Monipalveluprosessin juurruttaminen, Keski-Pohjanmaan HVA, RRP, P4, I1
Kehitetty paljon palveluita tarvitsevalle asiakkaalle geneerinen toimintamalli hyvinvointialueelle, joka juurrutetaan ammattilaisten omaksi työotteeksi. Yhdenvertainen ja sujuva palveluketju ihmisen tueksi arkeen ja peruspalveluiden vahvistaminen.
Toimintamallin nimi
Kehitetty paljon palveluita tarvitsevalle asiakkaalle geneerinen toimintamalli hyvinvointialueelle, joka juurrutetaan ammattilaisten omaksi työotteeksi. Yhdenvertainen ja sujuva palveluketju ihmisen tueksi arkeen ja peruspalveluiden vahvistaminen.
Kehitetty paljon palveluita tarvitsevalle asiakkaalle geneerinen toimintamalli hyvinvointialueelle, joka juurrutetaan ammattilaisten omaksi työotteeksi. Yhdenvertainen ja sujuva palveluketju ihmisen tueksi arkeen ja peruspalveluiden vahvistaminen.
Toimintamalli on tarkoitettu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille, jotka työssään kohtaavat moniammatillisen tuen tarpeessa olevia tai useita eri palveluita käyttäviä asiakkaita. Toimintamalli edistää asiakkaan yksilöllisen tarpeen mukaista ohjausta avun piiriin, yhteistyön tarpeen tunnistamista, arviointia, suunnittelua ja toteutusta.
Perusideana on tarjota asiakkaille kokonaisvaltaista ja koordinoitua palvelua, joka vastaa heidän moninaisiin ja usein monimutkaisiin tarpeisiinsa. Tämä toimintamalli yhdistää eri sektoreilta, kuten sosiaalipalveluista, terveydenhuollosta, koulutuksesta ja työllisyydestä, tarjottavia palveluja.
Palvelut suunnitellaan ja toteutetaan asiakkaan tarpeiden ja toiveiden mukaisesti. Asiakas nähdään aktiivisena osalistana, joka osallistuu oman elämänsä ja palveluiden suunnitteluun. Eri palveluntarjoajien välinen yhteistyö on keskeistä. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi monialaista tiimityötä, jossa eri alojen asiantuntijat työskentelevät yhdessä asiakkaan hyväksi. Erityinen keskusteluyhteys ja koordinointi palveluntarjoajien välillä auttavat varmistamaan, että asiakas saa tarvitsemansa palvelut vaivattomasti ja ilman päällekkäisyyksiä .Palvelumallissa painotetaan ennaltaehkäiseviä toimia, jotta asiakkaat saavat tukea ennen ongelmien kärjistymistä. Palveluiden tulee olla joustavia ja mukautua asiakkaan muuttuviin tarpeisiin.
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella asukasluku on noin 68 000, josta 8% on paljon palveluita tarvitsevia asiakkaita. Tämä asiakasryhmä on pieni, mutta kuluttaa lähes 80% hyvinvointialueen resursseista ja kustannuksista. Tämän asiakasryhmän systemaattinen haltuunotto toisi toimintaan kustannustehokkuutta. Hyvinvointialueen strategiaan asiakasryhmän palveluiden kehittäminen on linjattu keskeiseksi tekijäksi. Esim: Oulussa 10 % asiakkaista aiheutti kokonaisuudessaan 243 miljoonan kustannukset, kun vastaavasti loput 90 % käytti sote-kuluista vain 57,2 miljoonaa euroa.
Sosiaali- ja terveyspalveluita kehitettäessä paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden toimintaympäristö on monivaiheinen ja monimuotoinen. Tällaisessa ympäristössä on otettava huomioon useita tekijöitä, jotka vaikuttavat asiakkaiden tarpeisiin, tarjoamiinsa palveluihin sekä palveluiden saatavuuteen ja laatuun. Palveluiden tarjoaminen edellyttää usein useiden eri alojen asiantuntijoiden yhteistyötä, kuten sosiaalityöntekijöiden, lääkärien, psykologien ja fysioterapeuttien yhteistyötä. Asiakkaat saattavat tarvita apua useilla eri osa-alueilla, kuten mielenterveydessä, fyysisessä terveydessä ja sosiaalisissa suhteissa. Erityisesti paljon palveluja tarvitsevat asiakkaat kärsivät järjestelmän pirstaloituneisuudesta ja sen aiheuttamasta hoidon ja palvelun jatkuvuuden puutteesta
Paljon palveluita tarvitsevat asiakkaat voivat olla esimerkiksi pitkäaikaissairaita, vammaisia, ikäihmisiä tai muita erityistarpeisia henkilöitä. Heidän tarpeensa ovat usein monimuotoisia ja vaihtelevat yksilöllisesti, mikä tarkoittaa, että palveluiden kehittämisessä on tärkeää ymmärtää näiden asiakkaiden erityiset tarpeet ja haasteet. Palveluiden on oltava kohdennettuja ja helposti saavutettavissa. Tämä voi tarkoittaa, että palvelupisteet sijaitsevat lähellä asiakkaita tai että digitaalisia palveluita kehitetään paremmin vastaamaan asiakkaiden tarpeita.
Asiakkaiden osallistaminen palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen on tärkeää. Heidän näkemyksensä ja kokemuksensa voivat auttaa varmistamaan, että palvelut ovat käytännöllisiä ja tehokkaita. Toimintaympäristössä korostuu myös eri toimijoiden, kuten järjestöjen, kunnallisten ja valtiollisten tahojen sekä yksityisen sektorin yhteistyö. Tällainen verkostoituminen voi parantaa palvelujen saatavuutta ja laatua.
Taloudelliset ja inhimilliset resurssit vaikuttavat merkittävästi siihen, kuinka hyvin palveluita voidaan tarjota. Tämä koskee sekä rahoitusta että henkilöstön saatavuutta ja koulutusta. Paljon palveluita tarvitsevat asiakkaat saattavat kohdata erilaisia esteitä, kuten taloudellisia haasteita, kulkuyhteyksien puutteita tai byrokraattisia esteitä, jotka vaikeuttavat palveluiden saamista.
Yhteenvetona voidaan sanoa, että paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden toimintaympäristössä on otettava huomioon monia tekijöitä. Tarvitaan joustavia, asiakaslähtöisiä ja integroituja palveluja, jotka vastaavat asiakkaiden moninaisiin ja muuttuvien tarpeisiin.
Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö Suomessa perustuu lainsäädäntöön, joka määrittelee toimijoiden roolit, vastuut ja yhteistyön periaatteet. Laki sosiaali- ja terveydenhuollosta, kuten Sosiaalihuoltolaki ja Terveydenhuoltolaki, antaa puitteet eri palvelujen tarjoamiselle ja yhteistyölle, mutta samalla se voi myös asettaa haasteita. Sosiaali- ja terveydenhuollon välinen yhteistyö on mahdollista ja sen toteuttamista voidaan edistää lainsäädännöllä, joka tukee integraatiota ja tietojenvaihtoa. Toisaalta, lainsäädäntö ja sen tulkinta voivat myös luoda esteitä, jotka vaikeuttavat tehokasta yhteistyötä. Yhteistyön parantamiseksi on tärkeää kehittää lainsäädäntöä, joka tukee näiden kahden sektorin välistä integraatiota ja poistaa tarpeettomia esteitä.
Paljon palveluita tarvitsevia asiakkaita Keski-Pohjanmaalla on noin 5400. Hyvinvointialueella on tehty asiakassegmentointi työtä hankkeiden aikana ja katsottu asiakasmäärää vauvasta ikääntyneeseen ja missä palveluissa asiakkaat pääsääntöisesti liikkuvat.
Tämä kohderyhmä on monimuotoinen ja sen tarpeet vaihtelevat yksilöllisesti. Palveluntarjoajien on tärkeää ymmärtää näitä tarpeita ja räätälöidä palveluitaan vastaamaan niitä. Paljon palveluita tarvitsevat ovat asiakkaita, jotka tarvitsevat paljon erilaisia palveluita.
Paljon palveluita tarvitsevia asiakkaita on usein määritelty perusterveydenhuollossa vain heidän vuosittaisten runsaiden käyntikertojen perusteella. Tämän vuoksi asiakasryhmä onkin ollut pitkään terveydenhuollon kiinnostuksen kohteena, koska asiakasryhmä kuormittaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Asiakasryhmää voidaan määritellä myös sairauden, diagnoosin, sukupuolen, iän, talouden, työttömyyden tai sosiaalisten ongelmien kuten yksinäisyyden perusteella. Paljon palveluita tarvitsevaksi asiakkaaksi nimitetään henkilöitä, jotka tarvitsevat tai käyttävät usein terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluita. Vähäisten tutkimustietojen ja puutteellisten rekisteritietojen takia paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden sosiaalipalveluiden käytöstä ei ole tarpeeksi tietoa.
Asiakasymmärryksen keräämisessä on hyödynnetty kokemusasiantuntijoiden kokemusta ja kertomuksia, ammattilaisille on tehty kysely, asiakaspalautteita on hyödynnetty sekä kohderyhmästä tehtyjä tutkimuksia ja muiden hyvinvointialueiden kehittämistyötä.
Juurruttamisessa on tärkeää, että kaikki ymmärtävät miksi toimintamalli on otettu käyttöön ja mitä sillä pyritään saavuttamaan. Ammattilaisille tarjotaan koulutusta ja informaatiota toimintamallista ja moniammatillisesta yhteistyöstä. Viestintää tehostetaan ja tarjotaan tukea yhteistyöhön. Mittarien avulla toimintaa voidaan seurata ja vaikutuksia asiakkaiden elämänlaatuun. Jotta juurtuminen tapahtuisi parhaalla mahdollisella tavalla, pitäisi toimintamallia olla valmis kehittämään tarvittaessa ja mukauttamaan sitä ympäristöön esim. palautteiden pohjalta
Aiheesta on tulossa hyvinvointialueella tutkimus, miten asiakasohjausta paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden kohdalla voidaan kehittää
Ammattilaiset ovat havahtuneet huomaamaan asiakkaan kokonaisvaltaisen tilanteen kartoittamisen tärkeyden. Toimintamalli on otettu hyvin vastaan, mutta arjen työ kentällä on kovin kiireinen ja toimintamallin käynnistäminen ja läpi vieminen vaatii ammattilaiselta aikaa. Jäämme odottamaan miten tilanne kehittyy kentällä jatkossa.
Kansikuva
