Digiosallisuus syrjäytymisen ehkäisykeinona
Arvion mukaan noin miljoona suomalaista syrjäytyy digiyhteiskunnasta. Digitukea tarjotessa unohdetaan usein rikostaustaiset ja asunnottomat. Asunnottomilla ja rikostaustaisilla on puutteelliset mahdollisuudet edistää digitaitojaan. Toimintamallin tavoitteena on auttaa heitä sähköisessä asioinnissa, mikä mahdollistaa heidän osallisuutensa yhteiskunnan täysipainoisena jäsenenä.
Tämä toimintamalli on tuotu Innokylän vanhalta verkkosivustolta Innokylän toimituksen puolesta.
Toimintamallin nimi
Arvion mukaan noin miljoona suomalaista syrjäytyy digiyhteiskunnasta. Digitukea tarjotessa unohdetaan usein rikostaustaiset ja asunnottomat. Asunnottomilla ja rikostaustaisilla on puutteelliset mahdollisuudet edistää digitaitojaan. Toimintamallin tavoitteena on auttaa heitä sähköisessä asioinnissa, mikä mahdollistaa heidän osallisuutensa yhteiskunnan täysipainoisena jäsenenä.
Tämä toimintamalli on tuotu Innokylän vanhalta verkkosivustolta Innokylän toimituksen puolesta.
Mallin tarkoitus on edistää rikostaustaisten ja asunnottomien sähköisten palvelujen käyttöä. Helppo saavutettavuus ja yksilöllinen ohjaus.
Vankiloihin tehdyn kyselyn pohjalta vankien digitaidot ovat hyvin vaihtelevia, mutta suurilta osin heikkoja. Lisäksi mm. Vailla Vakinaista asuntoa ry:n asiakasmäärä on suuri ja aikaa henkilökohtaiseen digineuvontaan ei ole riittävästi.
Päihteettömässä neuvontapisteessä asiointi lisää vastuun ottamista omien asioiden hoitamisesta ja opeteltu asia jää muistiin seuraavaa kertaa varten. Keskityttäessä pelkästään asunnottomien ja rikostaustaisten ohjaukseen, heille tarkoitetussa tilassa, saavutetaan oppimisen kannalta paras tulos. Vertaisohjaajan tuki vähentää ns. viranomaiskammoa ja tuo turvallisuutta asiointiin.
Arvion mukaan noin miljoona suomalaista syrjäytyy digiyhteiskunnasta. Digitukea tarjotessa unohdetaan usein rikostaustaiset ja asunnottomat.
Digineuvontaa on tarjolla eri toimijoilla. Asunnottomille ja rikostaustaisille ei kuitenkaan ole digineuvontaa, joka tunnistaisi heidän erityistarpeensa. Kirjastoissa on tarjolla tietokoneita vapaasti asiakkaiden käyttöön mutta ei useinkaan riittävästi aikaa neuvontaan. KELAssa on tarjolla neuvontaa, muttei kohderyhmän tuntemusta eikä rauhallista ympäristöä. Useissa matalan kynnyksen neuvontapaikoissa saa asioida päihtyneenä. Niistä saa kohderyhmää tuntevaa neuvontaa, mutta ohjaus on usein puolesta tekemistä asiakkaiden päihtymystilan vuoksi.
Kohderyhmänä ovat rikostaustaiset sekä asunnottomat henkilöt. Asunnottomuus sekä pitkät tai toistuvat vankeusrangaistukset hankaloittavat merkittävästi sähköisten palveluiden käyttämistä mm. viranomaisasioinnissa. Sähköisten palveluiden saavutettavuus on kohderyhmälle lähes mahdotonta. Yhteiskunnan palvelut kuitenkin toimivat nykyisin pitkälti sähköisesti. Mikäli välineitä tai osaamista ei ole, palveluita ei saavuteta. Syrjäytymisen ja rikollisuuden taustalla on usein ulkopuolisuuden kokemus. Mikäli ei ole mahdollista olla yhteiskunnallinen toimija, tämä lisää syrjäytymistä entisestään. Usealla on taustalla myös päihde- ja mielenterveysongelmia.
Asiakkaiden käytössä on tietokoneita, monitoimitulostin, henkilökortin lukulaite, puhelin ja tablettitietokone. Tilat sijaitsevat keskeisellä paikalla, johon on helppo tulla julkisilla kulkuvälineillä. Viihtyisät tilat tuovat turvallisuuden tuntua asiointiin. Paikalla on aina henkilökuntaa opastamassa asioinnissa. Asiakaspaikkoja voi olla vain sen verran, että yksilöllinen ohjaus on mahdollista.
Välineiden lisäksi tarvitaan kohderyhmän erityistarpeiden tuntemusta. Paras osaaminen saavutetaan yhdistämällä ammatillinen osaaminen ja kokemusasiantuntijuus. Alan ammattilaisella on hyvä olla kokemusta palvelujärjestelmästä, päihdehuollosta, rikostaustaisista sekä asunnottomuuden problematiikasta. Kokemusasiantuntijalla on kokemus palveluiden käyttämisestä sekä toipumiskokemus. Omalla taustallaan hän toimii siltana ammattilaisen ja asiakkaan välillä. Hän toimii esimerkkinä siitä, että on mahdollista olla yhteiskunnallinen toimija pitkän rikos- ja päihdekierteen jälkeen.
Toukokuussa 2018 avatussa Hard Luckissa asioi vuoden loppuun mennessä 150 eri henkilöä ja käyntikertoja oli 506. Vuoden 2019 aikana 153 eri henkilöä asioi Hard Luckissa ja asiointikertoja oli yhteensä 933. Malli on vakiinnuttanut paikkaansa rikostaustaisten ja asunnottomien erityispalveluna. Palaute palvelusta on ollut lähes yksinomaan positiivista. Asiakkaat ovat kokeneet rauhallisen tilan ja ajan kanssa annetun ohjauksen voimaannuttavaksi ja ovat kehittyneet taidoissaan. Asiointi on koettu miellyttävämmäksi kuin virastoissa ja on mahdollistanut tukikeskustelut liittyen mm. päihteiden käyttöön, asunnottomuuteen ja rikollisesta elämäntavasta irtautumiseen. Hard Luckista on osattu ohjata myös muihin tuki- ja vertaispalveluihin. Asiakaspalautteen mukaan, jokainen on saanut asiansa hoidettua ja heidän itsenäiset asiointitaitonsa ovat parantuneet.
”Tähän asti olen joka kerta jonottanut pankkiin tunteja ja maksanut jokaisesta laskun maksusta erikseen palvelumaksun. En voinut ymmärtää, että laskun maksaminen verkkopankissa on näin nopeaa ja helppoa sekä säästää huomattavan summan rahaa.”
Rauhallisessa ja päihteettömässä ympäristössä asioiminen ja ohjaajien kannustus itsenäiseen asiointiin on antanut asiakaspalautteen perusteella kokemuksen siitä, että on kykeneväinen hoitamaan itse omia asioitaan. Kohtaaminen tapahtuu ”tehdään ja selvitään tästä yhdessä” -periaatteella, jolloin kynnys palveluiden käyttämiseen alenee huomattavasti. Yhtä asiakasta voidaan ohjata tunteja ja saada monet eri asiat hoidettua kerralla. Asiakas voi tulla hakemaan vain toimeentulotukea, mutta asioinnin aikana tulee ilmi, että on paljon muitakin asioita jäänyt hoitamatta, joita ryhdytään yhdessä selvittämään.
Yllättävää toiminnan aikana on ollut se, miten asiakkaat antavat spontaania kiitosta asioiden hoitumisesta. Vaikka asiakkaiden digitaidot ovat kehittyneet tasolle, jossa voisi tehdä asiat myös muualla, he tulevat mieluummin hoitamaan asiansa Hard Luckin rauhalliseen ja turvalliseen ympäristöön.
Kansikuva
