Monipalveluprosessin juurruttaminen, Keski-Pohjanmaan HVA, RRP, P4, I1
Monipalveluprosessin toimintamallin juurruttaminen ammattilaisten työotteeksi. Yhteistyö ulkopuolisten toimijoiden ja kolmannen sektorin kanssa. Yhdenvertainen ja sujuva palveluketju ihmisen tueksi arkeen ja peruspalveluiden vahvistaminen.
Sosiaali- ja terveyspalveluita kehitettäessä paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden toimintaympäristö on monivaiheinen ja monimuotoinen. Tällaisessa ympäristössä on otettava huomioon useita tekijöitä, jotka vaikuttavat asiakkaiden tarpeisiin, tarjoamiinsa palveluihin sekä palveluiden saatavuuteen ja laatuun. Palveluiden tarjoaminen edellyttää usein useiden eri alojen asiantuntijoiden yhteistyötä, kuten sosiaalityöntekijöiden, lääkärien, psykologien ja fysioterapeuttien yhteistyötä. Asiakkaat saattavat tarvita apua useilla eri osa-alueilla, kuten mielenterveydessä, fyysisessä terveydessä ja sosiaalisissa suhteissa.
Paljon palveluita tarvitsevat asiakkaat voivat olla esimerkiksi pitkäaikaissairaita, vammaisia, ikäihmisiä tai muita erityistarpeisia henkilöitä. Heidän tarpeensa ovat usein monimuotoisia ja vaihtelevat yksilöllisesti, mikä tarkoittaa, että palveluiden kehittämisessä on tärkeää ymmärtää näiden asiakkaiden erityiset tarpeet ja haasteet. Palveluiden on oltava kohdennettuja ja helposti saavutettavissa. Tämä voi tarkoittaa, että palvelupisteet sijaitsevat lähellä asiakkaita tai että digitaalisia palveluita kehitetään paremmin vastaamaan asiakkaiden tarpeita.
Asiakkaiden osallistaminen palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen on tärkeää. Heidän näkemyksensä ja kokemuksensa voivat auttaa varmistamaan, että palvelut ovat käytännöllisiä ja tehokkaita. Toimintaympäristössä korostuu myös eri toimijoiden, kuten järjestöjen, kunnallisten ja valtiollisten tahojen sekä yksityisen sektorin yhteistyö. Tällainen verkostoituminen voi parantaa palvelujen saatavuutta ja laatua.
Taloudelliset ja inhimilliset resurssit vaikuttavat merkittävästi siihen, kuinka hyvin palveluita voidaan tarjota. Tämä koskee sekä rahoitusta että henkilöstön saatavuutta ja koulutusta. Paljon palveluita tarvitsevat asiakkaat saattavat kohdata erilaisia esteitä, kuten taloudellisia haasteita, kulkuyhteyksien puutteita tai byrokraattisia esteitä, jotka vaikeuttavat palveluiden saamista.
Yhteenvetona voidaan sanoa, että paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden toimintaympäristössä on otettava huomioon monia tekijöitä. Tarvitaan joustavia, asiakaslähtöisiä ja integroituja palveluja, jotka vastaavat asiakkaiden moninaisiin ja muuttuvien tarpeisiin.
Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö Suomessa perustuu lainsäädäntöön, joka määrittelee toimijoiden roolit, vastuut ja yhteistyön periaatteet. Laki sosiaali- ja terveydenhuollosta, kuten Sosiaalihuoltolaki ja Terveydenhuoltolaki, antaa puitteet eri palvelujen tarjoamiselle ja yhteistyölle, mutta samalla se voi myös asettaa haasteita. Sosiaali- ja terveydenhuollon välinen yhteistyö on mahdollista ja sen toteuttamista voidaan edistää lainsäädännöllä, joka tukee integraatiota ja tietojenvaihtoa. Toisaalta, lainsäädäntö ja sen tulkinta voivat myös luoda esteitä, jotka vaikeuttavat tehokasta yhteistyötä. Yhteistyön parantamiseksi on tärkeää kehittää lainsäädäntöä, joka tukee näiden kahden sektorin välistä integraatiota ja poistaa tarpeettomia esteitä.
Sote-uudistuksen, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen strategian ja palveluiden kehittämisen näkökulmasta paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden systemaattinen tunnistaminen ja palvelupolun rakentaminen on ajankohtainen asia. Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella ei ole systemaattista tunnistamista asiakkaiden kohdalla käytössä, eikä toimintamallia asiakkaiden ohjaamiseen.
Kuva
Tärkeintä on, että tiimissä on monipuolista osaamista, jotta asiakkaiden tarpeet voidaan täyttää mahdollisimman hyvin. Toimintamalli on ollut kehittämässä kehittäjäkoordinaattori 50% työajalla hankkeen ajan. Tiivistä yhteistyötä on tehty muiden monialaisten hankkeiden kehittäjien kanssa. Kokemusasiantuntijat ovat olleet mukana yhteistyössä viitoittamassa asiakkaan näkökulmaa ja toiveita.
Tilastoanalyytikot, sovellustuki ja tietoturva asiantuntijat ovat olleet tukena oman osaamisensa alueella projektissa. Organisaation esimiesten, ammattilaisten ja johtajien kanssa on tehty yhteistyötä, kun on tavoiteltu yhteistä polkua asiakasryhmälle. Muiden hyvinvointialueiden kehittäjät.
Kuva
Palveluita runsaasti tarvitsevat asiakkaat tunnistetaan asiakastyössä, jossa ammattilaiset huomioivat heidän kokonaisvaltaisen elämäntilanteensa. Tuen ja toimintamallin avulla kartoitetaan asiakkaiden tarpeita, mikä mahdollistaa päällekkäisten palveluiden vähentämisen ja resurssien säästämisen. Tavoitteena on parantaa asiakkaan elämäntilannetta ja varmistaa, että hän saa tarvitsemaansa tukea omien toiveidensa ja tarpeidensa mukaisesti.
Toimintamalliin on otettu käyttöön 3X10D elämänlaatumittari, jota käytetään alku-, väli- ja loppuarvioinnissa prosessin aikana. Mittarin avulla voidaan seurata vaikutuksia ja muutosta asiakkaan terveydessä, hyvinvoinnissa ja elämänlaadussa.
Asiakaskokemus:
Kerätään asiakkailta suullista palautetta toiminnasta
Työntekijöiden tyytyväisyys ja kokemus:
Tehdään kysely ennen ja jälkeen toiminnan aloittamisen.
Asiakkaiden määrä:
Saadaan kerättyä raporteista tilastointien pohjalta. Sisältömerkinnän ja vireille tulon kirjaaminen tämän vuoksi tärkeää.
Asiakkaiden käyntien määrä:
Toimintamallin tilastoinnin pohjalta asiakkaan käyntejä palveluissa voidaan seurata, jos tilastointi on tehty oikein
Kuva
Kehitetty geneerinen toimintamalli hyvinvointialueelle, joka juurrutetaan ammattilaisten omaksi työotteeksi.
Ammattilaisten tulee oppia tunnistamaan asiakas palveluista sekä ottaa toimintamalli työkaluksi ja työn tueksi omaan työhön. Tähän ollaan suunnittelemassa koulutusta, joka toteutuu Howspace pohjalla verkkokoulutuksena. Viestintää ja informaatiota ammattilaisille.
Kuva
Tämä kohderyhmä on monimuotoinen ja sen tarpeet vaihtelevat yksilöllisesti. Palveluntarjoajien on tärkeää ymmärtää näitä tarpeita ja räätälöidä palveluitaan vastaamaan niitä. Paljon palveluita tarvitsevat ovat asiakkaita, jotka tarvitsevat paljon erilaisia palveluita.
Paljon palveluita tarvitsevia asiakkaita on usein määritelty perusterveydenhuollossa vain heidän vuosittaisten runsaiden käyntikertojen perusteella. Tämän vuoksi asiakasryhmä onkin ollut pitkään terveydenhuollon kiinnostuksen kohteena, koska asiakasryhmä kuormittaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Asiakasryhmää voidaan määritellä myös sairauden, diagnoosin, sukupuolen, iän, talouden, työttömyyden tai sosiaalisten ongelmien kuten yksinäisyyden perusteella. Paljon palveluita tarvitsevaksi asiakkaaksi nimitetään henkilöitä, jotka tarvitsevat tai käyttävät usein terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluita. Vähäisten tutkimustietojen ja puutteellisten rekisteritietojen takia paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden sosiaalipalveluiden käytöstä ei ole tarpeeksi tietoa.
Asiakasymmärryksen keräämisessä on hyödynnetty kokemusasiantuntijoiden kokemusta ja kertomuksia, ammattilaisille on tehty kysely, asiakaspalautteita on hyödynnetty sekä kohderyhmästä tehtyjä tutkimuksia ja muiden hyvinvointialueiden kehittämistyötä.
Kuva
Sote-keskus hankkeen aikana Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella pilotoitiin oheista toimintamallia, jossa toimi monipalveluprosessin koordinaattorit ns. linkkihenkilöinä koordinoimassa työtä. Toimintamalli ei kuitenkaan ottanut jalkautuakseen ja koordinaattorit olivat pilotoinnin aikana hankerahalla palkattuja työntekijöitä, joten tällä mallilla ei voinut jatkaa.
Ideoita uuteen toimintamalliin haettiin muiden hyvinvointialueiden ideoista sekä keskustelemalla organisaation johdon kanssa.
Päätettiin poistaa vanhasta toimintamallista koordinaattoreiden osuus ja siirtää sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille omaksi työotteeksi paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden ohjauksen ja tilanteen kartoituksen.
Kuva
Otetaan asiakkaiden tunnistaminen ja ohjaaminen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten omaksi työotteeksi. Resurssien takia ei ole mahdollisuutta pitää erillisiä koordinaattoreita asiakkaiden tilannetta kartoittamassa ja ammattilainen joka asiaan tunnistaa palveluista, on jo lähtökohtaisesti tietoinen asiakkaan tilanteesta. Ammattilaisen on helpompi lähteä heti itse koordinoimaan asiakkaan hoitoa.
Opetellaan sosiaali-ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa uusi työote, otetaan asiakas kokonaisvaltaisesti huomioon ja kunnioitetaan asiakkaan toiveita.
Toimintaa on lähdetty testaamaan hoitajan toimesta asiakkaan kanssa, joka on tunnistettu paljon palveluita tarvitsevaksi asiakkaaksi. Ammattilaiselta ja asiakkaalta odotetaan palautetta toimintamallin toimivuudesta ja hyödyistä.
Kuva
Toimintamalli on tarkoitettu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille, jotka työssään kohtaavat moniammatillisen tuen tarpeessa olevia tai useita eri palveluita käyttäviä asiakkaita. Toimintamalli edistää asiakkaan yksilöllisen tarpeen mukaista ohjausta avun piiriin, yhteistyön tarpeen tunnistamista, arviointia, suunnittelua ja toteutusta.
Perusideana on tarjota asiakkaille kokonaisvaltaista ja koordinoitua palvelua, joka vastaa heidän moninaisiin ja usein monimutkaisiin tarpeisiinsa. Tämä toimintamalli yhdistää eri sektoreilta, kuten sosiaalipalveluista, terveydenhuollosta, koulutuksesta ja työllisyydestä, tarjottavia palveluja.
Palvelut suunnitellaan ja toteutetaan asiakkaan tarpeiden ja toiveiden mukaisesti. Asiakas nähdään aktiivisena osalistana, joka osallistuu oman elämänsä ja palveluiden suunnitteluun. Eri palveluntarjoajien välinen yhteistyö on keskeistä. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi monialaista tiimityötä, jossa eri alojen asiantuntijat työskentelevät yhdessä asiakkaan hyväksi. Erityinen keskusteluyhteys ja koordinointi palveluntarjoajien välillä auttavat varmistamaan, että asiakas saa tarvitsemansa palvelut vaivattomasti ja ilman päällekkäisyyksiä .Palvelumallissa painotetaan ennaltaehkäiseviä toimia, jotta asiakkaat saavat tukea ennen ongelmien kärjistymistä. Palveluiden tulee olla joustavia ja mukautua asiakkaan muuttuviin tarpeisiin.
Kuva
Juurruttamisessa on tärkeää, että kaikki ymmärtävät miksi toimintamalli on otettu käyttöön ja mitä sillä pyritään saavuttamaan. Ammattilaisille tarjotaan koulutusta ja informaatiota toimintamallista ja moniammatillisesta yhteistyöstä. Viestintää tehostetaan ja tarjotaan tukea yhteistyöhön. Mittarien avulla toimintaa voidaan seurata ja vaikutuksia asiakkaiden elämänlaatuun. Jotta juurtuminen tapahtuisi parhaalla mahdollisella tavalla, pitäisi toimintamallia olla valmis kehittämään tarvittaessa ja mukauttamaan sitä ympäristöön esim. palautteiden pohjalta