Nuorten aikuisten (18-23v) prosessi mielenterveys- ja riippuvuuspalvelujen avopalveluissa, Etelä-Savon hyvinvointialue, Sujuvat palvelut-valmennus (RRP, P4,I1)

Kehitettävä prosessi: Nuorten aikuisten (18-23v.) yhtenäinen toimintamalli mielenterveys- ja riippuvuuspalveluissa koko Etelä-Savon hyvinvointialueella 

Toimintaympäristö

Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa v. 2023 alusta alkaen. Hyvinvointialueen aloittaessa alueella on useita eri paikallisia toimintamalleja, jotka aiheuttavat epäselvyyttä palveluun hakeutumisessa ja hoitoprosesseissa. Tasavertaisen hoidon toteutumiseksi toimintamallien yhtenäistämiselle oli tarve. 

Juurisyyksi mielenterveys- ja riippuvuuspalvelujen prosesseissa muodostui epäselvyys yhteydenottokanavissa, hoitoon pääsyssä ja hoitoprosesseissa. Ei vaiheet olivat epäselviä sekä asiakkaalle että ammattilaiselle. Palveluun hakeutumiseen on useita eri kanavia, joista asiakas ei tiedä, mitä pitäisi valita tai kanavia ei löydy. Myöskään ammattilaiset eivät tiedä miten ja minne mahdollisesti hoidon tarpeessa olevaa asiakasta pitäisi ohjata. 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisan aloittaessa alueella oli erilaiset ikärajat siirtyessä nuorten mielenterveyspalveluista aikuisten palveluihin. Valtaosassa liittyneissä organisaatioissa ikäraja aikuisten palveluihin siirtymiseen oli 18 vuotta, mutta pienessä osassa 23 vuotta. Ikäraja on yhtenäistetty siten, että siirtyminen aikuisten palveluihin tapahtuu 18 vuotiaana. On havaittu tarve kehittää nuorten aikuisten (18-23v.) hoitoonpääsyä sekä pohtia aikuisten avohoitoon sijoittuvien nuorten aikuisten työryhmiä. Tässä projektissa ei kehitetä mielenterveys- ja riippuvuuspalvelujen arviointi- ja hoitojaksojen sisältöjä tai hoidon kriteerejä, koska niiden kehittäminen on osa Kestävän kasvun Eloisa-projektia. 

Organisaation strategiset tavoitteet kehittämisessä: 

  • sujuvat ja oikea-aikaiset palvelut lähellä
    • nuoret aikuiset tietävät hoitoonpääsyn yhteydenottokanavat
    • nuoret aikuiset pääsevät hoitoon hoitotakuun mukaisesti, prosessiin ei synny pullonkauloja
  • kestävä ja mahdollistava talous
    • palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti 
Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Kehittämistyön aluksi määriteltiin asiakasnäkökulmasta, mikä tässä prosessissa on asiakas. Määrittelyn tuloksena asiakas on yhteydenottaja, jonka hoidon tarve arvioidaan ja hänen tarvitsemansa palvelut järjestetään.

Prosessin alkupisteeksi määriteltiin se, kun asiakkaalle syntyy tarve saada hoidon tarpeensa arvioiduksi. Asiakkaan tarve voi syntyä hänellä itsellään tai jonkun ammattilaisen aloitteesta. Prosessin loppupisteeksi määriteltiin se, kun asiakkaan hoitoon johtanut oire tai häiriö on hoidettu siten, että sen haitat jokapäiväiseen elämään on poistuneet/asiakas pärjää oireidensa kanssa jokapäiväisessä elämässä tai asiakas siirtyy toiseen palveluun. 

Juurisyyksi prosessin epäselvyydessä muodostui se, että hoitoon pääsyssä on epäselviä vaiheita. Vaiheet ovat epäselviä ammattilaisille, mutta etenkin asiakkaalle. Palveluun on useita eri kanavia, joista asiakas ei tiedä mitä pitäisi valita tai kanavia ei löydy. Myöskään ammattilaiset eivät tiedä miten ja minne mahdollisesti hoidon tarpeessa oleva asiakas pitäisi ohjata. 

Yhtenä osatekijänä epäselviin prosesseihin ovat eri potilastietojärjestelmät alueella, mikä haastaa ammattilaisten työtä. Myös digitaaliset palvelut, kuten Terapianavigaattori, on eritavoin käytössä eri yksiköissä.

Tässä prosessissa on mahdotonta määrittää tarkasti asiakkaalle arvoa tuottava aika suhteessa läpimenoprosessiin hoidon luonteesta johtuen. Osa potilaan ja asiakkaan suoran kontaktin välissä olevat ajat ovat potilaalle arvoa tuottavia, kun näihin sisältyy asiakkaan omaa työskentelyä asiassaan.

Lähtökohtana olevat tarpeet: 

Asiakas:  

  • tietää yhteydenottokanavat ja ne ovat helposti löydettävissä
  • saa hoidon sujuvasti ja oikea-aikaisesti
  • saa tarvitsemansa hoidon hoitotakuun mukaisesti ja saa ensimmäisen ajan 14 vrk:n kuluessa hoidon tarpeen arvioinnista

Ammattilainen:

  • selkeä ja sujuva prosessi hoidontarpeen arviointiin ja hoitojakson aloitukseen
  • tietää hoidontarpeen arvioinnin selkeän prosessin ja osaa ohjata asiakasta oikeaan palveluun

Organisaatio:

  • palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti talousarvion puitteissa
  • prosessit ovat selkeitä ja tehtyjen päätösten mukaisia
  • hoito tapahtuu hoitotakuun mukaisesti

Yhteiskunta:

  • väestön hyvinvoinnin lisääntyminen oikea-aikaisilla ja vaikuttavilla palveluilla
  • väestön tasa-arvoiset palvelut
Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kehittäjäjoukkoon valittiin jäseniä kattavasti koko hyvinvointialueelta. Jäseniä valittiin mielenterveys- ja riippuvuuspalveluista, opiskeluhuollon palveluista, sosiaalipalveluista ja digitaalisesta sotekeskuksesta. Lisäksi kehittäjäjoukkoon on alusta alkaen kuulunut olennaisena osana kehittäjäasiakas. 

Kehittäjäjoukolle on sovittuna yhteinen teams-alusta sekä viikoittaiset kehittäjätapaamiset. 

Tavoiteltu muutos

Tässä kehittämisprosessissa keskitytään ensisijaisesti asiakkaan sujuvaan ohjautumiseen oikea-aikaisesti oikeaan palveluun. Ideaaliprosessissa asiakas tietää, mihin ottaa yhteyttä ja kuinka hän löytää sen tiedon, mihin hänen tulee olla yhteydessä. Ideaalitilanteessa yhteyttä saisi kaikkina vuorokauden aikoina asiakkaalle sopivalla yhteydenottotavalla samoista yhteydenottokanavista. Hoidon tarpeen arviointi olisi sujuvaa ja ohjautuminen oikeaan palveluun tapahtuisi ilman viiveitä. Asiakas olisi myös mahdollisuus ohjata selkeästi määriteltyihin muihin sosiaali- tai terveydenhuollon palveluihin ilman uusia yhteydenottoja sekä myös kolmannen sektorin palvelut olisivat sujuvasti käytettävissä.

Prosessin tavoitteena on, että hyvinvointialueella on jatkossa tälle ikäryhmälle samanarvoiset palvelut koko alueella ja ohjautuminen palveluun on selkeää sekä tiedon löytäminen helppoa. 

Tavoiteltavat muutokset: 

  • nuorten aikuisten 
    • hoitoonpääsy on sujuvaa ja oikea-aikaista sekä tapahtuu hoitotakuun mukaisesti
    • hoitoprosessiin ei synny pullonkauloja prosessin missään vaiheessa 
    • hoitoon on perustettu nuorten aikuisten työryhmät, joissa hoito on suunniteltu nuorille aikuisille sopivaksi
  • asiakasohjaus ja hoidon tarpeen arviointi tapahtuu yhtäläisesti koko alueella
  • terapianavigaattori on käytössä koko alueella 

     

Muutoksen mittaaminen

Mittaaminen

  • Asiakaskyselyt
  • hoitoonpääsyajat
  • asiakasmäärät 
  • asiakasprosessikuvaus
Toteutussuunnitelma

Jotta muutos saavutetaan tarvitaan ikärajalinjaus nuorten mielenterveys- ja riippuvuuspalveluista aikuisten palveluihin siirtymiseen. Tämän jälkeen voidaan valita muut kehittämisen osa-alueet ikärajan mukaisten vaihtoehtojen joukosta. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä eteläsavolaiset 18-23 -vuotiaat nuoret aikuiset.

Kehittäjäryhmään kuuluu kehittäjäasiakas. Asiakkaita osallistettu asiakaskyselyllä.

 

 

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen
Ideointi

Hoitoon ohjautumisen ja hoitoon pääsyn osalta käytiin keskustelua ikäraja-asioista, ohjautumisen kanavista ja yhteydenoton ja hoidon aloituksen välisestä vaiheesta.

  • työpajoissa käytiin keskustelua 
    • ikärajasta nuorten ja aikuisten mielenterveys- ja riippuvuuspalvelujen välillä. Päädyttiin, että nuori aikuinen siirtyy aikuisten palveluihin 18 vuotta täytettyään. Kuitenkin siirtymä nuorten palvelujen ja aikuisten palvelujen välillä tapahtuu joustavasti.  
    • ohjautumisen kanavasta. Vaihtoehtoja oli kaksi (Terveysneuvo ja Lasten ja nuorten luukku). Päädyttiin ikärajarajauksen mukaiseen vaihtoehtoon eli Terveysneuvon kautta kulkeviin yhteydenottoihin. 
    • terapianavigaattorin hyödyntämisestä osana hoitoon ohjautumista. Päädyttiin ottamaan terapianavigaattorin hyödyntäminen yhdeksi tämän hankkeen kehittämiskohteeksi ja laajentaa sen käyttöä koko hyvinvointialueen aikuisten mielenterveys- ja riippuvuuspalveluihin osaksi hoidon ensijäsennystä.
    • nettisivujen selkeydestä ohjautumisen tukena. Nettisivut koetaan epäselviksi ja huonosti ohjaaviksi. 
Idean valinta

Päädyttiin valitsemaan tärkeimmät kehittämiskohteet, joita olivat

  • Ikäraja nuorten ja aikuisten palvelujen välillä: linjattiin asiakkaan siirtyminen lasten ja nuorten mielenterveyspalveluista aikuisten palveluihin tapahtuu joustavasti 18-vuoden iässä. Ikärajaan päädyttiin, jotta ikäraja on yhteneväinen erikoissairaanhoidon palvelujen kanssa. Tällä linjauksella on suuri vaikutus kehitettäviin hoitoon ohjautumisen kanaviin. 
  • Ohjautumisen kanava: itse yhteyttä ottavien asiakkaiden yhteydenottokanavaksi valittiin ikärajan mukaisesti Terveysneuvo (kiireetön hoito, palvelu sisältää puhelin- ja chat palvelut) ja Päivystysapu (kiireellinen hoito). Tämä vaatii mm. toimintamallin rakentamista, osaamisen kehittämistä, palvelukuvauksien kuvaamista.
  • Terapianavigaattori: päätettiin ottaa terapianavigaattori käyttöön kaikkien yhteydenoton jälkeen mieripalveluihin ohjautuvien asiakkaiden kohdalla. Tämä vaatii terveysneuvon työntekijöiden koulutusta ja uuden toimintamallin laatimista.
  • nettisivujen selkeys ja luettavuus: kehitetään ja selkeytetään nettisivuja asiakkailta saadun palautteen perusteella. Järjestetään asiakasraati arviointia varten. 

 

 

Idean konkretisointi ja visualisointi

Mielenterveys- ja riippuvuuspalveluja tarvitsevien nuorten aikuisten (18-23v) hoitoon ohjautumisen prosessin kehittämisen myötä yhteydenottokanavat ovat tunnettuja, hoitoon pääsee oikea-aikaisesti ja tarjolla olevat palvelut ovat suunniteltu nuoria aikuisia varten. Terapianavigaattorin tehokas käyttö lisää hoidon aloituksen alkuvaiheen suunnitelmallisuutta ja siten hoito pääsee alkamaan napakasti. Nuorten aikuisten työryhmien perustaminen mahdollistaa palvelujen suunnittelun kyseiselle ikäryhmille heidän tarpeitaan vastaaviksi. Nuorten aikuisten hoidon aloitus pystytään toteuttamaan hoitotakuun mukaisesti.

Idean testaus asiakkaalla

Hoitoon ohjautumisen osalta järjestettiin asiakasraati, jossa koulutetut kokemusasiantuntijat arvoivat mm. yhteydenottokanavien tunnettavuutta, selkeyttä sekä hoitoon hakeutumisen prosessia. Asiakasraadin pohjalta saatiin hyviä havaintoja, joita nostetaan kehittämisen kohteeksi kehittämisprosessin aikana. Päädyttiin lisäksi siihen, että palvelujen laadun varmistamiseksi asiakasraateja järjestetään kaksi kertaa vuodessa. 

Ratkaisun testaaminen

Kevät 2024

  • aikuisten mielenterveys- ja riippuvuuspalvelujen yhteydenottokanavan yhtenäistäminen
  • ikärajalinjaus henkilön siirtyessä nuorten mielenterveys- ja riippuvuuspalveluista aikuisten palveluihin
  • terapianavigaattorin käyttöönotto koko Etelä-Savon hyvinvointialueen aikuisten mielenterveys- ja riippuvuuspalveluissa

Syksy 2024

  • asiakasraati
  • asiakasraadista nousseet kehittämisehdotukset osaksi kehittämisen tavoitteita
    • internetsivujen muokkaaminen selkeämmäksi mm. kuvien avulla
    • tiedottamisen tehostaminen yhteydenottokanavista 
  • nuorten aikuisten työryhmän toiminnan suunnittelu

Vuosi 2025

  • nuorten aikuisten työryhmän toiminnan suunnittelu jatkuu
  • nuorten aikuisten työryhmien aloittaminen ja toiminnan muokkaaminen kokemusten perusteella

     

Kokeilun tavoitteet
  • selkeät ja tunnetut yhteydenottokanavat, jotka ovat sekä asiakkaiden että ammattilaisten tiedossa
  • terapianavigaattorin hyödyntäminen kaikilla mielenterveys- ja riippuvuuspalveluihin ohjautuvilla asiakkailla, ensijäsennys
  • nuorten aikuisten työryhmien käynnistyminen Etelä-Savon hyvinvointialueen mielenterveys- ja riippuvuuspalveluihin
Kokeilussa opittua

Ei ammattilaisilla on hyvin erilaiset näkemykset siitä, miten palvelut tulisi järjestää. Asiakasraadeista saatiin hyvää tietoa siitä, mihin suuntaan tulee edetä, jotta asiakaslähtöisyys toteutuu. Ikärajojen erilaisuus alueella aiheutti omalta osaltaan hämmennystä siitä, mihin asiakkaan tuli ottaa yhteyttä tai minne asiakas ohjautui. Ikärajalinjausten jälkeen myös muut toiminnot alkoivat selkeytyä. 

Ratkaisun perusidea

Etelä-Savon hyvinvointialueen aikuisten mielenterveys- ja riippuvuuspalveluissa kehitettiin nuorten aikuisten (18-23v) hoitoon ohjautumista, hoitoon pääsyä, hoidon oikea-aikaisuutta ja hoidon suunnitelmallisuutta. 

Mielenterveys- ja riippuvuuspalveluja tarvitsevien nuorten aikuisten prosessin kehittämisen myötä koko hyvinvointialueelle valittiin yhtenäinen yhteydenottokanava, jossa toteutettiin ensivaiheen hoidon tarpeen arviointi ja asiakkaan ohjaaminen hoidonporrastuksen mukaisiin palveluihin. Terapianavigaattori otettiin käyttöön hoidon ensijäsennyksenä. Terapianavigaattorin tehokas käyttö lisäsi hoidon aloituksen alkuvaiheen suunnitelmallisuutta.  Nuorten aikuisten hoidon aloitus pystytään toteuttamaan hoitotakuun mukaisesti.  Nuorten aikuisten työryhmien perustaminen mahdollistaa palvelujen suunnittelun kyseiselle ikäryhmille heidän tarpeitaan vastaaviksi.