MAA- Maaseudulla asuvien ikääntyvien ihmisten toimintakyvyn ja hyvinvoinnin tukeminen
- Tuetaan maaseudulla asuvia ikääntyviä eri keinoin ja etsitään heille yksilöllisiä palveluja/tukimuotoja, joiden kautta hyvinvointi vahvistuu.
- Kootaan verkosto paikallisista toimijoista ja kuntien edustajista, jotka tuovat mukaan osaamistaan etsivään työhön ja tuen antamiseen.
Oivalla ja ymmärrä
Ikääntyneiden osuus kasvaa nopeimmin suurten kaupunkien kehyskunnissa. Ikääntyneiden muuttoalttius on matalampi kuin muiden ikäluokkien, joten merkittävä osa ikääntyneistä ikääntyy tutussa asunnossa ja asuinympäristössä. Ikääntyneistä 75 % asuu paikoissa, joissa oma asuinalue ikääntyy sekä määrällisesti että ikärakenteeltaan. Väestörakenteen mukana tuomiin alueellisiin eroihin tarvitaan alueiden erityispiirteitä huomioivia ratkaisuja. Ikääntyneet toivovat yleisesti lähelle niitä palveluja, joita he käyttävät aktiivisesti. Tällaisia ovat muun muassa terveydenhoitopalvelut. Ikääntyneille tutun ympäristön säilyminen ja sukulaisten läheisyys ovat tärkeitä asioita. (Helminen ym. 2017.) Kansallinen tavoite on, että iäkäs ihminen voi asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään, jopa elämänsä loppuun asti (THL 2019). Sosiaali- ja terveysministeriön sekä Suomen Kuntaliiton antamissa laatusuosituksissa korostetaan terveen ja toimintakykyisen ikääntymisen turvaamista sekä palvelujen tarpeeseen perustuvaa oikea-aikaista palvelua. Tämä edellyttää ikääntyneiden palvelutarpeiden oikea-aikaista tunnistamista ja puheeksi ottamista ikääntyneen sekä hänen läheistensä kanssa.
Ikääntyneiden toimintakyvyn tukemisessa on ensisijaisen tärkeätä tunnistaa tekijät, jotka vaikuttavat ikääntyneen
toimintakykyyn. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) käynnissä olevassa FINGER-tutkimushankkeessa todettiin, että terveellisillä elintavoilla ikääntyneiden muisti- ja ajattelutoiminta säilyivät ja riski muistihäiriöihin pieneni. Hankkeessa elintapaohjelma suunnattiin henkilöille, joilla oli riski sairastua muistisairauteen, mutta ohjelman todettiin soveltuvan kaikille ikääntyneille. (THL 2018.) Palvelutarpeen arvioinnissa on tärkeää ottaa esille myös ikääntyneen asiakkaan päihteiden käyttö ja antaa tarvittaessa lyhytneuvontaa asiasta.
Hankkeen tavoitteena on kotiin vietävän toimintamallin kehittäminen ikäihmisille, jotka asuvat maaseudulla tai
maaseutumaisilla alueilla. Hankeidean taustalla on osittain myös Oulussa tehty kokeilu ikäihmisten liikunnasta. Etelä-
Karjalassa hankkeen painopisteenä on ihmisen hyvinvoinnin, aktiivisen elämän ja liikkumisen palveluketju.
Etelä-Karjalassa vuonna 2018 oli 65 vuotta täyttäneitä koko väestöstä lähes 27 % ja 75 vuotta täyttäneitä 12 %.
Toimintamallia pilotoidaan Etelä-Karjalan pohjoisen osan kunnissa Parikkalassa, Rautjärvellä ja Ruokolahdella, joissa 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä oli keskimäärin 36 %, mikä on alueellisesti suurempi kuin muualla Etelä-Karjalassa. (Sotkanet 2019.). Eksoten visiona on toimintakykyisenä kotona arjessa ja elämässä. Tätä taustaa vasten uudet kotiin vietävät palvelut ja hyvinvoinnin ennakoivat toimet ikääntyneiden osalta ovat erityisen tärkeitä.
Projektihenkilöstö: projektikoordinaattori (50%), projektisihteeri (10%) ja kaksi (100 %) hyvinvointivalmentajaa. Hankkeen jatko-osassa 1.1.2022-31.7.2023 hankkeessa työskenteli osa-aikainen projektipäällikkö (50%) ja projektisihteeri (10%).
Toimintaa ohjaa ja seuraa Eksoten hvyinvoinnin ja terveyden edistämisen päällikkö. Lisäksi yhteistyötä tehdään Eksoten muiden hyvinvointivalmentajien kanssa.
Projektikoordinaattori vastaa hankkeen kokonaisuudesta, edistymisestä ja tiedottamisesta.
Toimintamallia pilotoidaan Parikkalan, Ruokolahden ja Rautjärven alueella ja jatko-osassa toimintamalli jalkautetaan myös muihin Etelä-Karjalan kuntiin. Hyvinvointivalmentajilla on hyvä alueellinen tuntemus, joka on toimintamallin kehittämisen näkökulmasta tärkeä. Ikääntyvien kuntalaisten neuvontaan, tukemiseen, opastukseen ja etsivään vanhustyöhön tarvitaan alueellisia verkostoja.
Alueelliset verkostot koostuvat kunnan toimijoista, järjestöjen ja yhdistysten edustajista, jotka tuottavat hyvinvointia tukevaa palvelua ikääntyville. Mukaan etsitään tahoja, jotka näkevät ja ovat tekemisissä ikääntyvien kuntalaisten kanssa. Hankkeessa otettiin käyttöön yhteistyössä Kirkkopalvelujen kanssa Hokasuta minut- kortti. Kortista kehitettiin Etelä- Karjalan oma malli yhteistyössä kunnissa hyvinvointia tuottavien tomijoiden kanssa. Mukana olivat myös vanhusneuvostot. Tämän avulla toimijat sitoutuivat toimintamalliin.
Hankkeessa on ohjausryhmä, jossa on mukana toimijoita pilottikunnista ja projektiryhmä, joka pääosin koostuu Eksoten ammattilaisista. Hanke tekee yhteistyötä muiden alueella toimivien hankkeiden kanssa.
Toimijajoukko saadaan mukaan hyvällä perehdytyksellä, selkeällä innostavalla tiedottamisella, säännöllisillä yhteisillä keskusteluilla. Yhteistyössä, jatkuvalla vuoropuhelulla, etsitään ja löydetään yhteinen tavoite, jota kohti suunnataan.
Etelä-Karjalan kuntiin saadaan ikääntyvien hyvinvointia tukevien tahojen verkostot ja ikääntyvät saavat tarvitsemaansa hyvinvointitukea verkoston jäseniltä. Eksoten Ensineuvon palveluohjaajat ja vapaaehtoityön koorinaattori ovat osa verkostoa myön hankkeen päättymisen jälkeen. Toimintamallin nivoutuu Hoksauta- minut yhteydenotto-korttiin, jota on jaossa paikoissa, joissa ikääntyvät liikkuvat- Palauttamalla kortin ikääntyvä saa tukea kortiin merkitsemältään taholta.
Tietoa ja asiakakokemusta kerätään asiakaskyselyn avulla. Kyselyssä kartoitataan asiakkaiden kokemuksia ohjauksesta ja tuesta. Hoksauta minut- kortit palautuvat Eksoten ensineuvoon, jonka henkilötö hoitaa jatko yhteydenotot asiakkaan korttiin merkitemään tahoon. Palautuneiden korttien määrää ja yhteydenottoja sekä tarvittua tukea seurataan hankeessa kehitetyn raportointitaulukon avulla.
Hankkeen avulla on lisätty ymmärrystä etsivän vanhustyön käsitteestä Etelä-Karjalassa ja Eksoten henkilöstön keskuudessa. Hankkeen alkuosassa hyvinvointivalmentajien tekemän asiakastyön avulla saatiin tietoa, mitä tukea ikääntyvät toivovat ja tarvitsevat. Hankeessa koottiin kuntakohtaiset verkostot, jossa oli useita ikääntvyia edustavia tahoja mukana. Kokouksien ja työpajojen avulla lisättiin ymmärrystä ja saatiin arvokasta tietoa ikääntyvien tarpeesta ja tahoista, jotka tuottava ikääntyville tukea. Ymmärrettiin, että ikääntvyien tarvitsemaa tukea tuottavat monet toimijat kunnissa. Toimijat koottin korttiin ikääntyville tiedoksi. Hanke tiedotti toiminnasta paikallisissa lehdissä ja erillaisissa ikänntyville suunnatuissa tapahtumissa. Hanke teki asiakasviedoita, joita katsottiin verkostokokouksissa asiakkaiden luvalla.
