Liikuntaneuvonnan palveluketju Keski-Pohjanmaalla
Liikuntaneuvonnan palveluketjussa hyvinvointialueella tunnistetaan ja tavoitetaan terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat, elintavat otetaan puheeksi ja asiakas ohjataan kriteerien perusteella joko kunnan tai hyvinvointialueen liikuntaneuvontaan.
Toimintamallin nimi
Liikuntaneuvonnan palveluketjussa hyvinvointialueella tunnistetaan ja tavoitetaan terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat, elintavat otetaan puheeksi ja asiakas ohjataan kriteerien perusteella joko kunnan tai hyvinvointialueen liikuntaneuvontaan.
Alueelle kehitetään yhteinen sujuva ohjautumismalli hyvinvointialueelta kunnan liikuntaneuvontaan potilastietojärjestelmää hyväksi käyttäen. Sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeässä roolissa terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien tavoittamisessa ja tunnistamisessa. Toimintamallissa liikkuminen otetaan puheeksi mm. hyvinvoinnin puheeksioton korttipakan liikunnan kysymyksillä (3kpl). Kyselyn perusteella terveytensä kannalta liian vähän liikkuva ohjataan liikuntaneuvontaan kunnan liikuntaneuvojalle tai hyvinvointialueen fysioterapeutille potilastietojärjestelmän kautta. Asiakkaalle on mahdollista tietyissä tapauksissa varata aika suoraan liikuntaneuvojan ajanvarauskirjalle tai asiakkaasta lähetetään viesti potilastietojärjestelmän kautta. Kunnan liikuntaneuvoja kirjaa asiakaskäynnit potilastietojärjestelmään LIIKUN-välilehdelle ja hyvinvointialueen fysioterapeutti kirjaa FYSTER-lehdelle. Lisäksi käynnit tilastoidaan potilastietojärjestelmän kautta. Hyvinvointialueella on nimetty yhteyshenkilö kunnille, joka varmistaa palveluketjun sujuvan toiminnan.
Toimintaympäristönä ovat Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite ja kuntien liikuntapalvelut. Mukana yhteistyössä on muun muassa alueellinen liikuntajärjestö Keski-Pohjanmaan liikunta ry. Liikuntaneuvonnan myötä asiakas ohjautuu omatoimisen liikkumisen pariin ja/tai ohjattuun ryhmätoimintaan.
Kohderyhmänä on yli 18- vuotiaat terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat ja kaipaavat neuvoja liikkumiseen ja ravitsemukseen. Esim. asiakas, jolla on sairauksien riskitekijöitä esimerkiksi merkittävä lihavuus ja kohonneet sokeriarvot, joita seurattu, mutta ei täytä diabeteksen kriteereitä ohjataan kunnan liikuntaneuvontaan. Riskitekijöiden seuranta säilyy tässä tilanteessa hyvinvointialueella.
Mikäli asiakkaalla on diagnosoitu tyypin 2 diabetes, sydän- ja verisuonitauti, ylipaino/korkea BMI tai toimintakyvyn heikkenemisen uhka ja jossa/joissa tarvitaan terveydenhuollon asiantuntemusta (esim. omahoidossa haasteita, hoitotasapaino), tulee hänet ohjata hyvinvointialueen liikuntaneuvontaan.
Toimintamalli lisää etenkin hyvinvointialueen ja kuntien välistä yhteistyötä. Yhteistyötä helpottaa yhteinen kirjaamispohja sekä viestintäkanava alueella käytössä olevassa potilastietojärjestelmässä. Hyvinvointialueelta nimetty vastinpari liikuntaneuvontaan helpottaa yhteistyön kehittämistä ja toiminnan seurantaa.
Toimintamallissa terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat tunnistetaan hyödyntäen mm. hyvinvoinnin puheeksioton korttipakan liikkumisen kysymyksiä (liitteenä). Liikuntaneuvonnasta kiinnostunut asiakas ohjataan liikuntaneuvonnan pariin potilastietojärjestelmää hyödyntäen. Liikuntaneuvonnan käynnit kirjataan ja tilastoidaan potilastietojärjestelmään.