Ohjautumisen perusteet perhesosiaalityössä ja lastensuojelussa, Keski-pohjanmaan hyvinvointialue Soite (RRP, inv1)

Keski-pohjanmaan hva Soitessa laadittu ohjautumisen perusteet perhesosiaalityön ja lastensuojelun asiakkuuksille sekä määritelty erityistä tukea tarvitseva lapsi.

Lapset, nuoret ja perheet ohjautuvat oikea-aikaisesti ja tarpeen mukaiseen palveluun.

Toimintaympäristö **

Lapsi ja perhepalveluiden tavoitteena on edistää lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ja terveyttä sekä palveluiden asiakaslähtöisyyttä, vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta.  Perhesosiaalityö ja lastensuojelu ovat osa perhekeskuspalveluita, jotka sisältävät lapsille, nuorille ja perheille suunnattuja hyvinvointia, terveyttä, kasvua ja kehitystä tukevia ja korjaavia palveluita. Jokaiselle lapselle tarjotaan hänen tarvitsemansa apu ja tuki. Perhekeskus koordinoi lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalveluita.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen ja uusi sosiaalihuoltolaki ovat haastaneet myös sosiaalihuoltoa tarkastelemaan palveluiden organisoinnin tapaa. Tavoitteena on edistää oikeanlaisen ja oikea-aikaisen avun ja tuen tarjoamaista lapsille, nuorille ja perheille.  Sosiaalihuoltolakiin (1301/2014) on kirjattu periaatteita, joiden mukaan tuen tarpeita ja palveluja voidaan porrastaa. Lisäksi sosiaalihuoltolaki itsessään on yleislaki, jonka mukaiset lapsiperheiden sosiaalipalvelut ovat osa perhekeskustoiminnan peruspalveluja. Lastensuojelulain (417/2007) mukaiset palvelut ovat puolestaan osa erityistason ja vaativan tason palveluja.

 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Lapsen asian käsittely sosiaalihuollossa aloittaa lapselle sosiaalihuoltolain 34§ mukaisen sosiaalihuollon asiakkuuden. Lastensuojelulain 27§ mukainen lastensuojelun asiakkuus alkaa vasta, jos lapselle aloitetaan lastensuojelun tukitoimet tai palvelutarpeen arvioinnissa päädytään lastensuojelun asiakkuuden aloittamiseen.

Lapsella on oikeus saada tilanteensa arvioiduksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Palvelutarpeen arviointi tehdään aina lapsen elämäntilanteen edellyttämässä laajuudessa. Lapsen ja hänen perheensä tilanne tulee kartoittaa riittävän perusteellisesti, jotta tuen tarpeet havaitaan ajoissa ja lapselle ja perheelle löydetään sopivat  ja oikea aikaiset tuet ja palvelut.

 

 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman (LAPE) tavoitteena on ollut edistää lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ja terveyttä sekä palvelujen asiakaslähtöisyyttä, vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta. 

Palvelut on haluttu uudistaa vastaamaan nykyistä paremmin lasten, nuorten ja perheiden tarpeita. Pyrkimyksenä edistää tuen tarjoamista mahdollisimman varhain sekä vahvistaa asiakkaiden osallisuutta ja voimavaroja. 

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen ja uusi sosiaalihuoltolaki ovat haastaneet sosiaalihuoltoa tarkastelemaa porrasteisuutta palvelujen organisoinnin tapana. Tavoitteena edistää oikeanlaisen ja oikea-aikaisen avun ja tuen tarjoamisen lapsille, nuorille ja perheille. Sosiaalihuoltolakiin (1301/2014) on kirjattu periaatteita, joiden mukaan tuen tarpeita ja palveluja voidaan porrastaa. 

Valtioneuvosto (019-2021) on nostanut  tavoitteeksi yhdenvertaisen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän. lapsi ja perhepalveluissa tehtävässä arvioinnissa tehdään yhdenmukaisesti yhdenvertaisiksi tarkoitettuja arviointeja ja niihin pohjautuvia ratkaisuja palveluihin pääsemiseksi.  

 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Valmennustiimi:

Omistaja: Maarit Biskop palvelualuejohtaja , Mikaela Klemets perhesosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä, Marika Saari sosiaaliohjaaja, Minna Päivärinta kehittäjäsosiaaliohjaaja, Anu Keskitalo sosiaaliohjaaja, Anniina Tanskanen sosiaaliohjaaja, Tiina Huuki sosiaalityöntekijä ja asiakas

Laaja kehittäjätiimi:

Tuulikki Lajunen  lastensuojelun vastuualuejohtaja, Arja Seppälä perhesosiaalityön vastuualuejohtaja, Pia Käld sosiaaliohjaaja, Päivi Kaustinen sosiaalityöntekijä , Kirsi Takkinen sosiaaliohjaaja, Ulla Siirilä  johtava sosiaalityöntekijä, Pia Kotanen johtava sosiaalityöntekijä, Maria Aho johtava sosiaalityöntekijä, Henna Kivelä kehittäjätyöntekijä, Tuija Tuorilan kehittämispäällikkö, Satu Marjakangas kehittämiskoordinaattori , Carola Holmbäck johtava koulukuraattori ja Susanna Lindholm vastaava työntekijä

Perhesosiaalityön ja lastensuojelun tiimit: kommenttikierrokset

Pohde 1: Kehitysvamman varhainen tunnistaminen, vertaiskehittäjä Sujuvat palvelut valmennuksessa

Asiakasosallisuus: Kokemusta rikkaammat jälkihuollon vertaisryhmä

Tavoiteltu muutos

Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella ohjaudutaan palvelutarpeen arvioinnista tarpeen mukaiseen asiakkuuteen. Perhesosiaalityön ja lastensuojelun asiakkaat ohjautuvat arvioituun tukeen ja asiakkuuteen kesään 2025 mennessä. 

 

Muutoksen mittaaminen

Oikea palvelu oikeaan aikaan - vaikuttavuus lapsen/ perheen tilanteeseen - asiakaskysely (jatkuvasti käynnissä, tulokset ajetaan neljännesvuosittain?)

Asiakaskysely 1-3/2024: kts liite 1/ 24

Työntekijäkysely 5/24: Ohjautumisen perusteet kehittämispäivä. Toimintamallin tuki omassa työssä. 

Asiakaskysely loppuvuodesta 2024: toteutetaan 10-11/2024.

Asiakaskysely 2025: 4-5/25 (kuuluu Sujuvat palvelut valmennukseen)

Asiakaskysely 2025: jatko Sujuvat palvelut jälkeen

 

Toteutussuunnitelma

Ohjautumisen perusteet -toimintamalli työntekijöille käyttöön 5/24 perhesosiaalityössä ja lastensuojelussa.

 

Juurruttaminen:

Asiakaskyselyt:

Ohjautumisen perusteet kehittämispäivä 14.5.24 perhesosiaalityön ja lastensuojelun työntekijöille.

Kehittämispäivän webropol-kyselyn tulokset ja niiden läpikäynti?

Ohjautumisen perusteet koulutuspäivä perhesosiaalityön ja lastensuojelun sekä kolmannen sektorin ja yhteistyökumppaneiden työntekijöille syksyllä 2025?

Miten todetaan että ohjautumisen perusteita käytetään ja mitä käyttökokemuksia?

Laajan kehittämistiimin jatkaminen ja sen merkitys?

Jalkauttamista tiimeihin?

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Lapset, nuoret ja perheet (huoltajat)

Asiakaskysely sekä lapsille ja nuorille (10 - 17v) sekä alaikäisten lasten vanhemmille vanhemmille.