Lasten, nuorten ja perheiden elintapaohjauksen toimintamalli Satakunnan hyvinvointialueella (RRP, P4, I2)
Lapsille, nuorille ja perheille kohdennettu elintapaohjauksen toimintamalli ja ohjautumisen kriteerit. Tavoitteena on siirtää palveluiden painopistettä ennaltaehkäisevään työhön ja varhaiseen tukeen.
Toimintamallin nimi
Lapsille, nuorille ja perheille kohdennettu elintapaohjauksen toimintamalli ja ohjautumisen kriteerit. Tavoitteena on siirtää palveluiden painopistettä ennaltaehkäisevään työhön ja varhaiseen tukeen.
Lasten, nuorten ja perheiden elintapaohjauksen toimintamalli ja ohjautumisen kriteerit on muodostettu palveluportaittain varhaisesta tuesta ja puheeksiotosta aina erikoissairaanhoitoon ohjautumiseen asti. Ammattilaiset ohjaavat lapsen/nuoren ja perheen riskitekijöiden perusteella oikean palvelun pariin. Hyvinvointialueella perheet voidaan ohjata määriteltyjen riskitekijöiden perusteella hyvinvointi- ja terveysvalmennukseen perhekeskuksessa työskentelevälle HYTE-valmentajalle. HYTE-valmentaja on terveydenhuollon ammattilainen (neuvolan tai kouluterveydenhuollon terveydenhoitaja, tai fysioterapeutti). Liikkumisessa tukea tarvitsevat voidaan ohjata kuntien liikuntaneuvonnan/-tarjonnan pariin. (ks. toimintakortit.)
Jo ennen kuin tarve HYTE-valmentajan tuelle tai liikuntapalveluille on, ennaltaehkäisevä työ, perheiden elintapojen puheeksiotto ja elintavoissa ratkaisu- ja voimavarakeskeisesti tukeminen on tärkeää ja sitä halutaan edistää Satakunnassa Neuvokas perhe -menetelmän avulla. Menetelmä toimii jokaisen terveydenhoitajan työssä puheeksiotossa. Monialaisesti hyödynnettynä menetelmän viesti vahvistuu ja ammattilaisten kieli on yhdenmukainen palvelusta riippumatta.
Digitaalinen palvelutarjotin (Hyvinvointimajakka) tukee ammattilaisia elintapaohjauksen toteuttamisessa, sillä he löytävät sen avulla helposti kuntien ja järjestöjen toteuttamia hyte-palveluita. Lisäksi Hyvinvointimajakkaan on koottu kohta elintapaohjauksen ohjausmateriaalille. Puolestaan asiakkaat voivat myös itsenäisesti etsiä palvelutarjottimelta tarpeisiinsa sopivia palveluita. Tavoitteena on lisätä ennaltaehkäisevien palvelujen käyttöä, sekä vähentää sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta.
Satakunnan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden elintapaohjauksen toimintamalliin ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelutarjotin osana monialaista asiakas- ja palveluohjausta Satakunnan hyvinvointialueella liittyvää kehittämistyötä tehdään THL:n ohjauksessa osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa (RRP) (2023-2025). Kansallisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonseptin kehittämistyön mukaisesti Satakunnassa tullaan ottamaan käyttöön digitaalinen palvelutarjotin vuoden 2025 aikana. Digitaaliselle palvelutarjottimelle kootaan tiedot alueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluista.
Asiakaskohderyhmänä ovat kaikki elintapaohjauksesta hyötyvät lapset, nuoret ja perheet Satakunnassa. Lapset 0-15-vuotiaat.
Ammattilaiskohderyhmänä ovat lasten, nuorten ja perheiden elintapaohjauksen ja hyvinvoinnin parissa työskentelevät ammattilaiset hyvinvointialueella, kunnissa ja kolmannella sektorilla, sekä palveluita ja toimintaa suunnittelevat ja resursseja määrittelevät henkilöt.
Elintapaohjauksen toimintamallin ja Neuvokas perhe -menetelmän juurruttaminen edellyttää monitasoista yhteistyötä ja selkeitä käytäntöjä:
Keskeiset tehtävät:
- Kaikkien ammattilaisten (terveydenhoitajat, lääkärit, kuntien liikuntaneuvojat, hyvinvointikoordinaattorit) perehdytys toimintamalliin.
- Yhteiset ohjautumiskriteerit hyvinvointialueella ja henkilökohtaiset kontaktit toimijoiden välillä, mikä madaltaa ohjauksen kynnystä.
- Sopiminen palvelutuotannon kanssa juurrutuskäytännöistä ja vastuutahoista (esim. uusien työntekijöiden perehdytys).
- HYTE-valmentajien säännöllinen koulutus ja osaamisen ylläpito.
- Toimintamallin kirjaaminen alueellisiin hyvinvointi- ja neuvolasuunnitelmiin.
- Juurrutussuunnitelman laatiminen, jossa määritellään yhtenäiset toimintatavat ja seuranta- sekä arviointimittarit.
- Palaute perheiltä, ammattilaisilta ja sidosryhmiltä osana jatkuvaa kehittämistä.
Tarvittavat resurssit:
- Aika ja henkilöstö: HYTE-valmennuksen toteutus itsessään, uusien ammattilaisten perehdytys ja koulutus vaativat työaikaa ja riittävästi osaavaa henkilöstöä. Myös toimintamallin alueellinen koordinaatio vaatii panostusta. Monialainen sitoutuminen toimintamalliin ja yhteistyöhön.
- Osaaminen: Tarvitaan koulutusta ja jatkuvaa osaamisen vahvistamista.
- Rahoitus: Toteutus ja kehittäminen edellyttävät taloudellisia resursseja.
Vakiinnuttamisessa huomioitava:
- Perehdytys ja koulutus ammattilaisille.
- Käytännöistä, yhteydenpidon tavoista ja vastuista sopiminen.
- Toimintamallin sisällyttäminen alueellisiin suunnitelmiin.
- Juurrutussuunnitelman ja mittariston käyttö.
- Jatkuva tuki ja elintapaohjauksen koordinointi
- Seuranta, palaute ja jatkuva kehittäminen.
Elintapaohjauksen toimintamalli on määrittelyn myötä yhtenäistänyt koko hyvinvointialueen kriteerit lapsiperheiden ohjaamiseen hyvinvointi- ja terveysvalmennukseen ja kuntien liikuntaneuvontaan ja liikuntatarjonnan pariin. Tämän myötä on selkeä paikka/ammattilainen, jonne ohjata vähän liikkuvia sekä elintavoissa tukea tarvitsevia perheitä. Jokaisessa perhekeskuksessa on nimetty kehittämistyön myötä yksi tai useampi HYTE-valmentaja. HYTE-valmennuksen hoitopolku, materiaali ja työkalut, ovat tuoneet struktuuria terveydenhoitajan tekemään elintapaohjaustyöhön. Myös Neuvokas perhe -menetelmäosaaminen on lisääntynyt.
HYTE-valmennukseen ohjaamista on haastanut ammattilaisten mielestä asiakkaiden asenteet ja motivaatio valmennusta kohtaan (mm. sitoutumattomuus, vähäinen kiinnostus, haasteet painosta puhumisesta). Myös kiire ja työajan puute koettiin haasteena. Tietoa HYTE-valmennuksen sekä kuntien liikuntaneuvonnan sisällöstä ja rakenteesta asiakkaille tulee vielä lisätä jatkossa.
Kuntien kanssa tehty yhteistyö on vahvistanut Move!-polkua. Hyvinvointialueella tämä näkyy, että Move!-kestävyyskuntotulos on otettu huomioon arvioitaessa lapsen tarvetta elintapaohjaukselle.
Ammattilaiset kokevat yleisesti HYTE-valmennuksen tärkeäksi lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämisessä ja perhekeskusten palvelutarjonnassa. Ennalta ehkäisevä työ nähdään tärkeänä monen toimijan näkökulmasta, ja halu yhteistyöhön lapsiperheiden elintapojen ja hyvinvoinnin tukemiseksi vaikuttamiseksi korostuu. Lapsiperheiden HYTE-valmennustyö vaatii resursseihin panostamista jatkossakin.
Kansikuva
