Maahan muuttaneiden alkuterveystarkastukset
Prosessin sujuvoituessa terveydenhuollon resurssit kohdentuvat tarkoituksenmukaisesti ja mahdollisimman moni maahan muuttanut saa tiedon maahantulotarkastuksen mahdollisuudesta ja saatavilla olevista palveluista sekä ohjautuu oikean palvelun piiriin.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Prosessin sujuvoituessa terveydenhuollon resurssit kohdentuvat tarkoituksenmukaisesti ja mahdollisimman moni maahan muuttanut saa tiedon maahantulotarkastuksen mahdollisuudesta ja saatavilla olevista palveluista sekä ohjautuu oikean palvelun piiriin.
Toimintamalli lyhyesti
Uusi maahan muuttaneiden alkuterveystarkastusten toimintamalli on rakennettu selkeyttämään sitä, missä maahantulotarkastus tulee kunkin asiakasryhmän kohdalla tehdä. Ohjeen avulla ammattilaiset kaupungin terveydenhuollon toimipisteissä tietävät, kenen vastuulle maahantulotarkastusten suorittaminen kuuluu. Maahantulotarkastuksia tekevät ammattilaiset tuntevat tarkastuksen sisällön ja osaavat antaa palveluohjausta.
Helsinkiläisistä lähes 15 prosenttia on Suomeen muuttaneita tai maahanmuuttaneiden jälkeläisiä. Ulkomaalaistaustaisen väestön rooli Helsingissä ja Helsingille on yhä merkittävämpi, sillä sen määrä ja osuus kaupungin väestöstä kasvaa jatkuvasti. Väestöennusteen mukaan vuonna 2030 yli viidennes kaupungin väestöstä olisi sellaisia, joilla äidinkieli olisi jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame. (Helsingin kaupunki.)
STM:n ohjeistuksen mukaisesti pakolaisena, perheenyhdistämisen kautta tai turvapaikanhakijana Suomeen tulleille pitäisi järjestää maahantulotarkastus kahden viikon sisällä maahan tulosta. THL:n suosituksen mukaan muilla perustein maahan muuttaneille tulisi maahantulotarkastus järjestää kolmen kuukauden sisällä maahantulosta, mikäli lähtömaa luokitellaan korkean riskin tuberkuloosimaaksi. WHO:n arvion mukaan yli neljäsosa maailman kansalaisista kantaa piilevänä tuberkuloosibakteeria. Terveydenhuollon näkökulmasta maahantulotarkastuksen toteutumattomuus voi tuottaa riskitilanteita, infektiosairauksien leviämistä ja lisäkuluja, kun sairauksia ei ennaltaehkäistä, havaita ja hoideta ajoissa.
Myös tartuntatautilaki, jonka tarkoituksena on ehkäistä tartuntatauteja ja niiden leviämistä sekä niistä ihmisille ja yhteiskunnalle aiheutuvia haittoja, asettaa omat raaminsa kehittämiselle. Laki määrittää, että hyvinvointialueen on järjestettävä yleisiä rokotuksia ja terveystarkastuksia tartuntatautien ehkäisemiseksi. Rokotukseen tai terveystarkastukseen osallistuminen on kuitenkin vapaaehtoista. (Finlex.)
THL:n mukaan maahanmuuttaneen väestön keskuudessa koetaan lääkäripalveluiden tarvetta lähes yhtä paljon kuin koko väestössä. Tästä huolimatta maahan muuttaneet käyttävät terveyspalveluja vähemmän kuin muu väestö. He kokevat terveyspalvelut koko väestöä useammin riittämättömiksi, vaikka kokemuksissa onkin ryhmienvälisiä eroja. Hankaliksi koetaan ajanvaraaminen, yhteydenotot hoitopaikkoihin sekä tutkimuksiin pääsy. (THL maahan muuttaneiden terveys- ja sosiaalipalvelut.)
Helsingin terveyspalveluissa on havaittu haasteita maahan muuttaneiden henkilöiden ohjautumisessa maahantulotarkastuksiin. Kaikki maahanmuuttaneet eivät ole tietoisia tarkastuksen tarpeesta tai oikeudestaan terveyspalveluihin eivätkä tunne palvelujärjestelmää. Myös terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa on epätietoisuutta maahantulotarkastusten järjestämisestä ja sen toteuttamisvastuusta.
Sujuvat palvelut -valmennukseen osallistuvaan moniammatilliseen kehittäjätiimiin kuuluu kahdeksan jäsentä, joista yksi edustaa asiakkaan näkökulmaa. Asiakasymmärrystä on kerrytetty myös yksittäisillä haastatteluilla siitä, miten maahantulotarkastukset ovat maahan muuttaessa toteutuneet.