Digitaalisia taitoja tarvitaan yhä enenevissä määrin omien asioiden hoitamiseen ja yhteydenpitoon. Matalan kynnyksen digituki tukee heikoimmassa asemassa olevien ihmisten digilaitteiden ja -sovellusten käyttöä sekä oman laitteen hankintaa.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Matalan kynnyksen digituki
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Digitaalisia taitoja tarvitaan yhä enenevissä määrin omien asioiden hoitamiseen ja yhteydenpitoon. Matalan kynnyksen digituki tukee heikoimmassa asemassa olevien ihmisten digilaitteiden ja -sovellusten käyttöä sekä oman laitteen hankintaa.

Toteutuspaikka
Ruokajonosta osallisuuteen -hanke (ESR 2018–2020). Toimintamalli on arvioitu osana Sokra-koordinaation ja ESR TL5 -hankkeiden yhteistä Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.
Paikkakunta tai maakunta
Helsinki
Toimintamallin rahoittaja
Euroopan Sosiaalirahasto (ESR)

Luotu

08.10.2020

Viimeksi muokattu

29.09.2021
Ratkaisun perusidea **

Matalan kynnyksen digituki tukee ja kannustaa heikommassa asemassa olevia, kuten vähävaraisia, asunnottomia tai päihdeongelmista kärsiviä ihmisiä digilaitteiden ja -sovellusten käytössä. Tuki lähtee osallistujan omista mielenkiinnon kohteista ja tarpeista, joita voivat olla esimerkiksi yhteydenpito tai viranomaisasiointi. 

Toimintaan osallistuva pääsee käyttämään laitteita ja saa tukea oman laitteen hankintaan. Digitukea tarjotaan siellä, missä ihmiset muutoinkin asioivat tai asuvat. Toiminta on säännöllistä, mutta sitä voidaan järjestää myös pop up -tyyppisesti.

Huomaa, että heikoimmassa asemassa olevien laajempaa digiosallisuutta ja oikeuksia digitaalisessa maailmassa voidaan vahvistaa MargIT-verkostotyön avulla.
MargIT-verkosto – digioikeuksien edistäminen verkostotyön keinoin (kuvaus ja arvio)

TÄMÄ TOIMINTAMALLI ON OSALLISUUDEN PALANEN

Toimintamalli on kuvattu ja arvioitu ensi sijassa osallisuuden edistämisen näkökulmasta. ”Osallisuuden palaset” edistävät erityisesti heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta.

Toimintaympäristö **

Yhä suurempi osa palveluista ja ratkaisuista on siirtynyt verkkoon. Ei-saavutettavat digitaaliset palvelut ja digitaitojen puute ovat suuria haasteita yhdenvertaisen palveluosallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumiseksi.

Matalan kynnyksen digitukea tarjotaan siellä, missä ihmiset muutoinkin asioivat tai asuvat, kuten päiväkeskuksissa, asumisyhteisöissä tai asukastaloissa.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Tässä kuvattua matalan kynnyksen digitukea on kehitetty asunnottomille ja päihderiippuvuudesta kärsiville, joilla mahdollisuudet oman laitteen käyttöön ja omistamiseen ovat heikot. Haasteita tuottaa muun muassa viranomaisasiointi verkossa, johon vaaditaan sähköistä tunnistautumista.

Kohderyhmänä ovat vähävaraiset, asunnottomat tai mielenterveys- tai päihdeongelmista kärsivät henkilöt, jotka

  • haluavat oppia käyttämään digitaalisia laitteita (älypuhelin, tietokone, tablettitietokone)
  • haluavat tutustua digitaalisiin laitteisiin ensi kertaa
  • haluavat oppia hoitamaan asioitaan digitaalisesti (yhteydenpito, viranomaisasiointi, viihde, vaikuttaminen)
  • tarvitsevat apua oman digilaitteen käyttämisessä
  • tarvitsevat apua digilaitteen hankinnassa.

Osallistujien lähtökohdat voivat olla hyvinkin erilaisia esimerkiksi iän, koulutuksen, terveyden ja oppimisvalmiuksien suhteen.  

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Toiminnassa tutustutaan digitaalisiin laitteisiin ja niiden tuomiin mahdollisuuksiin niin huviksi kuin hyödyksi. Toiminnassa tuetaan digitaalisessa ympäristössä toimimista kuten yhteydenpitoa, viranomaisasiointia, viihdepalvelujen käyttöä ja vaikuttamista. Lisäksi voidaan keskustella kysymyksistä liittyen digitaaliseen ympäristöön ja siellä käyttäytymiseen, antaa ohjausta oman digilaitteen hankintaan sekä tukea oman laitteen toimivana ja ajantasaisena pitämisessä.

Digituki voi olla säännöllisesti päivystävää neuvontaa sovittuna aikana sovitussa paikassa, joka on helposti kohderyhmän saavutettavissa. Toimintaan saadaan helpommin osallistujia, jos tarjolla on kahvia ja pientä purtavaa. Digitukea voi tarjota ryhmälle tai digineuvontaa voi antaa henkilökohtaisesti. Toimintaan voi tulla mukaan kerran yksittäisen kysymyksen kanssa tai halutessaan sitoutua pidempään oppimisprosessiin. Henkilö voi osallistua digituki-toimintaan sivustaseuraajana, ryhmäläisenä tai vertaisohjaajana. Kävijöiden taitojen karttuessa he voivat neuvoa toisiaan digipulmissa ja he oppivat pyytämään apua oikeissa kohdissa sekä antamaan sitä toisilleen.

Toimintaa järjestetään esimerkiksi päiväkeskuksissa, asumisyhteisöissä tai asukastaloilla, joiden kävijät tai asukkaat kuulevat toiminnasta yhteisön tiedotuksen kautta (julisteet yhteisön toimintatiloissa, henkilökohtaiset viestit kävijöille, henkilökunnan toimintaan ohjaus) tai toisilta kävijöiltä. Yhteisö on varannut digitukea varten tilan, laitteet ja osaavaa henkilökuntaa. Myös osallistujat voivat tuoda laitteita mukanaan tai voidaan käyttää kirjaston lainalaitteita.

Digituki tarvitsee ohjaajakseen henkilön, jolla itsellään on vähintään perustason ymmärrys digitaalisten palveluiden (ohjelmistot, sosiaalinen viestintä, tietoturva) toiminnasta ja valmiutta oppia uutta. Ohjaaja tarvitsee lisäksi perustason taidot tietokoneen, älypuhelimen ja tablettitietokoneen käytöstä.

On tärkeää, että henkilön oma mielenkiinto motivoi digitaalisten taitojen oppimista ja mahdollisesti oman laitteen hankintaa.

On huomioitava, että henkilöt voivat olla toiminnan aikana päihteiden vaikutuksen alaisena. On huomioitava myös, että monella ei ole ollut juurikaan kosketusta digitaalisiin laitteisiin, jolloin oppiminen vaatii kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

OSALLISUUDEN OSA-ALUEET: DIGITAIDOT LISÄÄVÄT OSALLISUUTTA ARJESSA JA ASIOINNISSA

  1. Osallisuus omassa elämässä
  2. Osallisuus yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa
  3. Osallisuus yhteisestä hyvästä

Digitaalisuutta lähestytään yksilön omista kiinnostuksen kohteista ja tarpeista käsin. Digitaitojen karttuessa rohkeus käyttää digilaitteita ja -sovelluksia kasvaa, ja henkilö pystyy asioimaan itsenäisesti sähköisissä palveluissa. Taitojen karttuessa hänen mahdollisuutensa vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kasvavat. (1)

Matalan kynnyksen digituella pyritään tavoittamaan ihmisiä, joita ei yleensä tavoiteta digitaitojen kartuttamisessa. Toiminta tuodaan sinne, missä ihmiset itse liikkuvat ja ovat. (1)

Digitaalisuudesta pyritään saamaan riskin sijasta mahdollisuus, jolla henkilö voi toteuttaa itseään ja osallistua aikaisempaa enemmän yhteisölliseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan. (2)

Toimintamalli on osa laajempaa osallisuuden edistämisen kokonaisuutta, joka kokoaa yhteen vastaavanlaisia heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta edistäviä toimintamalleja:

ARVIOINTI (PDF-LIITE)

Malli on arvioitu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa kehitettyjen osallisuuden osa-alueiden ja lupaavan käytännön kriteerien näkökulmasta osana Sosiaalisen osallisuuden edistämishanke – Sokran ja ESR TL5 -hankkeiden Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.

Sokran arvio toimintamallista: Matalan kynnyksen digituki (8.10.2020) (pdf 373 kt)

Vinkit toimintamallin soveltajille **

OHJAAJALTA VAADITTAVAT EDELLYTYKSET DIGITUELLE

Yksilöllisien ratkaisujen löytämiseksi ja räätälöimiseksi työntekijältä vaaditaan valmiutta tietää ja ottaa selvää erilaisista palveluista sekä herkkyyttä tunnistaa henkilön tarpeisiin sopivat palvelut ja toiminnot. Asioita voidaan opiskella yhdessä digitukeen osallistuvien kanssa, jolloin tarvitaan riittävä taito hakea tarvittavaa tietoa. Myös ohjaajan on itse oltava valmis oppimaan uutta, sillä työympäristö ja teknologia ovat jatkuvassa muutoksessa.

Verkon käytön yhteydessä on syytä muistaa myös medialukutaitojen ja tietoturvallisuuden opettaminen. Laitteiden ylläpito ja päivittäminen ovat oma lukunsa, johon osaaminen ja resurssit tulee olla olemassa. Tämä tarkoittaa riittäviä yhteyksiä muihin osaajiin, mielenkiintoa asiaa kohtaan sekä kykyä etsiä ja selvittää vastauksia mahdollisissa ongelmatilanteissa.

Erilaisten ihmisten kanssa työskennellessä on hyvä olla ymmärrystä oppimisen erityisistä haasteista, kuten luki- ja keskittymisvaikeuksista. Ohjaajalta edellytetään valmiuksia löytää yhdessä henkilön kanssa hänelle mieluisat tavat käyttää digitaalisia laitteita. Jotakin voi kiinnostaa musiikki (esim. Spotify-musiikkisovelluksen käyttö), toista kuvaaminen (esim. kännykkäkuvaaminen ja kuvatiedostojen vieminen koneelle) ja kolmatta kirjat (esim. sähköisten kirjojen lainaaminen tai äänikirjat).

DIGITUKEA YKSILÖN TARPEET EDELLÄ

Matalan kynnyksen digituen tarkoituksena on taitojen kartuttamisen lisäksi tarjota ihmisille uutta sisältöä elämään. Tavoitteena on, että digitaitojen opettelu tuo jokapäiväiseen elämään myönteisiä vaikutuksia. Näitä voivat olla vähentynyt tarve päihteiden käyttöön ja omien asioiden hoidon mahdollistuminen. Vastaavasti, digitaaliset ratkaisut voivat tuoda uutta sisältöä tai mahdollistaa omien mielenkiinnon kohteiden tavoittelua. Myös yhteys läheisiin voi kasvaa ja kehittyä digitaitojen kehittymisen myötä.

Digiympäristöön tutustumisen voi aloittaa esimerkiksi tablettitietokoneella pelaamalla. Tablettitietokoneet on koettu helpoiksi niidenkosketusnäytön ja yksinkertaisemman käyttöliittymän vuoksi, jossa hiirtä ei tarvita. Pelaaminen (esimerkiksi Angry Birds -mobiilipeli) on koettu luontevaksi ja mukavaksi tavaksi päästä sinuiksi kosketusnäytön kanssa. Toiminnassa voidaan kokeilla verkosta löytyviä palveluita kunkin osallistujan mielenkiinnon mukaan ja löytää kullekin sopivia ratkaisuja mielekkään tekemisen löytämiseksi. Esimerkiksi äänikirjojen ja podcastien kuunteleminen on mielekästä monelle. Lukemisvaikeuksista kärsiville on mahdollista hakeutua Celia-äänikirjaston asiakkaaksi. Myös muihin apuvälineitä tarjoavien tahojen pariin ohjaaminen on mahdollista. Ohjaajalla on vastuu löytää kullekin yksilöllinen ja tarvetta vastaava ratkaisu.

Digituki antaa myös valmiuksia kansalaisvaikuttamiseen. Esimerkiksi Kansalaisaloite.fi- ja Otakantaa.fi-palvelut mahdollistavat suoran vaikuttamisen verkossa. Sosiaalisessa mediassa voi keskustella matalan kynnyksellä päättäjien kanssa.

Kun henkilö on päässyt tutustumaan digitaaliseen ympäristöön, häntä voidaan tukea oman laitteen hankinnassa, jos hän on tätä toivonut. Hänen kanssa voidaan tarkastella laitteiden tarjontaa ja työntekijä voi tulla mukaan siinä vaiheessa, kun osallistuja hankkii laitteen. Sen jälkeen työntekijä voi opastaa laitteen asennuksessa, käytössä ja ylläpidossa tai selvittää, mistä saisi laitteelle tarvittavan tuen (toimintaa kehittäneessä hankkeessa tehtiin yhteistyötä asukastalon digineuvonnan kanssa). 

DIGINEUVONTA JA SEN ERI MUODOT HELSINGIN VIERASKODISSA

Toimintaa on kehitetty Helsingin Vieraskodin päiväkeskuksessa ja asukastalossa. Matalan kynnyksen digituen vakiinnuttamiseksi sitä on järjestetty säännöllisin väliajoin, esimerkiksi kerran viikossa”Digi-tiistaina”. Henkilö voi tulla mukaan toimintaan oman digihaasteen kanssa, esimerkiksi opettelemaan älypuhelimen käyttöä tai jo pelkästään keskustelemaan, miksi ja miten digilaitteista voisi innostua tai miten sitä voisi soveltaa omaan mielenkiinnon kohteeseen. Toimintaa varten on hankittu kannettavia tietokoneita, joita osallistujat voivat käyttää. Toimintaan saadaan helpommin osallistujia, jos tarjolla on kahvia ja pientä purtavaa. Asioista on usein luontevampaa jutella kahvikupposen äärellä, ja välipala auttaa jaksamaan uusien asioiden oppimisessa. Digitukea voidaan toteuttaa ryhmämuotoisesti tai yksilöohjauksena, jossa ihminen kohdataan aina oman kysymyksensä kanssa.

Säännöllisemmän toiminnan ohessa voidaan järjestää niin sanottua pop up -neuvontaa, jossa tuetaan arkipäiväisissä digipulmissa, kuten tiedostojen tallentamisessa tai muokkaamisessa, liitteiden lähettämisessä viranomaisille tai kuinka hankkia pelejä omaan laitteeseen. On mahdollista järjestää myös tietystä aiheesta kiinnostuneille omia digiryhmiä, kuten valokuvausta ja kuvien tallentamista, lähettämistä ja vastaanottamista. Kuvia on voitu esimerkiksi lähettää omille läheisille, joilta on voitu vuorostaan vastaanottaa heidän kuviaan.

Ohjaajan työpanos digitukeen koostuu asiakkaiden ohjaustyöstä, digitaalisten laitteiden päivityksestä, laitteiden toiminnan sekä sovellusten opettelusta ja selvittelystä ohjausta varten.

YHDESSÄ KEHITTÄMINEN

Toimintaa on mahdollista kehittää yhdessä osallistujien kanssa ja esimerkiksi ryhmissä voidaan säännöllisin väliajoin suunnitella, mitä ja miten toimintaa toteutetaan. Työryhmätyöskentelyn äärellä työntekijän on syytä olla mukana ja yhdessä osallistujien ja henkilökunnan kanssa käydään läpi, mihin tarvetta on ja miten siihen voidaan vastata.

Myös digineuvontaa ja muita it-ohjauspalveluja on hyvä kehittää yhdessä osallistujien kanssa. Erilaiset työpajat ja suunnitteluun keskittyvät kevyemmät tapaamiskerrat viitoittavat tietä. On tärkeää huomioida asiakaskunnan jaksaminen ja pitää kaikki tapaamiset vuorovaikutteisina kohtaamistilanteina, jolloin jokaisella on mahdollisuus esittää toiveita. Osallistujilta voidaan kerätä säännöllistä palautetta jokaisen tapaamisen päätteeksi. Voidaan kysyä esimerkiksi, mitä tapaamiskerralta jäi käteen, mitä he haluaisivat tehdä jatkossa ja onko jotain, mitä he haluaisivat vielä oppia. On tärkeä keskustella myös muun henkilökunnan kanssa heidän näkökulmastaan.

KEHITTÄJÄT

Tässä kuvattu ja Sokran toimesta arvioitu toimintamalli perustuu Ruokajonosta osallisuuteen -hankkeessa (ESR 2018–2020) tehtyyn kehittämistyöhön.

  • Piia Niilola, piia.niilola@sininauha.fi, Sininauhaliitto, Helsinki
  • Hankkeen alueellista kehittämistyötä ovat olleet toteuttamassa vuoden 2019 loppuun saakka Sininauhaliitto sekä sen yhteistyökumppanit ViaDia ry, Helsingin Vieraskoti ry, Myrskylyhty ry (Etelä-Savo), Turun A-kilta ry, Keravan seurakunta ja Rovaniemen Päiväkeskus ry.
  • Toimipaikkakunnat: Helsinki, Etelä-Savossa Kangasniemi ja Joroinen, Turku, Kerava, Rovaniemi, Jyväskylä, Hämeenlinna.

Helsingin Vieraskodin digiryhmän kävijät osallistuivat mallin kehittämiseen. Suurkiitos!

Osallisuutta ruoka-avun rinnalle? Havaintoja ja näkökulmia toiminnan ääreltä (Sininauhaliitto 2020)

SAMANKALTAISTA TOIMINTAA ON KEHITETTY MYÖS

Margit-verkosto. Ruokajonosta osallisuuteen -hanke (ESR 2018–2020). Uusimaa.

Hard Luck -nettikahvila (STEA 2018–2020)

  • Hankkeen tarkoituksena on lisätä vankilasta vapautuvien sekä asunnottomien valmiuksia sähköiseen asiointiin, tukea päihteettömään ja rikoksettomaan elämään sekä lisätä asiakkaiden osallisuuden ja elämänhallinnan kokemusta
  • Toimintamalli: Digiosallisuus syrjäytymisen ehkäisykeinona
Kansikuva
Matalan kynnyksen digituki. Toimintamalli on arvioitu osana Sosiaalisen osallisuuden edistämisten koordinaatiohanke – Sokran ja Euroopan sosiaalirahaston TL5 -hankkeiden yhteistä Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.

Kehittämisen vaihe

icon/launch Created with Sketch. Valmis

Aihealueet

Osallisuus Asiakaslähtöisyys Digitaaliset palvelut Päihteet ja riippuvuudet

Ilmiöt

Digitaalinen syrjäytyminen ja digitaidot

Kohderyhmä

Nuoret aikuiset Paljon palveluita tarvitsevat Työikäiset Työttömät