OHJAAJALTA VAADITTAVAT EDELLYTYKSET DIGITUELLE
Yksilöllisien ratkaisujen löytämiseksi ja räätälöimiseksi työntekijältä vaaditaan valmiutta tietää ja ottaa selvää erilaisista palveluista sekä herkkyyttä tunnistaa henkilön tarpeisiin sopivat palvelut ja toiminnot. Asioita voidaan opiskella yhdessä digitukeen osallistuvien kanssa, jolloin tarvitaan riittävä taito hakea tarvittavaa tietoa. Myös ohjaajan on itse oltava valmis oppimaan uutta, sillä työympäristö ja teknologia ovat jatkuvassa muutoksessa.
Verkon käytön yhteydessä on syytä muistaa myös medialukutaitojen ja tietoturvallisuuden opettaminen. Laitteiden ylläpito ja päivittäminen ovat oma lukunsa, johon osaaminen ja resurssit tulee olla olemassa. Tämä tarkoittaa riittäviä yhteyksiä muihin osaajiin, mielenkiintoa asiaa kohtaan sekä kykyä etsiä ja selvittää vastauksia mahdollisissa ongelmatilanteissa.
Erilaisten ihmisten kanssa työskennellessä on hyvä olla ymmärrystä oppimisen erityisistä haasteista, kuten luki- ja keskittymisvaikeuksista. Ohjaajalta edellytetään valmiuksia löytää yhdessä henkilön kanssa hänelle mieluisat tavat käyttää digitaalisia laitteita. Jotakin voi kiinnostaa musiikki (esim. Spotify-musiikkisovelluksen käyttö), toista kuvaaminen (esim. kännykkäkuvaaminen ja kuvatiedostojen vieminen koneelle) ja kolmatta kirjat (esim. sähköisten kirjojen lainaaminen tai äänikirjat).
DIGITUKEA YKSILÖN TARPEET EDELLÄ
Matalan kynnyksen digituen tarkoituksena on taitojen kartuttamisen lisäksi tarjota ihmisille uutta sisältöä elämään. Tavoitteena on, että digitaitojen opettelu tuo jokapäiväiseen elämään myönteisiä vaikutuksia. Näitä voivat olla vähentynyt tarve päihteiden käyttöön ja omien asioiden hoidon mahdollistuminen. Vastaavasti, digitaaliset ratkaisut voivat tuoda uutta sisältöä tai mahdollistaa omien mielenkiinnon kohteiden tavoittelua. Myös yhteys läheisiin voi kasvaa ja kehittyä digitaitojen kehittymisen myötä.
Digiympäristöön tutustumisen voi aloittaa esimerkiksi tablettitietokoneella pelaamalla. Tablettitietokoneet on koettu helpoiksi niidenkosketusnäytön ja yksinkertaisemman käyttöliittymän vuoksi, jossa hiirtä ei tarvita. Pelaaminen (esimerkiksi Angry Birds -mobiilipeli) on koettu luontevaksi ja mukavaksi tavaksi päästä sinuiksi kosketusnäytön kanssa. Toiminnassa voidaan kokeilla verkosta löytyviä palveluita kunkin osallistujan mielenkiinnon mukaan ja löytää kullekin sopivia ratkaisuja mielekkään tekemisen löytämiseksi. Esimerkiksi äänikirjojen ja podcastien kuunteleminen on mielekästä monelle. Lukemisvaikeuksista kärsiville on mahdollista hakeutua Celia-äänikirjaston asiakkaaksi. Myös muihin apuvälineitä tarjoavien tahojen pariin ohjaaminen on mahdollista. Ohjaajalla on vastuu löytää kullekin yksilöllinen ja tarvetta vastaava ratkaisu.
Digituki antaa myös valmiuksia kansalaisvaikuttamiseen. Esimerkiksi Kansalaisaloite.fi- ja Otakantaa.fi-palvelut mahdollistavat suoran vaikuttamisen verkossa. Sosiaalisessa mediassa voi keskustella matalan kynnyksellä päättäjien kanssa.
Kun henkilö on päässyt tutustumaan digitaaliseen ympäristöön, häntä voidaan tukea oman laitteen hankinnassa, jos hän on tätä toivonut. Hänen kanssa voidaan tarkastella laitteiden tarjontaa ja työntekijä voi tulla mukaan siinä vaiheessa, kun osallistuja hankkii laitteen. Sen jälkeen työntekijä voi opastaa laitteen asennuksessa, käytössä ja ylläpidossa tai selvittää, mistä saisi laitteelle tarvittavan tuen (toimintaa kehittäneessä hankkeessa tehtiin yhteistyötä asukastalon digineuvonnan kanssa).
DIGINEUVONTA JA SEN ERI MUODOT HELSINGIN VIERASKODISSA
Toimintaa on kehitetty Helsingin Vieraskodin päiväkeskuksessa ja asukastalossa. Matalan kynnyksen digituen vakiinnuttamiseksi sitä on järjestetty säännöllisin väliajoin, esimerkiksi kerran viikossa”Digi-tiistaina”. Henkilö voi tulla mukaan toimintaan oman digihaasteen kanssa, esimerkiksi opettelemaan älypuhelimen käyttöä tai jo pelkästään keskustelemaan, miksi ja miten digilaitteista voisi innostua tai miten sitä voisi soveltaa omaan mielenkiinnon kohteeseen. Toimintaa varten on hankittu kannettavia tietokoneita, joita osallistujat voivat käyttää. Toimintaan saadaan helpommin osallistujia, jos tarjolla on kahvia ja pientä purtavaa. Asioista on usein luontevampaa jutella kahvikupposen äärellä, ja välipala auttaa jaksamaan uusien asioiden oppimisessa. Digitukea voidaan toteuttaa ryhmämuotoisesti tai yksilöohjauksena, jossa ihminen kohdataan aina oman kysymyksensä kanssa.
Säännöllisemmän toiminnan ohessa voidaan järjestää niin sanottua pop up -neuvontaa, jossa tuetaan arkipäiväisissä digipulmissa, kuten tiedostojen tallentamisessa tai muokkaamisessa, liitteiden lähettämisessä viranomaisille tai kuinka hankkia pelejä omaan laitteeseen. On mahdollista järjestää myös tietystä aiheesta kiinnostuneille omia digiryhmiä, kuten valokuvausta ja kuvien tallentamista, lähettämistä ja vastaanottamista. Kuvia on voitu esimerkiksi lähettää omille läheisille, joilta on voitu vuorostaan vastaanottaa heidän kuviaan.
Ohjaajan työpanos digitukeen koostuu asiakkaiden ohjaustyöstä, digitaalisten laitteiden päivityksestä, laitteiden toiminnan sekä sovellusten opettelusta ja selvittelystä ohjausta varten.
YHDESSÄ KEHITTÄMINEN
Toimintaa on mahdollista kehittää yhdessä osallistujien kanssa ja esimerkiksi ryhmissä voidaan säännöllisin väliajoin suunnitella, mitä ja miten toimintaa toteutetaan. Työryhmätyöskentelyn äärellä työntekijän on syytä olla mukana ja yhdessä osallistujien ja henkilökunnan kanssa käydään läpi, mihin tarvetta on ja miten siihen voidaan vastata.
Myös digineuvontaa ja muita it-ohjauspalveluja on hyvä kehittää yhdessä osallistujien kanssa. Erilaiset työpajat ja suunnitteluun keskittyvät kevyemmät tapaamiskerrat viitoittavat tietä. On tärkeää huomioida asiakaskunnan jaksaminen ja pitää kaikki tapaamiset vuorovaikutteisina kohtaamistilanteina, jolloin jokaisella on mahdollisuus esittää toiveita. Osallistujilta voidaan kerätä säännöllistä palautetta jokaisen tapaamisen päätteeksi. Voidaan kysyä esimerkiksi, mitä tapaamiskerralta jäi käteen, mitä he haluaisivat tehdä jatkossa ja onko jotain, mitä he haluaisivat vielä oppia. On tärkeä keskustella myös muun henkilökunnan kanssa heidän näkökulmastaan.
KEHITTÄJÄT
Tässä kuvattu ja Sokran toimesta arvioitu toimintamalli perustuu Ruokajonosta osallisuuteen -hankkeessa (ESR 2018–2020) tehtyyn kehittämistyöhön.
- Piia Niilola, piia.niilola@sininauha.fi, Sininauhaliitto, Helsinki
- Hankkeen alueellista kehittämistyötä ovat olleet toteuttamassa vuoden 2019 loppuun saakka Sininauhaliitto sekä sen yhteistyökumppanit ViaDia ry, Helsingin Vieraskoti ry, Myrskylyhty ry (Etelä-Savo), Turun A-kilta ry, Keravan seurakunta ja Rovaniemen Päiväkeskus ry.
- Toimipaikkakunnat: Helsinki, Etelä-Savossa Kangasniemi ja Joroinen, Turku, Kerava, Rovaniemi, Jyväskylä, Hämeenlinna.
Helsingin Vieraskodin digiryhmän kävijät osallistuivat mallin kehittämiseen. Suurkiitos!
Osallisuutta ruoka-avun rinnalle? Havaintoja ja näkökulmia toiminnan ääreltä (Sininauhaliitto 2020)
SAMANKALTAISTA TOIMINTAA ON KEHITETTY MYÖS
Margit-verkosto. Ruokajonosta osallisuuteen -hanke (ESR 2018–2020). Uusimaa.
Hard Luck -nettikahvila (STEA 2018–2020)