Mielenterveyttä tukevat senioripalvelut: Tsemppi - sosiaalinen kuntoutus ikääntyneille (RRP, P4, I1)
Kotiin annettavaa, yksilöllistä, sosiaalista kuntoutusta ikääntyneille, joilla on haasteita päihteiden ja mielenterveyden kanssa. (Helsingin EU:n Kestävän kasvun hanke) Osa Mielenterveyttä tukevia senioripalveluita.
Model name
Kotiin annettavaa, yksilöllistä, sosiaalista kuntoutusta ikääntyneille, joilla on haasteita päihteiden ja mielenterveyden kanssa. (Helsingin EU:n Kestävän kasvun hanke) Osa Mielenterveyttä tukevia senioripalveluita.
Tsemppi on intensiivistä sosiaalista kuntoutusta, joka tapahtuu asiakkaan omassa elinympäristössä. Tsemppi on tukipalvelu ja sairauden (esim. päihderiippuvuus, ahdistus, masennus) hoitovastuu on aina esim. terveysasemalla tai päihdepoliklinikalla. Tsempissä huomioidaan asiakkaan elämäntilanne kokonaisvaltaisesti. Kuntoutusjakso kestää korkeintaan 6 kuukautta. Tapaamisia ohjaajan kanssa on keskimäärin kerran viikossa tunnin ajan. Myös ilta- ja viikonlopputapaamiset ovat mahdollisia. Käyntien sisältö ja ajankohta räätälöidään kunkin asiakkaan tuen tarpeen mukaan. Käyntien sisällöt ovat mm. psykososiaalista tukea, Mielenterveystalon oma-apuohjelmien hyödyntämistä, palveluihin tai harrastuksiin/ muuhun mielekkääseen tekemiseen tutustumista sekä uusien hyvien rutiinien juurruttamista arkeen. Pyrimme vahvistamaan asiakkaan myönteistä käsitystä itsestään tarjoamalla konkreettisia onnistumiskokemuksia. Opettelemme varautumista vastoinkäymisiin, mietimme jo etukäteen, mikä eri tilanteissa voi mennä vikaan ja miten silloin tulisi toimia. Katso lisää käsikirjasta.
Ikääntyneet ovat kasvava sosiaali- ja terveyspalveluita käyttävä ryhmä, jonka osuus myös päihde- ja mielenterveyspalveluissa on kasvussa. Yhtenä esimerkkinä tästä on pääkaupunkiseudun hyvinvointikysely 2021, jonka mukaan "alkoholin liikakäyttö on pääkaupunkiseudulla yleisintä 65–79-vuotiaiden ikäryhmässä. Tämän ikäisistä peräti 46 prosenttia käyttää alkoholia liikaa."
Aikuisten päihde- ja mielenterveyspalvelut ovat huomattavan ylikuormittuneita, eikä niissä ole resursseja ikäerityiseen työhön. Ikääntyneet lasketaan useimmiten samaan massaan kuin muut aikuiset, vaikka heidän elämäntilanteensa ja tarpeensa ovat täysin erilaisia.
Tsempin kehittämistyö aloitettiin vuonna 2021 Tulsote-hankkeessa (https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/tsemppi-sosiaalinen-kuntoutus-ikaantyneille).
Tsempin kohderyhmänä ovat ikääntyneet, joilla on haasteita päihde- ja mielenterveysongelmien kanssa. EU:n Kestävän kasvun ohjelmassa on kehitetty edelleen Tsemppiä vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeisiin mm. muodostamalla neljä selkeää asiakasprofiilia, jotka hyötyvät Tsempistä.
- Ikääntyneet, joilla on masennusoireita, alakuloa ja päihteidenkäyttöä.
- Ikääntyneet, joilla on haasteita mielenterveyden kanssa (esim. masennusta tai alakuloa) mutta ei päihteiden käyttöä.
- Ikääntyneet, joilla on eristyneisyyttä, sosiaalisten tilanteiden pelkoa, huolta kotona pärjäämisestä kotona pärjäämisestä ja vaikeutta poistua kotoa.
- Ikääntyneet, joilla on elämänhallintaa vaikeuttavia neurologisia haasteita (ADD, ADHD).
Tsempistä hyötyvät ikääntyneet, jotka eivät tarvitse vielä raskaampia palveluja, kuten terveysaseman päihde- ja mielenterveyshoitajaa tai päihdepoliklinikkaa tai heillä on kyseisiin palveluihin kontakti mutta he kaipaavat myös ikäerityistä, kokonaisvaltaisempaa, tukea.
Asiakas on pääosassa oman kuntoutusjaksonsa suunnittelussa. Hän asettaa itse kuntoutusjakson tavoitteet ja pohtii työntekijän kanssa keinot sen saavuttamiseksi. Kuntoutusjakso muotoutuu täysin yksilöllisesti asiakkaan muutostarpeiden mukaan.
Asiakkaat täyttävät jokaisen kuntoutusjakson lopussa palautteen kuntoutusjaksosta. He täyttävät itsearviointimittarit (GDS-15, alkoholin itsearviointi yli 65-vuotiaille, päihdehaittamittari) ennen kuntoutusjaksoa ja sen päätyttyä. Kolmen kuukauden kuluttua tehtävällä seurantasoitolla asiakas vastaa vielä GDS-15 -kyselyyn. Sopivan mittarin puutteessa Tsempissä kehitettiin ja otettiin vuonna 2024 käyttöön päihdehaittamittari (liite 1 käsikirjasta).
Tsemppi on osa Helsingin kaupungin seniorikeskusten palvelukeskusten toimintaa. Palvelukeskukset ovat kohtaamispaikkoja helsinkiläisille ikääntyneille, jotka kaipaavat juttuseuraa, tekemistä tai tukea arkeen.
Tsempin juurruttaminen on edennyt vaiheittain pilotoinnista pysyväksi osaksi palvelukeskusten toimintaa. TulSoten Itä-Helsingissä toimineessa pilotissa kokeiltiin mallia fysio- ja toimintaterapian yksikössä mutta haasteena oli sosiaalisen kuntoutuksen integrointi fyysisen kuntoutuksen ympäristöön. Pilotti osoitti, että palvelu sopii luontevammin palvelukeskuksiin. EU:n Kestävän kasvun hankkeessa Tsempin toiminta siirtyi palvelukeskuksiin ja laajeni koko Helsinkiin. Näissä yksiköissä sosiaaliohjaajien ja geronomien osaaminen tukee hyvin sosiaalista kuntoutusta, ja malli on voitu liittää heidän työnkuvaansa ilman lisäresursseja.
Käyttöönoton edellytyksenä on ollut työntekijöiden koulutus, tiimin kokoaminen ja esihenkilöiden sitoutuminen. Toiminta on laajentunut kahdesta sosiaaliohjaajasta viiteen sekä kahteen kokoaikaiseen lähihoitajaan. Työajasta on sovittu siten, että osa (n. 40 %) käytetään Tsemppiin ja loppu muuhun palvelukeskustyöhön. Asiakkaat voivat ohjautua Tsemppiin eri ammattilaisilta tai oma-aloitteisesti, ja moniammatillinen tiimi arvioi palvelun soveltuvuuden yhdessä asiakkaan kanssa.
Vakiinnuttamista tukee se, että sosiaalinen kuntoutus ja liikkuva työ täydentävät palvelukeskusten muuta toimintaa ja vastaavat kotona asuvien ikääntyneiden tarpeisiin. Malli soveltuu kaikkiin yksiköihin, joissa voidaan tehdä liikkuvaa työtä, ja sitä voidaan myös laajentaa kaikenikäisille asiakkaille. Keskeistä on varata riittävästi aikaa perehdytykselle ja varmistaa, että ohjaajien työnkuva tukee sosiaalisen kuntoutuksen toteuttamista.
Ikääntyneille on nyt tarjolla helposti saavutettavaa apua päihde- ja mielenterveyshaasteisiin. Näihin ei aiemmin ole ollut tarjolla palveluita, joissa ikääntyneen erilainen elämäntilanne osataan huomioida, vaan ikääntyneet ovat olleet työikäisten kanssa samoissa palveluissa.
Kuntoutujat ovat kokeneet Tsempin tuoneen positiivista muutosta elämäänsä. He ovat oppineet tunnetaitoja ja saaneet työkaluja, joilla käsitellä sairautensa tuomia haasteita . GDS-15 -pisteet ovat laskeneet. Asiakkaiden raskaiden palvelujen (esim. päivystyskäynnit ja terveysasemakäynnit) käyttö on vähentynyt.
Kansikuva
