Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Nuorten aikuisten päihdeavokuntoutusprosessin kehittäminen, Keski-Uudenmaan HVA (RRP, P4, I1)

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Toimintamalli edistää päihdehäiriötä sairastavien nuorten aikuisten yhdenvertaista ohjautumista päihdeavokuntoutuksen piiriin,  tukee monipuolista tuen saantia kuntoutuksen ohella ja vahvistaa kuntoutumisen jatkumista avokuntoutusjakson päätyttyä. 

Toimintaympäristö

Suomalaisten huumeidenkäyttö on yleistynyt ja asenteet nykyisin monelta osin sallivampia huumeiden käyttöön (esimerkiksi käyttöhuoneisiin tai kannabiksen laillistamiseen) liittyen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastoraportti osoittaa, että suomalaisten huumeiden kokeilu ja käyttö ovat yleistyneet 1990-luvulta lähtien ja yhä useammalla 15–69-vuotiaalla on omakohtaista kokemusta huumausaineista. Raporttia varten kerätty aineisto viittaa huumeidenkäytön ja huumekokeilujen yleistyneen entisestään viimeisen muutaman vuoden tarkastelujaksolla. (Karjalainen ym. 2023) Kyseessä on siis kasvava ilmiö. 

 

Huumausaineiden käytön määrän arviointi väestötasolla on vaikeaa, mutta tietoa saadaan muun muassa jätevesitutkimuksista. Jätevesitutkimusten perusteella eri huumausaineiden käyttö Suomessa painottuu erityisesti eteläisen Suomen suuriin kaupunkeihin. (Gunnar & Vuori 2017) Tilastokeskus raportoi vuonna 2020 amfetamiinin yleisimmän käyttäjäryhmän olevan 30–34-vuotiaat, ja kannabiksen osalta 21–24-vuotiaat syyttäjän teonkuvausten perusteella (Haapakangas 2020). Huumeidenkäyttö vaikuttaisi siis ainakin osittain painottuvan Etelä-Suomeen ja nuoriin aikuisiin. 

 

Suomalaisten huumeiden käytössä tapahtuu muitakin huolestuttavia muutoksia. Muun muassa jätevesitutkimus paljastaa ”peukkuhuumeen” eli sen johdannaisista useimmiten käytetyn alfa-PVP:n käytön lisääntyneen voimakkaasti viimeisen kahden vuoden aikana. Käyttäjät itse arvioivat ”peukun” syrjäyttäneen amfetamiinin hallitsevan aseman stimulanttikaupassa. Ilmiö on äärimmäisen huolestuttava, sillä kyseinen huumausaine aiheuttaa vakavia haittavaikutuksia monelle ja tekee käyttäjästä usein jo nopeasti huonokuntoisen. (Sauli 2024) 

 

Vuoden 2024 lopulla julkaistut kuolinsyytilastot vahvistavat synkkää kuvaa huumeiden käytön lisääntymisestä. Tilastokeskuksen kuolinsyytilastosta selviää, että nuorten (15–24-vuotiaat) huumausainekuolemat olivat mittaushistorian korkeimmalla tasolla ja lähes kaksinkertaistuneet edellisestä vuodesta. Tämä tarkoittaa, että vuonna 2023 neljännes nuorten kuolemista liittyi huumeisiin. Suurin osa kuolemista johtui tapaturmaisista myrkytyksistä, mutta myös pitkäaikaiseen käyttöön liittyvät kuolemat lisääntyivät viimeisen vuoden tarkastelujaksolla. Vuonna 2023 huumausaineisiin kuolleista valtaosa, yli 80 %, oli miehiä. (Tilastokeskus 2024) Tarve vaikuttavalle päihdevieroitukselle ja -kuntoutukselle tulee siis tuskin ainakaan vähenemään lähitulevaisuudessa.

 

Laitosmuotoinen päihdekuntoutus on vähentynyt Suomessa 2000-luvulla, ja mielenterveys- ja päihdepalveluja pyritty järjestämään jatkuvasti enemmän avomuotoisina palveluina (Nevalainen ym. 2022). Uusia avopalveluita perustettaessa on tärkeää kehittää prosesseja sujuviksi ja kerätä tietoa muun muassa kuntoutusmuotojen vaikuttavuudesta. Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen nuorten aikuisten päihdeavokuntoutus on aloittanut toimintansa tammikuussa 2023. Kaikille työikäisille Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella on ollut päihdeavokuntoutustoimintaa jo vuodesta 2018 saakka. Nuorille aikuisille (18–25-vuotiaat) suunnattu yksikkö (nuorten Kipinä) huomioi toiminnassaan erityisesti nuorten aikuisten tarpeet, kuten itsenäistymisen ja työllistymisen teemat. Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella nuorten aikuisten palveluihin on suunnattu erityistä huomiota osana Nuorten aikuisten toimintamallia (Keski-Uudenmaan hyvinvointialue 2024).  

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Nuorten aikuisten päihdeavokuntoutusprosessin kehittäminen on osa Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen (Keusote) Kestävä kasvu -hanketta (RRP2). Hankkeessa muun muassa syvennetään aiemmissa hankkeissa aloitettua kehittämistyötä ja kehitetään erityisesti hoito-, kuntoutus- ja palveluvajeanalyysin perusteella suurimmassa tarpeessa olevien, haavoittuvien asiakasryhmien palveluita. Analyysissa tunnistettiin nuorten aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluissa riittämättömyyttä ja toimimattomuutta. Nuorten ja nuorten aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluita vahvistettiin hankkeen puitteissa monin toimenpitein (pilari 4, investointi 1, työpaketti 1), joilla pyrittiin muun muassa parantamaan palveluiden saavutettavuutta ja vaikuttavuutta, vahvistamaan prosesseja sekä tukemaan palveluiden jatkuvuutta ja yhteensovittamista. (Keski-Uudenmaan hyvinvointialue 2023)

 

Nuorten aikuisten (18–25-vuotiaat) päihdeavokuntoutus on käynnistynyt Keski-Uudellamaalla tammikuussa 2023, eli kyseessä on verrattain uusi toiminto. Nuorten aikuisten päihdeavokuntoutuksen prosessia oli tarvetta hioa ja yksikön yhteistyöverkostoja vahvistaa. 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Kehittämistarpeiden määrittely toteutettiin päihdeavokuntoutuksen henkilöstön, moniammatillisen työryhmän sekä kuntoutuksen asiakkaiden kanssa. Nuorten aikuisten päihdeavokuntoutuksen prosessia tarkasteltiin ensin päihdeavokuntoutuksen henkilöstön kanssa ja prosessista muodostettiin kuvaus. Prosessikuvausta käsiteltiin työpajoissa, joissa moniammatillinen joukko Keusoten ammattilaisia (kts. kokoonpano kohdasta Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen) tunnisti prosessista kehittämistarpeita. Kun työpajoista oli tehty koontia, tuloksia esiteltiin nuorten aikuisten päihdeavokuntoutuksen asiakkaille, jotka kommentoivat alustavia kehittämisehdotuksia omasta näkökulmastaan. Kehittämisehdotuksia muokattiin asiakkaiden näkemysten pohjalta. 

 

Päihdeavokuntoutuksen asiakkaat kokivat tarvitsevansa tukea etenkin tulevaisuuden suunnitteluun. Ammattilaiset tunnistivat, että asiakkailla esiintyy päihdehäiriön ohella usein muitakin haasteita ja tuen tarpeita (esim. toimeentuloon, terveyteen tai itsenäiseen asumiseen liittyen), joihin voitaisiin puuttua jo avokuntoutuksen aikana. Ammattilaiset näkivät, että päihdeavokuntoutus tarvitsee vahvaa yhteistyökumppaneiden verkostoa rinnalleen asiakkaiden moniulotteisessa tuen järjestämisessä. Lisäksi ammattilaiset havaitsivat, että päihdeavokuntoutuksen tunnettavuutta olisi tarvetta parantaa. 

 

Organisaation ammattilaisten kannalta päihdeavokuntoutuksen toiminnan tunteminen ja selkeä ohjausprosessi helpottavat päihdeavokuntoutukseen ohjaamista, joka puolestaan tukee asiakkaiden yhdenvertaista mahdollisuutta päästä helposti palvelun piiriin. Päihdehäiriötä sairastavan asiakkaan kannalta voi olla ratkaisevaa, että kuntoutukseen pääsee mahdollisimman helposti silloin, kun asiakas on motivoitunut sitoutumaan päihteettömyyteen. Myös kuntoutumisen jatkumisesta huolehtiminen on tärkeää, jotta nuori aikuinen pääsee jatkamaan toipumista ja kiinnittymään yhteiskuntaan mahdollisimman vaivattomasti. 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kehittämistarpeiden määrittelyyn ja ratkaisujen ideointiin osallistuneessa työryhmässä oli edustusta (Keusoten sisäisesti)

  • Kestävä kasvu -hankkeesta,
  • nuorten aikuisten päihdeavokuntoutuksesta sekä laitoskuntoutuksesta,
  • mielenterveys- ja päihdepalveluiden vastaanottopalveluista ja nuorisoasemilta,
  • mielenterveys- ja päihdepalveluiden asumispalveluista,
  • sosiaalisesta kuntoutuksesta,
  • aikuissosiaalityöstä ja nuorten aikuisten jälkihuollosta,
  • asiakasohjauksesta (mielenterveys- ja päihdetyö, nuoret aikuiset) sekä
  • terveys- ja sairaanhoitopalveluiden avopalveluista. 

 

Työryhmälle esiteltiin suunnitelma yhteiskehittämisestä. Työryhmän edustusta osallistui suunnitelman mukaisesti keväällä 2024 työpajoihin, joissa 

  • esiteltiin nuoren aikuisen päihdeavokuntoutusprosessin kuvaus ja ideoitiin prosessin kehittämistä sekä
  • jatkotyöstettiin kehittämisehdotuksia ja määriteltiin nuorten aikuisten päihdeavokuntoutuksen keskeiset yhteistyökumppanit. 

 

Työpajoihin muodostettiin tarkoituksenmukaiset materiaalit tukemaan työskentelyä. Työpajoihin sisältyi toiminnallisuutta ja ryhmätyöskentelyä; työskentely pyrittiin pitämään mielekkäänä erilaisia menetelmiä hyödyntämällä. Työpajoista kerättiin palautetta, joka oli pääosin positiivista. Suuri osa työpajojen osallistujista oli kohdannut päihdehäiriöistä kärsiviä nuoria aikuisia työssään. Yhteinen asiakasryhmä ja vahva asiakastuntemus motivoivat kehittäjäjoukkoa ideoimaan erityisesti kyseisen asiakasryhmän tarpeisiin vastaavia ratkaisuja.

Tavoiteltu muutos

Toimenpiteen tavoitteena on ollut tukea suhteellisen uuden toiminnon (nuorten aikuisten päihdeavokuntoutuksen) toimintatapojen muodostumista. Tavoitteena on ollut hioa nuorten aikuisten päihdeavokuntoutuksen prosessia ja tukea moniammatillista työskentelytapaa. Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen Kestävä kasvu -hankkeen tavoitteiden mukaisesti nuorten aikuisten päihdeavokuntoutuksen kehittämisellä on tähdätty prosessin sujuvoittamiseen, palvelun saavutettavuuden parantamiseen sekä palveluiden jatkuvuuden ja yhteensovittamisen tukemiseen (Keski-Uudenmaan hyvinvointialue, 2023). 

Muutoksen mittaaminen

Alustavasti muutoksen mittaamisessa oli tarkoitus tarkastella erilaisia suoritemittareita, prosessimittareita, asiakaspalautteita sekä työntekijäpalautteita. Mittaroinnin suunnittelussa otettiin huomioon vaikuttavuus sekä kustannusten että hoidon tulosten näkökulmasta. 

  • Suoritemittareista oli tarkoitus tarkastella nuorten aikuisten päihdeavokuntoutuksen asiakasmääriä, kuntoutusjaksojen määriä ja pituuksia sekä paikkojen käyttöastetta. Suunnitteluvaiheessa pohdittiin lukujen vertaamista laitoskuntoutuksen lukuihin, mutta myöhemmin todettiin, ettei eri kuntoutusmuotojen vertailusta ole vastaavaa hyötyä. Sekä laitos- että avokuntoutus palvelevat omaa asiakaskuntaansa ja vastaavat erilaisiin tarpeisiin, jolloin toimintojen vertailu keskenään ei ole mielekästä. 
  • Kustannuksista haluttiin tarkastella päihdeavokuntoutuksen kustannuksia asiakasta kohden sekä hoitojaksojen kokonaiskustannuksia. 
  • Vaikuttavuutta oli tarkoitus tarkastella myös hoidon tulosten (PROM) näkökulmasta. Nuorten aikuisten päihdeavokuntoutus hyödyntää asiakkaiden toimintakyvyn (Paradise24) ja elämänlaadun (WHOQOL-BREF) arvioinnissa validoituja mittareita, joiden tulokset tallennetaan asiakastietojärjestelmään.
  • Prosessimittareiden osalta oli suunnitelmissa arvioida, onko uusi toimintamalli kuvattu ja onko uusien toimintatapojen jalkauttamisessa onnistuttu. 
  • Asiakaspalautetta päätettiin kerätä hyödyntäen päihdeavokuntoutuksen omaa asiakaskyselyä. Kyselyä muokattiin vastaamaan hankkeen tarpeita ja palvelemaan myös jatkossa tapahtuvaa tiedonkeruuta. Olemassa olevan asiakaskyselyn (ns. loppukysely) lisäksi luotiin alkukysely, jotta jatkossa saataisiin kerättyä tietoa, joka tuo kuntoutuksen aikana tapahtuvat muutokset paremmin näkyväksi. Asiakaspalautteen tarkastelussa ja raportoinnissa on huomioitava, että kyseessä on pieni, 6 asiakaspaikkaa sisältävä yksikkö. Mittaritiedon käsittelyssä on siis kiinnitettävä erityistä huomiota vastaajien anonymiteetin suojelemiseen. 
  • Työntekijäpalautteiden keräämisessä päätettiin hyödyntää työpajapalautteita, yhteistyökumppaneille lähetettävää kyselyä sekä nuorten aikuisten päihdeavokuntoutuksen henkilöstön haastattelua. 
  • Kehittämisen tarkempiin sisältöihin liittyvää mittarointia integroitiin muun muassa asiakaskyselyyn ja henkilöstön haastatteluun. 
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Nuorten Kipinän henkilöstön kanssa määriteltiin tyypillinen asiakasprofiili (liitteenä) osana nuorten aikuisten päihdeavokuntoutusprosessin kuvaamista. Päihdeavokuntoutuksen asiakkailla esiintyy usein monimuotoisia haasteita päihdeongelman ohella. Osalla asiakkaista on kuitenkin hyvät tai tavanomaiset lähtökohdat, eli asiakkaiden taustoissa ja elämäntilanteissa esiintyy suurta vaihtelua. 

Ideointi

Työpajojen ideoinnista nousi viisi teemaa, joiden kehittäminen nähtiin kaikista keskeisimmäksi. Teemat eri osioineen on kuvattu lyhyesti alla sekä kuviona liitteessä. 

 

Tiedottamisen tehostaminen 

  • Digitaaliset väylät: Ammattilaisille tulisi tarjota tietoa etenkin nuorten Kipinään ohjaamisesta. Suurin osa asiakkaista kuulee avokuntoutuksesta ammattilaiselta. Asiakkaille voisi jakaa tietoa päihdeavokuntoutuksen toiminnasta esim. somessa. Verkkosivujen tulisi olla selkeämmät. 
  • Materiaali ja koulutus palveluvalikosta: Ammattilaiset tarvitsevat tietoa nuorille aikuisille suunnatuista palveluista. Selkeitä prosessi- ja palvelukuvauksia olisi hyvä saattaa kaikkien organisaation ammattilaisten saataville intraan. 
  • Tutustuminen päihdeavokuntoutukseen: Tutustumismahdollisuudesta tulisi tiedottaa enemmän ja tutustumispäiviä järjestää säännöllisesti. 

 

Systemaattinen ohjautuminen

  • Ohje nuorten Kipinään ohjaamisesta: Ohjeeseen olisi tärkeä määritellä, kenelle päihdeavokuntoutus soveltuu, mitä päihdeavokuntoutus pitää pääpiirteittäin sisällään sekä yhteydenottoväylät. 
  • Sitouttamisryhmä/seurantaryhmä: Päihdeavokuntoutukseen sitoutumisen edistämiseksi potentiaalisille asiakkaille voisi pitää kerran viikossa sitouttamisryhmää, joka mahdollistaisi palveluun tutustumisen ja kiinnittymisen pienemmin askelin. Toinen vaihtoehto voisi olla seurantaryhmä avokuntoutusjakson päättäneitä asiakkaita varten. 

 

Vakaan jakson hyödyntäminen usean asian hoitamiseksi

  • Verkosto nuorten Kipinän tukena: Asiakkaan monipuolisen tuen järjestämisessä voitaisiin hyödyntää päihdeavokuntoutuksen yhteistyöverkostoa asiakkaan yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Verkosto tulisi määritellä ja koota, ja yhteisistä toimintatavoista tulisi sopia. 
  • Verkostopalaverit asiakkaan tukena: Asiakkaalle voitaisiin järjestää tarvittaessa verkostopalavereita, joissa kaikki asiakkaan kontaktit olisivat edustettuina. Palaverien järjestämistä voitaisiin tukea selkeällä rungolla tai toimintaohjeella.
  • Tukihenkilö käytännönläheisten asioiden hoitamiseen: Asiakkaalle voitaisiin järjestää tarvittaessa tukihenkilö helpottamaan esimerkiksi palveluissa asiointia; tukihenkilöprosesseja tulisi selkeyttää ja sujuvoittaa. 

 

Kuntoutuksen suunnitelmallinen jatko

  • Yhteinen jatkosuunnitelma: Asiakkaalle, jolla ei ole selkeää suunnitelmaa jatkosta, voitaisiin muodostaa jatkosuunnitelma yhdessä esim. uraohjauksen ammattilaisen kanssa (nuorten Kipinän yhteistyökumppaneista esim. Ohjaamon /TYP:n ammattilaiset). 

 

Verkostot tukemassa jatkokuntoutusta

  • Yhteistyölinkit: Työpajoissa tunnistettujen yhteistyökumppaneiden kanssa tulisi sopia selkeät yhteistyökäytänteet ja yhteydenottotavat. 
  • Pienemmät askeleet kohti kuntoutumista: Monelle asiakkaalle suoraan työelämään tai opiskeluun siirtyminen avokuntoutusjakson jälkeen on turhan suuri haaste. Muun muassa yhteistyökumppaneiden avulla voitaisiin suunnitella asiakkaille polkuja, joissa esim. työelämään kiinnittyminen tapahtuu pienempien askelien kautta. 
Idean valinta

Rajallisen aikataulun takia tunnistetuista kehittämistarpeista valittiin toimenpiteet, joita päätettiin edistää ensisijaisesti hankeajan puitteissa: 

  • Tiedottamisen tehostaminen ja ohjautumisen systemointi 
    • Muodostetaan palveluun ohjaamisen ohje, joka on kaikkien ammattilaisten saatavilla. Kohdennetaan tiedottamista keskeisimmille sidosryhmille. 
    • Hyödynnetään myös muita ideoita ja väyliä soveltuvin osin (suunnitellaan esim. asiakkaille suunnattuja some-julkaisuja, joiden toteuttamiseen osallistetaan päihdeavokuntoutuksen asiakkaita) 
  • Kootaan nuorten Kipinälle yhteistyökumppaneita tukemaan asiakkaiden kuntoutumista päihdeavokuntoutuksen aikana ja sen jälkeen
    • Hyödynnetään yhteistyölinkkejä tarpeen mukaan yksittäin asiakkaiden tukemiseksi
      • Sisällytetään myös verkostopalaverit ja tukihenkilöt keinovalikoimaan, ja hyödynnetään näitä käytänteitä asiakkaan niin toivoessa
    • Määritellään selkeät yhteistyörakenteet ja –käytänteet, jotta yhdessä tekeminen on sujuvaa 
      • Vahvistetaan lisäksi mielenterveys- ja päihdepalveluiden omatyöntekijän roolia 
    • Suunnitellaan uusien yhteistyökumppaneiden tuella asiakkaille yksilöllisempiä polkuja ja luodaan uudenlaisia mahdollisuuksia (ja jatketaan tätä yhteistyön hioutuessa ajan kuluessa) 
Idean testaus asiakkaalla

Kehittämisen teemat (kts. kohdassa Ideointi) esiteltiin nuorten Kipinän asiakkaille ennen kuin niiden pohjalta muotoillut kehittämisehdotukset ja kehittämisen priorisointi esiteltiin työpaketin ohjausryhmälle. Kehittämisehdotuksia muokattiin asiakkaiden näkökulman pohjalta. 

  • Esimerkiksi sitouttamisryhmästä luovuttiin, koska asiakkaat eivät pitäneet sitä tarpeeksi hyödyllisenä.
  • Toisaalta yhteistyö mielenterveys- ja päihdepalveluiden omatyöntekijän kanssa lisättiin osaksi kehittämistä, koska asiakkaat antoivat mipä-kontakteistaan paljon palautetta. 
  • Asiakkaat toivoivat tukea etenkin urasuunnitteluun. Tämä otettiin huomioon kehittämisen priorisoinnissa ja nostettiin keskeiseen asemaan yhteistyön kehittämisessä. 
  • Ammattilaiset näkivät tärkeimmäksi muodostaa nuorten Kipinälle yhteistyölinkkejä, mutta osa asiakkaista toivoi mahdollisuutta verkostopalavereihin tai tukihenkilöön, joten nämä päätettiin kuitenkin sisällyttää keinovalikoimaan. 
Kokeilun tavoitteet

Tiedottamisen tehostamisella tähdättiin muun muassa siihen, että Keski-Uudellamaalla asuvat nuoret aikuiset ja etenkin päihdeavokuntoutuksen potentiaaliset asiakkaat saisivat tietoa palvelusta helpommin. Tiedottamisella haluttiin tavoittaa etenkin keskeiset, päihdeavokuntoutukseen soveltuvia asiakkaita kohtaavat ammattilaisryhmät. Sekä tiedottamista tehostamalla, että ohjautumisen systemoinnilla tähdättiin siihen, että asiakkaita ohjautuisi nuorten aikuisten päihdeavokuntoutuksen piiriin yhdenvertaisesti aiempaa laajemmalta alueelta sekä aiempaa monipuolisemmin eri palveluiden kautta. Tavoitteena oli madaltaa yhteydenottojen kynnystä myös konsultaatioiden ja tutustumiskäyntien osalta. 

 

Nuorten aikuisten päihdeavokuntoutuksen yhteistyökumppaneiden verkostoa haluttiin laajentaa ja vahvistaa. Yhteistyökäytänteiden ja yhteydenottotapojen yhteisellä määrittelyllä ja konkretisoinnilla tavoiteltiin sujuvampaa ja tiiviimpää yhteistyötä jatkossa. 

Ratkaisun perusidea

Nuorilla aikuisilla esiintyy päihdehäiriön ohella usein muitakin, esimerkiksi elämänvaiheeseen liittyviä haasteita, kuten itsenäistymiseen ja työllistymiseen liittyvää tuen tarvetta. Hankkeessa haluttiin luoda toimintamalli, jonka avulla nuori aikuinen saisi jatkossa monipuolisemmin tukea päihdekuntoutuksen ohella muihinkin ajankohtaisiin tarpeisiinsa sekä vahvistaa kuntoutumisen jatkumista päihdeavokuntoutusjakson päättyessä. 

 

Nuorten aikuisten päihdeavokuntoutukselle muodostettiin yhteistyöverkosto, jonka toimijat voivat tukea päihdeavokuntoutuksen asiakkaita arjen haasteiden ja tulevaisuuden suunnittelun suhteen. Asiakas voi saada verkoston toimijoilta tukea itsenäistymiseen ja asumiseen, taloudelliseen tilanteeseen ja toimeentuloon sekä vapaa-ajan tekemiseen ja vertaistukeen liittyvissä asioissa. Osa toimijoista pystyy tarjoamaan asiakkaalle kattavan tilannekartoituksen ja tukea urasuunnitteluun; esimerkiksi suunnitelmallista neuvontaa ja tukea asiakkaan pohdintoihin tai yksityiskohtaista suunnittelua konkreettisella tasolla esim. opintojen rahoittamisesta lähtien. Osalla toimijoista on mahdollisuus tukea asiakasta työelämään kiinnittymisessä. Asiakkaita voidaan esimerkiksi ohjata kokeilemaan kiinnostavaa alaa ammatillisiin työpajoihin tai kuntouttavan työtoiminnan yksilöpaikalle. Päihdeavokuntoutuksen päättyessä asiakkaan jatkosuunnitelmien toteutumista voidaan seurata ja tukea mielenterveys- ja päihdepalveluiden omatyöntekijän toimesta. 

 

Lisäksi haluttiin parantaa palvelun tunnettavuutta ja systemoida koko hyvinvointialueelta ohjautumista nuorten aikuisten päihdeavokuntoutuksen piiriin. Näihin tavoitteisiin tähdättiin muun muassa tiedottamisen keinoin sekä muodostamalla ohje päihdeavokuntoutukseen ohjaamisesta. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Palvelun tunnettavuuden varmistaminen suunnitelmallisen tiedottamisen keinoin.

-Tiedottaminen on toteutunut hankeaikana suunnitellusti. Tiedottamista kohdennettiin etenkin ammattilaisille, koska asiakas saa yleensä tiedon palvelusta ammattilaisen kautta.  

-Tiedottamista kannattaa jatkaa suunnitelmallisesti; esimerkiksi asiakkaille suunnattuja some-julkaisuja tehdään jatkossakin, jotta päihdeavokuntoutuksen toiminta tulisi tutummaksi. 

-Toteuttamatta jääneet toimenpiteet olisi hyvä viedä eteenpäin

  • hankeaikana ei ehditty toteuttamaan verkkosivujen parantelua, jota toivottiin työpajoissa
  • lisäksi toivottiin paperisia esitteitä (päihdepalveluista kokonaisuutena) 

-Ammattilaiset toivoivat materiaalia palveluvalikosta sekä prosessi- ja palvelukuvauksia henkilöstön saataville. Palveluun ohjaamisen ohjeen saatavuudesta on huolehdittu sijoittamalla se koko henkilöstön saataville intraan. Lisäksi Kestävä kasvu -hankkeen puitteissa on tuotettu malli nuorten aikuisten palveluvalikosta (linkkaa Sannan innokylä-kuvaus) eli tähän tarpeeseen vastattiin toisessa kehittämistoimenpiteessä.  

-Tutustumispäiviä tulisi järjestää jatkossakin, ja tutustumispäivät viedä mieluiten osaksi rakenteita. Tieto tutustumismahdollisuudesta sisällytettiin palveluun ohjaamisen ohjeeseen. 

 

Ohjautumisen prosessin juurruttaminen osaksi palvelutoimintaa.

-Ohjeen jalkauttaminen: 

  • Tiedottaminen on toteutunut laajasti intran kautta (tiedote) ja kohdennetummin tietyille ammattiryhmille sähköpostitse. Kehittämistä on esitelty useissa eri palveluissa ja ohjetta mainostettu jo ennen sen julkaisua. 
  • Ohje vietiin koko henkilöstön saataville intraan. Lisäksi ohje tuodaan osaksi rakenteita sisällyttämällä se mielenterveys- ja päihdepalveluiden perehdytysmateriaaliin.
  • Jalkautumista voidaan jatkossa vahvistaa esimerkiksi ohjaamalla työntekijöitä käyttämään intran materiaalipankkia, jonne on koottu asiakasohjaukseen liittyvää materiaalia. Ohjeen yhteinen käsittely esimerkiksi tiimikokouksissa on myös mahdollista. 

 

Moniammatillisen työskentelytavan ylläpitäminen. 

-Päihdeavokuntoutuksen yhteistyöverkoston tulisi tavata jatkossa säännöllisesti. Tapaamisissa voidaan päivittää käytänteitä ja sopia yhteistyön toteuttamisesta esimerkiksi puolen vuoden jaksoissa.  

-Yhteistyön tapoja voidaan kehittää ja monipuolistaa ajan kuluessa; asiakkaille voidaan esimerkiksi kehittää uusia palvelupolkuja ja ottaa käyttöön uusia yhteistyön mahdollistamia menetelmiä. 

 

Kuntoutumisen suunnitelmallisen jatkon vahvistaminen. 

-Mielenterveys- ja päihdepalveluiden omatyöntekijällä on tarvittaessa mahdollisuus jatkaa kontaktia asiakkaan kanssa avokuntoutusjakson päättyessä. Omatyöntekijä vastaa kuntoutus-/hoitokokonaisuuden koordinoimisesta niin pitkään kuin se on tarpeellista. 

-Asiakkaan jatkosuunnittelua voidaan tukea käynnistämällä uutta yhteistyötä työllistymistä tukevien palveluiden kanssa sovitusti vuoden 2025 keväällä.  

Vinkit toimintamallin soveltajille

Tässä toimenpiteessä palveluprosessin kehittäminen muotoutui työpajoissa tunnistettujen tarpeiden mukaan. Kehittäminen alkoi prosessin kuvaamisella. Prosessin haasteita ja ratkaisuja haasteisiin tunnistettiin moniammatillisissa työpajoissa. Prosessin yhteinen tarkastelu koettiin hyödylliseksi jo sellaisenaan, ja pelkät työpajatkin paransivat palvelun tunnettavuutta organisaation sisäisesti. Jotta prosessin kehittäminen olisi tuloksellista, on suositeltavaa panostaa etenkin kehittämistarpeiden huolelliseen määrittelyyn. 

 

Verkoston kokoaminen vaati alkuun potentiaalisten yhteistyökumppaneiden määrittelyä ja kontaktointia sekä yhteisten pelisääntöjen sopimista. Jatkossa yhteistyöverkoston ylläpitäminen tulee vaatimaan koordinointia; säännöllisten tapaamisten järjestämistä ja yhteistyökäytänteiden päivittämistä. 

 

Kehittämisen tuloksellisuuden kannalta keskeisessä asemassa on kehittämiseen arjessa osallistuva henkilöstö. Tässä tapauksessa henkilöstön myönteinen ja asiakaslähtöinen asenne sekä korkea motivaatio toiminnan kehittämiseen edesauttoivat tavoitteiden saavuttamista. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Kehittämisen alkaessa

  • Asiakkaita ohjautui palvelun piiriin lähinnä päihdeavokuntoutusyksikön lähialueilta.
  • Osa keskeisistä ammattiryhmistä ei tuntenut palvelua; yhteistyökontaktit olivat työntekijäkohtaisia.
  • Päihdeavokuntoutuksella oli yhteistyölinkkejä, mutta yhteistyön toteuttaminen ei ollut suunnitelmallista. Tarve laajemmalle yhteistyölle ja uusille yhteistyökumppaneille oli tunnistettu. 

 

Tuloksia mittauksista

Suoritemittarit ja kustannukset 

Tiedonkeruussa esiintyi haasteita suoritemittareiden osalta. Koska suunniteltuja tietoja ei ollut mahdollista kerätä tietojärjestelmistä kestävällä tavalla, päädyttiin suoritemittaritiedon osalta tyytymään henkilöstön arvioon.

  • Nuorten aikuisten päihdeavokuntoutuksen asiakasmääristä ja paikkojen käyttöasteesta saatiin kerättyä tietoa nuorten Kipinän henkilöstöltä. Keväällä 2024 asiakaspaikat olivat pääsääntöisesti täynnä. Kehittämisen edetessä palvelun kysyntä kasvoi, ja syksyllä 2024 asiakaspaikat olivat täynnä ja sen lisäksi asiakkaita oli jatkuvasti jonossa sekä ylipaikoilla. 
  • Kuntoutusjaksojen pituuksista ei ollut tietoa saatavilla. 

Päihdeavokuntoutuksen kustannuksista ei saatu hankkeen aikana kohdennetusti tietoa (päihdeavokuntoutuksen kustannukset sisältyvät mielenterveys- ja päihdepalveluiden kustannuksiin, joista saadaan tietoa vain kokonaisuuden osalta). 

Jatkossa tulisi huolehtia, että yllä mainittuja tietoja kerätään systemaattisesti ja hyödynnetään johtamisen tukena. 

 

Hoidon tulokset

Hankkeen aikana osoittautui ongelmalliseksi kerätä hoidon tuloksia koskevaa mittaritietoa tietojärjestelmistä kestävällä tavalla, joten hoidon tuloksia kuvaavan mittaritiedon tarkastelusta luovuttiin. Sen sijaan nuorten Kipinän henkilöstöä pyydettiin arvioimaan hoidon tuloksellisuutta. Nuorten Kipinän henkilöstön mukaan pääsääntöisesti asiakkaat ovat pysyneet päihteettöminä kuntoutusjakson jälkeen ja jatkosuunnitelmat ovat yleensä toteutuneet. Asiakkaat ovat muun muassa ottaneet oma-aloitteisesti yhteyttä kertoakseen kuulumisia päihdeavokuntoutuksen jo päätyttyä. 

Jatkossa olisi hyödyllistä kerätä järjestelmistä tietoa hoidon tuloksista (PROM), joita oli alun perin tarkoitus tarkastella osana kehittämisen arviointia. Päihdeavokuntoutus kerää mittaritietoa hoidon tuloksista, mutta hankkeen aikana tietoa ei saatu järjestelmistä tavalla, joka olisi mahdollistanut sen hyödyntämisen arvioinnissa. Asiaa vietiin eteenpäin ja jatkossa tiedon keräämisen pitäisi mahdollistua. 

 

Asiakaspalaute

Asiakaskysely ei tuottanut hankkeen ajanjaksolla arviointia hyödyttävää tietoa, mutta asiakaskyselyn kehittäminen (uusien sisältöjen integrointi kyselyyn, alkukyselyn luominen vertailtavuuden mahdollistamiseksi) hyödyttää päihdeavokuntoutuksen asiakaskokemuksen arviointia jatkossa. 

 

Työntekijäpalaute 

Työntekijäpalautetta kerättiin suunnitelman mukaisesti. Palautetta kerättiin työpajoista, yhteistyön toteutumisesta (sähköinen kysely yhteistyökumppaneille) sekä kehittämisestä yleisesti (nuorten Kipinän henkilöstön haastattelu). 

  • Työpajapalautteista saatiin tietoa kehittämisestä; työpajat koettiin hyödyllisinä ja mielekkäinä niin Keusoten ammattilaisten kuin nuorten Kipinän yhteistyökumppaneiden osalta.
  • Yhteistyökumppaneille lähetettiin sähköinen kysely vuoden 2025 alussa. Noin kolmasosa yhteistyökumppaneista vastasi kyselyyn. Vastausten perusteella yhteistyö oli joko jatkunut aiempaa vastaavalla tavalla, toteutunut sovitusti tai alkamassa vasta myöhemmin. Kevään 2025 yhteistyöstä oli sovittu vaihtelevasti. Kaikki vastaajat olivat tästä huolimatta kokeneet yhteistyön käynnistämisen tärkeäksi. 
  • Nuorten Kipinän henkilöstö kuvasi, että kehittäminen on tehnyt palvelusta tunnetumman. Kontaktit etenkin jo ennalta tuttujen yhteistyökumppaneiden kanssa vahvistuivat ja myös uutta yhteistyötä käynnistyi. Asiakkaita on ohjautunut palvelun piiriin aiempaa laajemmalta alueelta. 

 

Yhteenveto

Kehittämisessä päästiin hyvään alkuun monen asian suhteen, mutta osa tuloksista näkyy vasta pidemmällä tarkasteluvälillä. Esimerkiksi mittarointia tulisi kehittää jatkossa; tietotarpeet ja tiedonkeruun haasteet tunnistettiin hankkeen aikana, mutta ratkaisuja joudutaan etsimään vielä hankekehittämisen päätyttyä. Ainakin nuorten Kipinän yhteistyöverkosto tulee vaatimaan ylläpitoa. Yhteistyökumppaneita on tärkeä tavata jatkossakin säännöllisesti ja käytänteitä päivittää tarpeen mukaan. Kehittämistyön tulosten arvioimiseksi ja uusien toimintatapojen juurtumista tukemaan järjestettiin loppupalaveri, jossa käsiteltiin muun muassa em. asioita.