Lasten, nuorten ja perheiden elintapaohjauksen toimintamalli Satakunnan hyvinvointialueella (RRP, P4, I2)
Lapsille, nuorille ja perheille kohdennettu elintapaohjauksen toimintamalli ja ohjautumisen kriteerit. Tavoitteena on siirtää palveluiden painopistettä ennaltaehkäisevään työhön ja varhaiseen tukeen.
Satakunnan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden elintapaohjauksen toimintamalliin ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelutarjotin osana monialaista asiakas- ja palveluohjausta Satakunnan hyvinvointialueella liittyvää kehittämistyötä tehdään THL:n ohjauksessa osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa (RRP) (2023-2025). Kansallisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonseptin kehittämistyön mukaisesti Satakunnassa tullaan ottamaan käyttöön digitaalinen palvelutarjotin vuoden 2025 aikana. Digitaaliselle palvelutarjottimelle kootaan tiedot alueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluista.
Kestävän kasvun Satakunta -hankkeessa laaditun kokonaiskuvan perusteella koronapandemia näkyy kaikenikäisissä asiakasryhmissä vaikeutuneena tilanteena. Ongelmat ovat pitkittyneet ja monimutkaistuneet, palveluihin pääsy on heikentynyt ja kynnys hakea palveluita on kasvanut. Lasten ja nuorten ahdistuneisuus on lisääntynyt ja ongelmien komplisoituminen on lisännyt palvelutarvetta. Kestävän kasvun Satakunta 2 -hankkeen yhtenä tavoitteena on siirtää palvelutuotannon painopistettä enemmän ennaltaehkäiseviin, varhaisen tuen tai digitaalisten palveluiden suuntaan, jotta raskaampien palveluiden tarve vähenee. Hankkeen investoinnissa 4.2. yhtenä tavoitteena on kehittää ja yhtenäistää elintapaohjauksen toimintamalleja, jotta hyvinvoinnin haasteisiin voidaan vaikuttaa ennaltaehkäisevin ja varhaisen puuttumisen keinoin.
Satakunnan hyvinvointialueelle siirtyi kahdeksan organisaation sote-palvelut, minkä vuoksi palvelujärjestelmää on yhtenäistettävä. Organisaatiomuutoksen myötä palveluketjut eivät ole yhdenmukaisia, eikä ammattilaisten yhteistyö ole kaikkialla toteutunut saumattomasti. Satakunnassa on ennaltaehkäiseviä ja varhaisen tuen palveluita liian vähän ja raskaampia palveluita käytetään runsaasti kaikissa kohderyhmissä. Painopisteen siirtäminen avopalveluihin ja kevyempiin palvelumuotoihin, sekä palvelujen saatavuuden parantaminen ovat keskeisiä maakunnallisia strategisia tavoitteita. Satakunnassa on aiemmin koulutettu HYTE-valmentajia, mutta lasten ja perheiden elintapaohjausta ei ole ollut saatavilla kaikkialla Satakunnassa yhdenmukaisesti, eikä elintapaohjaukseen ohjautumiselle ole ollut yhtenäisiä kriteereitä. Satakunnassa on aiempien Neuvokas perhe -menetelmäkoulutusten myötä vahvaa menetelmäosaamista, mutta menetelmän juurtuminen vaatii lisäksi yhteisesti sovittuja käytäntöjä, menetelmäuskollisuuden tukea ja menetelmän käytön arviointia.
Kehittämistyötä tehdään yhteistyössä hyvinvointialueen, kuntien ja kolmannen sektorin kanssa. Kevään 2024 aikana osana kehittämistä toteutettiin monialainen työpajatyöskentely, jossa ammattilaiset aktiivisesti osallistuivat kehittämiseen ja saivat vaikuttaa toimintamallin määrittelyyn.
Työpajoihin osallistuneet ammattilaiset:
- perhekeskuksittain kouluterveydenhuolto, äitiys- ja lastenneuvola ja perhetyö
- Ravitsemusterapeutit
- Kunnat (varhaiskasvatus, perusopetus, liikunta ja seurakunnat)
- Järjestöt
- Asiakasraati
- Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry
- Kestävän kasvun Satakunta 2 –hanke
- HYTE-yksikkö (vastuu kehittämisen koordinoinnista 9/2024 saakka)
Elintapaohjauksen kehittämisen ohessa kevään 2024 aikana valmisteltiin myös alueellista ravitsemussuunnitelmaa yhteistyössä Kestävän kasvun Satakunta 2 -hankkeen ja hyvinvointialueen HYTE-yksikön kanssa. Osana alueellisen ravitsemussuunnitelman valmistelua toteutettiin monialainen työpajatyöskentely, jossa muotoiltiin suunnitelman päämääriä, tavoitteita ja toimenpiteitä.
Yksilötason vaikutukset
Satakuntalaisten lapsiperheiden elintavat muuttuvat terveyttä ja hyvinvointia edistävämmäksi. Neuvokas perhe -menetelmän avulla lapsiperheet ottavat aktiivisen roolin oman terveytensä edistämisessä ja perheen vahvuuksien huomioiminen mahdollistuu.
Organisaatiotason vaikutukset
Hyvinvointialueella on yhtenäiset toimintatavat elintapaohjauksen toteuttamiselle. Neuvokas perhe -menetelmäosaaminen ja menetelmän käyttö juurtuu pysyväksi osaksi monialaista yhteistyötä. Palveluiden painopiste siirtyy ennaltaehkäisevään työhön ja varhaisen vaiheen tukeen.
Väestötason vaikutukset
Pitkän aikavälin tavoitteena ylipainoisten ja vähän liikkuvien lasten ja nuorten määrä vähenee. Tämän seurauksena ylipainosta ja liikkumattomuudesta aiheutuvat ongelmat sekä raskaampien palveluiden tarve vähenevät.
Asiakaskohderyhmänä ovat kaikki elintapaohjauksesta hyötyvät lapset, nuoret ja perheet Satakunnassa.
Ammattilaiskohderyhmänä ovat lasten, nuorten ja perheiden elintapaohjauksen ja hyvinvoinnin parissa työskentelevät ammattilaiset hyvinvointialueella, kunnissa ja kolmannella sektorilla, sekä palveluita ja toimintaa suunnittelevat ja resursseja määrittelevät henkilöt.
Lasten, nuorten ja perheiden elintapaohjauksen toimintamalli ja ohjautumisen kriteerit on muodostettu palveluportaittain varhaisesta tuesta ja puheeksiotosta aina erikoissairaanhoitoon ohjautumiseen asti. Ammattilaiset ohjaavat lapsen/nuoren ja perheen riskitekijöiden perusteella oikean palvelun pariin. Hyvinvointialueella perheet voidaan ohjata määriteltyjen riskitekijöiden perusteella hyvinvointi- ja terveysvalmennukseen HYTE-valmentajalle . Liikkumisessa tukea tarvitsevat voidaan ohjata kuntien liikuntaneuvonnan/-tarjonnan pariin. (ks. toimintakortit.)
Lisäksi tavoitteena on juurruttaa Neuvokas perhe -menetelmän käyttö osaksi monialaista yhteistyötä lasten ja perheiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Neuvokas perhe -menetelmän juurrutussuunnitelma työstetään yhdessä palvelutuotannon kanssa.
Digitaalinen palvelutarjotin tulee käyttöönoton myötä tukemaan ammattilaisia elintapaohjauksen toteuttamisessa. Asiakkaat voivat myös itsenäisesti etsiä palvelutarjottimelta tarpeisiinsa sopivia palveluita. Tavoitteena on lisätä ennaltaehkäisevien palvelujen käyttöä, sekä vähentää sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta.
Kuva
Kuva
Kuva
Ammattilaiset perehdytetään toimintamallin käyttöön, jotta toimintamalli saadaan juurtumaan käytäntöön ja sen seurauksena lasten, nuorten ja perheiden elintapaohjauksen ohjautumisen kriteerit ovat yhtenäiset hyvinvointialueen laajuisesti. Palvelutuotannon kanssa sovitaan yhteisesti juurrutuskäytännöistä ja määritellään vastuutahot mm. uusien työntekijöiden perehdyttämisestä toimintamallin mukaiseen työskentelyyn. Toimialueen johtotason kanssa käydään tarvittavat neuvottelut resursseista, mitä toimintamallin käyttöönotto ja sen käytännön toteutus vaatii.
Neuvokas perhe -menetelmän juurrutussuunnitelmaan kirjataan organisaation eri tasojen mukaisesti yhtenäiset tavat menetelmän käytölle, sekä seuranta- ja arviointimittarit, joiden perusteella menetelmän juurtumista ja käyttöä tullaan seuraamaan. Neuvokas perhe -menetelmän käytön tueksi tullaan perheiltä, ammattilaisilta ja sidosryhmiltä keräämään palautetta säännöllisesti.
Lasten, nuorten ja perheiden elintapaohjauksen toimintamallin vaikuttavuutta ja ohjautumisen kriteereiden toimivuutta käytännössä päästään arvioimaan myöhemmin menetelmän käyttöönoton jälkeen.