MAA- Maaseudulla asuvien ikääntyvien ihmisten toimintakyvyn ja hyvinvoinnin tukeminen
- Tuetaan maaseudulla asuvia ikääntyviä eri keinoin ja etsitään heille yksilöllisiä palveluja/tukimuotoja, joiden kautta hyvinvointi vahvistuu.
- Kootaan verkosto paikallisista toimijoista ja kuntien edustajista, jotka tuovat mukaan osaamistaan etsivään työhön ja tuen antamiseen.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
- Tuetaan maaseudulla asuvia ikääntyviä eri keinoin ja etsitään heille yksilöllisiä palveluja/tukimuotoja, joiden kautta hyvinvointi vahvistuu.
- Kootaan verkosto paikallisista toimijoista ja kuntien edustajista, jotka tuovat mukaan osaamistaan etsivään työhön ja tuen antamiseen.
Toimintamalli lyhyesti
Toimintamallissa on Etelä-Karjalan alueen jokaisessa kunnassa hyvinvointiverkosto. Verkosto koostuu Hoksauta minut- yhteydenotto kortissa olevista hyvinvointia tukevaa toimintaa tarjoavista tahoista. Mukana ovat kuntien liikunta -ja hyvintointitoimi, seurakunnat, Etelä-Karjalan Muisti ry, Kaakkois- Suomen sydänpiiri, Eksoten ensineuvon henkilöstö ja vapaaehtoistyö sekä Savitaipaleella edellisten lisäksi SPR Savitaipale. Verkostot kokoontuvat säännöllisesti seuranta- ja kokemusten vertailuun. Ryhmää vetää Eksoten vapaaehtoistyön koordinaattori. Tuen tarpeet ja yhteydenotot tilastoidaan ja niitä voidaan seurata kunnittain tai maakunnan tasolla. Saadaan tietoa, mitä ennakoivaa tukea ikääntyvät ovat tarvinneet. Tietoa voidaan käyttää edelleen toimintamallin kehittämiseen.
Ikääntyneiden osuus kasvaa nopeimmin suurten kaupunkien kehyskunnissa. Ikääntyneiden muuttoalttius on matalampi kuin muiden ikäluokkien, joten merkittävä osa ikääntyneistä ikääntyy tutussa asunnossa ja asuinympäristössä. Ikääntyneistä 75 % asuu paikoissa, joissa oma asuinalue ikääntyy sekä määrällisesti että ikärakenteeltaan. Väestörakenteen mukana tuomiin alueellisiin eroihin tarvitaan alueiden erityispiirteitä huomioivia ratkaisuja. Ikääntyneet toivovat yleisesti lähelle niitä palveluja, joita he käyttävät aktiivisesti. Tällaisia ovat muun muassa terveydenhoitopalvelut. Ikääntyneille tutun ympäristön säilyminen ja sukulaisten läheisyys ovat tärkeitä asioita. (Helminen ym. 2017.) Kansallinen tavoite on, että iäkäs ihminen voi asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään, jopa elämänsä loppuun asti (THL 2019). Sosiaali- ja terveysministeriön sekä Suomen Kuntaliiton antamissa laatusuosituksissa korostetaan terveen ja toimintakykyisen ikääntymisen turvaamista sekä palvelujen tarpeeseen perustuvaa oikea-aikaista palvelua. Tämä edellyttää ikääntyneiden palvelutarpeiden oikea-aikaista tunnistamista ja puheeksi ottamista ikääntyneen sekä hänen läheistensä kanssa.
Ikääntyneiden toimintakyvyn tukemisessa on ensisijaisen tärkeätä tunnistaa tekijät, jotka vaikuttavat ikääntyneen
toimintakykyyn. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) käynnissä olevassa FINGER-tutkimushankkeessa todettiin, että terveellisillä elintavoilla ikääntyneiden muisti- ja ajattelutoiminta säilyivät ja riski muistihäiriöihin pieneni. Hankkeessa elintapaohjelma suunnattiin henkilöille, joilla oli riski sairastua muistisairauteen, mutta ohjelman todettiin soveltuvan kaikille ikääntyneille. (THL 2018.) Palvelutarpeen arvioinnissa on tärkeää ottaa esille myös ikääntyneen asiakkaan päihteiden käyttö ja antaa tarvittaessa lyhytneuvontaa asiasta.
Hankkeen avulla on lisätty ymmärrystä etsivän vanhustyön käsitteestä Etelä-Karjalassa ja Eksoten henkilöstön keskuudessa. Hankkeen alkuosassa hyvinvointivalmentajien tekemän asiakastyön avulla saatiin tietoa, mitä tukea ikääntyvät toivovat ja tarvitsevat. Hankeessa koottiin kuntakohtaiset verkostot, jossa oli useita ikääntvyia edustavia tahoja mukana. Kokouksien ja työpajojen avulla lisättiin ymmärrystä ja saatiin arvokasta tietoa ikääntyvien tarpeesta ja tahoista, jotka tuottava ikääntyville tukea. Ymmärrettiin, että ikääntvyien tarvitsemaa tukea tuottavat monet toimijat kunnissa. Toimijat koottin korttiin ikääntyville tiedoksi. Hanke tiedotti toiminnasta paikallisissa lehdissä ja erillaisissa ikänntyville suunnatuissa tapahtumissa. Hanke teki asiakasviedoita, joita katsottiin verkostokokouksissa asiakkaiden luvalla.
Toimintamalli on otettu käyttöön koko Etelä-Karjalan alueella ja ikääntyvillä on hyvinvointia tukeva verkostot jokaisessa alueen kunnassa. Verkostot ovat esillä Hoksauta minut - yhteydenottokortissa. Korttia on esillä jokaisessa kunnassa paikoissa, joissa ikääntyviä liikkuu (esim. kaupat, apteekit, kirjastot, hyvinvointiasemat). Verkostojen toimintaa koordinoidaan Eksoten taholta vapaaehtoistyön koordinaattorin toimesta. Eksoten ensineuvon henkilöstö vastaanottaa kortit ja toimittaa asiakkaan yhteydenottopyynnön salaisella sähköpostilla asiakkaan korttin merkitsemälle taholla. Asiakkaaseen ollaan yhteydessä asiakkaan toivomalta taholta mahdollisimman pian. Yhteydenotot tilastoidaan ja saatujen tietojen avulla voidaan seurata ja kehittää ikääntyvien tukea edelleen.
Etsivän/löytävän vanhustyön käsite on tullut alueella tunnetuksi. Tiedostetaan, että tukea ikääntyvien hyvinvointiin tuottavat monet eri tahot. Ikääntyvien ennakoivan tuen tarpeet ovat hyvin moninaiset. Seurannan avulla saadaan edelleen tietoa, miten ikääntyvien hyvinvoinnin tukemista voidaan kehittää. Hyvinvoinnin tukiverkostot tapaavat säännöllisesti ja vertailun ja yhteisen keskustelun kautta yhteistyö vahvistuu. Kortteja palautuu jatkuvasti Eksotelle ja näin saadaan suunnattua ikääntyville ennakoivaa tukea entistä paremmin.