Nuorten aikuisten päihdeavokuntoutusprosessin kehittäminen, Keski-Uudenmaan HVA (RRP, P4, I1)
Toimintamalli edistää päihdehäiriötä sairastavien nuorten aikuisten yhdenvertaista ohjautumista päihdeavokuntoutuksen piiriin, tukee monipuolista tuen saantia kuntoutuksen ohella ja vahvistaa kuntoutumisen jatkumista avokuntoutusjakson päätyttyä.
Toimintamallin nimi
Toimintamalli edistää päihdehäiriötä sairastavien nuorten aikuisten yhdenvertaista ohjautumista päihdeavokuntoutuksen piiriin, tukee monipuolista tuen saantia kuntoutuksen ohella ja vahvistaa kuntoutumisen jatkumista avokuntoutusjakson päätyttyä.
Nuorilla aikuisilla esiintyy päihdehäiriön ohella usein muitakin, esimerkiksi elämänvaiheeseen liittyviä haasteita, kuten itsenäistymiseen ja työllistymiseen liittyvää tuen tarvetta. Hankkeessa haluttiin luoda toimintamalli, jonka avulla nuori aikuinen saisi jatkossa monipuolisemmin tukea päihdekuntoutuksen ohella muihinkin ajankohtaisiin tarpeisiinsa sekä vahvistaa kuntoutumisen jatkumista päihdeavokuntoutusjakson päättyessä.
Nuorten aikuisten päihdeavokuntoutukselle muodostettiin yhteistyöverkosto, jonka toimijat voivat tukea päihdeavokuntoutuksen asiakkaita arjen haasteiden ja tulevaisuuden suunnittelun suhteen. Asiakas voi saada verkoston toimijoilta tukea itsenäistymiseen ja asumiseen, taloudelliseen tilanteeseen ja toimeentuloon sekä vapaa-ajan tekemiseen ja vertaistukeen liittyvissä asioissa. Osa toimijoista pystyy tarjoamaan asiakkaalle kattavan tilannekartoituksen ja tukea urasuunnitteluun; esimerkiksi suunnitelmallista neuvontaa ja tukea asiakkaan pohdintoihin tai yksityiskohtaista suunnittelua konkreettisella tasolla esim. opintojen rahoittamisesta lähtien. Osalla toimijoista on mahdollisuus tukea asiakasta työelämään kiinnittymisessä. Asiakkaita voidaan esimerkiksi ohjata kokeilemaan kiinnostavaa alaa ammatillisiin työpajoihin tai kuntouttavan työtoiminnan yksilöpaikalle. Päihdeavokuntoutuksen päättyessä asiakkaan jatkosuunnitelmien toteutumista voidaan seurata ja tukea mielenterveys- ja päihdepalveluiden omatyöntekijän toimesta.
Lisäksi haluttiin parantaa palvelun tunnettavuutta ja systemoida koko hyvinvointialueelta ohjautumista nuorten aikuisten päihdeavokuntoutuksen piiriin. Näihin tavoitteisiin tähdättiin muun muassa tiedottamisen keinoin sekä muodostamalla ohje päihdeavokuntoutukseen ohjaamisesta.
Suomalaisten huumeidenkäyttö on yleistynyt ja asenteet nykyisin monelta osin sallivampia huumeiden käyttöön (esimerkiksi käyttöhuoneisiin tai kannabiksen laillistamiseen) liittyen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastoraportti osoittaa, että suomalaisten huumeiden kokeilu ja käyttö ovat yleistyneet 1990-luvulta lähtien ja yhä useammalla 15–69-vuotiaalla on omakohtaista kokemusta huumausaineista. Raporttia varten kerätty aineisto viittaa huumeidenkäytön ja huumekokeilujen yleistyneen entisestään viimeisen muutaman vuoden tarkastelujaksolla. (Karjalainen ym. 2023) Kyseessä on siis kasvava ilmiö.
Huumausaineiden käytön määrän arviointi väestötasolla on vaikeaa, mutta tietoa saadaan muun muassa jätevesitutkimuksista. Jätevesitutkimusten perusteella eri huumausaineiden käyttö Suomessa painottuu erityisesti eteläisen Suomen suuriin kaupunkeihin. (Gunnar & Vuori 2017) Tilastokeskus raportoi vuonna 2020 amfetamiinin yleisimmän käyttäjäryhmän olevan 30–34-vuotiaat, ja kannabiksen osalta 21–24-vuotiaat syyttäjän teonkuvausten perusteella (Haapakangas 2020). Huumeidenkäyttö vaikuttaisi siis ainakin osittain painottuvan Etelä-Suomeen ja nuoriin aikuisiin.
Suomalaisten huumeiden käytössä tapahtuu muitakin huolestuttavia muutoksia. Muun muassa jätevesitutkimus paljastaa ”peukkuhuumeen” eli sen johdannaisista useimmiten käytetyn alfa-PVP:n käytön lisääntyneen voimakkaasti viimeisen kahden vuoden aikana. Käyttäjät itse arvioivat ”peukun” syrjäyttäneen amfetamiinin hallitsevan aseman stimulanttikaupassa. Ilmiö on äärimmäisen huolestuttava, sillä kyseinen huumausaine aiheuttaa vakavia haittavaikutuksia monelle ja tekee käyttäjästä usein jo nopeasti huonokuntoisen. (Sauli 2024)
Vuoden 2024 lopulla julkaistut kuolinsyytilastot vahvistavat synkkää kuvaa huumeiden käytön lisääntymisestä. Tilastokeskuksen kuolinsyytilastosta selviää, että nuorten (15–24-vuotiaat) huumausainekuolemat olivat mittaushistorian korkeimmalla tasolla ja lähes kaksinkertaistuneet edellisestä vuodesta. Tämä tarkoittaa, että vuonna 2023 neljännes nuorten kuolemista liittyi huumeisiin. Suurin osa kuolemista johtui tapaturmaisista myrkytyksistä, mutta myös pitkäaikaiseen käyttöön liittyvät kuolemat lisääntyivät viimeisen vuoden tarkastelujaksolla. Vuonna 2023 huumausaineisiin kuolleista valtaosa, yli 80 %, oli miehiä. (Tilastokeskus 2024) Tarve vaikuttavalle päihdevieroitukselle ja -kuntoutukselle tulee siis tuskin ainakaan vähenemään lähitulevaisuudessa.
Laitosmuotoinen päihdekuntoutus on vähentynyt Suomessa 2000-luvulla, ja mielenterveys- ja päihdepalveluja pyritty järjestämään jatkuvasti enemmän avomuotoisina palveluina (Nevalainen ym. 2022). Uusia avopalveluita perustettaessa on tärkeää kehittää prosesseja sujuviksi ja kerätä tietoa muun muassa kuntoutusmuotojen vaikuttavuudesta. Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen nuorten aikuisten päihdeavokuntoutus on aloittanut toimintansa tammikuussa 2023. Kaikille työikäisille Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella on ollut päihdeavokuntoutustoimintaa jo vuodesta 2018 saakka. Nuorille aikuisille (18–25-vuotiaat) suunnattu yksikkö (nuorten Kipinä) huomioi toiminnassaan erityisesti nuorten aikuisten tarpeet, kuten itsenäistymisen ja työllistymisen teemat. Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella nuorten aikuisten palveluihin on suunnattu erityistä huomiota osana Nuorten aikuisten toimintamallia (Keski-Uudenmaan hyvinvointialue 2024).
Nuorten Kipinän henkilöstön kanssa määriteltiin tyypillinen asiakasprofiili (liitteenä) osana nuorten aikuisten päihdeavokuntoutusprosessin kuvaamista. Päihdeavokuntoutuksen asiakkailla esiintyy usein monimuotoisia haasteita päihdeongelman ohella. Osalla asiakkaista on kuitenkin hyvät tai tavanomaiset lähtökohdat, eli asiakkaiden taustoissa ja elämäntilanteissa esiintyy suurta vaihtelua.
Palvelun tunnettavuuden varmistaminen suunnitelmallisen tiedottamisen keinoin.
-Tiedottaminen on toteutunut hankeaikana suunnitellusti. Tiedottamista kohdennettiin etenkin ammattilaisille, koska asiakas saa yleensä tiedon palvelusta ammattilaisen kautta.
-Tiedottamista kannattaa jatkaa suunnitelmallisesti; esimerkiksi asiakkaille suunnattuja some-julkaisuja tehdään jatkossakin, jotta päihdeavokuntoutuksen toiminta tulisi tutummaksi.
-Toteuttamatta jääneet toimenpiteet olisi hyvä viedä eteenpäin
- hankeaikana ei ehditty toteuttamaan verkkosivujen parantelua, jota toivottiin työpajoissa
- lisäksi toivottiin paperisia esitteitä (päihdepalveluista kokonaisuutena)
-Ammattilaiset toivoivat materiaalia palveluvalikosta sekä prosessi- ja palvelukuvauksia henkilöstön saataville. Palveluun ohjaamisen ohjeen saatavuudesta on huolehdittu sijoittamalla se koko henkilöstön saataville intraan. Lisäksi Kestävä kasvu -hankkeen puitteissa on tuotettu malli nuorten aikuisten palveluvalikosta (linkkaa Sannan innokylä-kuvaus) eli tähän tarpeeseen vastattiin toisessa kehittämistoimenpiteessä.
-Tutustumispäiviä tulisi järjestää jatkossakin, ja tutustumispäivät viedä mieluiten osaksi rakenteita. Tieto tutustumismahdollisuudesta sisällytettiin palveluun ohjaamisen ohjeeseen.
Ohjautumisen prosessin juurruttaminen osaksi palvelutoimintaa.
-Ohjeen jalkauttaminen:
- Tiedottaminen on toteutunut laajasti intran kautta (tiedote) ja kohdennetummin tietyille ammattiryhmille sähköpostitse. Kehittämistä on esitelty useissa eri palveluissa ja ohjetta mainostettu jo ennen sen julkaisua.
- Ohje vietiin koko henkilöstön saataville intraan. Lisäksi ohje tuodaan osaksi rakenteita sisällyttämällä se mielenterveys- ja päihdepalveluiden perehdytysmateriaaliin.
- Jalkautumista voidaan jatkossa vahvistaa esimerkiksi ohjaamalla työntekijöitä käyttämään intran materiaalipankkia, jonne on koottu asiakasohjaukseen liittyvää materiaalia. Ohjeen yhteinen käsittely esimerkiksi tiimikokouksissa on myös mahdollista.
Moniammatillisen työskentelytavan ylläpitäminen.
-Päihdeavokuntoutuksen yhteistyöverkoston tulisi tavata jatkossa säännöllisesti. Tapaamisissa voidaan päivittää käytänteitä ja sopia yhteistyön toteuttamisesta esimerkiksi puolen vuoden jaksoissa.
-Yhteistyön tapoja voidaan kehittää ja monipuolistaa ajan kuluessa; asiakkaille voidaan esimerkiksi kehittää uusia palvelupolkuja ja ottaa käyttöön uusia yhteistyön mahdollistamia menetelmiä.
Kuntoutumisen suunnitelmallisen jatkon vahvistaminen.
-Mielenterveys- ja päihdepalveluiden omatyöntekijällä on tarvittaessa mahdollisuus jatkaa kontaktia asiakkaan kanssa avokuntoutusjakson päättyessä. Omatyöntekijä vastaa kuntoutus-/hoitokokonaisuuden koordinoimisesta niin pitkään kuin se on tarpeellista.
-Asiakkaan jatkosuunnittelua voidaan tukea käynnistämällä uutta yhteistyötä työllistymistä tukevien palveluiden kanssa sovitusti vuoden 2025 keväällä.
Kehittämisen alkaessa
- Asiakkaita ohjautui palvelun piiriin lähinnä päihdeavokuntoutusyksikön lähialueilta.
- Osa keskeisistä ammattiryhmistä ei tuntenut palvelua; yhteistyökontaktit olivat työntekijäkohtaisia.
- Päihdeavokuntoutuksella oli yhteistyölinkkejä, mutta yhteistyön toteuttaminen ei ollut suunnitelmallista. Tarve laajemmalle yhteistyölle ja uusille yhteistyökumppaneille oli tunnistettu.
Tuloksia mittauksista
Suoritemittarit ja kustannukset
Tiedonkeruussa esiintyi haasteita suoritemittareiden osalta. Koska suunniteltuja tietoja ei ollut mahdollista kerätä tietojärjestelmistä kestävällä tavalla, päädyttiin suoritemittaritiedon osalta tyytymään henkilöstön arvioon.
- Nuorten aikuisten päihdeavokuntoutuksen asiakasmääristä ja paikkojen käyttöasteesta saatiin kerättyä tietoa nuorten Kipinän henkilöstöltä. Keväällä 2024 asiakaspaikat olivat pääsääntöisesti täynnä. Kehittämisen edetessä palvelun kysyntä kasvoi, ja syksyllä 2024 asiakaspaikat olivat täynnä ja sen lisäksi asiakkaita oli jatkuvasti jonossa sekä ylipaikoilla.
- Kuntoutusjaksojen pituuksista ei ollut tietoa saatavilla.
Päihdeavokuntoutuksen kustannuksista ei saatu hankkeen aikana kohdennetusti tietoa (päihdeavokuntoutuksen kustannukset sisältyvät mielenterveys- ja päihdepalveluiden kustannuksiin, joista saadaan tietoa vain kokonaisuuden osalta).
Jatkossa tulisi huolehtia, että yllä mainittuja tietoja kerätään systemaattisesti ja hyödynnetään johtamisen tukena.
Hoidon tulokset
Hankkeen aikana osoittautui ongelmalliseksi kerätä hoidon tuloksia koskevaa mittaritietoa tietojärjestelmistä kestävällä tavalla, joten hoidon tuloksia kuvaavan mittaritiedon tarkastelusta luovuttiin. Sen sijaan nuorten Kipinän henkilöstöä pyydettiin arvioimaan hoidon tuloksellisuutta. Nuorten Kipinän henkilöstön mukaan pääsääntöisesti asiakkaat ovat pysyneet päihteettöminä kuntoutusjakson jälkeen ja jatkosuunnitelmat ovat yleensä toteutuneet. Asiakkaat ovat muun muassa ottaneet oma-aloitteisesti yhteyttä kertoakseen kuulumisia päihdeavokuntoutuksen jo päätyttyä.
Jatkossa olisi hyödyllistä kerätä järjestelmistä tietoa hoidon tuloksista (PROM), joita oli alun perin tarkoitus tarkastella osana kehittämisen arviointia. Päihdeavokuntoutus kerää mittaritietoa hoidon tuloksista, mutta hankkeen aikana tietoa ei saatu järjestelmistä tavalla, joka olisi mahdollistanut sen hyödyntämisen arvioinnissa. Asiaa vietiin eteenpäin ja jatkossa tiedon keräämisen pitäisi mahdollistua.
Asiakaspalaute
Asiakaskysely ei tuottanut hankkeen ajanjaksolla arviointia hyödyttävää tietoa, mutta asiakaskyselyn kehittäminen (uusien sisältöjen integrointi kyselyyn, alkukyselyn luominen vertailtavuuden mahdollistamiseksi) hyödyttää päihdeavokuntoutuksen asiakaskokemuksen arviointia jatkossa.
Työntekijäpalaute
Työntekijäpalautetta kerättiin suunnitelman mukaisesti. Palautetta kerättiin työpajoista, yhteistyön toteutumisesta (sähköinen kysely yhteistyökumppaneille) sekä kehittämisestä yleisesti (nuorten Kipinän henkilöstön haastattelu).
- Työpajapalautteista saatiin tietoa kehittämisestä; työpajat koettiin hyödyllisinä ja mielekkäinä niin Keusoten ammattilaisten kuin nuorten Kipinän yhteistyökumppaneiden osalta.
- Yhteistyökumppaneille lähetettiin sähköinen kysely vuoden 2025 alussa. Noin kolmasosa yhteistyökumppaneista vastasi kyselyyn. Vastausten perusteella yhteistyö oli joko jatkunut aiempaa vastaavalla tavalla, toteutunut sovitusti tai alkamassa vasta myöhemmin. Kevään 2025 yhteistyöstä oli sovittu vaihtelevasti. Kaikki vastaajat olivat tästä huolimatta kokeneet yhteistyön käynnistämisen tärkeäksi.
- Nuorten Kipinän henkilöstö kuvasi, että kehittäminen on tehnyt palvelusta tunnetumman. Kontaktit etenkin jo ennalta tuttujen yhteistyökumppaneiden kanssa vahvistuivat ja myös uutta yhteistyötä käynnistyi. Asiakkaita on ohjautunut palvelun piiriin aiempaa laajemmalta alueelta.
Yhteenveto
Kehittämisessä päästiin hyvään alkuun monen asian suhteen, mutta osa tuloksista näkyy vasta pidemmällä tarkasteluvälillä. Esimerkiksi mittarointia tulisi kehittää jatkossa; tietotarpeet ja tiedonkeruun haasteet tunnistettiin hankkeen aikana, mutta ratkaisuja joudutaan etsimään vielä hankekehittämisen päätyttyä. Ainakin nuorten Kipinän yhteistyöverkosto tulee vaatimaan ylläpitoa. Yhteistyökumppaneita on tärkeä tavata jatkossakin säännöllisesti ja käytänteitä päivittää tarpeen mukaan. Kehittämistyön tulosten arvioimiseksi ja uusien toimintatapojen juurtumista tukemaan järjestettiin loppupalaveri, jossa käsiteltiin muun muassa em. asioita.