordinaation tuen ja koulutusten (7) tavoitteena on, että alueen sote-keskuksen psykososiaalisten hoitojen valikoima ja tarjonta laajenee. Myös digitaalisia hoitoja ja omahoitoja otetaan laajasti käyttöön.
Perhekeskuspalvelujen kehittämisen (8) yhtenä tavoitteena on yhtenäinen ja kattava varhaisen perustason mielenterveyspalvelujen kokonaisuus. Tavoitteena on myös asiointipalvelujen saatavuuden parantaminen sähköisten palvelujen avulla. Sähköisten palvelujen avulla virka-aikaan kiireiset lapsiperheiden vanhemmat pystyisivät hoitamaan aiempaa suuremman osan asioinnistaan missä ja milloin heille parhaiten sopii.
Ehkäisevä ja ennakoiva työ on asetettu päätavoitteeksi perhekeskuspalvelujen kehittämiselle. Lisäksi nuorten psykososiaalisten menetelmien käyttöönotolla tuetaan ehkäisevää ja ennakoivaa työtä.
Nuorten psykososiaalisten menetelmien käyttöönoton (6) tavoitteena on ennaltaehkäistä nuorten mielenterveyden ongelmien eskaloitumista vaativammiksi ottamalla käyttöön uusia interventiomenetelmiä. Tavoitteena on erityisesti masennukseen ja ahdistuneisuuteen puuttuminen jo varhaisten oireiden perusteella.
Perhekeskuspalvelujen kehittämisen (8) tavoitteena on tarjota helposti saatavilla olevia matalan kynnyksen palveluita, joiden tuella lasten ja lapsiperheiden ongelmia saadaan ratkottua ennen niiden eskaloitumista. Tavoitteena on vaikuttaa monialaisesti koko perheen hyvinvointiin ja mielenterveyteen sekä parantaa perheenjäsenten välistä vuorovaikutusta ja tunnesuhteita.
Palvelujen laadun ja vaikuttavuuden kehittäminen on päätavoitteena perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnallisessa integraatiossa sekä aikuisten terapiakoordinaation tuessa ja koulutuksissa. Lisäksi palvelujen laadun ja vaikuttavuuden kehittäminen on merkittävänä tavoitteena nuorten psykososiaalisiin menetelmiin kohdistuvassa toimenpiteessä.
Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnallisen integraation (5) tavoitteena on aiempaa laadukkaampi ja kustannusvaikuttavampi hoito erityisesti organisaatiorajat ylittävissä palvelukokonaisuuksissa. Tavoitteena on, että asiakkaat saavat saumattomasti palvelunsa tarpeen mukaisesti vaikuttavimmasta yksiköstä. Erikoissairaanhoidon osaamista ja konsultaatioita kehittämällä pyritään parantamaan myös perustason palvelujen vaikuttavuutta.
Nuorten psykososiaalisten menetelmien käyttöönoton (6) tavoitteena on vaikuttaviksi todennettujen interventioiden saatavuuden parantaminen. HYKSin nuorten psykiatrian osaamiskeskuksesta koordinoidun toimenpiteen tavoitteena on myös interventiomenetelmien laadukas jalkauttaminen, jota tuetaan työnohjauksella.
Aikuisten terapiakoordinaation tuen ja koulutusten (7) tavoitteena on ottaa käyttöön nykyistä vaikuttavampia menetelmiä. Tavoitteena on myös seurata vaikuttavuutta erityisvastuualueen laajuisella laaturekisterillä, joka mahdollistaa vaikuttavuuden seuraamisen ja vertaiskehittämisen.
Monialaisuus ja yhteentoimivuus
Monialaisuus ja yhteentoimivuus ovat koko tulevaisuuden sote-keskuksen kehittämistä ohjaavia tavoitteita. Päätavoitteena ne ovat keskitetyn asiakasohjauksen käyttöönotossa. Lisäksi monialaisuus ja yhteentoimivuus korostuvat palvelujen verkoston kehittämisessä sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnallisessa integraatiossa.
Palvelujen verkoston kehittämisen (1) tavoitteena on aiemmin palvelut tuottaneilta kunnilta siirtyneen varsin hajanaisen ja erilaisista ratkaisuista koostuvan palvelujen verkoston kokoaminen aiempaa yhtenäisemmin asukkaita palvelevaksi kokonaisuudeksi. Hankkeeseen sisältyvän jalkauttamisvaiheen tavoitteena on lisätä monialaisuutta ja yhteen toimivuutta erityisesti paikkariippumattomissa sähköisissä palveluissa.
Keskitetyn asiakasohjauksen käyttöönoton (2) tavoitteena on yhdistää nykyisin hajanaisesti asiakkaita ohjaavat ja neuvovat toiminnot. Tavoitteena on, että asiakas saa palvelutarpeestaan riippumatta ohjauksen palveluihin yhdeltä luukulta eikä asiakasta pompotella niin sanotusti ”luukulta toiselle”. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää eri ammattiryhmien ja sosiaali- ja terveyspalvelujen välistä monialaista yhteistyötä.
Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnallisen integraation (5) tavoitteena on erityisesti perustason ja erikoisalojen välisen yhteen toimivuuden kehittäminen. Tarkoituksena on, että eri erikoisalojen kevyempiä ongelmia ratkaistaan jo perusterveydenhuollon palveluissa joko omien asiantuntijoiden toimesta tai konsultaatioiden tuella.
Kustannusten nousun hillintä on asetettu päätavoitteeksi palvelujen verkoston kehittämiselle. Yhteensä kustannusten nousun hillintä jo lyhyellä aikavälillä on tunnistettu merkittäväksi tavoitteeksi kuudelle eri toimenpiteelle. Pitkällä tähtäimellä myös muiden toimenpiteiden tavoitellaan hillitsevän kustannusten nousua välillisesti ennaltaehkäisemällä raskaampien palvelujen tarvetta.
Palvelujen verkoston kehittämisen (1) tavoitteena on aiempaa tehokkaampi ja tarpeenmukaisempi palvelujen ja tilojen käyttö. Palveluita keskitetään siten, että eri palvelut sijaitsevat useita eri palveluita tarjoavissa toimipisteissä. Hankkeeseen sisältyvässä jalkauttamisvaiheessa painottuvat sähköiset palvelut, jotka korvaavat tulevaisuudessa fyysisiä palveluja, mikä mahdollistaa toimipisteiden määrän tarkoituksenmukaisen vähentämisen.
Keskitetyn asiakasohjauksen käyttöönoton (2) tavoitteena on asiakasvirtojen ohjaaminen aiempaa paremmin asiakkaiden tarpeisiin vastaaviin ja samalla kustannusvaikuttavampiin palveluihin. Keskitetty asiakasohjaus toimii myös järjestäjän työkaluna palvelurakenteen keventämiseksi.
Uuden vastaanottojen toimintamallin laajentamisen (3) tavoitteena on asiakkaiden ongelmien ratkaiseminen aiempaa tarvelähtöisemmin. Käytännössä asiakkaat saavat ratkaisun ongelmiinsa usein nykyistä edullisemmilla resursseilla ja vähemmällä ammattilaisen ajankäytöllä.
Vastaanottojen toimintamallin monikanavaiseksi kehittämisen (4) tavoitteena on, että asiakkaat saavat palvelua tarpeeseensa parhaiten soveltuvalla tavalla moderneja palvelukanavia hyödyntäen. Näiden palvelukanavien päälle on tavoitteena ottaa käyttöön myös aiempaa automatisoidumpia ratkaisuja, joiden avulla asiakkaat saavat ratkaisuja ongelmiinsa ilman ammattilaisen aktiivista osallistumista.
Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnallisen integraation (5) tavoitteena on hillitä kustannusten kasvua erityisesti vähentämällä eri organisaatioissa tehtävää hukkatyötä ja ohjaamalla asiakkaat tarvettaan vastaavaan kevyimpään saatavilla olevaan palveluun. Sujuvat organisaatiorajat ylittävät palvelukokonaisuudet sekä parempi tiedon liikkuminen vähentävät päällekkäistä työtä.
Aikuisten terapiakoordinaation tuen ja koulutusten (7) tavoitteena vähentää kustannusten kasvua parantamalla perustason hoidon vaikuttavuutta ja ohjaamalla potilaat nykyistä paremmin oikeantasoiseen hoitoon. Kustannusten kasvun hillintää tavoitellaan erityisesti erikoistason palvelujen kustannusten osalta.
Eri toimenpiteille on asetettu prosessitavoitteita, joiden toteutuminen on edellytyksenä hyötytavoitteiden toteutumiselle. Prosessitavoitteiden toteutumista voidaan seurata hankkeen aikana ja näin varmistaa edellytykset kunkin toimenpiteen hyötytavoitteiden realisoitumiselle.
Palvelujen verkoston kehittämisen (1) hyötytavoitteisiin pääsemiseksi on saatava käyttöön uusia digitaalisia asiakaspalvelukanavia sekä vähennettävä erillisten fyysisten toimipisteiden määrää tuomalla eri palveluita nykyistä monialaisempiin palvelupisteisiin.
Keskitetyn asiakasohjauksen käyttöönoton (2) hyötytavoitteisiin pääsemiseksi on perustettava oma keskitetyn asiakasohjauksen yksikkö, johon kootaan vaiheittain neuvonnan, asiakasohjauksen ja palvelutarpeen arvioinnin toiminnot. Järjestäjän näkökulmasta hyötyjen toteutuminen edellyttää myös, että asiakasohjauksen uudenlainen rooli järjestäjän työkaluna suunnitellaan ja otetaan käyttöön.
Uuden vastaanottojen toimintamallin laajentamisen (3) hyötytavoitteisiin pääsemiseksi toimintamalli on saatava onnistuneesti käyttöön mahdollisimman kattavasti eri toimipisteissä. Pelkän laajentamisen kattavuuden lisäksi on tärkeää seurata käyttöönottojen onnistumista asiakkaiden ja henkilöstön tyytyväisyyden sekä palvelujen saatavuuden näkökulmista.
Vastaanottojen toimintamallin monikanavaiseksi kehittämisen (4) hyötytavoitteisiin pääsemiseksi on otettava käyttöön uusia käyttäjälähtöisiä teknologioita, jotka aidosti palvelevat asiakkaan tarpeita paremmin kuin nykyiset puhelinkontaktit tai tekevät ammattilaisten työskentelystä nykyistä helpompaa ja tehokkaampaa.
Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnallisen integraation (5) hyötytavoitteisiin pääsemiseksi on tunnistettava tärkeimpiä toimintoja sekä asiakaspolkuja, joihin kehittämispanokset kannattaa keskittää. Lisäksi organisaatiorajat ylittävä kehittämistyö edellyttää luottamusta ja sitoutumista yhteistyöhön sekä organisaatioiden johdossa että ruohonjuuritasolla.
Nuorten psykososiaalisten menetelmien käyttöönoton (6) hyötytavoitteisiin pääsemiseksi yhteistyön HYKS nuorisopsykiatrian osaamiskeskuksen kanssa tulee toimia sujuvasti ja interventiomenetelmät on saatava onnistuneesti käyttöön ammattilaisille, jotka parhaiten tavoittavat kohderyhmän (erityisesti kouluterveydenhoitajat, -psykologit ja -kuraattorit).
Aikuisten terapiakoordinaation tuen ja koulutusten (7) hyötytavoitteisiin pääsemiseksi on saatava käyttöön systemaattinen potilaiden oikeantasoiseen hoitoon ohjaamisen malli. Lisäksi alueen osaajia tulee saada koulutettua riittävä määrä uusin hoitomenetelmiin. Ensimmäisenä prosessitavoitteena on kuitenkin toimivan yhteistyömallin sopiminen HUSin osaamiskeskuksen kanssa.
Perhekeskuspalvelujen kehittämisen (8) hyötytavoitteisiin pääsemiseksi on onnistuttava yhdenmukaistamaan palveluita alueellisesti nykyisten erillisten toimintamallien sijaan. Kriittistä on tunnistaa parhaat käytännöt ja toimintamallit, jotka otetaan alueellisesti käyttöön.
Tulevaisuuden sote-keskushankkeen tuloksena Keusoten ja tulevan itsehallintoalueen asukkaat pääsevät oikea-aikaisesti yksilöllisiä tarpeitaan vastaaviin palveluihin. Oikea-aikaisuus tarkoittaa usein nopeaa asiakkaan ongelman ratkaisua tai palvelujen piiriin pääsyä asiakkaan yhteydenotosta mitattuna. Oikea-aikaisuus voi tarkoittaa myös palvelutarpeen ennakointia niissä tapauksissa, joissa se on mahdollista. Yksilöllisiä tarpeita vastaavat palvelut voivat tarkoittaa esimerkiksi asiakkaan pienen ongelman ratkaisua sähköisten kanavien kautta, asiakkaan haastavamman ongelman ratkaisua moniammatillisen tiimin toimesta tai kokonaisen palvelukokonaisuuden räätälöintiä asiakkaan kokonaistarpeen pohjalta.
Hankkeen vaikutukset näkyvät asukkaiden parempana hyvinvointina ja asiakastyytyväisyytenä sekä palvelujen järjestäjän kustannuskasvun hidastumisena. Oikea-aikaisten ja asukkaiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaavien palvelujen vaikutuksena palveluilla tuetaan aiempaa paremmin asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä. Lisäksi asiakaslähtöisemmän sote-keskuksen asiakkaat ovat aiempaa tyytyväisempiä saamiinsa palveluihin. Lyhyellä tähtäimellä vältetään aiempaa hukkatyötä, kun asiakkaat saavat suoraan tarvitsemansa palvelut. Pidemmällä tähtäimellä kustannuskasvua saadaan hillittyä, kun palvelujen vaikuttavuus paranee ja palvelurakennetta saadaan kevennettyä.
Hankkeen päätteeksi eri toimenpiteiden todennettavissa olevia tuloksia ovat muun muassa:
Palvelujen verkoston kehittäminen (1): Sähköisen asioinnin volyymit ovat korvanneet fyysisiä käyntejä ja asiakkaat saavat monitahoisiin ongelmiinsa ratkaisun yhdestä fyysisestä toimipisteestä.
Keskitetyn asiakasohjauksen käyttöönotto (2): Asiakkaat löytävät tarpeitaan vastaavan palvelun tai palvelut yhdellä yhteydenotolla.
Uuden vastaanottojen toimintamallin laajentaminen (3): Vasteaika yhteydenotosta asiakkaan ongelman ratkaisuun on lyhentynyt merkittävästi koko Keski-Uudellamaalla. Lisäksi vastaanottotoiminta täyttää mahdollisesti tulevan hoitotakuun vaatimukset.
Vastaanottojen toimintamallin monikanavaisuuden kehittäminen (4): Asiakas- ja henkilöstötyytyväisyys ovat nousseet ja toiminnan kustannustaso on laskenut.
Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnallinen integraatio (5): Lähetteiden määrä erikoissairaanhoitoon on laskenut ja tarpeettomia erikoissairaanhoidon palveluita on saatu korvattua tarkoituksenmukaisilla perustason palveluilla. Sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon palveluita tarvitsevan asiakassegmentin asiakastyytyväisyys on parantunut.
Nuorten psykososiaalisten menetelmien käyttöönotto (6): Nuorille tuotetaan masennukseen ja ahdistukseen vaikuttavia interventioita heidän luonnollisessa ympäristössään.
Aikuisten terapiakoordinaation tuki ja koulutus (7): Alueella on käytössä systemaattinen malli, jolla potilaita ohjataan oikeantasoiseen psykososiaaliseen hoitoon. Lisäksi alueen osaajia on koulutettu riittävästi uusiin hoitomenetelmiin.
Perhekeskuspalvelujen kehittäminen (8): Asiakkaat löytävät tarpeensa mukaiset matalan kynnyksen palvelut helposti ja hoitavat merkittävän määrän asioinnistaan sähköisesti.
Tiivistelmä oma-arvioinnista, syksy 2023
1. Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelman Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantamisen päätavoitteeseen on eniten vaikutusta hankkeen toimenpidekokonaisuuksilla 3) Monialainen sotetiimi sekä 4) Aikuisten mielenterveys-, päihde- ja sosiaalipalvelut. Monialaisen sotetiimin kehittämisellä on merkittävää vaikutusta myös Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistamisen tavoitteeseen. Aikuisten mielenterveys-, päihde- ja sosiaalipalvelujen kehittämisellä on merkittävää vaikutusta myös palvelujen monialaisuuden ja yhteentoimivuuden sekä toiminnan painotuksen siirtymiseen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön.
Monialaisen sote-tiimimallin rakentamiseksi perustettiin työryhmä, johon koottiin laaja edustus Keusoten eri palvelualueilta. Työskentely toteutettiin työpajoissa syksyn 2022 ja alkuvuoden 2023 aikana. Asiakkaan näkökulmaa työpajoissa edustivat kokemusasiantuntijat. Myös henkilöstölle mahdollistettiin osallistuminen yhteiskehittämiseen. Päätöstyöpajaan kutsuttiin mukaan myös yhteistyötahojen edustajia Keusoten ulkopuolisista palveluista. Työpajatyöskentely toteutettiin yhteistyössä hankkeen Integroitu sote-asiakasohjaus -toimenpidekokonaisuuden (2) kanssa ja työskentelyyn sisällytettiin yhteensovitettuja palveluja tarvitsevan asiakkaan tunnistaminen. Palvelumuotoilun keinoin toteutuneen suunnittelun ansiosta hyvinvointialueen eri toimijoiden yhteinen ymmärrys asiakkaan ja toimijoiden yhteistyön tarpeesta selkiytyi. Palvelumuotoilutyöpajat vahvistivat hyvinvointialueen monitoimijaista yhdessä tekemisen tahtotilaa, jolla tulee jatkossa olemaan merkitystä myös muussakin kehittämisessä.
Monialainen sote-tiimimalli rakennettiin ensivaiheessa monialaista tukea tarvitsevan, mielenterveys- ja päihdeongelmia omaavan asiakkaan palvelutarpeiden ympärille. Toimintamalli valmistui keväällä 2023. Toimintamallissa monialaisen sote-tiimin koordinaatiotyöpari (sosiaalihuollon ammattilainen ja terveydenhuollon ammattilainen) ottaa vastuulleen asiakkaan monialaisen asiakkuuden koordinoinnin, kartoittaa asiakkaan tilanteen ja kokoaa asiakkaan tarvitseman ammattilaisten verkoston. Asiakkaat ohjautuvat koordinaatiotyöparille asiakkaiden kanssa työskentelevien ammattilaisten tekemien yhteistyöpyyntöjen perusteella.
Toimintamallin pilotointia varten luotiin käytänteet monialaisen tuen tarpeessa olevien asiakkaiden tunnistamiseksi. Ammattilaisten tueksi laadittiin tunnusmerkkilista. Lisäksi monialaisen sote-tiimin toiminnasta toteutettiin ammattilaisille suunnattu kolmen koulutusvideon sarja, joista yhdessä keskityttiin erityisesti monialaisen tuen tarpeisen asiakkaan tunnistamiseen. Työpajatyöskentelyssä tunnistettiin myös tarve asiakas- ja potilastietojärjestelmistä nouseville herätteille monialaisen tuen tarpeessa olevien asiakkaiden tunnistamisen tueksi. Hankeaikana oli kuitenkin käynnissä Keusoten asiakas- ja potilastietojärjestelmien alueellinen yhtenäistäminen, joka eteni vaiheittain. Vanhoihin järjestelmiin ei ollut järkevää tässä kohden rakentaa herätejärjestelmää, joten se jää jatkokehitettäväksi.
Monialaisen sote-tiimin toiminnan arvioimista varten rakennettiin pilotin ajaksi välineet seurannan ja raportoinnin toteuttamiseksi. Lisäksi monialaista kirjaamista varten luotiin kirjaamispohjat asiakas- ja potilastietojärjestelmiin. Monialaiselle sote-tiimille rakennettiin myös oma suostumuslomake asiakkaan sosiaali- ja terveydenhuollon tietojen tarkastelua varten. Pilotin aikana kävi ilmi, että asiakas- ja potilastietojärjestelmät eivät vielä tue kovin hyvin moniammatillista työskentelyä. Monialaisten palvelutarpeenarviointien ja palvelusuunnitelmien siirtäminen järjestelmästä toiseen on hidasta, koska asiakas- ja potilastietojärjestelmien määrämuotoiset kirjaamispohjat poikkeavat toisistaan. Myös tietojen etsiminen on ajoittain hidasta, eivätkä kaikki tarvittavat ammattilaiset näe kaikkea tarvittavaa tietoa. Monialaisen kirjaamisenkin osalta kehittäminen jatkuu Kestävä kasvu -hankkeessa.
Monialaisen sote-tiimimallin pilotti toteutettiin Hyvinkäällä 2.5.–31.12.2023. Pilotti järjestettiin sosiaalihuollon keskitetyn asiakasohjausyksikön, aikuisten mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä terveydenhuollon avopalvelujen yhteistyönä. Asiakkaan tarpeiden mukaiseen monialaiseen verkostotyöskentelyyn osallistui pilotin aikana lisäksi ammattilaisia laajemminkin eri palvelualueilta sekä Keusoten ulkopuolisista palveluista. Yhteistyöpyyntöjä koordinaatiotyöparille voitiin tehdä mistä tahansa Keusoten yksiköstä Hyvinkään alueella. Lisäksi koordinaatiotyöpari otti vastaan yhteistyöpyyntöjä Keusoten ulkopuolelta. Pilotin aikana tehtiin tiivistä yhteistyötä myös työkykytiimin koordinaattorien kanssa.
Vaikka rakennettu toimintamalli kohdennettiin pilottivaiheessa monialaista tukea tarvitseville asiakkaille, joilla on mielenterveys- ja päihdehaasteita, toimintamalli sisältää kuitenkin varsin geneerisiä elementtejä. Se on jatkokehitettävissä ja skaalattavissa pilotin jälkeen palvelemaan myös muita asiakasryhmiä.
Kehittämistyön aikana tunnistettiin tarve monialaisen johtamisen taitojen vahvistamiselle muuttuvassa toimintaympäristössä. Syksyn 2023 aikana toteutettiin neljästä valmennuskerrasta ja niiden välissä suoritetuista välitehtävistä koostuva monialaisen johtamisen valmennus. Valmennukseen osallistui 18 johtavassa asemassa tai monialaisten toimintamallien kehittämisessä mukana olevaa henkilöä Keusoten eri palveluista. Valmennus toteutettiin yhteistyössä hankkeen Integroitu sote-asiakasohjaus -toimenpidekokonaisuuden (2) kanssa.
Matalan kynnyksen palvelukokonaisuutta hahmottava ja palvelujen kehittämistä yhteen kokoava työryhmä oli hankkeen eri toimenpidekokonaisuuksien yhteinen. Työskentelyn tuotokset ja tavoitteiden seuranta raportoidaan tarkemmin Aikuisten mielenterveys-, päihde- ja sosiaalipalvelut -toimenpidekokonaisuuden (TPK 4) yhteydessä.
Sosiaalihuollon keskitetyn asiakasohjausyksikön ja terveydenhuollon avopalvelujen yhteinen moniammatillinen sote-lähineuvontatoiminta on konseptoitu, pilotoitu ja laajennettu yhdessä Integroitu sote-asiakasohjaus -toimenpidekokonaisuuden (TPK 2) kanssa. Tarkempi kuvaus toiminnasta löytyy Integroitu sote-asiakasohjaus -toimenpidekokonaisuuden osuudessa.
Sähköisen asioinnin ja digipalvelujen kehittämisen kokonaisuutta edistetään Kestävä kasvu -hankkeessa, jossa otetaan huomioon myös monialaisen sote-tiimi -pilotissa nousseet digitarpeet. Monialainen sote-tiimi -toimenpidekokonaisuuden hankekoordinaattori oli mukana Keusoten digipalvelujen kehittämisen työryhmissä. Keskeisimmät toimenpiteet olivat digitaalisen asiointiportaalin, digiasioinnin koontisivun, Chatbot ja Chat -palvelun sekä digitaalisen itse- ja omahoitoapurin Omasalkun kehittäminen. Digipalvelujen kehittämisestä raportoidaan tarkemmin RRP-hankkeen toimesta.
Digitaalinen asiointiportaali otettiin käyttöön kesäkuussa 2023. Tällä hetkellä asiointiportaalissa on mahdollista nähdä terveydenhuollon ja suun terveydenhuollon varatut ajat sekä tehdä ajanvarausten peruutus. Lisäksi portaalissa voi varata, peruuttaa tai siirtää rokotusaikoja, sekä päivittää yhteystietoja suun terveydenhuollon osalta. Asiointiportaalin palvelut laajenevat kvartaaleittain yhdistäen Keusotessa käytössä olevat digitaaliset asiointiväylät sekä laajentaen sosiaali- ja terveydenhuollon digitaalisten palvelujen valikoimaa.
Digitaalisen asiakas- ja palveluohjauksen työpajoissa kehitettiin asiakkaiden parempaa ohjausta digitaalisiin palveluihin. Työskentelyn tuloksena rakennettiin digiasioinnin koontisivu, joka julkaistaan tammikuussa 2024 osana RRP-hanketta.
Chatbot -palvelua ja asiasisältöjä kehitettiin vuoden 2023 aikana. Ensimmäinen julkaisu tehtiin kesäkuussa 2023. Marraskuun alussa Chatbottiin lisättiin live-Chat mahdollisuus seuraavien asiakaskokonaisuuksien osalta: neuvola ja ehkäisy, vanhemmuuden ja kasvatuksen tuki, mielenterveys- ja päihdepalvelut 18–29 –vuotiaille sekä sosiaalipalvelut aikuisille. Chatbot ja LiveChat palvelevat niin asukkaita kuin ammattilaisiakin tiedonhaussa, Keusoten palveluihin ohjautumisessa sekä omahoidon ohjeisiin liittyvissä asioissa.
Lisäksi on konseptoitu omahoidon ja ohjatun omahoidon digiapuria ”Omasalkkua”. Hankintaprosessi käynnistettiin vuoden 2023 loppupuolella ja ensimmäiset pilotit on tavoitteena aloittaa Q1/2024 kohderyhmänä mielenterveysongelmaiset nuoret aikuiset sekä esidiabeetikot.
Forsante-antikoagulaation tehostamisprojektin osalta prosessitavoitteet toteutuivat suunnitellusti - kaikki Marevan-potilaat siirrettiin Forsanteen Järvenpäässä, dokumentoidut hoito-ohjeet yhtenäistettiin ja henkilöstö koulutettiin yhdenmukaisesti.
Aikuisten mielenterveys-, päihde- ja sosiaalipalvelujen ohjausryhmät, projektiryhmät ja eri toimeenpanojen työryhmät toimivat eri osaprojekteissa. Monialaisia työryhmiä lisättiin ja olemassa olevia ryhmiä yhdistettiin tai laajennettiin niin, että kaikilta palvelualueilta oli riittävä edustus kehittämistyön jatkuessa osana perustyötä ja/tai Kestävä kasvu -hankkeessa.
Koulutukset ja työpajatyöskentelyt saatettiin loppuun tai kesken jääneistä osaprojekteista jatkuvuus sovittiin muussa toiminnassa, lukuun ottamatta systeemistä työotetta asiakastyössä ja johtamisessa ja systeemistä tiimimallia, joista päätöksenteko on kesken.
Matalan kynnyksen palvelujen määrittelytyö saatettiin loppuun. Jatkotoimenpiteiden toimeenpano ja vastuuttaminen odottavat johtoryhmän päätöksentekoa. Määrittelyä on hyödynnetty palveluverkkosuunnitelman tekemisessä.
2. Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön
Toiminnan painotuksen siirtämisen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön tavoitteeseen on eniten vaikutusta hankkeen toimenpidekokonaisuudella 5) Perhekeskuksen palvelut. Lisäksi perhekeskuspalvelujen kehittäminen vaikuttaa merkittävästi myös palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantamisen sekä palvelujen monialaisuuden ja yhteentoimivuuden tavoitteisiin.
Perhekeskuksen palvelujen ohjausryhmät, projektiryhmät ja eri toimeenpanojen työryhmät ovat vieneet osakokonaisuuksia käytäntöön. Esihenkilöillä on ollut tärkeä rooli työntekijöiden sitouttamisessa muutoksiin ja resurssien kohdentamisessa tarkoituksenmukaisella tavalla oman työn ohella tehtävään kehittämistyöhön. Ennen muutoksien toimeenpanoa osakokonaisuuksista on tehty lähtötilanneanalyysit.
Muutoksia parempaan on tapahtunut muun muassa henkilöstön osaamisen vahvistumisessa, hallinnollisten raja-aitojen vähentymisessä ja yhdyspintojen lisääntymisessä, perhekeskeisen kokonaisvaltaisen asiakaskohtaamisen lisääntymisessä sekä matalan kynnyksen palvelujen lisääntymisessä. Muutokset osaltaan pakottivat henkilöstön aiempaa monialaisempaan työskentelyotteeseen ja kehittäminen tältä osin jatkuu.
Arviointia on tehty koko ajan ja tarpeen mukaan muutettu toimeenpanon lähestymistapaa, jotta tavoitteisiin päästäisiin varsin nopealla aikataululla.
3. Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen
Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantamisen tavoitteeseen on eniten vaikutusta hankkeen toimenpiteellä 6) Vaikuttavuusperusteinen johtaminen.
Kansallisen minimitietosisältöjen määrittelyä ja käyttöönottoa (mittari 1) sekä tietopohjan luontia tietoaltaaseen ja tarvittavia integrointeja eri tietolähteisiin (mittari 2) saatiin karkeasti arvioituna toteutettua 70 %:sti. Haasteita vähimmäistietosisältöjen edistämiseen toi järjestelmien suuri kirjo, uuden asiakas- ja potilastietojärjestelmän käyttöönotto, sekä edellisiin liittyen datan laatu. Kansallisten minimitietosisältöjen osalta HYTE-kokonaisuuteen ja palvelujen tarpeeseen liittyvä tietopohja saatiin rakennettua. Palveluihin pääsytiedot terveyspalveluihin liittyen määritettiin, tosin tiedon laatu on vielä osin puutteellista, mutta se täydentyy uuden asiakas- ja potilastietojärjestelmän käyttöönoton etenemisen myötä. Talousraportointi saatiin otettua käyttöön, sosiaalipalvelujen taloustiedot saadaan kustannusdatan osalta kattavasti vasta kun uusi asiakastietojärjestelmän osio käyttöönotettu (käyttöönotossa viivästymistä toimittajasta johtuen).
Järjestäjän alueellisen vaikuttavuusperustaisen ohjauksen rakentamiseksi (mittari 3) laadittiin hankeaikana vaikuttavuusperustaisen ohjauksen tiekartta, jonka todellinen merkitys avautui täyteen mittaansa hankeaikana. Tiekartta auttoi hahmottamaan vaikuttavuusperustaisen ohjauksen ns. ison kuvan ja varmistamaan oleellisten ohjaus- ja yhteistyörakenteiden luomisen merkityksen varsinaisten mittaripilotointien ohella. Vaikuttavuusperusteisen ohjausmallin rakentamista edistettiin tuotantotapa-analyysi -toimintamallin (ns. MakeOrBuy -analyysi) rakentamisella strategisiin hankintoihin. Tuotantotapa-analyysit on liitetty osaksi johdon vuosikelloa (palvelujen hankinnat). Myöhemmässä vaiheessa kun vaikuttavuusmittaritietoa on saatavilla, vaikuttavuuskriteerejä voidaan sisällyttää analyyseihin, samoin kuin osaksi sopimusohjausta. Tutkimustieto hyötykäyttöön -kokeilu yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa mahdollistaa tulevaisuudessa myös vaikuttavuustutkimuksen nopeamman hyödyntämisen päätöksenteossa ja palvelujen kehittämisessä.
Järjestäjän vaikuttavuusperustaisen ohjauksen tueksi (mittari 3) rakennettiin Suuntimo-malliin ja tietopoimintoihin pohjautuvaa asiakassegmentointimallia, jotta järjestäjä voi asettaa tavoitetasoja sekä ohjata ja seurata esim. ikääntyneiden asiakkaiden segmenttijakaumia mm. verkostoasiakkuuksien ja omatoimiasiakkuuksien välillä. Mallia saatiin rakennettua vaiheittain testiympäristöön kaikille palveluketjuille. Hankkeen jälkeen malli on yhteensovitettava tietotuotannollisesti syksyllä 2023 Virta-hankkeessa synnytettyyn liikennevalomalliin (=ennaltaehkäisevät ja varhaisen tuen palvelut, säännölliset tai lyhytaikaiset palvelut, vaativat ja ympärivuorokautiset palvelut), jossa on sama pohja-ajatus, mutta tuottajalähtöisenä (asiakaslähtöisen profiloinnin sijaan).
4. Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen
Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistamisen tavoitteeseen on eniten vaikutusta hankkeen asiakasohjaustoiminnan kehittämisellä. Vuosina 2020–2021 asiakasohjauksen kokonaisuutta kehitettiin hankkeen toimenpiteessä Keskitetyn asiakasohjauksen käyttöönotto ja vuodesta 2022 eteenpäin toimenpidekokonaisuudessa Integroitu sote-asiakasohjaus.
Keskitetyn asiakasohjauksen käyttöönotto (2020–2021, jatkuen 2022–2023)
- Keskitetyn asiakasohjauksen mallintaminen ja käyttöönotto.
- Toimintaa tukeva digi: puhelujen hallintajärjestelmän käyttöönotto, säännöllisen asiakaspalautteen käyttöönotto, sähköisten asiointilomakkeiden käyttöönotto, hyvinvointialuetasoinen chatbot ja live chat -suunnittelu, asiakasohjaajan työkalut -projektin aloittaminen.
- Työikäisten palvelujen kehittäminen vuonna 2023.
Integroitu sote-asiakasohjaus (2022–2023)
Toimenpide: SOTE-lähineuvonta
Luodaan ja pilotoidaan SOTE-lähineuvonnan malli: Keväällä 2022 luotiin työryhmän kanssa sote-lähineuvonnan malli, jossa korostettiin asiakkaan palvelupolun alkuvaiheessa toteutuvaa sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä. Mallia pilotointiin ajalla 12.10.–31.12.2022. Saatujen tulosten perusteella kehitettiin hyvinvointialuetasoista yhteistyötä ja palvelupisteitä avattiin porrastetusti useampaan palvelupisteeseen.
Lähineuvonnassa sote-palvelujen monialaisuutta on vahvistettu myös monitoimijaisuuden suuntaan tuomalla HYTE-kumppanuusverkoston toimintaa lähemmäksi asiakas- ja työntekijärajapintaa. Yhteistyömuotoja ovat olleet mm. järjestöjen tuottaman tiedon ja tapahtumakutsujen jakaminen lähineuvontapisteillä, sekä lähineuvontapisteellä toteutetut teemapäivät (ikääntymiseen liittyvän ennakoinnin teemapäivä, pitkäaikaissairauksien teemapäivä, mielenterveys ja päihdeasioiden teemapäivä).
Muokataan SOTE-lähineuvonnan mallia: Syksyllä 2023 monitoimijaista yhdessä tekemisen kokeilua laajennettiin aloittamalla Kettuluuta -toiminta. Kettuluuta on koulutettu vertaispalveluohjaaja, joka opastaa ja neuvoo virastojen viidakossa. Hän auttaa asiakkaita vertaisena löytämään oikeat palvelut, tukee hakemusten oikeaoppisessa täyttämisessä ja voi mennä asiakkaan mukaan asiointiavuksi. Yksinkertaisimmillaan Kettuluuta auttaa suunnistamaan rakennuksessa oikean vastaanottajan luokse.
Lähineuvonnan avulla Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella on saatu vahvistettua myös digitukea samalla, kun digitaalisten palvelujen valikoima on laajentunut. Lähineuvonnan työntekijöiden digitaitoja on vahvistettu digi- ja väestötietoviraston digitukija-koulutuksella. Lisäksi lähineuvonnan sosiaalihuollon työntekijät vastaavat Keusoten chat-palvelussa työikäisten sosiaalipalveluja koskeviin kysymyksiin.
Uuden palvelun käyttöönotto edellyttää vahvaa verkostoitumista ja viestintää, erityisesti palveluissa, jotka on suunnattu haavoittavassa asemassa oleville henkilöille. Tiedottamista on tehty yhteistyössä järjestötoimijoiden kanssa.
Pilottiajan pidentäminen, toimipisteiden lisääminen, verkostoyhteistyön laajentaminen, digituen kehittämiseen liittyvät kehittämistoimenpiteet sekä viestintä tukivat SOTE-lähineuvonnan laajentumista tavoitteiden suuntaisesti.
Monilaisen toimintamallin käyttöönotto edellyttää uusia käytänteitä yhteensovittavalta johtamiselta. Prosessin omistajuuteen ja johtamiseen liittyviä rooleja on kuvattu ja selkiytetty. Uudelleen organisoitumista tehtiin myös tiimin hallinnollisessa sijoittumisessa, sekä henkilöstöresurssia varhaisen vaiheen lähineuvontapalveluun kohdennettiin muista tehtävistä. Nämä toimenpiteet tukivat osaltaan Sote-lähineuvonnan integroitumista osaksi hyvinvointialueen toimintaa.
Erilaisten monialaisten mallien kehittämisen yhteydessä nousi tarve vahvistaa esihenkilöiden ja tiimivastaavien monialaisen johtamisen osaamista. Tähän tarpeeseen vastattiin järjestämällä monialaisen johtamisen valmennus vuoden 2023 lopussa.
Toimenpide: Sote-asiakkaaksi tuloprosessi
Henkilöstön yhteistyöohjeet päivitettiin. Ohjeet vietiin hoitajien käsikirjaan sekä asiakasohjaajan työpöydälle. Henkilöstölle järjestettiin koulutusta uuteen ohjeeseen liittyen. Lisäksi mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakasohjaus kiersi Keusoten terveysasemia kertomassa omasta toiminnastaan, sekä sopimassa yhteistyöstä terveyspalvelujen avopalvelujen kanssa. Luotiin työnjohdollisessa vastuussa oleville henkilöille lista yhteystiedoista. Jatkossa kun nousee kehittämistarpeita, tiedotettavaa tai muuta työnjohdollista kehitystarvetta, on selkeät yhteyshenkilöt, joiden kanssa asiaa voi edistää. Selvitettiin käytössä olleiden digitaalisten välineiden mahdollisuudet toteuttaa sote-integraatiota.
Toimenpide: Monialaisen johtamisen valmennus
Onnistuakseen integraatiossa, on hyvä vahvistaa sitä usealla eri tasolla. Tulevaisuuden sote-keskushankkeessa on kehitetty useampaa eri toimintamallia, joihin kohdistuu palvelujen integraatiota. Suurimmassa osassa näistä on tunnistettu tarve vahvistaa integroitujen prosessien johtamista esihenkilö / tiiminvetäjä tasolla. Tämän johdosta suunniteltiin monialaisen johtamisen valmennus. Syksyn 2023 aikana toteutettiin neljästä valmennuskerrasta ja niiden välissä suoritetuista välitehtävistä koostuva valmennus. Valmennuksesta saatujen tietojen pohjalta arvioidaan monialaisen johtamisen jatkokehittämisen tarvetta. Valmennus toteutettiin yhteistyössä monialaisen sote-tiimimalli-toimenpidekokonaisuuden kanssa.
Toimenpide: Vahvistetaan asiakkaiden ohjautumista eri toimijoiden palveluihin
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen teemakuukaudet ikäihmisten asiakasohjauksessa on otettu käyttöön kesäkuussa 2022. Vuosikelloon on rakennettu eri aihealueita käsitteleviä teemoja. Teemojen ympärille on tuotu tietoa ja ohjeita asiakkaille. Neuvonnan ja ohjauksen yhteydessä työntekijä tarjoaa yhteisen keskustelun pohjalta erilaisia hyvinvointiin ja terveyden edistämiseen liittyvää tukea ja tietoa. Teemoja ovat esimerkiksi riittävä ravitsemus ja proteiinin saanti, kesäaikaan riittävä nesteytys, liikkuminen ja lihaskunto. Neuvonta- ja ohjaustilanteen päätyttyä tietoja voidaan toimittaa myös postitse. Toimintakäytäntö on käyttöönotettu ikäihmisen asiakasohjauksessa ja mallia on laajennettu aiheesta kiinnostuneisiin toimintayksiköihin. Neuvonnan ja ohjauksen puheluista, jotka eivät ole ammattilaiskonsultaatioita, puolet ovat omaisten ja läheisten soittamia ja puolet asiakkaan. Tarkastelukauden 06-12/2022 osalta päästään neuvonnan yhteydenottojen osalta puoleen, eli 10 %:iin tavoitetasosta 20 % ja palvelutarpeen arvioinnin osalta päästään 62 %:iin 90 %:n tavoitetasosta.
Kuntien liikkumis- ja elintapaohjaukseen voidaan ohjata asiakkaita lähetteellä tai suullisella suosituksella sosiaali- ja terveydenhuollosta. Lähetemäärien kasvattamiseksi oli tarkoitus tehdä myös esittelyvideo ammattilaisille liikkumis- ja elintapaneuvonnan toiminnasta, mutta video ei toteutunut henkilöstömuutosten takia. Hankkeen aikana on luotu yhteydenottokäytännöt kuntien ja hyvinvointialueen asiakastyötä tekevien ammattilaisten välille.
Hyvinvointialueen ja kuntien kanssa on tehty sopimus kuntien uimahalli- ja kuntosalitilojen hyödyntämisestä yksilöfysioterapiassa ja toimintakäytäntö on käytössä. Kuntien uimahalli- ja kuntosalitiloja on käytetty hyvinvointialueen antamassa yksilöterapiassa huhti-marraskuu 2023 välillä 8 kertaa. Käyttökerrat ovat odotettua vähäisemmät, mutta mallia pidetään hyvänä ja mallin aktiivisempi hyödyntäminen vienee oman aikansa.
Yksityisten palveluntuottajien kokonaisuuden osalta toteutettiin lähtötilanteen kartoitus haastattelemalla Keusoten työntekijöitä. Lähtötilanteessa kartoitettiin yksityisten palveluntuottajien rooli osana asiakasohjauksellista palveluvalikoimaa Keusotessa. Lähtötilanteen pohjalta luodaan yhteistyössä henkilöstön kanssa suunnitelmaa, jolla vahvistetaan yksityisiä palveluja osana palveluvalikkoa.
Osana lähtötilannehaastatteluja kartoitettiin vaihtoehtoja laskentatyökalun pilottikohteille. Laskentatyökalun avulla saadaan vertailtua eri palveluntuottajien hintoja tarvittavan palvelun osalta. Työkalu palvelee myös tilannetta, joissa asiakkaan hyvinvointialueen järjestämiin palveluihin myöntämisen perusteet eivät täyty. Laskentatyökalua pilotoitiin ikäihmisten asiakasohjauksessa sekä lapsiperheiden asiakasohjauksessa. Tämän lisäksi luotiin suunnitelma, jonka avulla asiakkaat voisivat paremmin ohjautua yksityisten palveluntuottajien palveluihin silloin, kun se tukee asiakkaan tilannetta parhaiten. Lisäksi järjestettiin vuoropuhelutyöpaja, johon kutsuttiin alueen yrityksiä keskustelemaan tarpeista ja toiveista alueelliseen yhteistyöhön jatkossa. Yksityisten palveluntuottajien aktivoinnin osalta projektissa päästiin alkuun ja tekemisestä saatujen tietojen pohjalta tehdään suunnitelma kokonaisuuden kehittämiseksi tulevaisuudessa.
Terveyspalvelut tutuksi -viestintäkokonaisuudessa julkaistiin kuusi artikkelia ja neljä asiakasvideota hoitoon ohjautumisesta / hakeutumisesta. Viestintämateriaalin julkaisu ajoittui loppuvuoteen 2023 ja sen hyödyntämistä jatketaan aktiivisesti vuonna 2024. Näin ollen tuloksia kokonaisuudesta on vielä vaikea arvioida. Jos tulokset ovat kannustavia, laajennetaan viestinnällistä toimintamallia hyvinvointialueen omana toimintana ja rahoituksella myös muihin Keusoten palveluihin.
Toimenpide: Asiakasohjauksen käyttöönotto järjestäjän työkaluna
Asiakasohjauksen järjestäjän tietotarpeet määriteltiin luonnosvaiheeseen. Tietoa järjestäjälle koottiin manuaalisella tiedonkeruulla ja tiedosta luotiin tietonäkymät PowerBi -ohjelmaan. Tietonäkymät on rakennettu ikäsegmenteittäin ja jokaisesta segmentistä löytyy näkymät: volyymi, asiakas tarpeet, jatko-ohjaukset, läpimenoajat ja hajotuspuu. Manuaalinen tiedon keruu ei suoraan tue järjestäjän tietotarpeita, vaan kohdentuu operatiiviselle tasolle, esim. talouteen liittyvän tiedon kiinnittymistä suorite- tai virtatietoon lähdetään toteuttamaan siinä vaiheessa, kun tieto kootaan yhtenäisesti erilaisten järjestelmien kautta. Toimenpiteen aikana asiakas- ja potilastietojärjestelmät yhtenäistyvät, joka mahdollistaa tulevaisuudessa tiedon kokoamisen ainakin osittain järjestelmien kautta. Arvioitavaksi jää, voidaanko kaikkea tietoa tuottaa nykyjärjestelmillä. Konkreettisesti järjestäjälle ei voitu työkalua rakentaa, mutta operatiivisen tason tieto tukee myös järjestäjää tehtävässään. Tämänhetkisestä asiakasohjausyksikön toiminnasta saadaan palvelun vaikuttavuustietoa ja näihin asiakasvirtoihin pyritään vaikuttamaan mm. tässäkin hankkeessa toteutettujen kehittämistoimien avulla. Kuvattiin asiakasohjauksen järjestäjän ohjausmalli.
Kuntayhtymässä vuoden 2022 ja hyvinvointialueella vuoden 2023 aikana yhdenmukaistettiin asiakas- ja potilastietojärjestelmiä sekä asiakasprosessia, joka mahdollisti myös yhdenmukaisemman tiedon saannin. Kun asiakas- ja potilastietojärjestelmät on yhtenäistetty, asiakasohjaajan työkalu on otettu käyttöön ja asiakasohjauksen roolia palveluketjujen ja asiakassegmenttien horisontaalisen ja vertikaalisen integraation toteuttamisessa on vahvistettu, päästään vaiheeseen, jossa asiakasohjaus voi paremmin tukea järjestäjän tehtävää. Asiakasohjaus on osa hyvinvointialuetasoista järjestäjän tehtävää.
Yhteinen sosiaalisen raportoinnin väline henkilöstölle on käyttöönotettu toukokuussa 2022 yhteistyössä Sosiaalitaidon (nyk. Socca) kanssa. Maalikuussa 2023 raportoinnin lomaketta päivitettiin helpottamaan lomakkeesta saatujen tulosten analysointia. Arvion mukaan järjestäjä hyötyy sosiaalisen raportoinnin lomakkeen tuotoksista paremmin vasta, kun saadut tiedot kehittyvät hyvinvointialueilla laajemmiksi sosiaalisiksi raporteiksi ja sitä kautta toteuttamaan vaikuttavuustyötä. Jatkokehittäminen on liitetty osaksi Kestävä kasvu -hanketta sekä kansallista rakenteellisen sosiaalityön kehittämistä.
5. Kustannusten nousun hillitseminen
Kustannusten nousun hillitsemisen tavoitteeseen on eniten vaikutusta hankkeen toimenpidekokonaisuudella 1) Palveluketjujen ja ESH-yhdyspintojen kehittäminen. Lisäksi toimenpidekokonaisuuden osaprojekteilla on merkittävää vaikutusta myös Palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantamisen sekä Palvelujen monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistamisen tavoitteisiin. Toimenpidekokonaisuutta tarkastellaan tässä raportissa erikseen kunkin sen kolmen osaprojektin: Palveluketjujen mallintaminen, ESH-yhdyspintojen kehittäminen ja Sotekeskuksen toiminnallinen suunnittelu ja tilaohjelma, osalta.
Palveluketjujen ja ESH-yhdyspintojen kehittäminen
Osaprojekti: Palveluketjujen mallintaminen
Arviointikriteeri 1) Keskeiset palveluketjut on mallinnettu yhteistyössä eri toimijoiden kanssa
Alueen koko väestön peittävät palveluketjut on määritetty pääasiallisesti elinkaarimalliin pohjautuen. Hyvinvointialueella tunnistettiin hankeaikana tarve järjestäjäosaamisen vahvistamiselle, jossa palveluketjut toimivat järjestäjäohjauksen työkaluna. Tätä varten luotiin nelitasoinen prosessiarkkitehtuuri, jonka ylätasolla ydinprosesseina ovat elinkaarimallin mukaiset palveluketjut (lapset, nuoret, perheet, työikäiset, ikääntyneet sekä mielenterveys- ja päihdeasiakas). Palveluketjukäsite sisältää myös hyvinvointialueen ulkopuoliset toimijat kuten 3. sektori, järjestöt, erikoissairaanhoito ja kuntien palvelut. Palveluketjut segmentoitiin suuntimamallin mukaisesti palvelutarpeen mukaisiin geneerisiin asiakasprosesseihin, joissa eri palvelut ja toimijat integroidaan yhteiseen asiakasprosessiin. Työikäisten palveluketjussa mallinnettiin pelkästään omatoimiasiakkaan prosessi johtuen työikäisten palvelutarpeen moninaisuudesta ja laajuudesta. Kaikkien palveluketjujen asiakasprosessien kehittämistä jatketaan jatkuvan parantamisen toimintamallissa hankekauden jälkeen.
Geneeriset prosessit kokoavat yhteen kaikki alueella tarjottavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä hyvinvointia ja terveyttä edistävät palvelut. Asiakasprosesseille määriteltiin mm. Keusoten strategiaan pohjautuvat prosessitavoitteet ja mittarit. Palveluketjuille laadittiin segmentoidut palveluvalikot, joita täydentävät palvelukuvaukset. Segmentoinnin määrittelyä ja asiakasymmärrystä syvennettiin segmenttikohtaisilla asiakasprofiilikorteilla. Prosessikuvauksia täydennetään jatkossa palvelukatalogiin kootuilla palvelukuvauksilla.
Projektiryhmät muodostettiin Keusoten, kuntien, HUS:n ja järjestöneuvottelukunnan edustajista. Asukasnäkökulmaa huomioitiin mm. kerätyn asiakaskokemustiedon, vaikuttamistoimielinten yhteisten työskentelyjen sekä Keusote-kiertueen kohtaavan osallistamisen kautta.
Projektissa tuotettiin Keusoten prosessiarkkitehtuuriin pohjautuva prosessien mallintamisen koulutus ja toimintaohjeet ohjaamaan yhdenmukaista prosessien mallintamista. Prosessien jatkuvan parantamisen toimintamallin toimeenpano käynnistettiin osana palvelualueiden yhteisiä johtotiimejä syksyllä 2023. Vakioitua jatkuvan parantamisen toimintamallia jatketaan erikseen suunniteltavan vuosikellon mukaisesti.
Arviointikriteeri 2) Palveluketjuihin liittyvän tietopohjan rakentaminen vaiheittain osana tiedolla johtamisen kehittämistä
Osana palveluketjujen mallintamisen projektia testattiin kolmea asiakasvirta-analyysejä tuottavaa järjestelmää. Testauksissa hyödynnettiin Keusoten tietoaltaassa olevaa dataa ja niistä saatiin tietoa datan laadusta. Tällä hetkellä tietoaltaasta saatava data painottuu terveydenhuollon palvelujen käyttöön, ja mm. sosiaalipalvelujen osalta tieto on vajaata. Tähän haasteeseen saadaan ratkaisuja mm. Kestävä kasvu -hankkeen kirjaamisen kehittämisen projektissa, sekä uuden asiakas- ja potilastietojärjestelmän käyttöönoton edetessä.
Arviointikriteeri 3) Ohjausmittarien määrittelyn käynnistäminen edelliseen pohjautuen (laatu, sujuvuus, kustannusvaikuttavuus)
Geneerisille asiakasprosesseille määriteltiin alustavat prosessitavoitteet ja mittarit. Järjestäjän ohjausnäkymää (palveluketjutasoinen tilannekuva) rakennetaan Kestävä kasvu -hankkeessa vuosien 2024–2025 aikana.
Osaprojekti: ESH-yhdyspintojen kehittäminen
Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tavoitteeksi asetettu saatavuuden lisääntyminen yhteispäivystyksessä ja päihde- ja mielenterveyspalveluissa sekä kuntoutuspalveluissa saavutettiin. Hankekaudella muun muassa tehostettiin yhteistyötä HUS:n päivystysavun kanssa. Keusoten asiakkaiden oikea-aikaista ja -paikkaista ohjausta lisättiin vähentämään yhteispäivystyksen käyttöä. Konkreettisena toimenpiteenä vuonna 2022 perustettiin Keski-Uudenmaan keskitetty virka-ajan ulkopuolinen kiirevastaanotto (Keusoten Akuutti), joka palvelee kaikkia Keusoten asukkaita. Akuutin perustamisen jälkeen kontaktien määrässä tapahtui laskua vuosien 2022 ja 2023 aikana noin 3 %. Huomioitavaa on, että hankkeen aikana oli koronapandemia, joka jätti jälkeensä paljon hoitovelkaa ja sen vaikutukset tuntuvat vielä pitkään. Pandemian aikana Keusoten asukkaat eivät esimerkiksi hakeneet samassa määrin apua kuin ennen pandemiaa, joka näkyi ennen kaikkea lähetteiden määrän laskussa vuosien 2020–2022 välisenä aikana. Sama ilmiö näkyi myös mielenterveyspalvelujen kohdalla. Tästä johtuen vahvoja johtopäätöksiä lähetteiden määrän laskusta liittyen hankekaudella tehtyihin toimenpiteisiin ei voida suoraan vetää, sillä lähetemäärät ovat vasta vuoden 2023 aikana saavuttamassa ennen koronapandemiaa olleen tason. Hankekaudella myös yleisesti lisättiin etävastaanottoja peruspalvelujen kiireellisessä hoidossa.
Hankeaikana luotiin lisäksi seuraavat käytänteet Keusoten ja HUS Hyvinkään sairaalan välille: diabetes- ja haavaverkosto, sekä dyspepsian, ärtyneen paksusuolen ja tulehduksellisten suolistosairauksien hoitoketjut. Lisäksi laadittiin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välinen kuntoutuksen tiekartta, jonka tarkoituksena oli kuntoutuksen toimien kehittäminen ja läpinäkyväksi tekeminen koko palvelupolun laajuudessa. Tiekartalla ns. fokusasiakasryhmiksi valittiin iäkkäät ja paljon palveluita tarvitsevat sekä vammaiset, sillä näiden ryhmien hoidon sujuvoittamisen katsottiin vaikuttavan laajasti koko alueen terveydenhuoltoon. Tiekartalle esiin nostetut merkittävimmät kehittämistoimenpiteet priorisoitiin ja niiden varsinainen toimeenpano alkaa vuoden 2024 aikana. Vuodeosastojen ja kuntoutuksen osalta toteutettiin HUS Hyvinkään sairaalan ja Keusoten välillä potilaiden jatkohoitoon pääsyn arvovirtakuvaus. Arvovirtakuvauksen myötä ilmeni useita kehittämiskohteita potilaan sujuvan jatkohoitoon siirtymisen mahdollistamiseksi. Keusoten osalta kehittämiskohteet jaettiin useammalle kuntoutuksesta ja kotiutuksesta vastaavalle tiimille, joiden vastuulla oli projektissa havaittujen kehityskohteiden jatkotyöstö. Kehitystyö jatkuu edelleen sekä Keusoten omana kehittämistyönä että osana Kestävä kasvu -hanketta.
Osaprojekti: Sotekeskuksen toiminnallinen suunnittelu ja tilaohjelma
Osaprojektilla on koko hankekokonaisuutta kokoava rooli, muissa toimenpidekokonaisuuksissa syntyviä toimintamalleja hyödynnetään toiminnallisessa suunnittelussa.
Tiivistelmä oma-arvioinnista, syksy 2022
1. Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen
Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantamisen tavoitteeseen on eniten vaikutusta hankkeen toimenpidekokonaisuuksilla 3) Monialainen sotetiimi sekä 4) Aikuisten mielenterveys-, päihde- ja sosiaalipalvelut. Monialaisen sotetiimin kehittämisellä on merkittävää vaikutusta myös Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistamisen tavoitteeseen. Aikuisten mielenterveys-, päihde- ja sosiaalipalvelujen kehittämisellä on merkittävää vaikutusta myös palvelujen monialaisuuden ja yhteentoimivuuden sekä toiminnan painotuksen siirtämisen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön tavoitteisiin.
Monialaisen sote-tiimimallin rakentamiseksi on perustettu työryhmä, johon on koottu laaja edustus eri palvelualueilta. Monialaisen sote-tiimimallin mallinnus aloitetaan ensivaiheessa mielenterveys- ja päihdeasiakkaan palvelutarpeiden ympäriltä. Työskentely toteutetaan työpajoissa, joiden työskentely on aloitettu ja jatkuu syksyn 2022 aikana. Alkusyksyn työpajoissa on luotu pohjaa monialaisen sote-tiimimallin konseptille. Asiakkaan näkökulmaa työpajoissa edustavat kokemusasiantuntijat. Henkilöstölle on myös mahdollistettu osallistuminen yhteiskehittämiseen. Laajemman työryhmän lisäksi on nimetty tiiviimpi ydintyöryhmä, joka kokoontuu työpajojen välissä päättämään linjausta vaativista asioista. Työskentely toteutetaan yhteistyössä hankkeen Integroiva sote-asiakasohjaus -toimenpidekokonaisuuden (2) kanssa ja työpajoihin sisällytetään yhteensovitettuja palveluita tarvitsevan asiakkaan tunnistaminen.
Matalan kynnyksen palvelukokonaisuutta hahmottava ja palveluiden kehittämistä yhteen kokoava työryhmä on aloittanut toimintansa alkusyksyllä 2022. Työryhmä on eri toimenpidekokonaisuuksien yhteinen, ja työryhmän puheenjohtajana toimii hankkeen Aikuisten mielenterveys-, päihde- ja sosiaalipalvelut -toimenpidekokonaisuuden (4) hankepäällikkö.
Asiakasohjauksen ja terveyspalveluiden yhteinen moniammatillinen sote-lähineuvontapiste on konseptoitu yhdessä Integroiva sote-asiakasohjaus -toimenpidekokonaisuuden (2) kanssa kevään ja syksyn 2022 aikana. Tarkempi kuvaus toiminnasta löytyy tämän arviointiraportin osiosta 4 Integroitu sote-asiakasohjaus -toimenpidekokonaisuuden kohdalta.
Monikanavaisten ratkaisujen kehittäminen sekä etäpalveluiden kehittäminen integroidaan osaksi monialaisen sote-tiimimallin työryhmän työskentelyä.
Aikuisten mielenterveys-, päihde- ja sosiaalipalvelujen kehittämisen ohjausryhmät, projektiryhmät ja eri toimeenpanojen työryhmät on nimetty osaprojekteille. Koulutukset ja työpajatyöskentelyt ovat käynnissä kaikissa osaprojekteissa. Matalan kynnyksen palvelujen ydinryhmä on aloittanut mallinnuksen siitä, miten matala määritellään jatkossa ja miten asukkaat/asiakkaat/potilaat ohjautuvat käyttämään niitä aiempaa sujuvammin ja useammin. Kehittämisessä on mukana myös asukaskehittäjiä ja koulutettuja kokemusasiantuntijoita lähes kaikissa työryhmissä ja pajoissa. Myös koulutettuja kokemusasiantuntijoita välittävä Werkon Kokewa on havainnut kysynnän nousun ja uutisoi siitä Uutiskirjeessään syyskuussa 2022.
2. Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön
Toiminnan painotuksen siirtämisen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön tavoitteeseen on eniten vaikutusta hankkeen toimenpidekokonaisuudella 5) Perhekeskuksen palvelut. Lisäksi perhekeskuspalvelujen kehittäminen vaikuttaa merkittävästi myös palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantamisen sekä palvelujen monialaisuuden ja yhteentoimivuuden tavoitteisiin.
Perhekeskuspalvelujen kehittämisen ohjausryhmät, projektiryhmät ja eri toimeenpanojen työryhmät on nimetty osaprojekteille. Koulutukset ja työpajatyöskentelyt ovat käynnissä eri osaprojekteissa. Menetelmäosaamista tukeva mentorointi on aloitettu. Perhekeskuspalvelujen kohtaamispaikkatoiminnan toimintamallin kuvaus Innokylään on aloitettu yhteistyössä THL:n kanssa.
3. Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen
Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantamisen tavoitteeseen on eniten vaikutusta hankkeen toimenpiteellä 6) Vaikuttavuusperusteinen johtaminen.
Vähimmäistietosisältöjen tietopohjan luonnin edistäminen, mm. integraatioilla eri tietolähteisiin on käynnissä. Palvelukäyttöä kuvaava Pärjääjä-malli ikääntyneillä on luotu kokeiluympäristöön. Vaikuttavuusperusteisen ohjausmallin rakentamista on edistetty tuotantotapa-analyyseilla (ns. MakeOrBuy -analyysit) terveydenhuoltopalveluissa. Tuotantotapa-analyysit on liitetty osaksi johdon vuosikelloa (palvelujen hankinnat).
4. Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen
Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistamisen tavoitteeseen on eniten vaikutusta hankkeen toimenpidekokonaisuudella 2) Integroitu sote-asiakasohjaus.
Ikäihmisten asiakasohjauksessa omahoidon sekä hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisen palveluihin ohjauksen toteutuneita toimenpiteitä ovat:
- Otettu käyttöön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen teemakuukaudet 06/2022
- Sähköinen alusta, joka tuottaa tietoa eri järjestötoimijoiden palveluista, on käytössä
- Lisätään ja päivitetään asiakasohjaajan työpöydän tietoja eri toimijoiden palveluista
SOTE-lähineuvonnassa perustettiin keväällä 2022 työryhmä lähineuvonnan eteenpäinviemiseksi. Matalan palvelun osalta päädyttiin korostamaan sote-integraatiota jo varhaisessa vaiheessa asiakkaan palvelupolkua. Työryhmä koostui pääasiallisesti terveyspalvelujen vastaanottotoiminnan sekä keskitetyn asiakasohjausyksikön henkilöstöstä. Kevään 2022 aikana työryhmä loi luonnoksen matalan palvelun sote-lähineuvonnan mallista.
Asiakasohjauksen käyttöönotossa järjestäjän työkaluna on määritelty asiakasohjauksen järjestäjän tietotarpeet luonnosvaiheeseen. Seuraavaksi laaditaan aikataulu tiedon rakentumisen osalta osaksi järjestäjän työkalua. Yhteinen sosiaalisen raportoinnin väline on käyttöönotettu toukokuussa 2022.
5. Kustannusten nousun hillitseminen
Tavoitteeseen on eniten vaikutusta hankkeen toimenpidekokonaisuudella 1) Palveluketjujen ja ESH-yhdyspintojen kehittäminen. Lisäksi toimenpidekokonaisuuden osaprojekteilla on merkittävää vaikutusta myös Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantamisen sekä Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistamisen tavoitteisiin.
Palveluketjujen mallintamisessa keskeiset palveluketjut on määritetty. Mielenterveys- ja päihdeasiakkaan palveluketjun segmentoidut asiakasprosessit on mallinnettu sekä luotu näihin liittyvät asiakasprofiilikortit.
ESH-yhdyspintojen kehittämisessä etävastaanottoja on lisätty peruspalveluissa kiireellisessä hoidossa, yhteispäivystyksen käyttö on vähentynyt, mutta muutosvaikutukset ovat palautuneet lähelle lähtötilannetta. Mielenterveyspalvelujen lähetemäärä on vähentynyt.
Sotekeskuksen toiminnallisen suunnittelun ja tilaohjelman osaprojektilla on koko hankekokonaisuutta kokoava rooli, muissa toimenpidekokonaisuuksissa syntyviä toimintamalleja hyödynnetään toiminnallisessa suunnittelussa. Osaprojektin projektipäällikkö on aloittanut ja osaprojektin kehittämistyön suunnittelu on alkanut syyskuussa 2022.
Tiivistelmä oma-arvioinnista, syksy 2021
1. Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen
Tavoitteeseen on eniten vaikutusta hankkeen toimenpiteillä 3) Uuden vastaanottojen toimintamallin laajentaminen, 4) Toimintamallin kehittäminen monikanavaiseksi ja 6) Nuorten psykososiaalisten menetelmien käyttöönotto.
Tehdyt kehittämistoimenpiteet ja prosessitavoitteiden seurannan ja arvioinnin tulokset:
Moniammatillisen tiimityön huoneet ovat käytössä kaikilla terveysasemalla ja moniammatillinen tiimityö toteutuu terveysasemilla, päivittäisjohtaminen ja johtamisen järjestelmä toteutuu. Asiakassegmentaatio on toteutunut ja hoitovastaavuuksien määrä on kasvanut. 40% hyvinkääläisistä, 38% järvenpääläisistä, 41% mäntsäläläisistä, 32% nurmijärveläisistä, 40% pornaislaisista ja 64% tuusulalaisista ovat saaneet vastaanottopalveluista oman hoitovastaavan.
Sähköisen asioinnin alustan kartoitukset ja käyttöönotto ovat käynnissä, mm. Klinik-verkkopalvelu on jo otettu käyttöön kuntoutuspalveluissa. Alueellisen hoitotarvikejakelun digitalisointi, joka on asiakkaiden käytössä 24/7, on otettu käyttöön. Etävastaanottoja on pilotoitu muistisairaiden kohderyhmässä.
CoolKids -menetelmään on koulutettu 3 Hyvinkään kaupungin oppilas- ja opiskeluhuollon työntekijää ja 3 nuorisoaseman työntekijää, jotka kaikki työskentelevät yhä alueella. IPC-menetelmään on koulutettu 9 terveydenhoitajaa ja 11 oppilas- ja opiskeluhuollon työntekijää, joista alueella työskentelee edelleen 16 menetelmäkoulutuksen saanutta työntekijää. Menetelmäohjaus on toteutunut molempien menetelmien osalta ja toimeenpanoa tukeva ohjausryhmä on kokoontunut. Terveydenhoitajien kalenterista on varattu viikkoaika interventioiden toteuttamiseksi. Tavoitteet menetelmien toteuttamiseksi on asetettu.
Tulostavoitteiden seurannan ja arvioinnin tulokset:
Seuranta tapahtuu säännöllisesti kokoontuvissa projektinhallintaryhmässä ja ohjausryhmässä.
- Toimintamallin muutoksen loppuunsaattamiseksi vuoden 2021 aikana ja siirtymiseksi vakiinnut-tamisvaiheeseen on projektoitu ja tätä varten on perustettu erillinen ohjausryhmä.
- Johdontaulu Keusoten tasolla on valmistunut 9/21.
- Kantatiimien asiakkaiden THS ja valmennus ei ole edennyt odotetusti.
Vastaanottomalli on edennyt kaikille terveysasemille, mutta toiminta ei ole vakiintunutta ja muutosvaihe on pidentynyt liian pitkäksi. Tämän vuoksi on tehty yllä mainittuja toimenpiteitä. Lisäksi tämän edistämiseksi on määritelty seniorteamleadereiden toimenkuvat ja tehtävät tukemaan muutoksen valmistumista ja henkilökunnan osallisuutta ja varmistamaan yhdenmukainen asiakaskeskeinen toiminta kaikissa yksiköissä sekä edistämään yhteisöohjautuvan tiimimallin toimivuutta.
Etävastaanottojen määrä on lisääntynyt, tarkempi kuntayhtymätasoinen raportointi on rakentumassa.
Aloitettuja IPC-interventioita on 26 ja loppuunsaatettuja 19. Vain 4 interventiota on keskeytynyt. Jonotusaika suosituksesta ensimmäiselle interventiokäynnille on ka. 16 vrk vaihteluvälin ollessa 4-48 vrk.
Aloitettuja CoolKids -interventioita on 12, joista nuorisoasemalla 4 ja oppilas- ja opiskeluhuollossa 8. Loppuunsaatettuja on 7 ja 5 on keskeyttänyt. Jonotusaika 30.9. suosituksesta intervention ensimmäiselle käynnille näiden osalta oli keskimäärin 16 vrk, vaihteluväli 5-29vrk.
Haasteena on ollut terveydenhoitajien siirtyminen koronatöihin, mutta siitä huolimatta toteutettujen interventioiden määrä jakaantuu lähes tasan terveydenhoitajien ja kuntien työntekijöiden välillä. Coolkids-menetelmän jalkauttamisen osalta haasteena näyttäytyy suuri keskeytyneiden osuus (= n. 42%) aloitettujen interventioiden määrästä. Molempien menetelmien kohdalla menetelmien yhdenvertaisen saatavuuden tavoitetta haastaa jonotusajoissa ilmenevä suuri vaihtelevuus. Jatkossa on tärkeää kehittää toimia, joilla jonotusaikoja voidaan tasata molempien menetelmien osalta ja ahdistuneiden nuorten osalta selvittää keskeytymisen syitä ja löytää toimia keskeytymisten ehkäisyyn.
2. Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön
Tavoitteeseen on eniten vaikutusta hankkeen toimenpiteellä 8) Perhekeskuspalvelujen kehittämi-nen. Lisäksi perhekeskuspalveluissa kehitetään palveluiden saavutettavuutta, oikea-aikaisuutta ja jatkuvuutta.
Tehdyt kehittämistoimenpiteet ja prosessitavoitteiden seurannan ja arvioinnin tulokset:
Prosessitoteuma:
Perheneuvolaan on perustettu kehittäjäryhmä sekä sille ohjausryhmä. Kehittäjäryhmän työ on käynnistynyt ja ohjausryhmän kokoukset aikataulutettu. Kehittäjäryhmälle on laadittu ohjeistus työskentelylle koskien ensikäynnin ja lyhytterapeuttisen työotteen mallinnusta, kriteeriteiden laatimista, tapaamisten kestojen ja käyntikertamäärien määrittelyitä.
Nuorisoasemalla lyhytterapeuttisen työotteen mukainen suunnitelmallinen työskentely käynnistyy v. 2022 lomittain koulutuksen kanssa. Nuorisoasema ja loput perheneuvolan työntekijöistä (n. 2/3) koulutetaan vuonna 2022 lyhytterapeuttiseen työotteeseen. Kouluttautuminen pitää sisällään osan menetelmäohjauksesta.
Asiakassegmentoinnin toimintamallia on aloitettu perhekeskuspalveluissa työstää yhdessä tiedolla johtamisen yksikön kanssa valmistelemalla tietojen louhinnan pohjia. Työpohjat ja tiekartta aikatauluineen yksikkökohtaisiin työskentelyihin on laadittu, nuorisoasema on aloittanut segmenttien ominaispiirteiden määrittelyn ja perheneuvolan kehittäjäryhmä on aloittanut muokkaamaan aiemmin käytössä ollutta segmentointipohjaa pärjääjämallia vastaavaksi.
Kouluterveydenhuollon segmentointi on edennyt siten, että kehittäjäryhmä perustettiin kouluterveydenhoitajista, heidän esimiehistään ja lääkäreistä. Työryhmä määritteli kriteerit pärjääjämallin mukaisesti. Määrittelyn kautta tunnistetaan terveystarkastuksista eri segmenttien asiakkaat ja suunnitellaan palvelut ja kohdentaa resurssia sen mukaisesti. Segmentointi- pilotti käynnistyi syksyllä 2020. Koulutus, jossa kerrottiin pilotoinnin tuloksista, pidettiin keväällä 2021. Toiminnan oli tarkoitus käynnistyä koko Keusoten alueella elokuussa koulujen alettua. Toimintamallin käyttöönotto on viivästynyt johtuen potilastietojärjestelmiin liittyvistä ajanvarauksellisista haasteista sekä meneillään olevasta resurssisuunnitteluun liittyvästä muutosprosessista.
Lomake kyselyä varten perheneuvolassa psykologin tutkimuksessa olevien lasten huoltajille ja työntekijöille otantaa varten laadittu. Otanta käynnistetään 11/2021 ja se jatkuu 1/ 2022. Kyselyn luonnos neuvola- ja perheneuvola- sekä koulupsykologeille on laadinnassa (tavoite: 12/2021). Mielenterveystyön hoitopolun katvealueista ei ole vielä tehty kyselyä (tavoite: 2/2022). Psykologin tutkimusten palvelupolkua ei ole rakennettu (tavoite: 3/2022).
Mielenterveystyön hoitopolun katvealueita ei ole vielä kyselyllä kartoitettu. Tarvittavia työohjeita lasten mielenterveystyön hoitopalveluketjujen tarkentamiseksi ei ole vielä laadittu (tavoite: 3/2022), joten ne eivät ole vielä käytössä (tavoite: 8/2022).
ACE –pilotin sisällöllinen konsepti luotiin lukuun ottamatta omahoidon osuutta. Saija Westerlund-Cook:n tekeillä olevaan väitöskirjatyöhön saatiin tutkimuslupa Keusotessa. Turun yliopistosta saatiin tutkimuslupien myötä käyttöön suomennettu ACE-seulontalomake. Ace-pilotin (oman lapsuutensa haitalliset kokemukset) toimintamalli käynnistyi Mäntsälässä 6/2022.
Laajentamispäätös Pornaisiin ja Tuusulaan on tehty 1.1.2022 alkaen, mutta suunnitelmaa Keusote-tasoiseksi ei ole vielä tehty. Pilotista on tehty ensimmäisiä arvioita ja konseptiin ei ole tarvinnut tehdä muutoksia, tiedottamista on parannettu.
Omahoitosuunnitelma-lomakkeen laatiminen on aloitettu (tavoite: 31.12.2021).
Koordinaatiorakenteen luonnos on tehty kohtaamispaikkatoiminnalle ja alueellinen rakenne on otettu käyttöön. Työ juurruttamiseksi ja kohtaamispaikkatoiminnan suunnitelma osana perhekeskuksen toimintasuunnitelmaa ovat vasta alkamassa. Kunta-Keusote -koordinaatioparit on nimetty. Kohtaamispaikkojen laadunarvioinnin kartoitus on tehty.
Kuntakohtaisista yhteistyökohtaamispaikoista ja niihin Keusoten perhekeskuspalveluista jalkautuvan palvelun tuottamisesta lähipalveluperiaatteella on sovittu, mutta itse koko palvelukattaus on sopimatta.
Tulostavoitteiden seurannan ja arvioinnin tulokset:
Tulosmittarit: perheneuvolassa ja nuorisoasemalla asiakas pääsee yhteydenotosta kiireettömälle ensikäynnille 15 arkipäivässä, yli 15 päivää odottaneet % + lukumäärä. Laajoista kouluterveydenhuollon terveystarkastuksista löydetyistä paljon palveluita tarvitsevista 100% (+ lukumäärä, nyt vielä 0) saavat heidän tarvitsemansa palvelun.
Tulostoteuma:
- Perheneuvolan uusista asiakkaista ajalla 1.-9.2021 41% (= 659/ 268 kpl) pääsi yhteydenotosta kii-reettömälle ensikäynnille 15:ssä arkipäivässä. Yli 15 arkipäivää joutui odottamaan 59% (= 659/391 kpl) asiakkaista. Parannusta on tapahtunut huhtikuusta 2021, jolloin 33% (= 330/110 kpl) uusista asiakkaista pääsi ensikäynnille 15 arkipäivän sisällä, kun 67% (= 330/222) joutui odottamaan yli 15 arkipäivää.
- Nuorisoaseman uusista asiakkaista ajalla 1.-9.2021 pääsi yhteydenotosta kiireettömälle ensi-käynnille 15:ssa arkipäivässä 46% (=836/ 384 kpl) uusista asiakkaista, yli 15 arkipäivää joutui odot-tamaan 54% (=836/452 kpl) asiakkaista. Nuorisoaseman koulutus käynnistyy tammikuussa 2022, joten saavutettuja tuloksia saadaan myöhemmin.
- Laajat terveystarkastukset: Toimintamallin mukaisesti, paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden tarpeeseen perustuvan lääketieteellisen tuen järjestämiseksi, ei ole vielä käynnistynyt. Tuloksia on näytettävissä seuraavassa raportoinnissa. Toiminta on käynnistymässä marraskuun 2021 aika-na.
- Tulosmittarit: Perheneuvolan psykologin tutkittavana olevista lapsista ei löydy yhtäkään sellaista lasta (0%), jonka oppimisvaikeus löytyy vasta perheneuvolassa. Jokaiseen mielenterveystyön hoitopolussa löydettyyn katvealueeseen on laadittu tarkentava ohje.
Tulostoteuma:
- Perheneuvolan psykologin tutkittavana olevista lapsista ei ole vielä saatavissa olevaa tietoa. Tu-los raportoitavissa (tavoite: 9/2022).
- Mielenterveystyön hoitopolussa ei ole vielä etsitty katvealueita, joten niihin ei ole vielä laadittu tarkentavia ohjeita. (tavoite: 6/2022)
Tulosmittarit: Perhetyöntekijän käynnillä tehtyjen ACE-interventioiden (seulonta ja keskustelu oman lapsuuden aikaisista haitallista kokemuksista) lukumäärä on tasoltaan ensisynnyttäjille 100% (=18kpl 1.6.-31.12.2021) ja heidän puolisoilleen (lukumäärä ei saatavilla) vähintään vuonna 2021 Mäntsälän pilotista. (v. 2022 määrä on toinen, kun pilotti laajenee). ACE-seulassa 1 riski tai enemmän seulontatuloksen saaneista ensisynnyttäjistä ja heidän puolisoistaan on ohjattu perhetyöntekijän ohjauskäynneille (2 käyntiä) (20-30 %) seulan tehneistä ja ohjauskäyntien perusteella jatkotyöskentelyyn ohjattujen määrä (5 %) seulan tehneistä).
Tulostoteuma:
- Ace-seula on ollut käytössä 9:llä ensisynnyttäjällä, mikä on 50% ensisynnyttäjistä.
- Ace-seulaa on käytetty 6:lla ensisynnyttäjien puolisoilla (lukumäärä ei saatavilla).
- +1 seulassa saaneiden ohjaus ja neuvontakäynnit perheohjaajalla 1 (11%).
- Jatko-ohjaukset 1 (11%).
Tulosmittarit: Sotepalvelujen lakisääteistä ohjausta ja neuvontaa saaneiden avunsaannin kokemukset kohtaamispaikoissa (tavoite: 3/2022). Keusoten tarjoama lakisääteisen ohjaus- ja neuvontakertojen määrä ja kävijämäärä (tavoite: 11/2021).
Tulostoteuma:
- Sotepalvelujen lakisääteistä ohjausta ja neuvontaa saaneiden avunsaannin kokemustietoa ei ole vielä saatavilla (tavoite: 3/2022).
- Keusoten tarjoamaa lakisääteisen ohjaus- ja neuvontakertojen määrää ja kävijämäärää ei ole vielä tiedossa (tavoite: 11/2021).
3. Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen
Tavoitteeseen on eniten vaikutusta hankkeen toimenpiteellä 5) Toiminnallinen integraatio erikoissairaanhoidon kanssa.
Tehdyt kehittämistoimenpiteet ja prosessitavoitteiden seurannan ja arvioinnin tulokset:
Eri organisaatioiden palvelujen suunnittelu yhdeksi kokonaisuudeksi on käynnissä liittyen mm. HUS yhteispäivystykseen ja peruspalvelujen vastaanottoihin. Suunnitelmissa on koko Keusoten tasoinen peruspalvelujen läsnävastaanottopiste JUSTiin Järvenpäähän, jonka aukiolo olisi arkisin klo 16-20 ja viikonloppuisin sekä arkipyhäisin klo 8-10. Lisäksi etävastaanottojen osuutta lisätään vaiheittain. Molemmat toimenpiteet palvelevat yhteispäivystyksen käytön vähentämistä.
Diabeteksen alueellista hoitomallia kehitetään tavoitteena vähentää erikoissairaanhoidon poliklinikkatoiminnan epätarkoituksenmukaista käyttöä.
Toiminnallisten ja tulehduksellisten suolistosairauksien palveluketjut on kuvattu ja niiden käyttöönotosta on järjestetty koulutukset.
Integraatioalustojen Proof of Concept -selvitykset ovat käynnissä kahden toimittajan kanssa.
Tulostavoitteiden seurannan ja arvioinnin tulokset:
Volyymimuutosta yhteispäivystyksen käytössä on aikaansaatu. Kuntalaskutuksen vähenemä on 0,360 M€ (N= n. 7 000 käyntiä) päivystyskäyntien osalta, sisältäen koronapandemian vaikutukset. Kun etävastaanottojen kustannukset 0,320 M€ huomioidaan, todellinen säästöpotentiaali on 0,7 M€.
Yhteispäivystyksen käynnit ovat vähentyneet n. 200 käyntiä edellisestä vuodesta => laskennallinen säästö 44 000 €. Etälääkäripalveluja on ostettu 1 395 ensikontaktia + 650 seurantakontaktia => kustannukset 68 800 €.
Laskutukseen menneet siirtoviiveet ovat vähentyneet n. 30 000 eurosta vuonna 2020 toistaiseksi 0 euroon alkuvuoden 2021 aikana.
4. Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen
Tavoitteeseen on eniten vaikutusta hankkeen toimenpiteellä 2) Keskitetyn asiakasohjauksen käyttöönotto.
Tehdyt kehittämistoimenpiteet ja prosessitavoitteiden seurannan ja arvioinnin tulokset:
Monialainen malli luotu ja nykytila kartoitettu
Palveluiden monialaisuuden ja yhteen toimivuuden varmistamiseksi kehittämistyö on jaettu kahteen osaan. Ensimmäisessä vaiheessa keväällä 2021 luotiin kolmessa eri työpajassa monialaisen työskentelyn toimintamalli. Monialaisen työskentelyn nykytilakartoitukseen luotu työpajoja varten excel-pohjainen työkirja.
Mallin jalkauttaminen palvelukokonaisuuksiin
Toisessa vaiheessa syksyllä 2021 järjestettiin kuuden työpajan kokonaisuus, joissa kehitettiin monialaista työskentelyä eri palveluissa laaditun toimintamallin avulla. Työpaja kokonaisuuteen osallistui yhteensä 4 palvelukokonaisuutta.
Asukaskehittäjät osana kehittämistyötä
Keväällä 2021 käynnistettiin asukaskehittäjille uudenlainen tapa osallistua palveluiden kehittämiseen. Toimintatavan avulla asukaskehittäjät pääsevät arvioimaan palveluketjun toimivuutta monialaisen työn näkökulmasta ja antamaan siihen omat kehittämisehdotuksensa. Kehittämisehdotuksia käytetään palvelun parantamiseksi. Asukaskehittäjien tuomien ajatusten pohjalta tehdyt muutokset palveluihin esitellään asukaskehittäjille kokonaisuuden valmistuttua.
Konsultaatioväylän rakentaminen arviointityöhön
Keväällä 2021 avattiin viranomaisnumero asiakasohjausyksikön ja terveyspalveluiden väliseen konsultaatioon.
Tulostavoitteiden seurannan ja arvioinnin tulokset:
Monialaisen työskentelyn toimintamalli on luotu ja nykytilan kartoitusta tehty. Mallia jalkautettu 4/6 palvelukokonaisuuteen. Asukaskehittäjät ovat olleet osana kehittämistyötä ja siihen luotu uusi työtapa. Asukaskehittäjiltä nostettuja kehittämisehdotuksia on otettu käyttöön. Konsultaatioväylä asiakasohjausyksikön ja terveyspalveluiden välille rakennettu.
Kuljetuspalveluiden osalta liikkumista tukevien palveluiden kokonaisuutta on kehitetty siten, että sosiaalihuoltolain ja vammaispalvelulain mukaisia kuljetutuspalveluja voidaan saada samasta yksiköstä. Samalla voidaan myös arvioida muiden erilaisten reitti- ja ryhmämatkojen soveltuvuutta asiakkaan matkojen järjestämiseen. Sosiaalihuoltolain ja vammaispalvelulain mukaisesti myönnettävien kuljetuspalveluiden kokonaisuuksia on myös rakennettu lähemmäksi toisiaan. Lisäksi palveluprosessia on yhtenäistetty ja ammattilaisten tekemää yhteistyötä on tiivistetty. Tukena työskentelyssä on käytetty Lean-menetelmiä. Lisäksi muun kuljetuspalvelun (esimerkiksi lastensuojelun koulukuljetuksia ja kiireetöntä sairaankuljetusta) koordinointia on tiivistetty samaan kokonaisuuteen.
Asiakasohjauksen neuvonta- ja ohjauspalveluun puhelimitse saapuvien yhteydenottojen tiedolla johtamista on kehitetty. Kuntayhtymän intra-sivuille luodaan reaaliaikainen näkymä puhelimitse saapuvista yhteydenotoista. Julkaisu tapahtuu syksyn 2021 aikana.
Tiedolla johtamisen tueksi on asiakasohjausyksikölle määritelty tavoitteet ja niihin mittarit. Mittarit painottuvat lakisääteisten määräaikojen toteutumiseen, palvelulupausten määräaikojen toteutumiseen, asiakaskokemukseen sekä palveluihin ohjautumiseen (painopisteenä varhainen tuki). Henkilöstö sekä talous on huomioitu tavoitteissa ja mittareissa. Päivittäisjohtamisentaulu on luotu ja käyttöönotettu.
Vuoden 2021 kevään aikana on tuotu ikäihmisten palveluiden osalta asiakasvirta tietoja yhteen näkymään. Asiakasvirtojen ohjausta on kehitetty niin, että tiedot ovat näkyvissä kaikille reaaliaikaisesti. Lisäksi on sovittu viikoittainen tapaaminen, jossa tietojen perusteella ohjataan asiakasvirtoja aktiivisesti ja ennakoivasti.
Kesällä 2021 on kartoitettu alueella toimivia lähineuvontoja. Syksyn 2021 aikana aloitettu lähineuvonnan määrittelyä ja lähineuvonnan mallintaminen yhteistyössä palveluverkkotyöskentelyn kanssa. Tämä työskentely jatkuu seuraavalle raportointikaudelle.
Kotiutumisen tuen hanke on toteutettu ja päätetty. Keskeiset työstökohteet: asiakkaan palvelut ovat oikea-aikaisia, johtaminen ja päätöksenteko, yhdenvertaiset palvelut ja palvelujen nivelvaiheet ovat sujuvia. Asiakasohjauksen näkökulmasta hankkeen keskeisimmät tuotokset ovat mm. prosessikuvaus ja asiakasohjaukselliset tsekki-listat, yhdyspintatyön ja yhteistyöväylien kehittäminen sekä asiakkaan informointiin liittyvä kehitystyö. Vaikutusten raportointi asiakasohjauksen näkökulmasta vielä kesken, riippuu hankkeen tuotosten siirtymisestä käytäntöön.
5. Kustannusten nousun hillitseminen
Tavoitteeseen on eniten vaikutusta hankkeen toimenpiteellä 1) Palvelujen verkoston kehittäminen.
Tehdyt kehittämistoimenpiteet ja prosessitavoitteiden seurannan ja arvioinnin tulokset:
Jo vuoden 2020 aikana on tilojen käyttöä tehostettu erityisesti konsernipalveluiden osalta (poikkeusolojen vaikutus etätyöskentelyn lisääntymiseen) ja näin on pystytty keskittämään eri toimintoja tehokkaammin ja pystytty irtisanomaan satelliittikohteita.
Koko kuntayhtymätason Palvelujen verkostosuunnitelman 2022-2024 valmistelu on aloitettu palvelualueiden kanssa 12/2020. Suunnitelma liittyy vuonna 2020 hyväksyttyyn palveluverkkosuunnitelmaan.
Palvelujen verkostosuunnitelma 2022-2024 –valmistelu on edennyt siihen pisteeseen, että on määritelty Keusote-tasoiset palvelujen verkoston muutosesityskärjet, joita ovat:
- Terveyskeskussairaalatoiminta: Alueelle luodaan alueellinen toimintakokonaisuus, missä sai-raansijojen määrä n. 240
- Virka-ajan ulkopuolinen lääkäri-hoitajapalvelu: Alueelle luodaan yhtenäinen toimintamalli
- Perhekeskusverkosto: Alueella on kaksi täyden palvelun perhekeskusta, joita täydentävät suppe-amman palvelun toimipisteet ja verkostomaiset palvelut
- Ikäihmisten tarpeisiin perustuvien yhteisöllisten ja monimuotoisten palveluiden sekä asumisen verkoston kehittäminen
Palvelujen verkostomuutosesitys on yhtymähallituksen ja -valtuuston päätettävänä marraskuussa 2021.
Tulostavoitteiden seurannan ja arvioinnin tulokset:
Palvelujen verkostoon liittyviä muutoksia on aloitettu toteuttamaan palvelualueilla niiden omien aikataulujen mukaisesti, mutta niiden vaikutus tilatarpeisiin on ollut toistaiseksi vähäinen.
Palvelujen verkosto- ja tilatarvesuunnitelman työstämisen tässä vaiheessa on nähtävillä, että palvelujen verkoston suunnitelmilla on vaikutusta myös tilatarpeisiin niitä vähentävästi. Tilanäkökulmasta muutoskärkien vaikutus vuokrakuluihin on vuonna 2022 n. 0,5 milj.€ ja vuonna 2023 n. 1,0 milj.€.
Tiivistelmä oma-arvioinnista, kevät 2021
1. Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen
Tavoitteeseen on eniten vaikutusta hankkeen toimenpiteillä 3) Uuden vastaanottojen toimintamallin laajentaminen, 4) Toimintamallin kehittäminen monikanavaiseksi ja 6) Nuorten psykososiaalisten menetelmien käyttöönotto.
Vastaanottojen moniammatillisen tiimityön huoneet ovat valmiina 8/10 terveysasemalla ja moniammatillinen tiimityö toteutuu kaikilla terveysasemilla, päivittäisjohtaminen ja johtamisen järjestelmä toteutuu. Asiakassegmentaatio toteutuu, hoitovastaavuuksien määrä kasvaa.
Toimintamallin kehittämisessä monikanavaiseksi sähköisen asioinnin alustan kartoitukset ja käyttöönotto ovat käynnissä, mm. Klinik-verkkopalvelu on jo otettu käyttöön kuntoutuspalveluissa. Alueellisen hoitotarvikejakelun digitalisointi, joka on asiakkaiden käytössä 24/7, on otettu käyttöön. Etävastaanottoja on pilotoitu muistisairaiden kohderyhmässä.
CoolKids -menetelmään on koulutettu 3 Hyvinkään kaupungin oppilas- ja opiskeluhuollon työntekijää ja 3 nuorisoaseman työntekijää. IPC-menetelmään on koulutettu 9 terveydenhoitajaa ja 11 oppilas- ja opiskeluhuollon työntekijää. Menetelmäohjaus on aloitettu molempien menetelmien osalta ja toimeenpanoa tukeva ohjausryhmä on perustettu. Terveydenhoitajien kalenterista on varattu viikkoaika interventioiden toteuttamiseksi. Tavoitteet menetelmien toteuttamiseksi on asetettu.
2. Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön
Tavoitteeseen on eniten vaikutusta hankkeen toimenpiteellä 8) Perhekeskuspalvelujen kehittäminen. Lisäksi perhekeskuspalveluissa kehitetään palveluiden saavutettavuutta, oikea-aikaisuutta ja jatkuvuutta.
Kouluterveydenhuollossa on perustettu asiakassegmentoinnin kehittämiseen työryhmä, joka on määrittänyt kunkin segmentin ominaispiirteet sekä kriteerit asiakkaan sijoittamiselle niihin ja arvioinut tarvittavan lääkäriajan kestoa. Terveydenhoitajien työn erilaisia tarpeita ja lisäkäyntejä eri segmenteille on jäsennetty. Palautteen keräämistä toimintamallista on suunniteltu.
Lapsuusiän haitallisten kokemusten seulomiseksi ja avun tarjoamiseksi on koottu työryhmä ja suunniteltu toimintamalli. Perhetyöntekijän työn sisältöjä on suunniteltu ja sekä kriteerit, joilla ohjataan jatkotyöskentelyyn, on määritelty. Terveydenhoitajille ja asiakkaille on laadittu esite ja ohjaamisen toimintatapa sekä lähete suunniteltu.
Lyhytterapeuttisen työotteen koulutus on hankittu ja ensimmäinen joukko työntekijöitä on koulutettu. Käyttöönoton tukemiseksi on käynnistetty menetelmäohjaus ja esimiehille järjestetty oma ohjauskerta.
Kohtaamispaikkatyön kehittämiseen on palkattu erityisasiantuntija ja ensimmäiset kartoitukset kuntien kohtaamispaikoista on tehty.
3. Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen
Tavoitteeseen on eniten vaikutusta hankkeen toimenpiteellä 5) Toiminnallinen integraatio erikoissairaanhoidon kanssa.
Eri organisaatioiden palvelujen suunnittelu yhdeksi kokonaisuudeksi on käynnissä liittyen mm. HUS yhteispäivystykseen ja peruspalvelujen vastaanottoihin. Suunnitelmissa on koko Keusoten tasoinen peruspalvelujen läsnävastaanottopiste JUSTiin Järvenpäähän, jonka aukiolo olisi arkisin klo 16-20 ja viikonloppuisin sekä arkipyhäisin klo 8-10. Lisäksi etävastaanottojen osuutta lisätään vaiheittain. Molemmat toimenpiteet palvelevat yhteispäivystyksen käytön vähentämistä. Diabeteksen alueellista hoitomallia kehitetään tavoitteena vähentää erikoissairaanhoidon poliklinikkatoiminnan epätarkoituksenmukaista käyttöä. Integraatioalustojen Proof of Concept -selvitykset ovat käynnissä kahden toimittajan kanssa.
4. Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen
Tavoitteeseen on eniten vaikutusta hankkeen toimenpiteellä 2) Keskitetyn asiakasohjauksen käyttöönotto.
Keskitetty asiakasohjausyksikkö on perustettu 1.1.2021. Käyttöön on otettu sähköinen lomake sosiaalihuoltolain ja vanhuspalvelulain mukaisten ilmoitusten ja yhteydenottojen vastaanottamiseen. Käyttöön on otettu sosiaalisen raportoinnin väline palvelutarpeen ja hoidontarpeen arviointityöhön asiakasohjauksessa, tämä tukee tiedolla johtamista. Yksikön perustamisen yhteydessä kehitettiin myös asiakkaan palveluketjuja, ja niiden jatkokehittäminen tapahtuu vielä suunnitelmallisemmin vuosien 2021 ja 2022 aikana.
5. Kustannusten nousun hillitseminen
Tavoitteeseen on eniten vaikutusta hankkeen toimenpiteellä 1) Palvelujen verkoston kehittäminen.
Koko kuntayhtymätason Palvelujen verkosto- ja tilatarvesuunnitelman 2022-2024 valmistelu on aloitettu palvelualueiden kanssa 12/2020. Suunnitelma liittyy vuonna 2020 hyväksyttyyn palveluverkkosuunnitelmaan.
Valmistelussa on tähän mennessä kartoitettu nykyiset tilat ja tilatarpeet sekä suunniteltu palvelujen verkoston muutoksista johtuvia tilatarvemuutoksia vuoteen 2024 saakka. Jo vuoden 2020 aikana on tilojen käyttöä tehostettu erityisesti konsernipalveluiden osalta (poikkeusolojen vaikutus etätyöskentelyn lisääntymiseen) ja näin on pystytty keskittämään eri toimintoja tehokkaammin ja pystytty irtisanomaan satelliittikohteita.
1. Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen
Monialainen sote-tiimi
Monialainen sote-tiimi pilottiin otettiin asiakkaita aikavälillä 2.5.–3.10.2023. Kaikkinensa monialaiseen sote-tiimiin tuli yhteistyöpyyntöjä 36, joista 10 yhteistyöpyyntöä ratkesi konsultaatiolla, eikä asiakkuutta monialaiseen sote-tiimiin syntynyt.
Monialaista tukea tarvitsevan asiakkaan hyvinvoinnin, terveyden ja elämänlaadun kohenemista mitattiin EuroHIS8 -kyselyllä (kuva 5). EuroHIS8 mittarissa elämänlaatunsa keskimäärin hyväksi tuntevaksi määritellään ne henkilöt, joiden kahdeksan kysymyksen keskiarvo on vähintään 4. Kysely tehtiin asiakkuuden alussa, sekä asiakkuuden päättyessä niiden asiakkaiden kohdalla, jotka olivat valmiita täyttämään kyselyn. Kaikkien alkukyselyyn vastanneiden osalta kyselyä ei saatu toistettua asiakkuuden lopussa.
EuroHIS8 -kyselyn lisäksi asiakkaat saivat halutessaan täyttää anonyymin palautelomakkeen. Palautelomakkeen vastausten mukaan 9 vastaajaa 10:stä oli täysin tai osittain samaa mieltä siitä, että monialaisen sote-tiimin toiminnasta oli asiakkaalle hyötyä, ja että he tulivat toiminnassa kuulluksi. Yhden vastaajan kohdalla strukturoitujen kysymysten vastaukset erosivat täysin avoimeen kysymykseen annetun vastauksen kanssa, joten voi olla, että vastaaja oli hahmottanut vastausvaihtoehdot käänteisessä järjestyksessä. Sanallisista vastauksista käy ilmi, että asiakkaan kohtaamisessa aidosti läsnä oleva ja empaattinen ilmapiiri lisää oleellisesti asiakkaan kokemusta tuen saannista. Monialaisen sote-tiimin hyödyntämä verkostoneuvonpitomainen työote vei asiakkaiden asioita konkreettisesti eteenpäin. Koordinaattorin roolissa olevat henkilöt toimivat myös ikään kuin asiakkaan ja eri palveluissa toimivien ammattilaisten välisenä tulkkina ja sanoittajana kokonaistilanteeseen ja tarpeisiin liittyen. Koordinaattoreiden tehtäväksi muotoutui myös sellaisissa tilanteissa auttaminen, joihin ei palvelualueelta saanut tukea. Koordinaattorit esimerkiksi auttoivat asiakasta erilaisissa viranomaisasioinneissa, kuten Kelan ja TE-palveluihin liittyvissä asioissa. EuroHIS8 ja palautekyselyn tuloksia vertaamalla voidaan kuitenkin todeta, että positiiviset tulokset palautekyselyssä eivät suoraan näy parantuneena elämänlaadun kokemuksena ainakaan näin lyhyen pilotin aikana.
Monialaiseen sote-tiimiin osallistuville ammattilaisille kohdennettuun kyselyyn vastasi 11 ammattilaista: mielenterveys- ja päihdepalveluista, ikäihmisten sekä työikäisten asiakasohjauksesta, aikuissosiaalityöstä, geriatrisesta keskuksesta, päihdekuntoutusyksiköstä, sekä terveysaseman vastaanottopalveluista.
Asiakkailta tulleiden palautteiden perusteella sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiskoordinaatio koettiin hyvänä ja selkeänä. Asiakkaat kokivat, että monialaisen sote-tiimin toiminnasta oli heidän asioidensa edistymisen kannalta hyötyä, ja että he tulivat kuulluksi. Sanallisissa palautteissa nousi esiin, että työntekijöiden kohtaamisosaamisella on iso merkitys asiakkaan kokemaan tuen saantiin.
Asiakkaat olivat monialaisen sote-tiimin asiakkuudessa hyvin vaihtelevia aikoja ja monialaisen tiimin tuen intensiteetti vaihteli. Osaan asiakkuuksista riitti pelkkä ammattilaisten välinen konsultaatio (n=10) ja osa sai riittävän tuen koordinaatiotyöparin tekemän monialaisen kartoituksen avulla (n=5). Verkostotapaamisia pilotin toimesta pidettiin kaikkiaan 12 asiakkaalle. Verkostotapaamisiin osallistui 2–8 ammattilaista koordinaattorin ja asiakkaan lisäksi. Yleisin osallistuvien ammattilaisten osallistujamäärä oli 3.
Suunnittelemattomien käyntien lukumäärää ei pilotin aikana pystytty mittamaan, mutta yleinen arvio on, että käyntimääriin ei monialaisella sote-tiimimallilla näin lyhyessä ajassa voitu vaikuttaa. Myöskään kustannusvaikuttavuuteen liittyviä tietoja ei pystytty saamaan näin lyhyen pilotin aikana. Yhteensovitettavien palvelujen kustannukset jakautuvat laajasti eri palveluntuottajien kesken, ja mahdollinen vaikuttavuus näkyy vasta pitkän ajan kuluessa. Myös asiakkuussegmenteissä mahdollisesti tapahtuvan muutoksen mittaaminen edellyttäisi huomattavasti pidempiä asiakkuuksia, kuin mitä pilottiaika mahdollisti.
Monialaista sote-tiimimallia ei tulla jalkauttamaan suoraan sellaisenaan hyvinvointialueen pysyväksi toiminnaksi, sillä kokonaiskoordinaation irrottaminen erilliseksi tehtäväksi sitoo lisäresurssia asiakkaan palvelupolkuun ilman, että se oleellisesti sujuvoittaa asiakkaan prosessia. Monialaisen sote-tiimimallin pilotointi todensi ne palvelupolkujen kohdat, jotka eivät vastaa asiakkaan monialaisen tuen tarpeeseen riittävällä tai oikealla tavalla, tai jossa vastuunjako on epäselvä. Monialaista tukea tarvitsevan asiakkaan palvelutarpeen arviointi, palvelusuunnitelman tekeminen ja palveluissa pysyminen vaatii paljon aikaa ja työtä. Palveluohjaus ja sanallinen tuki on usein liian kevyt toimenpide yhteensovitettavia palveluja tarvitsevien asiakkaiden kanssa. Rinnalla kulkeva työote osoittautui vaikuttavaksi toimintatavaksi verkosto- ja yhteisöasiakkuussegmentteihin kuuluvien asiakkaiden kohdalla. Pilotin aikana tuli hyviä kokemuksia vertais- ja ammatillisten tukihenkilöiden hyödyntämisestä.
Tärkeimmät monialaisen sote-tiimimallin pilotoinnin esiin tuomat jatkokehittämisessä huomioitavat asiat ovat:
- Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon matalan kynnyksen ammattilaisyhteydenotolle tulee rakentaa selkeä väylä.
- Avainasemassa on sosiaalihuollon ja terveydenhuollon yhdessä tekeminen.
- Asiakkaat, joilla on monia eri ongelmia, eivät asetu palveluntarjoajien palveluvalikkoihin, vaan he tarvitsevat yhdessä räätälöityjä ja yhteensovitettuja palvelupolkuja ja suunnitelmia. Tämä edellyttää ammattilaisten välistä yhdessä tekemistä.
- Tarvitaan ammattilaisten halu ja tahtotila yhteistyölle asiakkaan auttamiseksi. Tämä edellyttää eri palveluilta joustoa palvelun yksilölliseen toteuttamiseen.
- Asiakkuuden kokonaiskoordinaation vastuu tulee olla selkeästi nimettynä.
- Kaikilla asiakkailla ei ole sosiaalihuoltolain mukaista omatyöntekijää, eikä palveluista vastaavalla omatyöntekijällä ole kokonaiskoordinaatiovastuuta.
- Koordinaatiovastuussa oleva ammattilaisen tulee pysyä asiakkaan rinnalla siitäkin huolimatta, että ”kriteerit täyttävää” palvelua ei löydy.
- Näin pystytään vähentämään tilanteita, joissa asiakas ei ole minkään palvelun keinoin autettavissa.
- Omatyöntekijöiden sekä palvelusta vastaavien työntekijöiden roolin asiakkaan asioiden edistämisessä tulee olla vahvempi, ja vertais- sekä muita tukihenkilöitä hyödyntää laajemmin.
- Yhteistyöstä on sovittava asiakkaan kanssa ja on saatava asiakkaan kirjallinen suostumus henkilötietojen vaihtoon ja eri toimijoiden väliseen yhteistyöhön.
- Yhteisestä kirjaamisesta on sovittava päällekkäisen kirjaamisen välttämiseksi ja tarkoituksenmukaisen näkyvyyden turvaamiseksi.
Mäntsälä-Pornainen -pilotti
Kiireetöntä lääkärin vastaanottoaikaa odottavien potilaiden hoitojonoa saatiin pilotin avulla purettua. Pilotti osoitti, että sujuva yhteydenottokanava vähentää yhteydenottojen kokonaismäärää. Pilotin avulla harjoiteltiin uuteen hoitotakuuseen siirtymistä käytännössä.
Lääkäriresurssitilanne parantui pilotin aikana ja terveysaseman työ saatiin kokonaisuutena hallintaan. Resurssin vahvistuttua jonoa ei enää syntynyt pilotin päätteeksi. Yhteistyö palveluntuottajan kanssa sujui ongelmitta ja kehittämistä jatkettiin koko kumppanuuden ajan. Palveluntuottaja onnistui mukautumaan osaksi terveysaseman moniammatillista tiimiä.
Näyttää siltä, että asiakkaiden kokonaisvaltainen hoitaminen vähensi häiriökysyntää. Toimintamallista muodostui kaikkinensa onnistunut kokonaisuus.
Forsante-antikoagulaation tehostamisprojekti
Forsante-antikoagulaation tehostamisprojektin aikana kaikki mahdolliset Marevan-asiakkaat liitettiin Forsante-järjestelmään. Asiakkaiden määrä vähentyi vuoden aikana etenkin Hyvinkäällä selkeästi. Projektin aikana todettiin, että asiakkaita siirretään suoriin antikoagulantteihin, eikä uusia Marevan asiakkaita tule. Väliaikaiset tai lyhyet hoitojaksot taas eivät sovellu Forsanten käyttöön. Automaatiotuloksissa ei todettu työajan säästöä ja TTR-taso ei muuttunut projektin aikana. Tehostamisprojekti saatettiin päätökseen ja Forsanten käyttö lopetettiin 2023 loppuun mennessä.
Aikuisten mielenterveys-, päihde- ja sosiaalipalvelut
Aikuistuvien nuorten toimintamalli muodostuu neljästä osa-alueesta, jotka on työryhmien avulla määritelty seuraavasti:
- Helposti lähestyttävät palvelut - Matala kynnys ja monikanavainen asiointi
- Aikuistumisen tuki - Nuorten erilaiset lähtökohdat aikuistumiseen ja tuen tarpeet itsenäistymiseen
- Omatyöntekijä - Nuorella on hänen palvelutarpeensa mukainen omatyöntekijä, joka tuntee asiakkaan kokonaistilanteen
- Yhteensovitetut palvelut - Aikuistuville nuorille, jotka tarvitsevat eniten ammattilaisten tukea ja palveluja
Mielenterveys- ja päihdepalvelujen nuorten aikuisten tiimi on perustettu ja heidän erityispiirteisiinsä perehtyneet työntekijät jatkavat työskentelytapojen vakiinnuttamista läpi palvelualueiden. Lastensuojelun jälkihuolto on integroitu osaksi aikuisten palveluja 5/2023. Nuorten aikuisten ammattilaisverkosto monialaisen yhteistyön tiivistämiseksi on muodostettu. Aikuissosiaalityön ja jälkihuollon yhteisen nuorten aikuisten tiimin perustaminen ja aikuistuvien nuorten tarpeisiin vastaavien työskentelytapojen vakiinnuttaminen tiimissä alkaa alkuvuonna 2024.
Nuorten aikuisten palveluissa hoitoon pääsy on nopeutunut, palveluverkosto tiivistynyt, palvelujen pirstaleisuus ja palvelusta toiseen ohjaaminen vähentynyt, sekä ammattilaisten monialainen työskentely ja toistensa työn tuntemus on lisääntynyt. Nuorille aikuisille on rakennettu aiempaa sujuvammat palvelupolut, joiden kehittämistyö jatkuu tulos- ja palvelualueilla ja osin Kestävä Kasvu -hankkeessa.
Terapiat etulinjaan -menetelmien käyttöönotto on onnistunut suunnitelmien mukaisesti täysi-ikäisten palveluissa. Porrastetun hoitomallin rakentaminen on aloitettu ja terapianavigaattori otettu asteittain käyttöön v. 2021. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen koko henkilöstö on koulutettu ohjattuun omahoitoon ja kognitiiviseen lyhytterapiaan. Myös yleisvastaanotoilla ohjattua omahoitoa on pilotoitu Nurmijärvellä.
Vuonna 2023 Ridasjärven päihdehoitokeskuksen työntekijöille sekä sosiaali- ja kriisipäivystyksen henkilöstölle on toteutettu räätälöity ohjatun omahoidon koulutuskokonaisuus. Osa on aloittanut myös räätälöidyn kognitiivisen lyhytterapian koulutuksen. Nuorten aikuisten asiakasyksikön, toisen asteen opiskeluhuollon, opiskeluterveydenhuollon ja neuvoloiden osalta ohjatun omahoidon koulutukset ovat alkaneet hankkeen loppupuolella.
Syksyllä 2023 alle 2 viikossa ohjattuun omahoitoon pääsi 73 % ja kognitiiviseen lyhytterapiaan 47 % Keusoten asiakkaista. Ohjatun omahoidon käyneillä jatkohoidon tarvetta ei ollut 47 %:lla ja kognitiivisen lyhytterapian käyneillä 56 %:lla. Jatkohoidon tarve erikoissairaanhoidossa tai kuntoutuspsykoterapiassa ohjatun omahoidon käyneillä oli 9 %:lla ja kognitiivisen lyhytterapian käyneillä 19 %:lla asiakkaista.
2024 suunnitelmissa on toimenpidekoodeilla eristetty pilotti siitä, kuinka suuri osuus kognitiivisen lyhytterapian käyneistä on aiemmin käynyt ohjatun omahoidon. Jatkohoidon osuudet kuntoutuspsykoterapia ja erikoissairaanhoito.
Aikuiset perheineen ja oppilaat saavat monialaista kokonaisvaltaista tukea tai hoitoa pulmiinsa aiempaa matalammalla kynnyksellä. Terapiakoordinaatiossa yhteistyö lasten ja nuorten interventiokoordinaation kanssa on keskeistä ja jatkuu. Palvelualueet tekevät aiempaa tiiviimpää yhteistyötä. Tukea saa aiempaa varhaisemmassa vaiheessa ja yhdenvertaisesti asuinkunnasta riippumatta. Henkilöstön osaaminen on vahvistunut, hoitoon pääsy nopeutunut ja myös jatkohoitoa saa perustasolla aiempaa helpommin. Nuorten aikuisten palvelukokonaisuus on selkiintynyt ja sujuvoitunut lähtötilanteesta ja kehittäminen jatkuu.
Saavuttamatta jääneet asiat ja toimintamallit, joita ei otettu käyttöön tai jäivät paikalliseksi:
Nuorten Kipinän toiminta 18–25-vuotiaille päihteidenkäytöstään huolta tai haittoja kokeville nuorille aikuisille avattiin tammikuussa 2023 Järvenpäähän. Toiminta on lähtenyt lupaavasti käyntiin ja paikat ovat täynnä. Tällä hetkellä ei ole suunnitelmissa avata muita avopäihdekuntoutuspisteitä.
Aikuisten matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepiste Wipinä-pilottia kokeiltiin puoli vuotta, mutta kokeilu lopetettiin, koska se ei tavoittanut kriteerien mukaista kohderyhmää.
Päihdeasiakkaiden hoitoon pääsyn rakenne jäi kesken ja jatkuu peruskehittämisessä ja Kestävä kasvu -hankkeessa. Päivystys on edelleen kuormittunut päihdeasiakkaista. Ohjattua omahoitoa tarvitaan jatkossa vielä vahvemmin osaksi ns. ensilinjan hoitoa.
Lasten, nuorten ja heidän mielenterveys- ja/tai päihdeongelmista tunnistettujen tai riskissä olevien vanhempien osakokonaisuus jäi kesken, mutta sen nykytilan kuvaus ja ohjauksen toimintamallin rakentaminen ja kehittäminen jatkuvat.
Hankekauden jälkeen systeemisen työotteen juurtumista edistetään Keusoten systeemisen työn ohjausryhmän tuella. Ohjausryhmässä ovat kattavasti edustettuina tulosalueiden päälliköt sekä systeemisen työn kouluttajat ja asiantuntijat. Vuodelle 2024 laaditaan systeemisen työn toimintasuunnitelma. Lastensuojelun palveluissa systeeminen työote istutetaan perustoimintaan ja hankkeen kautta palkatut syty-työntekijät jatkavat hyvinvointialueen työntekijöinä. Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella systeeminen ajattelu ja toimintatapa on monitoimijaisen yhteistyön yhteinen viitekehys, josta hyödyt tulevat asiakkaille ja työntekijöille osallisuuden, yhteisen työn ja työhyvinvoinnin lisääntymisenä.
2. Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön
Perhekeskuspalveluissa jatkuu lapsiperheiden palveluketjun toimivuuden arviointi. Asukkaat ovat löytäneet pikkulapsiperheiden kohtaamispaikkoihin ja palautteiden perusteella suurin osa on kokenut saaneensa siellä varhaista tukea. Koska niissä voi käydä anonyymina, tilastoja sote-palvelujen piiriin ohjatuista ei ole käytettävissä. Maahanmuuttopalvelujen palvelupolku vastaanottokeskusten sekä kohtaamispaikkojen välillä on sujuvoitunut ja vahvistanut maahanmuuttajien ohjautumista varhaisen tuen palvelujen äärelle.
Tavoite on edelleen muun muassa sujuvoittaa nivelkohtia eli palvelusta toiseen siirtymistä ja varmistaa lisäresurssit palvelujen tuottamiseen asiakastarpeen ja -määrän mukaisesti. Palvelujen tarpeen kasvamisen myötä perhekeskuksessa panostetaan entistä enemmän matalan kynnyksen palvelujen kehittämiseen sekä liikkuvien palvelujen ja ryhmätoiminnan lisäämiseen. Myös elinkaarimallin selvitys on aloitettu siitä, miten ikääntyneiden ja lapsiperheiden kohtaamisia voisi yhdistää toisiaan tukevaksi malliksi. Matalan kynnyksen palveluja on useita erilaisia nopeasta chat-palvelusta erilaiseen ryhmätoimintaan. Lisäksi Keusoten perhekeskuspalveluissa on panostettu myös uusien asiakkaiden ohjaukseen ja neuvontaan.
Lapsiperheiden palvelutarpeen arvioinnit ovat lisääntyneet vuoden 2022 aikana yli 30 prosenttia. Perhesosiaalityön asiakasmäärä on vuodessa kasvanut 22 %. Kehittämistyö ja resurssien arviointi jatkuvat, jotta palvelut ja prosessit saadaan vastaamaan kasvanutta palveluntarvetta.
Kasvatus- ja perheneuvonta on hyvinvointialueiden järjestämää lapsiperheiden tukea: vanhemmuuden tukea, lapsen ja nuoren kasvun ja kehityksen tukea, sekä pari- ja perhesuhteiden tukea. Asiakkuuksien segmentoinnin toimintamalli on käytössä nuorisoasemilla, perheneuvoloissa sekä kouluterveydenhuollon laajojen terveystarkastusten työn kohdentamisissa. Jonotusajat kiireettömälle ensikäynnille perheneuvolaan ja nuorisoasemille ovat lyhentyneet merkittävästi lähtötilanteeseen (2021) verrattuna. Perheneuvolassa on otettu käyttöön entistä systemaattisemmin viikoittaiset ensikäyntiajat, jotka varataan uusille asiakkaille. Ennakoiva ja ennaltaehkäisevä riskiryhmiä tunnistava ACEs on saatu käyntiin jatkorahoituskauden viimeisellä neljänneksellä.
Aiemmin kasvatus- ja perheneuvontaa ovat saaneet perheneuvolasta alle 13-vuotiaiden lasten perheet. Hankkeen jatkorahoituskaudella palvelu on laajennettu koskemaan myös 13–17-vuotiaiden lasten ja nuorten perheitä. Palvelua tarjotaan nuorisoasemilla. Kasvatus- ja perheneuvonnassa 13–17-vuotiaiden osalta ajalla 1.5-31.10.2023 on ollut 65 asiakasta sisältäen heidän vanhempansa, ja toiminnan tunnettuuden lisääntyessä määrä nousee koko ajan.Kyse on asiantuntijoiden antamasta neuvonnasta ja lyhytkestoisesta keskusteluavusta nuoren vanhemmille ja läheisille, sekä tarvittaessa nuorelle itselleenkin matalalla kynnyksellä. Nuorella itsellään ei tarvitse olla asiakkuutta palveluissa. Nuorisoasemilla käyneet 18-vuotta täyttäneet nuoret saavat tarvittaessa hoitoa aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluista siirtolähetteellä jonottamatta. Nuorisoasemien henkilöstö on koulutettu lyhytterapeuttiseen työotteeseen hankkeen aikana.
Monialainen nuorten (13–17 v.) porrastetun mielenterveystuen interventiokoordinaatio ja matalan kynnyksen ohjaus- ja palvelumalli, eli lasten ja nuorten mielenterveystuen porrasteinen malli on laadittu. Malli saadaan nuorten osalta täysipainoisesti käyttöön keväällä 2024, kun interventionavigaattori on saatu integroitua porrasmalliin. Lasten (alle 13-v.) interventiokoordinaatiomallin käyttöönotto mahdollistuu arviolta vuoden 2024 lopulla.
Perhekeskuspalvelun työntekijöitä on koulutettu psykososiaalisten menetelmien käyttöön nuorisoasemien, perheneuvolan, neuvolapalvelujen, oppilashuollon, opiskeluterveydenhuollon sekä perheohjauksen yksiköissä. Menetelmäkoulutuksia on ollut IPC, IPT-N, Cool Kids, Ahdistuksen lyhytinterventio, Nuorten ohjattu omahoito, Lasten ohjattu omahoito sekä Pienten lasten ohjattu omahoito -menetelmiin. Nuorista 46 % aloitti Cool Kids -ohjelman (ahdistus) 2 viikon kuluessa hoidon tarpeen toteamisesta. 63 %:lle interventio oli riittävä, eikä jatkohoidon tarvetta ollut. Tämän lisäksi 71 % nuorten Ahdistuksen lyhytinterventioista alkoi 2 viikon kuluessa hoidon tarpeen toteamisesta. Interventio oli 52 %:lle nuorista riittävä, eikä jatkohoidon tarvetta ollut. IPC ohjauksista (masennus) 74 % alkoi 2 viikon kuluessa hoidon tarpeen toteamisesta. 67 %:lle nuorista/lapsista interventio oli riittävä, eikä jatkohoidon tarvetta ollut. Lisäksi täysi-ikäisille suunnatun ohjatun omahoidon koulutusta on tarjottu heitä kohtaaville työntekijöille, muun muassa oppilashuollon toisella asteella.
Oppilashuollon kuraattoreita ja psykologeja sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia, jotka kohtaavat alaikäisiä lapsia ja nuoria, on koulutettu psykososiaalisten menetelmien, KAT -lyhytterapeuttisen työotteen sekä ohjattujen omahoitojen käyttöön. Menetelmäkoulutuksia on suorittanut myös toisella asteella työskenteleviä ammattilaisia. Koulujen lääkärintarkastuksia joudutaan ostamaan ostopalveluna lääkärivajeen vuoksi.
Interventiokoordinaation käynnistämisen ohella on luotu implementointia tukeva menetelmäkohtainen vertaistiimirakenne. Lisäksi on kehitetty peruspalvelujen ja erikoissairaanhoidon yhteistyörakennetta lasten ja nuorten mielenterveystuen ja perustason sote-ammattilaisten menetelmäosaamisen vahvistamiseksi ja ylläpitämiseksi. Yhteistyörakenne sisältää säännölliset tapaamiset, kuten hyvinvointialuekohtaiset sparraus- ja check point- sekä kehittämistyöryhmän tapaamiset. Yhteiskehittäminen on aktiivista.
Hankkeen jatkorahoituskaudella on käynnistynyt systeemisen työotteen ja toimintamallin rakentaminen lastensuojelun avo-, sijais- ja jälkihuollossa sekä perhesosiaalityössä. Tänä aikana niihin on luotu hyvinvointialuetasoinen yhteneväinen rakenne, johon kuuluvat systeemiset viikkokokoukset, systeemiset tiimit ja systeeminen asiakastyö. Systeeminen tiimimalli on kuitenkin vielä vasta kehittymässä.
Tiimeissä on toteutettu systeemisen toimintamallin keskeisten periaatteiden kertausta, avoimia keskustelufoorumeja sekä kehittämispäiviä osana juurruttamista ja systeemisen toimintamallin käyttöönottoa. Lisäksi on käynnistetty ”syty-kylvyt”, jotka ovat toimineet systeemisen toimintamallin perehdytyksenä uusille työntekijöille. Digitaalinen palautelomake on otettu käyttöön ja arviointiin tarvittavaa dataa on kerrytetty systeemisiin viikkokokouksiin osallistuneilta työntekijöiltä ja asiakkailta.
Osana hyvinvointialueiden välistä vertaisoppimista ja -kehittämistä on toteutettu opintomatka Etelä-Karjalan hyvinvointialueelle, jossa systeemistä toimintamallia on käytetty jo pidempään ja laajassa mittakaavassa. Lisäksi sijais- ja jälkihuollon osalta on aloitettu yhteistyö Oma-Hämeen hyvinvointialueen kanssa. Systeemisen toimintamallin juurruttamiseksi on toteutettu useita henkilöstön osaamista ja mallin käyttöönottoa vahvistavia koulutuksia, esimerkiksi Vakauttava perhetyö. Tarkoituksena on, että koulutukseen osallistuneet työntekijät vievät koulutuksesta saatua tietoa tiimeihin ja koulutusten anti integroituu osaksi tiimien asiakastyötä. Lisäksi on toteutettu monialaisia koulutuksia, joihin on osallistunut järjestö- ja opetusalan henkilöstöä Keusoten oman henkilöstön lisäksi. Systeemisestä toimintamallista ja sen etenemisestä on tiedotettu niin Keusoten sisäisillä kuin ulkoisillakin digitaalisilla kanavilla, johtoryhmissä sekä erilaisissa koulutuksissa. Systeeminen toimintamalli palkittiin Keusotessa vuoden Asiakas- ja potilasturvallisuustekona v. 2023.
Perhekeskuksen palveluvalikoima on laajentunut kattamaan aiempaa enemmän ehkäiseviä matalan kynnyksen palveluja, ja toimintakäytänteet ovat painottuneet ennakoivampaan ja monialaisempaan työhön. Lapset, nuoret ja heidän perheensä ovat saaneet lähtötilannetta nopeammin oikeatasoista apua porrasteisen tuen ja hoidon mukaan siellä, missä heidän arkensa/asuinpaikkansa on. Porrastettu palveluvalikoima (portaat 0–4) on auttanut järjestämään psykososiaaliset menetelmät niin, että mitä korkeammalla portaalla ollaan, sitä intensiivisempiä menetelmiä on käytössä.
Työntekijöiden ammattitaitoa on pystytty ylläpitämään ja lisäämään asiakkaiden määrän ja vaativuuden noustessa vuosi vuodelta. Asiakkuuksien ikärajoja on yhtenäistetty ja palvelupolkuja sujuvoitettu niin, että tukea on saanut aiempaa yhdenvertaisemmin ja tasalaatuisemmin kaikissa kunnissa. Systeemisen toimintamallin pilotti on vienyt lastensuojelutyötä ja perhesosiaalityötä vahvasti kohti STM:n laatiman asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian kärkitavoitteita.
Saavuttamatta jääneet asiat ja toimintamallit, joita ei otettu käyttöön tai jäivät paikalliseksi:
Interventionavigaattorin käyttöönotto on viivästynyt johtuen HUS:n navigaattorialustan vaihdosta ja käyttöönotto siirtyi vuoden 2024 puolelle. Jotta porrasteinen hoitomalli toimisi, hoidontarpeen arvion ja ohjauksen on oltava systemaattista ja tähän tarvitaan johtamisen ja mentoroinnin tukea jatkossakin. Kirjaamiskäytäntöihin tarvitaan jatkossa uusi rakenne, jotta vaikutuksia voidaan seurata luotettavasti.
Perhekeskuksen liikkuvien lähipalvelujen kehittämistä kohtaamispaikkoihin tullaan jatkamaan. Resurssien vähyyden vuoksi liikkuvia palveluja ei ole voitu ottaa käyttöön siinä laajuudessa, kuin alun perin oli suunniteltu. Koronan aiheuttama korjausvelka näkyy osaltaan sosiaalihuollon palvelutarpeessa, joka on vaikeuttanut liikkuvien matalan kynnyksen lähipalvelujen tarjoamista perustasolla tuotettavaksi. Kohtaamispaikkatyötä tullaan laajentamaan elämänkaarimallin avulla koskemaan myös ikäihmisille suunnattua kohtaamispaikkatyötä.
ACEs:a ei ole pystytty hankkeen aikana edistämään suunnitelmien mukaan henkilöstövajeen vuoksi. Hankkeen loppupuolella on saatu rekrytoitua uudet työntekijät pois lähteneiden tilalle ja toimintamallin käyttöönottoa jatketaan.
Systeemisen työotteen ja viitekehyksen käyttöönotto ja juurruttaminen on jäänyt odotettua hitaammaksi, koska se on suuri toimintakulttuurin muutos, joka vaatii paitsi aikaa, myös riittävää resursointia henkilöstön kouluttamiseen, kehittämistyöhön ja sosiaalityön perustyöhön, sekä esihenkilöiden ja johdon vahvaa tukea ja sitoutumista. Olennaista on esihenkilöiden ymmärrys systeemisestä viitekehyksestä ja toimintamallista, ja esihenkilön rooli systeemisen toimintamallin käyttöönotossa ja juurruttamisessa on merkittävä. Systeemisyyden tulisi läpäistä koko organisaatio ja toimintamallin juurruttaminen vaatii myös johdon vuoropuhelua sekä yhteiskehittämistä yli yksikkö- ja sektorirajojen, työntekijöitä vuoropuheluun ja kehittämiseen osallistaen. THL:n mukaan ei voida puhua systeemisestä toimintamallista, ellei perheterapeutin ja konsultoivan terapeutin lisäksi mukana ole sytykoordinaattoria, mutta päätöstä tästä ei vielä ole tehty.
3. Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen
Kansallisen minimitietosisältöjen määrittelyä ja käyttöönottoa (mittari 1) sekä tietopohjan luontia tietoaltaaseen ja tarvittavia integrointeja eri tietolähteisiin (mittari 2) saatiin karkeasti arvioituna toteutettua 70 %:sti. Haasteita vähimmäistietosisältöjen edistämiseen toi järjestelmien suuri kirjo, uuden asiakas- ja potilastietojärjestelmän käyttöönotto, sekä edellisiin liittyen datan laatu. Kansallisten minimitietosisältöjen osalta HYTE-kokonaisuuteen ja palvelujen tarpeeseen liittyvä tietopohja saatiin rakennettua. Palveluihin pääsytiedot terveyspalveluihin liittyen määritettiin, tosin tiedon laatu on vielä osin puutteellista, mutta se täydentyy uuden asiakas- ja potilastietojärjestelmän käyttöönoton etenemisen myötä. Talousraportointi saatiin otettua käyttöön, sosiaalipalvelujen taloustiedot saadaan kustannusdatan osalta kattavasti vasta kun uusi asiakastietojärjestelmän osio käyttöönotettu (käyttöönotossa viivästymistä toimittajasta johtuen).
Järjestäjän alueellisen vaikuttavuusperustaisen ohjauksen rakentamiseksi (mittari 3) laadittiin hankeaikana vaikuttavuusperustaisen ohjauksen tiekartta, jonka todellinen merkitys avautui täyteen mittaansa hankeaikana. Tiekartta auttoi hahmottamaan vaikuttavuusperustaisen ohjauksen ns. ison kuvan ja varmistamaan oleellisten ohjaus- ja yhteistyörakenteiden luomisen merkityksen varsinaisten mittaripilotointien ohella. Vaikuttavuusperusteisen ohjausmallin rakentamista edistettiin tuotantotapa-analyysi -toimintamallin (ns. MakeOrBuy -analyysi) rakentamisella strategisiin hankintoihin. Tuotantotapa-analyysit on liitetty osaksi johdon vuosikelloa (palvelujen hankinnat). Myöhemmässä vaiheessa kun vaikuttavuusmittaritietoa on saatavilla, vaikuttavuuskriteerejä voidaan sisällyttää analyyseihin, samoin kuin osaksi sopimusohjausta. Tutkimustieto hyötykäyttöön -kokeilu yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa mahdollistaa tulevaisuudessa myös vaikuttavuustutkimuksen nopeamman hyödyntämisen päätöksenteossa ja palvelujen kehittämisessä.
Järjestäjän vaikuttavuusperustaisen ohjauksen tueksi (mittari 3) rakennettiin Suuntimo-malliin ja tietopoimintoihin pohjautuvaa asiakassegmentointimallia, jotta järjestäjä voi asettaa tavoitetasoja sekä ohjata ja seurata esim. ikääntyneiden asiakkaiden segmenttijakaumia mm. verkostoasiakkuuksien ja omatoimiasiakkuuksien välillä. Mallia saatiin rakennettua vaiheittain testiympäristöön kaikille palveluketjuille. Hankkeen jälkeen malli on yhteensovitettava tietotuotannollisesti syksyllä 2023 Virta-hankkeessa synnytettyyn liikennevalomalliin (=ennaltaehkäisevät ja varhaisen tuen palvelut, säännölliset tai lyhytaikaiset palvelut, vaativat ja ympärivuorokautiset palvelut), jossa on sama pohja-ajatus, mutta tuottajalähtöisenä (asiakaslähtöisen profiloinnin sijaan).
4. Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen
Keskitetyn asiakasohjauksen käyttöönotto (2020–2021, jatkuen 2022–2023)
Vuonna 2020 tehtiin keskitetyn asiakasohjauksen mallintamista yhdessä eri palvelutoimintojen kanssa. Kehittämiseen osallistuivat henkilöstö sekä asiakkaat. Ensimmäisessä vaiheessa pilotoitiin keskitettyä neuvonta- ja ohjauspalvelua ajalla 2.6.-31.12.2020. Kuvassa 6 on kuvattu neuvonta- ja ohjaustoiminnan pilotointivaiheeseen kuuluva palvelukokonaisuus. Neuvonta- ja ohjauskokonaisuus on ympyröity punaisella. Palvelu jäi osaksi Keusoten neuvonta- ja ohjauspalvelua.
Keskitetty asiakasohjausyksikkö perustettiin vuonna 2021. Pilotoituun keskitettyyn neuvonta- ja ohjauspalveluun liitettiin palvelutarpeen arvioinnin sekä mielenterveys- ja päihdepalvelujen hoidontarpeen arvioinnin kokonaisuudet. Lisäksi osaksi keskitetyn asiakasohjausyksikön toimintaa tulivat sosiaali- ja kriisipäivystykselliset tehtävät. Työikäisten palvelujen osalta palvelutarpeen arviointityön siirron osalta ei onnistunut vielä vuonna 2021. Siirron epäonnistumiseen vaikutti mm. tehtävään arvioitu henkilöstöresurssi suhteessa tehtävän laajuuteen.
Vuonna 2021 tunnistettiin, että mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakasohjauksen osalta asiakkaat eivät löydä asiakkaaksi tulon väylää osana työikäisten asiakasohjausta. Tämä nousi esiin erityisesti ikääntyneiden asiakkaiden osalta. Asiakkaaksi tulon väylää selkeytettiin ja avattiin mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakasohjaus aikuisille. Lisäksi yksikön käynnistämisen jälkeen tunnistettiin, että työikäisten ensisijainen asiointisyy työikäisten asiakasohjauksessa on taloudelliset asiat, sekä niiden vaikutus laajemmin erilaisiin sosiaalisiin riskitekijöihin. Tämän johdosta perustettiin taloudellisen tuen ja tukipalvelujen tiimi, jolla vahvistetaan taloudellisten tuen asioiden prosessia sekä osaamista. Lisäksi voidaan selkeämmin vahvistaa asiakkaan muita sosiaalisen tuen tarpeita. Työikäisten palvelutarpeen arvioinnin liittäminen osaksi keskitettyä asiakasohjausta tehtiin vuonna 2023. Samalla keskitettiin walk in -neuvontatoiminto keskitettyyn asiakasohjausyksikköön osana lähineuvontapalvelua.
Toimintaa tukevan digin osalta neuvonta- ja ohjauspalvelujen keskittämistä tuki yhtenäinen puhelujen hallintajärjestelmä, joka mahdollistaa paremman puhelujen hallinnan sekä toimii pohjana asiakaspalautekyselyn lähettämiselle. Asiakkaalle järjestelmä tuo infoa mm. yhteydenoton hoitamisesta palveluissamme. Puhelujen hallintajärjestelmän käyttöönoton yhteydessä otettiin käyttöön myös tekstiviestipalaute asiakkaille.
Keskitetyn asiakasohjausyksikön käynnistymisen myötä helmikuussa 2021 otettiin käyttöön seuraavat sähköiset asioinnin lomakkeet: lastensuojeluilmoitus, ilmoitus sosiaalihuollon tarpeesta ja yhteydenotto sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi. Sähköiset ilmoitukset ja yhteydenotot käsitellään keskitetyssä asiakasohjausyksikössä. Monikanavaisuuden vahvistamiseksi vuoden 2023 aikana kehitettiin chat-palveluja. Teknisesti chat-palvelut integroitiin osaksi Keusoten Contact center -järjestelmää. Hyvinvointialuetasoinen chatbot julkaistiin toukokuussa 2023 ja live chat -palvelukokonaisuus otettiin käyttöön marraskuussa 2023. Live chat -palveluna toteutettavaa neuvontaa ja ohjausta tarjotaan nyt yhtenäisesti arkipäivisin klo 9–11 äitiys- ja lastenneuvola-asioissa, ehkäisyyn ja seksuaaliterveyteen, vanhemmuuden ja lasten kasvatuksen tukeen, nuorille aikuisille mielenterveys- ja päihdeasioissa, sekä aikuisväestölle sosiaalipalveluihin liittyen. Tulevaisuudessa on tarkoitus laajentaa live chat -palveluja mm. hoidon tarpeen arviointiin ja muuhun asiakasohjaukseen. Keskitetyn asiakasohjauksen työn tueksi arvioitiin tarvittavan asiakasohjaajalle työkalut. Tämä selvitystyö ja arviointi toteutetaan erillisenä projektina. Työkaluilla tarkoitetaan digitaalisia välineitä, joilla voidaan sujuvoittaa asiakasohjaajan työtä.
Yhtenäiset digivälineet ja -järjestelmät tuovat tietoa johtamisen tueksi. Tiedolla johtamista on kehitetty keskitetyssä asiakasohjausyksikössä toiminnan alusta alkaen. Tietoa on kerätty mm. asiakkuuksien määristä, asiakkaiden tarpeista ja ohjautumisesta. Palveluprosessin yhtenäistyessä myös tieto yhtenäistyy ja syntyy vertailtavampaa tietoa. Tiedon pohjalta palvelua ja toimintaa kehitetään. Oma-arviointiraportin kuvissa 8 ja 9 on esimerkkejä kerätyistä tiedoista.
Integroitu sote-asiakasohjaus (2022–2023)
Toimenpide: SOTE-lähineuvonta
11.10.2022-26.10.2023 välisenä aikana lähineuvonnassa asioi yhteensä 3 131 asiakasta. Noin puolet neuvontatilanteista oli edellyttänyt tunnistautumista. Ylivoimaisesti suurimmat syyt lähineuvontapisteillä asiointiin olivat halu asioida kasvokkain tai asiakkaalla ei ollut tietoa missä muualla voisi asioida. Terveyspalveluiden suurin asiakaskunta oli yli 65-vuotiaita, kun taas sosiaalipalveluissa suurin asiakasryhmä olivat työikäiset. Oma-arviointiraportin kuvissa 11 ja 12 on kuvattu asiointien pääasiallisia syitä, yleisimpiä jatko-ohjausväyliä, asiakkaiden ikäjakaumaa, sekä asiakaskokemusta.
Pilotin aikana arvioitiin myös työntekijöiden riittävää koulutustaustaa tehtävään. Koulutustaustan määrittelyssä oli eroavaisuuksia sosiaali- ja terveydenhuollon osalta, mutta lähineuvonnassa arvioitiin ammattikoulutason olevan sopiva koulutustausta. Vaativimmissa neuvontatilanteissa on pystytty hyödyntämään reaaliaikaista ikä- tai toimialasegmentoitua konsultaatiomahdollisuutta, ja tämä koettiin hyvänä toimintamallina niin työntekijöiden kuin asiakkaidenkin näkökulmasta.
Järjestö- ja kuntatoimijoiden kanssa järjestetyt teemapäivät tavoittivat hyvin alueen asukkaita, mutta jatkossa tämän kaltaisten yhdessä tehtyjen tapahtumien toivotaan tavoittavan paremmin myös Keusoten asiakastyötä tekevää henkilöstöä, jotta verkostoituminen ja alueellisten toimijoiden tuottama hyöty saataisiin hyötykäyttöön. Verkostoyhteistyön ja yhdessä tekemisen rakenteita tulee jatkossa juurruttaa osaksi toimintaa, jotta yhteistyö tapahtuu mahdollisimman lähellä asiakasrajapintaa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisesti järjestetty lähineuvonta tulee jatkumaan Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen pysyvänä toimintana hankekauden jälkeen. Hankkeessa käynnistettyjen palvelupisteiden lisäksi vuoden 2024 alusta avautuvat vielä palvelupisteet Hyvinkäälle sekä Mäntsälään.
Toimenpide: Sote-asiakkaaksi tuloprosessi
Luotiin yhteiset ohjeet ja kanavat toteuttaa yhteistyötä, mutta yhteistyökanavaksi jäivät kuitenkin reaaliaikaiset puhelut. Reaaliaikainen puhelu sitoo henkilökuntaresurssia asian hoitoon, jolloin se on kallis väline sujuvoittaa asiakasprosessin integraatiota erityisesti toimintakykyisten asiakkaiden (suurin volyymi) osalta.
Selvitettiin digitaalisia välineitä ja niiden mahdollisuuksia palvelupolun sujuvoittamiseen (ottamatta vielä kantaa tietosuoja-asioihin):
- Asiakkaan puhelun siirtäminen yli sote-palvelujen, jolloin asiakkaaseen ollaan yhteydessä, eikä hänen tarvitse uudelleen ottaa kontaktia palveluihin - ei tällä hetkellä mahdollista.
- Asiakas- ja potilastietojärjestelmien integraatio niin, että asiakastietoa voidaan siirtää - ei tällä hetkellä mahdollista.
- Asiakkaasta tehdään sosiaalihuoltoon sähköinen ilmoitus sosiaalihuollon tarpeesta - mahdollista, mutta ei suotavaa, koska kyseessä ei ole sosiaalihuoltolain mukainen ilmoitus, vaan asiakkaan palvelun sujuvoittaminen / monialainen yhteistyö.
- Erilaiset tietosuojatut chat tai keskustelupohjat - ei käytössä.
Yhteenvetona digitaalisten välineiden osalta on, että käytössä ei ole välinettä, jolla voidaan ilman kohtuutonta henkilöstölisäystä sujuvoittaa asiakkaan polkua, pois lukien haavoittuvassa asemassa olevat asiakkaat. Digitaalisten välineiden kehittämistyötä jatketaan osana asiakasohjauksen työkalut -prosessia.
Tavoitteeseen ei päästy sen osalta, että asiakkaiden yksi yhteydenotto veisi asiakkaan asiaa eteenpäin niin, että asiakkaan ei tulisi ottaa yhteyttä palveluihin uudemman kerran.
Toimenpide: Vahvistetaan asiakkaiden ohjautumista eri toimijoiden palveluihin
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen teemakuukaudet ikäihmisten asiakasohjauksessa on otettu käyttöön kesäkuussa 2022. Vuosikelloon on rakennettu eri aihealueita käsitteleviä teemoja. Teemojen ympärille on tuotu tietoa ja ohjeita asiakkaille. Neuvonnan ja ohjauksen yhteydessä työntekijä tarjoaa yhteisen keskustelun pohjalta erilaisia hyvinvointiin ja terveyden edistämiseen liittyvää tukea ja tietoa. Teemoja ovat esimerkiksi riittävä ravitsemus ja proteiinin saanti, kesäaikaan riittävä nesteytys, liikkuminen ja lihaskunto. Neuvonta- ja ohjaustilanteen päätyttyä tietoja voidaan toimittaa myös postitse. Toimintakäytäntö on käyttöönotettu ikäihmisen asiakasohjauksessa ja mallia on laajennettu aiheesta kiinnostuneisiin toimintayksiköihin. Neuvonnan ja ohjauksen puheluista, jotka eivät ole ammattilaiskonsultaatioita, puolet ovat omaisten ja läheisten soittamia ja puolet asiakkaan. Tarkastelukauden 06-12/2022 osalta päästään neuvonnan yhteydenottojen osalta puoleen, eli 10 %:iin tavoitetasosta 20 % ja palvelutarpeen arvioinnin osalta päästään 62 %:iin 90 %:n tavoitetasosta.
Kuntien liikkumis- ja elintapaohjaukseen voidaan ohjata asiakkaita lähetteellä tai suullisella suosituksella sosiaali- ja terveydenhuollosta. Lähetemäärien kasvattamiseksi oli tarkoitus tehdä myös esittelyvideo ammattilaisille liikkumis- ja elintapaneuvonnan toiminnasta, mutta video ei toteutunut henkilöstömuutosten takia. Hankkeen aikana on luotu yhteydenottokäytännöt kuntien ja hyvinvointialueen asiakastyötä tekevien ammattilaisten välille.
Hyvinvointialueen ja kuntien kanssa on tehty sopimus kuntien uimahalli- ja kuntosalitilojen hyödyntämisestä yksilöfysioterapiassa ja toimintakäytäntö on käytössä. Kuntien uimahalli- ja kuntosalitiloja on käytetty hyvinvointialueen antamassa yksilöterapiassa huhti-marraskuu 2023 välillä 8 kertaa. Käyttökerrat ovat odotettua vähäisemmät, mutta mallia pidetään hyvänä ja mallin aktiivisempi hyödyntäminen vienee oman aikansa.
Yksityisten palveluntuottajien kokonaisuuden osalta toteutettiin lähtötilanteen kartoitus haastattelemalla Keusoten työntekijöitä. Lähtötilanteessa kartoitettiin yksityisten palveluntuottajien rooli osana asiakasohjauksellista palveluvalikoimaa Keusotessa. Lähtötilanteen pohjalta luodaan yhteistyössä henkilöstön kanssa suunnitelmaa, jolla vahvistetaan yksityisiä palveluja osana palveluvalikkoa.
Osana lähtötilannehaastatteluja kartoitettiin vaihtoehtoja laskentatyökalun pilottikohteille. Laskentatyökalun avulla saadaan vertailtua eri palveluntuottajien hintoja tarvittavan palvelun osalta. Työkalu palvelee myös tilannetta, joissa asiakkaan hyvinvointialueen järjestämiin palveluihin myöntämisen perusteet eivät täyty. Laskentatyökalua pilotoitiin ikäihmisten asiakasohjauksessa sekä lapsiperheiden asiakasohjauksessa. Tämän lisäksi luotiin suunnitelma, jonka avulla asiakkaat voisivat paremmin ohjautua yksityisten palveluntuottajien palveluihin silloin, kun se tukee asiakkaan tilannetta parhaiten. Lisäksi järjestettiin vuoropuhelutyöpaja, johon kutsuttiin alueen yrityksiä keskustelemaan tarpeista ja toiveista alueelliseen yhteistyöhön jatkossa. Yksityisten palveluntuottajien aktivoinnin osalta projektissa päästiin alkuun ja tekemisestä saatujen tietojen pohjalta tehdään suunnitelma kokonaisuuden kehittämiseksi tulevaisuudessa.
Terveyspalvelut tutuksi -viestintäkokonaisuudessa julkaistiin kuusi artikkelia ja neljä asiakasvideota hoitoon ohjautumisesta / hakeutumisesta. Viestintämateriaalin julkaisu ajoittui loppuvuoteen 2023 ja sen hyödyntämistä jatketaan aktiivisesti vuonna 2024. Näin ollen tuloksia kokonaisuudesta on vielä vaikea arvioida. Jos tulokset ovat kannustavia, laajennetaan viestinnällistä toimintamallia hyvinvointialueen omana toimintana ja rahoituksella myös muihin Keusoten palveluihin.
Toimenpide: Asiakasohjauksen käyttöönotto järjestäjän työkaluna
Asiakasohjauksen järjestäjän tietotarpeet määriteltiin luonnosvaiheeseen. Tietoa järjestäjälle koottiin manuaalisella tiedonkeruulla ja tiedosta luotiin tietonäkymät PowerBi -ohjelmaan. Tietonäkymät on rakennettu ikäsegmenteittäin ja jokaisesta segmentistä löytyy näkymät: volyymi, asiakas tarpeet, jatko-ohjaukset, läpimenoajat ja hajotuspuu. Manuaalinen tiedon keruu ei suoraan tue järjestäjän tietotarpeita, vaan kohdentuu operatiiviselle tasolle, esim. talouteen liittyvän tiedon kiinnittymistä suorite- tai virtatietoon lähdetään toteuttamaan siinä vaiheessa, kun tieto kootaan yhtenäisesti erilaisten järjestelmien kautta. Toimenpiteen aikana asiakas- ja potilastietojärjestelmät yhtenäistyvät, joka mahdollistaa tulevaisuudessa tiedon kokoamisen ainakin osittain järjestelmien kautta. Arvioitavaksi jää, voidaanko kaikkea tietoa tuottaa nykyjärjestelmillä. Konkreettisesti järjestäjälle ei voitu työkalua rakentaa, mutta operatiivisen tason tieto tukee myös järjestäjää tehtävässään. Tämänhetkisestä asiakasohjausyksikön toiminnasta saadaan palvelun vaikuttavuustietoa ja näihin asiakasvirtoihin pyritään vaikuttamaan mm. tässäkin hankkeessa toteutettujen kehittämistoimien avulla. Kuvattiin asiakasohjauksen järjestäjän ohjausmalli.
Kuntayhtymässä vuoden 2022 ja hyvinvointialueella vuoden 2023 aikana yhdenmukaistettiin asiakas- ja potilastietojärjestelmiä sekä asiakasprosessia, joka mahdollisti myös yhdenmukaisemman tiedon saannin. Kun asiakas- ja potilastietojärjestelmät on yhtenäistetty, asiakasohjaajan työkalu on otettu käyttöön ja asiakasohjauksen roolia palveluketjujen ja asiakassegmenttien horisontaalisen ja vertikaalisen integraation toteuttamisessa on vahvistettu, päästään vaiheeseen, jossa asiakasohjaus voi paremmin tukea järjestäjän tehtävää. Asiakasohjaus on osa hyvinvointialuetasoista järjestäjän tehtävää.
Yhteinen sosiaalisen raportoinnin väline henkilöstölle on käyttöönotettu toukokuussa 2022 yhteistyössä Sosiaalitaidon (nyk. Socca) kanssa. Maalikuussa 2023 raportoinnin lomaketta päivitettiin helpottamaan lomakkeesta saatujen tulosten analysointia. Arvion mukaan järjestäjä hyötyy sosiaalisen raportoinnin lomakkeen tuotoksista paremmin vasta, kun saadut tiedot kehittyvät hyvinvointialueilla laajemmiksi sosiaalisiksi raporteiksi ja sitä kautta toteuttamaan vaikuttavuustyötä. Jatkokehittäminen on liitetty osaksi Kestävä kasvu -hanketta sekä kansallista rakenteellisen sosiaalityön kehittämistä.
Toteutuneet prosessitavoitteet
- Määritellään järjestäjän tietotarpeet asiakasohjauksen näkökulmasta - Kyllä
- Suunnitellaan tietonäkymä ja mahdollistetaan tiedon siirtyminen tietonäkymään - ei (osittain)
- Kuvataan asiakasohjauksen järjestäjän ohjausmalli - Kyllä
- Tunnistetaan arvoa tuottava toiminta - Kyllä
- Otetaan käyttöön tietonäkymä ja ohjausmalli - ei (osittain)
- Otetaan käyttöön sosiaalisen raportoinnin lomake - Kyllä
- Selvitetään sosiaalisen raportoinnin lomakkeesta saadun tiedon mahdollisuudet järjestäjälle - Kyllä
5. Kustannusten nousun hillitseminen
Palveluketjujen ja ESH-yhdyspintojen kehittäminen
Osaprojekti: Palveluketjujen mallintaminen
Arviointikriteeri 1) Keskeiset palveluketjut on mallinnettu yhteistyössä eri toimijoiden kanssa
Alueen koko väestön peittävät palveluketjut on määritetty pääasiallisesti elinkaarimalliin pohjautuen. Hyvinvointialueella tunnistettiin hankeaikana tarve järjestäjäosaamisen vahvistamiselle, jossa palveluketjut toimivat järjestäjäohjauksen työkaluna. Tätä varten luotiin nelitasoinen prosessiarkkitehtuuri, jonka ylätasolla ydinprosesseina ovat elinkaarimallin mukaiset palveluketjut (lapset, nuoret, perheet, työikäiset, ikääntyneet sekä mielenterveys- ja päihdeasiakas). Palveluketjukäsite sisältää myös hyvinvointialueen ulkopuoliset toimijat kuten 3. sektori, järjestöt, erikoissairaanhoito ja kuntien palvelut. Palveluketjut segmentoitiin suuntimamallin mukaisesti palvelutarpeen mukaisiin geneerisiin asiakasprosesseihin, joissa eri palvelut ja toimijat integroidaan yhteiseen asiakasprosessiin. Työikäisten palveluketjussa mallinnettiin pelkästään omatoimiasiakkaan prosessi johtuen työikäisten palvelutarpeen moninaisuudesta ja laajuudesta. Kaikkien palveluketjujen asiakasprosessien kehittämistä jatketaan jatkuvan parantamisen toimintamallissa hankekauden jälkeen.
Geneeriset prosessit kokoavat yhteen kaikki alueella tarjottavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä hyvinvointia ja terveyttä edistävät palvelut. Asiakasprosesseille määriteltiin mm. Keusoten strategiaan pohjautuvat prosessitavoitteet ja mittarit. Palveluketjuille laadittiin segmentoidut palveluvalikot, joita täydentävät palvelukuvaukset. Segmentoinnin määrittelyä ja asiakasymmärrystä syvennettiin segmenttikohtaisilla asiakasprofiilikorteilla. Prosessikuvauksia täydennetään jatkossa palvelukatalogiin kootuilla palvelukuvauksilla.
Projektiryhmät muodostettiin Keusoten, kuntien, HUS:n ja järjestöneuvottelukunnan edustajista. Asukasnäkökulmaa huomioitiin mm. kerätyn asiakaskokemustiedon, vaikuttamistoimielinten yhteisten työskentelyjen sekä Keusote-kiertueen kohtaavan osallistamisen kautta.
Projektissa tuotettiin Keusoten prosessiarkkitehtuuriin pohjautuva prosessien mallintamisen koulutus ja toimintaohjeet ohjaamaan yhdenmukaista prosessien mallintamista. Prosessien jatkuvan parantamisen toimintamallin toimeenpano käynnistettiin osana palvelualueiden yhteisiä johtotiimejä syksyllä 2023. Vakioitua jatkuvan parantamisen toimintamallia jatketaan erikseen suunniteltavan vuosikellon mukaisesti.
Arviointikriteeri 2) Palveluketjuihin liittyvän tietopohjan rakentaminen vaiheittain osana tiedolla johtamisen kehittämistä
Osana palveluketjujen mallintamisen projektia testattiin kolmea asiakasvirta-analyysejä tuottavaa järjestelmää. Testauksissa hyödynnettiin Keusoten tietoaltaassa olevaa dataa ja niistä saatiin tietoa datan laadusta. Tällä hetkellä tietoaltaasta saatava data painottuu terveydenhuollon palvelujen käyttöön, ja mm. sosiaalipalvelujen osalta tieto on vajaata. Tähän haasteeseen saadaan ratkaisuja mm. Kestävä kasvu -hankkeen kirjaamisen kehittämisen projektissa, sekä uuden asiakas- ja potilastietojärjestelmän käyttöönoton edetessä.
Arviointikriteeri 3) Ohjausmittarien määrittelyn käynnistäminen edelliseen pohjautuen (laatu, sujuvuus, kustannusvaikuttavuus)
Geneerisille asiakasprosesseille määriteltiin alustavat prosessitavoitteet ja mittarit. Järjestäjän ohjausnäkymää (palveluketjutasoinen tilannekuva) rakennetaan Kestävä kasvu -hankkeessa vuosien 2024–2025 aikana.
Osaprojekti: ESH-yhdyspintojen kehittäminen
Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnallisen integraation vahvistamiseksi asiantuntijatukea lisättiin vuoden 2022 lopulla. Samalla tehostettiin ja selkiytettiin yhdyspintatyön ohjausta ja perustettiin kehittämistä vaativien osakokonaisuuksien ympärille asiantuntijatiimejä (ydinryhmiä), joiden tehtäviin kuului kehittämistyön etenemisen seuranta ja tuki. Hankekaudella toteutettiin monia toiminnan sujuvoittamiseen liittyvä toimenpiteitä (kuvattu tarkemmin edellisessä kappaleessa).
Varsinaisesti perusterveydenhuollon ja erityissairaanhoidon toiminnallisen integraation tavoitteeksi asetettua kustannusvaikuttavuutta ei päästy mittaamaan vielä hankekauden aikana. Sen sijaan mielenterveyspotilaiden hoidon vaikuttavuuden mittaamista alettiin suunnittelemaan ja vuoden 2023 loppuun mennessä Keusote ja HUS saivat määritettyä yhteistyössä yhteisen vaikuttavuusmittariston vakavista mielenterveyshäiriöistä kärsivien potilaiden hoidon vaikuttavuusmittaukselle. Varsinainen mittaaminen tullaan toteuttamaan vuosien 2024–2025 aikana. Lisäksi hankekaudella tuotettiin Keusoten asukkaiden yhteispäivystyksen käytön analyysi yhteistyössä HUS:n päivystys- ja psykiatrian toimialueiden kanssa. Selvityksen tuloksia tullaan käyttämään tiedolla johtamisen tukena vuodesta 2024 eteenpäin. Tulosten perusteella on tarkoitus entisestään sujuvoittaa Keusoten asiakkaiden päivystyksellisiä palveluita sekä palvelumuotoilla mielenterveys- ja päihdepalvelujen palveluketjuja.
Osaprojekti: Sotekeskuksen toiminnallinen suunnittelu ja tilaohjelma
Osaprojektilla on koko hankekokonaisuutta kokoava rooli, muissa toimenpidekokonaisuuksissa syntyviä toimintamalleja hyödynnetään toiminnallisessa suunnittelussa.
