Lasten ja nuorten interventiokoordinaatio, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue, RRP, P4, I1

Toimintamallissa kuvataan Keusoten Terapiat etulinjaan toimintamallin mukaista lasten ja nuorten mielenterveystuen porrasteista mallia, psykososiaalisten menetelmien tarjontaa ja saatavuutta sekä interventiomenetelmiin ohjautumista. 

Toimintamallin nimi
Lasten ja nuorten interventiokoordinaatio, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue, RRP, P4, I1
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Toimintamallissa kuvataan Keusoten Terapiat etulinjaan toimintamallin mukaista lasten ja nuorten mielenterveystuen porrasteista mallia, psykososiaalisten menetelmien tarjontaa ja saatavuutta sekä interventiomenetelmiin ohjautumista. 

Toteutuspaikka
Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen perhekeskuspalvelun nuorisoasemilla, perheneuvoloissa, opiskeluhuollossa ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa.
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Liitteet ja linkit

Tekijä

Tiina Taskila

Luotu

06.03.2024

Viimeksi muokattu

12.12.2024
Ratkaisun perusidea

Lasten ja nuorten mielenterveystuen porrasmalli kuvaa Keusote perhekeskuspalvelun porrastettua mielenterveystuen sisältöä eri yksiköissä sekä  ohjautumista mielenterveystuen palveluihin. Tavoitteena on tarjota sujuvat, tasalaatuiset ja oikea-aikaiset palvelut mielenterveystukea tarvitseville asiakkaille. 

Toimintaympäristö

Kansallinen mielenterveysstrategian (2020-2030) yhtenä painopistealueena on lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen. Tavoitteena on esimerkiksi parantaa hoitoon pääsyä ja tarpeenmukaisten psykososiaalisten hoitojen saatavuutta. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162053   http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4139-7

Lasten ja nuorten mielenterveyden haasteet ovat lisääntyneet sekä palveluiden tarve ja käyttö ovat kasvaneet. Samalla sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten mielenterveysosaamisen merkitys on korostunut. Lasten ja nuorten mielenterveystukea tarvitaan entistä vahvemmin erityisesti perustason palveluissa. Perustason mielenterveyspalvelut kaipaavat yhtenäistämistä ja rakenteellista uudistusta sekä sisällöllistä kehittämistä.  Tavoitteena on tarjota yhdenvertaiset, oikea-aikaiset  ja saavutettavat mielenterveystuen palvelut kaikille lapsille ja nuorille sekä heidän perheillensä. 

https://stm.fi/documents/1271139/105036658/Lasten+ja+nuorten+mielenterveys_tilannekuva_010622.pdf/ec3bd9f6-f92f-e79e-7326-3987b1a204cd/Lasten+ja+nuorten+mielenterveys_tilannekuva_010622.pdf?t=1654240522289

Mielenterveysstrategian tavoitteita toimeenpannaan erilaisissa hankkeissa. Lasten ja nuorten mielenterveystukea kehitetään Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella Kestävän kasvun hankkeen alla yhteistyössä Terapiat etulinjaan toimintamallin kanssa. Terapiat etulinjaan toimintamallissa kehitetään muun muassa lasten ja nuorten psykososiaalisia palveluita osana porrasteista mielenterveystuen ja hoidon mallia. Lapsille ja nuorille tarjotaan porrastettua hoitovalikoimaa, joka tarjoaa vaikuttavaa ja tarpeenmukaista mielenterveystukea peruspalveluissa kuten koulu-ja opiskeluterveydenhuollossa, opiskeluhuollossa sekä matalan kynnyksen mielenterveyspalveluissa. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille tarjotaan työkaluja ohjata ja tukea alle 18-vuotiaita asiakkaita ja heidän vanhempia mielenterveyttä koskevissa asioissa. Ammattilaisia koulutetaan yhdenmukaiseen tuen tarpeen tunnistuksen ja tuen sisällön suunnittelun arviointiin sekä näyttöön perustuvien psykososiaalisten menetelmien käyttöön. 

https://terapiatetulinjaan.fi/lapset-ja-nuoret/terapiat-etulinjaan-toimintamalli-tuo-tyokaluja-lasten-ja-nuorten-mielenterveyspalveluiden-kehittamiseen/

Keusotessa alle 18-vuotiaiden mielenterveystyön kehittäminen on kohdistunut erityisesti perhekeskuspalvelun alla perheneuvolan, nuorisoaseman, neuvolan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä opiskeluhuollon yksiköihin. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kehittäminen kohdistuu lasten ja nuorten sekä heidän perheiden kanssa työskenteleviin Keusoten perhekeskuspalvelun työntekijöihin. Työntekijöille on lähetetty palautekyselyjä kehittämisen edetessä. Heillä on ollut mahdollisuus vaikuttaa kehittämistyöhön.

Kehittäminen on kohdistunut myös lapsiin, nuoriin sekä heidän läheisiin. Keusotessa kerätään jatkuvaa asiakaspalautetta. Lisäksi mielenterveystyön psykososiaalisten menetelmien käytöstä on kerätty asiakaspalautetta jokaisen toteutuneen menetelmäjakson jälkeen.