Nuorten aikuisten (18-23v) prosessi mielenterveys- ja riippuvuuspalvelujen avopalveluissa, Etelä-Savon hyvinvointialue, Sujuvat palvelut-valmennus (RRP, P4,I1)
Kehitettävä prosessi: Nuorten aikuisten (18-23v.) yhtenäinen toimintamalli mielenterveys- ja riippuvuuspalveluissa koko Etelä-Savon hyvinvointialueella
Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa v. 2023 alusta alkaen. Hyvinvointialueen aloittaessa alueella oli useita eri paikallisia toimintamalleja, jotka aiheuttivat epäselvyyttä palveluun hakeutumisessa ja hoitoprosesseissa. Tasavertaisen hoidon toteutumiseksi toimintamallien yhtenäistämiselle oli tarve.
Juurisyyksi mielenterveys- ja riippuvuuspalvelujen prosesseissa muodostui epäselvyys yhteydenottokanavissa, hoitoon pääsyssä ja hoitoprosesseissa. Eri vaiheet olivat epäselviä sekä asiakkaalle että ammattilaiselle. Palveluun hakeutumiseen on useita eri kanavia, joista asiakas ei tiedä, mitä pitäisi valita tai kanavia ei löydy. Myöskään ammattilaiset eivät tiedä miten ja minne mahdollisesti hoidon tarpeessa olevaa asiakasta pitäisi ohjata.
Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisan aloittaessa alueella oli erilaiset ikärajat siirtyessä nuorten mielenterveyspalveluista aikuisten palveluihin. Valtaosassa liittyneissä organisaatioissa ikäraja aikuisten palveluihin siirtymiseen oli 18 vuotta, mutta pienessä osassa 23 vuotta. Ikäraja yhtenäistettiin vuoden 2025 alusta alkaen siten, että siirtyminen aikuisten palveluihin tapahtuu 18 vuotiaana. Tässä yhteydessä havaittiin tarve kehittää nuorten aikuisten (18-23v.) hoitoonpääsyn prosessia sekä pohtia aikuisten avohoitoon sijoittuvien nuorten aikuisten työryhmä toimintamallia. Tässä projektissa ei kehitetty mielenterveys- ja riippuvuuspalvelujen arviointi- ja hoitojaksojen sisältöjä, hoidon porrastusta tai hoidon kriteerejä, koska niiden kehittäminen on ollut osa Kestävän kasvun Eloisa-projektia.
Organisaation strategiset tavoitteet kehittämisessä:
- sujuvat ja oikea-aikaiset palvelut lähellä
- nuoret aikuiset tietävät hoitoonpääsyn yhteydenottokanavat
- nuoret aikuiset pääsevät hoitoon hoitotakuun mukaisesti, prosessiin ei synny pullonkauloja
- kestävä ja mahdollistava talous
- palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti
Kehittäjäjoukkoon valittiin jäseniä kattavasti koko hyvinvointialueelta. Jäseniä valittiin mielenterveys- ja riippuvuuspalveluista, opiskeluhuollon palveluista, sosiaalipalveluista ja digitaalisesta sotekeskuksesta. Lisäksi kehittäjäjoukkoon on alusta alkaen kuulunut olennaisena osana kehittäjäasiakas.
Kehittäjäjoukolle on sovittuna yhteinen teams-alusta sekä viikoittaiset kehittäjätapaamiset.
Tässä kehittämisprosessissa keskityttiin ensisijaisesti asiakkaan sujuvaan ohjautumiseen oikea-aikaisesti oikeaan palveluun. Ideaaliprosessissa asiakas tietää, mihin ottaa yhteyttä ja kuinka hän löytää sen tiedon, mihin hänen tulee olla yhteydessä. Ideaalitilanteessa yhteyttä saisi kaikkina vuorokauden aikoina asiakkaalle sopivalla yhteydenottotavalla samoista yhteydenottokanavista. Hoidon tarpeen arviointi olisi sujuvaa ja ohjautuminen oikeaan palveluun tapahtuisi ilman viiveitä. Asiakas olisi myös mahdollisuus ohjata selkeästi määriteltyihin muihin sosiaali- tai terveydenhuollon palveluihin ilman uusia yhteydenottoja sekä myös kolmannen sektorin palvelut olisivat sujuvasti käytettävissä.
Prosessin tavoitteena on, että hyvinvointialueella on jatkossa tälle ikäryhmälle samanarvoiset palvelut koko alueella ja ohjautuminen palveluun on selkeää sekä tiedon löytäminen helppoa.
Tavoiteltavat muutokset:
- nuorten aikuisten
- hoitoonpääsy on sujuvaa ja oikea-aikaista sekä tapahtuu hoitotakuun mukaisesti
- hoitoprosessiin ei synny pullonkauloja prosessin missään vaiheessa
- hoitoon on perustettu nuorten aikuisten työryhmät, joissa hoito on suunniteltu nuorille aikuisille sopivaksi
- asiakasohjaus ja hoidon tarpeen arviointi tapahtuu yhtäläisesti koko alueella
-
terapianavigaattori on käytössä koko alueella
Mittaaminen
- Asiakaskokemus
- hoitoonpääsyajat hoidon tarpeen arvioinnista ensimmäiseen hoitokontaktiin
- terapianavigaattorin käyttöaste palveluun ohjautuvien asiakkaiden kohdalla
- asiakasmäärät
- asiakasprosessikuvaus
Jotta muutos saavutetaan tarvitaan ikärajalinjaus nuorten mielenterveys- ja riippuvuuspalveluista aikuisten palveluihin siirtymiseen. Tämän jälkeen voidaan valita muut kehittämisen osa-alueet ikärajan mukaisten vaihtoehtojen joukosta.
Kohderyhmänä eteläsavolaiset 18-23 -vuotiaat nuoret aikuiset, jotka tarvitsevat mielenterveys- ja riippuvuuspalvelujen palveluja.
Kehittäjäryhmään kuuluu kehittäjäasiakas. Asiakkaita osallistettu asiakaskyselyllä ja asiantuntijaraadeilla.
- Tässä kehittämisessä keskitytään nuorten aikuisten mielenterveys- ja riippuvuuspalveluja tarvitsevien nuorten aikuisten hoitoonohjautumiseen ja -pääsyyn. Terapianavigaattori on yksi ohjautumisessa hyödynnettävä väline. Tässä voidaan hyödyntää RRP2 :ssa Pirkanmaalla kehitettyä ja Innokyllä kuvattua Terapianavigaattori hoidon tarpeen arvioinnin tukena toimintamallia https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/terapianavigaattori-hoidon-tarpeen-arvioinnin-tukena-pirkanmaalla-rrp2-p4i1
- Tästä kehittämisestä on rajattu pois arviointi- ja hoitojaksojen kehittäminen. Nämä osa-alueet on kehitetty RRP2- hankkeessa ja kuvattu Innokylään https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/palvelupolkujen-ja-toimintamallien-kehittaminen-mielenterveys-ja
Järjestetyissä työpajoissa käytiin keskustelua hoitoon ohjautumisen ja hoitoon pääsystä, ohjautumisen kanavista ja yhteydenoton ja hoidon aloituksen välisestä vaiheesta.
- käydyn keskustelun tarkennus:
- ikäraja nuorten ja aikuisten mielenterveys- ja riippuvuuspalvelujen välillä. Päädyttiin, että nuori aikuinen siirtyy aikuisten palveluihin 18 vuotta täytettyään. Kuitenkin siirtymä nuorten palvelujen ja aikuisten palvelujen välillä tapahtuu joustavasti.
- ohjautumisen kanava. Vaihtoehtoja oli kaksi (Terveysneuvo ja Lasten ja nuorten luukku). Päädyttiin ikärajarajauksen mukaiseen vaihtoehtoon eli Terveysneuvon kautta kulkeviin yhteydenottoihin.
- terapianavigaattorin hyödyntäminen osana hoitoon ohjautumista: Päädyttiin ottamaan terapianavigaattorin hyödyntäminen yhdeksi tämän hankkeen kehittämiskohteeksi ja laajentaa sen käyttöä koko hyvinvointialueen aikuisten mielenterveys- ja riippuvuuspalveluihin osaksi hoidon ensijäsennystä.
- nettisivujen selkeys ohjautumisen tukena. Nettisivut koetaan epäselviksi ja huonosti ohjaaviksi. Pyritään selkeyttämään nettisivujen sisältöä.
Päädyttiin valitsemaan tärkeimmät kehittämiskohteet, joita olivat
- Ikäraja nuorten ja aikuisten palvelujen välillä: linjattiin asiakkaan siirtyminen lasten ja nuorten mielenterveyspalveluista aikuisten palveluihin tapahtuu joustavasti 18-vuoden iässä. Ikärajaan päädyttiin, jotta ikäraja on yhteneväinen erikoissairaanhoidon palvelujen kanssa. Tällä linjauksella on suuri vaikutus kehitettäviin hoitoon ohjautumisen kanaviin.
- Ohjautumisen kanava: itse yhteyttä ottavien asiakkaiden yhteydenottokanavaksi valittiin ikärajan mukaisesti Terveysneuvo (kiireetön hoito, palvelu sisältää puhelin- ja chat palvelut) ja Päivystysapu (kiireellinen hoito). Tämä vaatii mm. toimintamallin rakentamista, osaamisen kehittämistä, palvelukuvauksien kuvaamista.
- Terapianavigaattori: päätettiin ottaa terapianavigaattori käyttöön kaikkien yhteydenoton jälkeen mieripalveluihin ohjautuvien asiakkaiden kohdalla. Tämä vaatii terveysneuvon työntekijöiden koulutusta ja uuden toimintamallin laatimista.
- nettisivujen selkeys ja luettavuus: kehitetään ja selkeytetään nettisivuja asiakkailta saadun palautteen perusteella. Järjestetään asiakasraati arviointia varten.
Mielenterveys- ja riippuvuuspalveluja tarvitsevien nuorten aikuisten (18-23v) hoitoon ohjautumisen prosessin kehittämisen myötä yhteydenottokanavat ovat tunnettuja, hoitoon pääsee oikea-aikaisesti ja tarjolla olevat palvelut ovat suunniteltu nuoria aikuisia varten. Terapianavigaattorin tehokas käyttö lisää hoidon aloituksen alkuvaiheen suunnitelmallisuutta ja siten hoito pääsee alkamaan napakasti. Nuorten aikuisten työryhmien perustaminen mahdollistaa palvelujen suunnittelun kyseiselle ikäryhmille heidän tarpeitaan vastaaviksi. Nuorten aikuisten hoidon aloitus pystytään toteuttamaan hoitotakuun mukaisesti.
Hoitoon ohjautumisen osalta järjestettiin asiakasraati, jossa koulutetut kokemusasiantuntijat arvoivat mm. yhteydenottokanavien tunnettavuutta, selkeyttä sekä hoitoon hakeutumisen prosessia. Asiakasraadin pohjalta saatiin hyviä havaintoja, joita nostetaan kehittämisen kohteeksi kehittämisprosessin aikana. Päädyttiin lisäksi siihen, että palvelujen laadun varmistamiseksi asiakasraateja järjestetään kaksi kertaa vuodessa.
Kevät 2024
- aikuisten mielenterveys- ja riippuvuuspalvelujen yhteydenottokanavan yhtenäistäminen
- ikärajalinjaus henkilön siirtyessä nuorten mielenterveys- ja riippuvuuspalveluista aikuisten palveluihin
- terapianavigaattorin käyttöönotto koko Etelä-Savon hyvinvointialueen aikuisten mielenterveys- ja riippuvuuspalveluissa
Syksy 2024
- asiakasraati
- asiakasraadista nousseet kehittämisehdotukset osaksi kehittämisen tavoitteita
- internet-sivujen muokkaaminen selkeämmäksi mm. kuvien avulla
- tiedottamisen tehostaminen yhteydenottokanavista
- nuorten aikuisten työryhmätoimintamallin suunnittelun aloittaminen
Vuosi 2025
- nuorten aikuisten työryhmän toiminnan suunnittelu jatkuu
-
nuorten aikuisten työryhmä toimintamallin aloittaminen ja toiminnan muokkaaminen kokemusten perusteella
- selkeät ja tunnetut yhteydenottokanavat, jotka ovat sekä asiakkaiden että ammattilaisten tiedossa
- terapianavigaattorin hyödyntäminen kaikilla mielenterveys- ja riippuvuuspalveluihin ohjautuvilla asiakkailla, ensijäsennys
- nuorten aikuisten työryhmä toimintamallin käynnistyminen Etelä-Savon hyvinvointialueen mielenterveys- ja riippuvuuspalveluihin
Ei ammattilaisilla on hyvin erilaiset näkemykset siitä, miten palvelut tulisi järjestää. Asiakasraadeista saatiin hyvää tietoa siitä, mihin suuntaan tulee edetä, jotta asiakaslähtöisyys toteutuu. Ikärajojen erilaisuus alueella aiheutti omalta osaltaan hämmennystä siitä, mihin asiakkaan tuli ottaa yhteyttä tai minne asiakas ohjautui. Ikärajalinjausten jälkeen myös muut toiminnot alkoivat selkeytyä.