Lastensuojelun sijaishuollon päihde- ja mielenterveystyön osaamisen vahvistaminen Varhan omissa lastensuojelulaitoksissa, Varsinais-Suomen HVA (RRP, P4, I1)

Toiminta sijoittuu Varsinais-Suomen hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palvelukokonaisuuteen, johon kuuluvat perhekeskuspalvelut ja lapsiperheiden erityispalvelut. Lapsiperheiden palvelujen asiakkaille pyritään luomaan riittävät palvelu- ja tukiverkostot ensisijaisesti hyvinvointialueen omina palveluina. Työtä tehdään moniammatillisesti muiden Varhan palveluiden kanssa sekä kuntien, kolmannen sektorin ja yksityisten palveluntuottajien kanssa.  Lapsiperheiden erityispalveluissa järjestetään lakisääteisiä sosiaalipalveluita, jotka edistävät ja ylläpitävät lasten, nuorten ja perheiden toimintakykyä, sosiaalista hyvinvointia, turvallisuutta ja osallisuutta. Lapsiperheiden palvelut sisältävät sosiaalihuoltolain mukaisen lapsiperhesosiaalityön ja lastensuojelun avohuollon sekä keskitettyjen palvelujen osalta sijais- ja jälkihuollon, laitospalvelut, perheoikeudelliset palvelut sekä keskitetyt psykologien ja perheterapeuttien palvelut. Kehittämistyö kohdistuu Varsinais-Suomen hyvinvointialueen omiin lastensuojelulaitoksiin.

Nuorten mielenterveyskuormitus on lisääntynyt, ja päihteiden käyttö yleistyy. Covid19-pandemia jätti suuren jäljen Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Palvelutarveanalyysin mukaan vaikutukset kohdistuvat erityisesti sellaisiin asiakasryhmiin, joiden palveluvajaus oli merkittävä jo ennen pandemian alkua. Tällaisia ryhmiä ovat muun muassa: lapset ja nuoret tai heidän perheensä, jotka kärsivät yksinäisyydestä, syrjäytymisestä, joilla on tunnistettuja tai vielä tunnistamattomia mielenterveys- ja/tai päihdeongelmia. Pandemia heikensi lasten ja nuorten palveluja, lisäsi mielenterveys- ja päihdeongelmia sekä kasvatti palveluiden kysyntää. Hyvinvointialueuudistuksen myötä myös organisaatiot palveluineen ovat murrostilassa vaikuttaen resursseihin ja palvelutarjontaan. 

Valviran ja aluehallintovirastojen havaintojen mukaan lasten ja nuorten pääsy mielenterveys- ja päihdepalveluihin on vaikeutunut, eivätkä palvelut toteudu lain edellyttämällä tavalla. Lastensuojelun Keskusliitto korostaa, että lastensuojelu ei voi korvata puutteellisia mielenterveyspalveluita. Heidän mukaansa joka toinen 13–17-vuotiaista sijoitetuista lapsista on nuorisopsykiatrian asiakas.
Lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on todennut, että lasten mielenterveyshäiriöiden hoitovastuu perustasolla on epäselvä, mikä vaikeuttaa palvelujen saatavuutta. Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) raportissa vuodelta 2024 todetaan, että nuorille kohdennetut päihdepalvelut ovat puutteellisia, ja palveluiden saatavuudessa on alueellisia eroja.

Toimintamallin referenssinä toimii muun muassa Tuki oikeasta paikasta (TOP) -hanke, jonka kehittämistyön tavoitteena oli oikea-aikaiset ja oikein kohdennetut päihdepalvelut lastensuojeluprosessin eri vaiheisiin. Hankkeen aikana kehitettiin esimerkiksi nuorten päihdekartoitusmalli päihteidenkäytön tunnistamiseen sekä vertaisryhmätoimintaa. Hankkeessa kehitettiin myös jalkautuvan tuen malli lastensuojeluun sekä lastensuojeluyksiköihin pohjautuen havaintoon siitä, että sijoitetut nuoret sitoutuvat huonosti lastensuojelulaitoksen ulkopuolella tarjottaviin päihde- ja mielenterveyspalveluihin. Myös Varsinais-Suomessa TULSOTE-hankkeen puitteissa panostettiin lasten ja nuorten matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämiseen. Tavoitteena oli parantaa hoidon, palvelujen sekä kuntoutuksen saavutettavuutta, saatavuutta ja jatkuvuutta huomioiden asiakasnäkökulman sekä perheet.