Luontolähtöinen työpajatoiminta – yhteistyössä metsätoimijan kanssa

Osallisuuden kokemus kasvaa luonnossa järjestettävissä matalan kynnyksen työpajatoiminnoissa. Toimintamallissa on luotu selkeä luontolähtöisen työpajatoiminnan malli, jonka avulla toimintaa on pyritty vakiinnuttamaan.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Luontolähtöinen työpajatoiminta – yhteistyössä metsätoimijan kanssa
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Osallisuuden kokemus kasvaa luonnossa järjestettävissä matalan kynnyksen työpajatoiminnoissa. Toimintamallissa on luotu selkeä luontolähtöisen työpajatoiminnan malli, jonka avulla toimintaa on pyritty vakiinnuttamaan.

Toteutuspaikka
Toimintamalli on arvioitu osana Sokra-koordinaation ja ESR TL5 -hankkeiden yhteistä Osallisuuden palaset -kehittämistyötä. Luontoa toimintaan - yhteistyömalleja osallisuuteen (ESR 2018 - 2020)
Paikkakunta tai maakunta
Oulu
Toimintamallin rahoittaja
Euroopan Sosiaalirahasto (ESR)
Liitteet ja linkit

Luotu

08.03.2022

Viimeksi muokattu

23.06.2022
Ratkaisun perusidea **

Toimintamalli perustuu ajatukselle, että ihminen on osa luontoa. Luonnossa osallisuutta syntyy niin elämyksellisyyden kuin toiminnan ja yhteisen hyvän tekemisen kautta. Toiminta edistää osallistujien hyvinvointia fyysisesti, psyykkisesti kuin sosiaalisestikin. Luonnossa toimiminen lisää myös työntekijöiden hyvinvointia, yhteistyötä ja vuorovaikutusta. 

Toimintaa toteutetaan tiiviissä yhteistyössä erityisesti Metsähallituksen, mutta myös muiden toimijoiden kanssa. Toimintamalli tukee eri toimijoiden yhteistyötä luontotoiminnan kehittämisessä ja toteuttamisessa.

Toimintaympäristö **

Toimintaympäristö voi olla mikä tahansa luontoympäristö, esimerkiksi puistot ja retkeilyalueet, puutarhat, maatilat, kansallispuistot ja erämaa-alueet. Luontoa voidaan tuoda myös sisätiloihin esimerkiksi kuvien, elokuvien ja luonnosta löytyvien materiaalien muodossa.

Toimintamallia on sovellettu nuorten työpajoilla. Toimintamallia voidaan soveltaa myös aikuisille suunnatuilla työpajoilla. Toiminta sopii sovellettavaksi koko maan alueella. Toimintamalli tarjoaa erityisesti kaupunkialueilla asuville työpaja-asiakkaille mahdollisuuden olla yhteydessä luontoon, mutta toimintatavan hyödyt, esimerkiksi tasavertaisempi suhde ammattilaiseen, voidaan saavuttaa myös pienemmissä kunnissa ja alueilla.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Toimintamallin kohderyhmänä ovat työpajojen asiakkaat. Pajojen asiakkaat ovat työn ja koulutuksen ulkopuolella olevia henkilöitä, joten heiltä puuttuu työ- tai opiskeluyhteisö. Monien työpajojen asiakkaiden vapaa-ajan sosiaaliset yhteisöt ovat vähäisiä. Monet kokevat olevansa yksinäisiä. Työn ja koulutuksen ulkopuolisuuden vuoksi myös taloudellinen toimeentulo voi olla tiukalla. Monilla viimeisimmät kokemukset luonnossa liikkumisesta voivat olla lapsuudesta ja luontoon lähteminen saattaa kaivata rohkaisua. Samoin oma elinympäristö voi olla alueellisesti hyvin rajautunut.

Toimintaan osallistuvien työpaja-asiakkaiden lisäksi toimintaa suunnitellaan ja toteutetaan vahvasti eri alojen asiantuntijoiden ja eri organisaatioiden yhteistyönä. Keskeinen yhteistyökumppani toimintamallissa on ollut Metsähallitus. Toimintamallia voidaan soveltaa myös muiden luontoympäristötoimijoiden, kuten kuntien viherympäristöistä vastaavien tahojen tai Suomen metsäkeskuksen kanssa. Yhteistyökumppaneina voivat toimia lisäksi esimerkiksi hankkeet, kunnan eri toimialat, kuten sosiaali- ja terveystoimi, liikuntatoimi tai työllisyyspalvelut, järjestöt, yritykset, oppilaitokset ja muut tahot, jotka kohtaavat kohderyhmiin kuuluvia henkilöitä ja voivat ohjata heitä toiminnan piiriin.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Toiminnallista ympäristökasvatusta voi olla monenlaista ja se voi olla ajalliselta kestoltaan ja vaativuudeltaan erilaista. Luonnossa voidaan viipyä muutamasta tunnista muutamaan päivään. Luontoa voidaan hyödyntää mm. kuvin, materiaalein tai ruoka-ainein sisätiloissa.

Toiminta luonnossa voi olla esimerkiksi retkeilyä ja retkitaitojen opettelua, luonnonhoitamista, puutarhanhoitoa, ympäristötaidetta, valokuvausta. Toimintoja voidaan yhdistellä kuhunkin tilanteeseen ja tarpeeseen soveltaen, esimerkiksi luonnonhoitotyöt voivat olla osa leirin tai retken toimintaa tai niitä voidaan toteuttaa itsenäisinä tempauksina tai projekteina. Toimintoja voidaan hyödyntää ja soveltaa niin yksilö- kuin ryhmämuotoisessa valmennuksessa. Tarkemmin erilaisiin toimintatapoihin voi tutustua hankkeen loppuraportissa. Toiminnan yksilöllisten tavoitteiden asettelussa voidaan hyödyntää Kyky-viisaria.

Eri ammattialoja edustaville työpajoille voidaan luoda omat vuosikellot, joiden avulla pajat suunnittelevat ohjelmansa huomioiden pajan ammattialan. Pajoilla voi olla myös yhteisiä tapahtumia ja tempauksia, esim. niittotalkoot, melontaretki tai yhteinen leiri. Luontotoimintoihin osallistuminen perustuu vapaaehtoisuuteen.

Yhteistyö Metsähallituksen kanssa

Yhteistyön tavoitteena on löytää luontokohteita, joissa työpajan asiakkaat voivat toimia valmentajiensa kanssa ympäristön- ja luonnonhoitotehtävissä Metsähallituksen asiantuntijan perehdytyksen ja opastuksen avulla. Toteutuakseen yhteistyö vaatii organisaatioiden johdon tuen. Metsähallituksen näkökulmasta toimintamalli on kuvattu prosessina, joka kattaa vaiheet työtehtävien suunnittelusta, toteutuksesta ja palautekeskustelusta.

Metsähallituksella on luontokohteita ja se pystyy osoittamaan ja ohjeistamaan eri tehtäviin, joita niissä voi tehdä. Myös Metsähallituksen henkilöstön asiantuntemus mm. eläinlajeista ja erätaidoista on merkittävä potentiaali. Työpajojen henkilöstön koulutuksessa ja toimintaan osallistuvien työpaja-asiakkaiden opastamisessa ja perehdyttämisessä voidaan hyödyntää Metsähallinnon henkilöstön asiantuntemusta. Yhteistyö voi liittyä toiminnan suunnitteluun ja käytännön toteutukseen.

Käytännön yhteistyön aloittamisen ja ylläpidon kannalta oleellista on, että kummallakin osapuolella on tiedossa yhteyshenkilö, jota lähestyä. Yhteistyön selkiyttämiseksi ja jatkuvuuden turvaamiseksi on hyvä tarvittaessa laatia esimerkiksi käyttöoikeussopimus tietyn luontokohteen käytöstä työpajatoiminnassa.

Luontoperustaista toimintaa työpajoilla ei ole määritelty tai ohjeistettu valtakunnallisesti, joten työpajatoiminta, kuten myös ohjaajien koulutustausta vaihtelee. Toimintamalli tarjoaa tukea tähän.

Toiminnan suunnittelu

Toiminnan tulee olla tavoitteellista ja suunnitelmallista. Suunnittelu sisältää luontokohteiden ja tehtävien valinnan. Toiminnan suunnittelun tukena voidaan hyödyntää Luontoa toimintaan – Yhteistyömalleja osallisuuteen -hankkeessa kehitettyjä työkaluja (ks. hankkeen loppuraportti).

Hankkeen loppuraportti (Ouka.fi)

Luonnon käyttäminen valmennusympäristönä vaatii etukäteissuunnittelua, mutta ei välttämättä sen enempää aikaa kuin toiminta sisätiloissa. Työpajojen asiakkaat osallistuvat esimerkiksi retkien suunnitteluun, jolloin osallistujien toiveet ja myös heitä mahdollisesti jännittävät tilanteet ja asiat voidaan ottaa huomioon mahdollisimman hyvin ja varautua niihin jo ennalta. Tärkeitä asioita huomioitavaksi ovat myös turvallisuus, kuljetuskalusto ja varusteet. Osallistujien vaatetukseen tulee kiinnittää huomiota ja sitä pitää tarvittaessa täydentää erityisesti talvella. Tarvittavaan varustukseen vaikuttavat retken tai ulkoilun kesto, vaativuus ja olosuhteet. Myös eväät ovat tärkeässä roolissa.

Vaadittavat resurssit

Mallin käyttöönottoa varten tarvitaan asiasta innostunut henkilö, jolla on taito ja halu tehdä verkostomaista yhteistyötä Metsähallituksen ja muiden toimijoiden kanssa sekä valmius liikkua luonnossa. Keskeistä on, että ohjaajat ovat itse motivoituneita ja kiinnostuneita luonnosta. Työntekijän on hyvä osata luonnossa liikkumisen perusteet (kartan luku, kompassin käyttö), tulentekotaidot ja hätäensiapu. Ainakin yhdellä mukaan lähtevistä valmentajista on hyvä olla valmius kuljettaa osallistujia autolla.

Luonnollisesti toimintaan tulee olla varattu riittävät taloudelliset ja ajalliset resurssit, missä korostuu myös organisaation johdon tuki toiminnalle. Aikaresurssia tarvitaan toiminnan suunnittelun ja toteuttamisen lisäksi työntekijöiden kouluttamiseen. Koulutusten aiheina voivat olla ekopsykologia, Green care -toiminnan perusteet, erä- ja retkitaidot ja turvallisuus. Lisäksi toiminnan sisällön mukaan koulutusta voidaan tarvita esimerkiksi permaviljelyyn, jää- ja lumirakentamiseen tai villiyrtteihin liittyen. Toiminnan kuvaaminen ja siitä viestiminen ammattilaisten kesken, yhteistyökumppaneille ja potentiaalisille työpaja-asiakkaille on tärkeää, jotta kaikki osalliset saavat käsityksen sitä, millaisesta toiminnasta on kyse. Vaikka toiminta ei vaadi erityisiä hankintoja tai tiloja, niin esimerkiksi varusteista, ruokailuista ja kuljetuksista aiheutuviin kuluihin on varauduttava. Mikäli tarvitaan ulkopuolisia asiantuntijoita esimerkiksi luonnonhoitotöiden opastamiseen, kuluja voi aiheutua ostopalveluista ja korvauksista.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

OSALLISUUDEN OSA-ALUEET : OSALLISUUTTA JA HYVINVONTIA LUONNOSTA ELÄMYSTEN JA TOIMINNAN KAUTTA

  1. Osallisuus omassa elämässä
  2. Osallisuus yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa
  3. Osallisuus yhteisestä hyvästä

Uudet kokemukset turvallisessa ilmapiirissä tarjoavat osallistujille mahdollisuuden irrottautua tavanomaisesta arjesta, oppia uutta ja löytää itsestään uusia voimavaroja esimerkiksi sosiaalisten kontaktien tai luonnonhoitotöiden kautta. Luontoympäristö itsessään tekee vuorovaikutuksesta usein helpompaa ja tasaa osallistujien rooleja. Parhaimmillaan vahvistetaan osallistujien luontosuhdetta pysyvästi. Myös ammattilaisille toiminta tarjoaa hyvinvointia ja uutta sisältöä työhön. (1)

Toiminnan lähtökohtana ovat kohderyhmän toiveet ja tarpeet. Toimintaa suunnitellaan ja toteutetaan osallistujien ja eri alojen ammattilaisten yhteistyönä. Kaikilla mukana olevilla toimijoilla on mahdollisuus vaikuttaa toimintaan. (1,2) Yhteiskehittämisen myötä työpajojen asiakkaat ovat osa tiimiä ja yhteisöä. Projektissa toimiminen vahvistaa samalla kansalais-, vaikuttamis- ja demokratiataitoja. Mukana olevien organisaatioiden mahdollisuudet toteuttaa luontoperustaista toimintaa ja omia strategioitaan paranevat yhteistyön myötä. (2)

Toiminnan tuotokset, kuten luontokohteiden opasteviitat, hyödyttävät kaikkia kohteessa vierailevia. Näin osallistujat saavat omaa osaamistaan ja tekemistään esille myös laajemmalle joukolle ja voivat siten olla osa yhteisöä. Myös merkityksellisyyden ja yhdenvertaisuuden kokemus vahvistuu. Elinympäristöön, paikan historiaan, kulttuuriperintöön, ja luontoon tutustuminen lisää kuulumisen tunnetta ja herättää huomaamaan, että omalla toiminnalla on merkitystä ympäristön kannalta. (3)

Toiminnalla on luotu uutta rakennetta työpajatoimintaan tuomalla siihen mukaan suunnitelmallinen luontoperustainen toiminta ja uudenlainen yhteistyökumppani, jonka toiminta ei kohdistu erityisesti heikoimmassa asemassa oleviin. Yhdessä toimiminen lisää osapuolten tietämystä luontoperustaisesta toiminnasta ja sen hyvinvointivaikutuksista. Hankkeen toimintaa ja tuloksia esitellään päättäjille, millä pyritään edistämään luonnon roolia työpajatoiminnassa. Tällä tavalla pyritään luomaan osallisuutta lisääviä rakenteita.

Toimintamalli on osa laajempaa osallisuuden edistämisen kokonaisuutta, joka kokoaa yhteen vastaavanlaisia heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta edistäviä toimintamalleja:

ARVIOINTI (PDF-LIITE)

Malli on arvioitu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa kehitettyjen osallisuuden osa-alueiden ja lupaavan käytännön kriteerien näkökulmasta osana Sosiaalisen osallisuuden edistämishanke – Sokran ja ESR TL5 -hankkeiden Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.

Sokran arvio toimintamallista: Luontolähtöinen työpajatoiminta – yhteistyössä metsätoimijan kanssa (pdf 482 kt)

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Yhteistyö Metsähallituksen kanssa

Luontoa toimintaan - Yhteistyömalleja osallisuuteen -hankkeessa on hyödynnetty ja kehitetty toimintamalleja ja toimintakulttuuria, jossa annetaan luonnolle takaisinkin päin. Yhteistyö Metsähallituksen kanssa on tarjonnut uudenlaista asiantuntijayhteistyötä, avannut uusia toimintaympäristöjä ja innostunutta yhdessä tekemistä. Kun yhdistetään yhteistyön myötä lisääntyneet mahdollisuudet käytännön ympäristökasvatukseen työpajapedagogiikkaan, saadaan aikaan positiivisia vaikutuksia niin luonnon kuin osallistujien hyvinvoinnissa.

Esimerkkejä Metsähallitusyhteistyöstä:

Esimerkki 1. Jättiläissaaren kuntoutusympäristö on Metsähallituksen omistama suo- ja metsäalue Muhoksella. Metsähallitus on laatinut alueen käytöstä käyttöoikeussopimuksen Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan kanssa.
(Sanomalehti Kalevan juttu)

Aluetta voidaan hyödyntää monipuolisesti työpajatoiminnassa kuntoutusympäristönä:

  • luonnontuotteiden keräämiseen
  • rakennus-, huolto- ja kunnostustöiden tekemiseen, alueella on kymmeniä työpajanuorten tekemiä linnunpönttöjä, lisäksi alueelle on työpajan toimesta tulossa opasteviitat, wc ja puuliiteri
  • ympäristötaiteen tekemiseen, esimerkkinä syksyllä 2020 toteutettu valokuvanäyttely luontopolun varrella.
  • alueella sijaitsee myös muinaisjäännös, joka mahdollistaa luonnon- ja kulttuuriperinnön suojeluun liittyviin asioihin tutustumisen.

Esimerkki 2. Yhteistyö Metsähallituksen Liminganlahden luontokeskuksen kanssa. Nuorten työpajat suunnittelivat ja toteuttivat luontokeskukselle hyönteishotellin eri pajojen yhteistyönä. HyönteisHiltonia tullaan hyödyntämään luontokeskuksen luonto-opastuksissa.
(Sanomalehti Kalevan juttu)

Yhteistyönä toteutettavan luontolähtöisen kuntoutustoiminnan järjestämiseen vaikuttavat erityisesti käytettävissä olevat resurssit, motivaatio, saavutettavuus ja luottamus. Koko yhteistyön perusta on molemminpuolinen motivaatio tai yhteinen tahtotila, ilman tätä toimintaa ei voida järjestää vaikka käytettävissä olisikin resursseja. Käytännön toiminnan kannalta myös saavutettavuus on tärkeä huomioitava asia, koska Metsähallituksen luontokohteet sijaitsevat usein kaukana kuntoutusasiakkaista. Yhteistyössä luottamus on yksi perustekijä, jonka kasvaessa esimerkiksi tiettyyn luonnonhoitotyöhön perehdytetty työpajaporukka ohjaajineen voi tehdä vastaavaa työtä toisessakin kohteessa itsenäisesti.

Toiminnallisessa ympäristökasvatuksessa huomioitavaa

Luontolähtöinen valmennus- ja kuntoutustoiminta perustuu ajatukseen luonnon positiivisista vaikutuksista niin fyysiseen, psyykkiseen kuin sosiaaliseen hyvinvointiin. Tutkimusten mukaan luonnossa oleskelulla on monia myönteisiä vaikutuksia, se mm. vähentää stressiä, parantaa keskittymiskykyä ja saa aikaan myönteisiä tunteita. Lisäksi luonto tukee ihmisten välistä tasavertaisuutta, edistää luottamuksen kehittymistä ja helpottaa keskustelua vaikeista aiheista. Aiheisiin voidaan tarvittaessa palata myöhemmin perinteisissä toimistokohtaamissa. Luontotoiminnoilla voidaan lisätä liikunnan määrää tai tukea haastavasta elämäntilanteesta selviytymisessä.

Hyvinvointia ja osallisuutta syntyy luonnon elämyksellisyydestä, mutta myös toiminnan ja yhteisen hyvän tekemisen avulla. Omaan elinympäristöön ja lähialueen luontoon tutustuminen lisää tunnetta lähiyhteisöön kuulumisesta ja herättää huomaamaan, että omilla toimilla voi vaikuttaa omaan elämäänsä ja myös oman elinympäristönsä hyvinvointiin. Luontotoiminnoissa on mahdollisuus oppia uusia taitoja ja hyödyntää jo olemassa olevaa osaamista.

Luonnossa liikkuminen antaa kokonaisvaltaista tietoa asiakkaan toimintakyvystä. Fyysisen liikuntakyvyn lisäksi huomataan, onko henkilö varautunut olosuhteisiin sovitulla tavalla (esim. vaatetus ja eväät), miten vuorovaikutus muiden kanssa sujuu, miten hän reagoi muuttuviin tai yllättäviin tilanteisiin. Luonnossa liikkuminen edistää myös työntekijöiden hyvinvointia ja lisää motivaatiota oman kunnon ylläpitämiseksi. Toimintatapa on lisännyt työntekijöiden välistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta.

On huomioitava, että luonnossa toimiminen ei kiinnosta kaikkia ja luonnossa liikkumiseen voi myös liittyä pelkoja ja ennakkoluuloja. Näistä asioista on hyvä keskustella osallistujien kanssa jo etukäteen. Toisaalta pelot voivat myös hälventyä käytännön toiminnan ja kokemusten myötä sekä ohjaajien ja ryhmän tuen avulla.

Kehittäjät

Tässä kuvattu ja Sokran arvioima toimintamalli perustuu Luontoa toimintaan - Yhteistyömalleja osallisuuteen Oulun osahankkeessa (ESR 2018-2020) tehtyyn kehittämistyöhön. Osahankkeen toteuttaja oli Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminta. Hanke toteutettiin Oulun kaupungin alueella.

Kehittäjän yhteyshenkilöt:

Oulun kaupungin osahanke: 

Anu M. Puhakka, osahankkeen projektipäällikkö, etunimi.m.sukunimi@ouka.fi, p. 044 7038283, Oulun kaupunki nuorisopalvelut

Anu Kuustie ja Esa Salonen, projektityöntekijät, etunimi.sukunimi@ouka.fi, Oulun kaupungin Nuorisopalvelut

Metsähallituksen osahanke:

Hannele Kytö, osahankkeen projektipäällikkö, etunimi.sukunimi@metsa.fi, 020 639 6352, Metsähallitus Luontopalvelut

Samankaltaista toimintaa on kehitetty myös:

Luontoa elämään! - Toimintakykyä ja osallisuutta luontolähtöisillä menetelmillä ja palveluilla -hankkeessa (ESR 2015-2017) on vahvistettu toimintaan osallistuvien toimintakykyä ja osallisuutta luontoon tukeutuvin menetelmin. Työpajatoimintaa eli niin sanottuja seinättömiä luontopajoja on toteutettu niin koiratarhalla, hevostallilla kuin luontoympäristössä.
Seinätön luontopaja (Innokyla.fi)

LUONNOLLISESTI – valmennusmalli tuo Green Care -menetelmät osaksi sosiaalista kuntoutusta – hankkeessa (ESR 2019-2021) on vahvistettu osallistujien, mm. perheiden, osallisuutta sekä työ- ja toimintakykyä luontolähtöisin menetelmin.

Kansikuva
Luontolähtöinen työpajatoiminta yhteistyössä metsätoimijan kanssa

Kehittämisen vaihe

icon/launch Created with Sketch. Valmis

Aihealueet

Green care Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Sosiaalinen kuntoutus Luonto

Ilmiöt

Elämäntapojen muutokset Osallistuva yksilö

Kohderyhmä

Nuoret Nuoret aikuiset Työttömät