Ohjautumisen perusteet perhesosiaalityössä ja lastensuojelussa, Keski-pohjanmaan hyvinvointialue Soite (RRP, P4, I1)

Keski-pohjanmaan hva Soitessa laadittu ohjautumisen perusteet perhesosiaalityön ja lastensuojelun asiakkuuksille sekä määritelty erityistä tukea tarvitseva lapsi.

Lapset, nuoret ja perheet ohjautuvat oikea-aikaisesti ja tarpeen mukaiseen palveluun.

Toimintaympäristö

Lapsi ja perhepalveluiden tavoitteena on edistää lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ja terveyttä sekä palveluiden asiakaslähtöisyyttä, vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta.  Perhesosiaalityö ja lastensuojelu ovat osa perhekeskuspalveluita, jotka sisältävät lapsille, nuorille ja perheille suunnattuja hyvinvointia, terveyttä, kasvua ja kehitystä tukevia ja korjaavia palveluita. Jokaiselle lapselle tarjotaan hänen tarvitsemansa apu ja tuki. Perhekeskus koordinoi lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalveluita.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen ja uusi sosiaalihuoltolaki ovat haastaneet myös sosiaalihuoltoa tarkastelemaan palveluiden organisoinnin tapaa. Tavoitteena on edistää oikeanlaisen ja oikea-aikaisen avun ja tuen tarjoamista lapsille, nuorille ja perheille.  Sosiaalihuoltolakiin (1301/2014) on kirjattu periaatteita, joiden mukaan tuen tarpeita ja palveluja voidaan porrastaa. Lisäksi sosiaalihuoltolaki itsessään on yleislaki, jonka mukaiset lapsiperheiden sosiaalipalvelut ovat osa perhekeskustoiminnan peruspalveluja. Lastensuojelulain (417/2007) mukaiset palvelut ovat puolestaan osa erityistason ja vaativan tason palveluja.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Lapsella on oikeus saada tilanteensa arvioiduksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Palvelutarpeen arviointi tehdään aina lapsen elämäntilanteen edellyttämässä laajuudessa. Lapsen ja hänen perheensä tilanne tulee kartoittaa riittävän perusteellisesti, jotta tuen tarpeet havaitaan ajoissa ja lapselle ja perheelle löydetään sopivat  ja oikea aikaiset tuet ja palvelut.

Lapsen asian käsittely sosiaalihuollossa aloittaa lapselle sosiaalihuoltolain 34§ mukaisen sosiaalihuollon asiakkuuden. 

Lastensuojelulain 27§ mukainen lastensuojelun asiakkuus alkaa vasta, jos lapselle aloitetaan lastensuojelun tukitoimet tai palvelutarpeen arvioinnissa päädytään lastensuojelun asiakkuuden aloittamiseen.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman (LAPE) tavoitteena on ollut edistää lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ja terveyttä sekä palvelujen asiakaslähtöisyyttä, vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta. 

Palvelut on haluttu uudistaa vastaamaan nykyistä paremmin lasten, nuorten ja perheiden tarpeita. Pyrkimyksenä edistää tuen tarjoamista mahdollisimman varhain sekä vahvistaa asiakkaiden osallisuutta ja voimavaroja. 

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen ja uusi sosiaalihuoltolaki ovat haastaneet sosiaalihuoltoa tarkastelemaa porrasteisuutta palvelujen organisoinnin tapana. Tavoitteena edistää oikeanlaisen ja oikea-aikaisen avun ja tuen tarjoamisen lapsille, nuorille ja perheille. Sosiaalihuoltolakiin (1301/2014) on kirjattu periaatteita, joiden mukaan tuen tarpeita ja palveluja voidaan porrastaa. 

Valtioneuvosto (2019-2021) on nostanut  tavoitteeksi yhdenvertaisen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän. Lapsi ja perhepalveluissa tehtävässä arvioinnissa tehdään yhdenmukaisesti yhdenvertaisiksi tarkoitettuja arviointeja ja niihin pohjautuvia ratkaisuja palveluihin pääsemiseksi.  

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Toimintamallin kehittäjätiimi:

Omistaja: Maarit Biskop palvelualuejohtaja

Valmennustiimi: Mikaela Klemets perhesosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä, Marika Saari sosiaaliohjaaja, Minna Päivärinta kehittäjäsosiaaliohjaaja, Anu Keskitalo sosiaaliohjaaja, Anniina Tanskanen sosiaaliohjaaja ja Tiina Huuki sosiaalityöntekijä sekä asiakasedustaja

Laaja kehittäjätiimi: Tuulikki Lajunen  lastensuojelun vastuualuejohtaja, Arja Seppälä perhesosiaalityön vastuualuejohtaja, Pia Käld sosiaaliohjaaja, Päivi Kaustinen sosiaalityöntekijä, Kirsi Takkinen sosiaaliohjaaja, Ulla Siirilä  johtava sosiaalityöntekijä, Pia Kotanen johtava sosiaalityöntekijä, Maria Aho johtava sosiaalityöntekijä, Henna Kivelä kehittäjätyöntekijä, Tuija Tuorilan kehittämispäällikkö, Satu Marjakangas kehittämiskoordinaattori , Carola Holmbäck-Puskala johtava koulukuraattori ja Susanna Lindholm vastaava työntekijä

Perhesosiaalityön ja lastensuojelun tiimit: kommenttikierrokset ja työntekijäkysely Ohjautumisen perusteiden käyttöön ottamisesta

Pohde 1: Kehitysvamman varhainen tunnistaminen, vertaiskehittäjä Sujuvat palvelut valmennuksessa

Asiakasosallisuus: Kokemusta rikkaammat jälkihuollon vertaisryhmä, asiakaskysely perhesosiaalityön ja lastensuojelun asiakkaille

Tavoiteltu muutos

Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella ohjaudutaan palvelutarpeen arvioinnista tarpeen mukaiseen asiakkuuteen. Perhesosiaalityön ja lastensuojelun asiakkaat ohjautuvat arvioituun tukeen ja asiakkuuteen kesään 2025 mennessä. 

Perhesosiaalityössä ja lastensuojelussa on tarve yhtenäisiin linjauksiin ja toimintamalliin koko hyvinvointialueella. Yhteisen toimintamallin myötä syntyy yhtenäiset käytännöt niin uusille kuin vanhoille työntekijöille.  Ohjautumisen perusteet tukevat ja ohjaavat jatkuvaan lapsen tilanteen arviontiin perhesosiaalityössä sekä lastensuojelussa.  

Työntekijän ja asiakkaan vuorovaikutus, tiedonvaihdon selkeys ja jaettu tieto ovat merkityksellisiä asioita asiakasosallisuuden toteutumisessa ja perheen tilannetta arvioitaessa. Työntekijällä on mahdollisuus Ohjautumisen perusteiden pohjalta todentaa asiakkaalle ja kirjata omat havaintonsa mahdollisimman tarkasti. 

Asiakasosallisuuden perustana on asiakkaan osallistuminen ja mahdollisuus vaikuttaa omaan tai läheisen palvelun suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin ymmärrettävästi. Saadessaan vaikuttaa asiakas ohjautuu tarvittavaan palveluun, on sitoutuneempi ja on todennäköisesti tyytyväisempi palveluun, jolla on vaikuttavuutta. 

Asiakkaiden ja ammattilaisten tavoitteellisessa yhteiskehittämisessä tai yhteissuunnittelussa rakennetaan palvelujen käyttäjien tarpeita vastaavia palveluja, niiden osia tai isompia palvelukokonaisuuksia. Palveluihin osallistuminen ja vaikuttaminen on palvelun käyttäjien oikeus, ja osallistumisen edistäminen on palvelujen järjestäjien ja tuottajien velvollisuus.

Muutoksen mittaaminen

Oikea palvelu oikeaan aikaan - vaikuttavuus lapsen/ perheen tilanteeseen - asiakaskysely 

Asiakaskysely 1-3/2024

Työntekijäkysely 5/24: Ohjautumisen perusteet kehittämispäivä. Toimintamallin tuki omassa työssä. 

Asiakaskysely loppuvuodesta 2024: toteutetaan 10-11/2024.

Työntekijäkysely 11-12/24: Toimintamallin käytöstä

Asiakaskysely 2025: 4-5/25 (kuuluu Sujuvat palvelut valmennukseen)

Asiakaskysely 2025: jatko Sujuvat palvelut jälkeen

Liitteet
Toteutussuunnitelma

Ohjautumisen perusteet -toimintamalli otettu käyttöön 5/24 Keski-pohjanmaan hyvinvointialueella perhesosiaalityössä ja lastensuojelussa.

Juurruttaminen

Perheiden palveluissa Ohjautumisen perusteet -toimintamallin käyttöönottamista ja käyttöä tuetaan ja varmistetaan Boost- ja kehittämishetkillä.  Käyttöä seurataan, työntekijöille tehdään kysely miten Ohjautumisen perusteet -toimintamalli on käytössä. 

Ohjautumisen perusteet -toimintamallin kehittäjätiimiläisiä jatkaa juurruttamista syksyyn 2025 saakka. 

Ohjautumisen perusteet -koulutus

  • Boost-päivä syksyllä 2024 perhesosiaalityön ja lastensuojelun työntekijöille
  • Kehittämishetki yhteistyötahoille syksyllä 2024

Asiakaskyselyt:

  • Ohjautumisen perusteet kehittämispäivä 14.5.24 perhesosiaalityön ja lastensuojelun työntekijöille.
  • Kehittämispäivän webropol-kyselyn tulokset jaettu työntekijöille 6/24
  • Ohjautumisen perusteet koulutuspäivä perhesosiaalityön ja lastensuojelun sekä kolmannen 
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Lapset, nuoret ja perheet (huoltajat)

Asiakaskysely sekä lapsille ja nuorille (10 - 17v) sekä alaikäisten lasten vanhemmille.

Valmennuksessa asiakas on ollut mukana alusta asti. Asiakas on ollut kehittäjätiimin tasavertainen jäsen. Asiakasnäkökulmaa ja osallisuutta on nostettu esille tehdyllä kyselyllä. Asiakkaan kokemusta ja palvelun vaikuttavuutta on mitattu asiakaskyselyllä ja tuotu kehittämispäivänä työntekijöille tiedoksi. Jälkihuollon vertaisryhmän asiakkaita on tavattu henkilökohtaisesti, keskustellen käyty läpi heidän näkemyksiä ja kokemuksia palveluista ja tuesta. 

Asiakas näkemyksissä tullut esille, että tulisi nähdä lapsen etu, harrastusten tärkeys ehkäisemässä yksinäisyyttä sekä "piiloviestit", joita lapset viestivät. Lapsen on vaikea tunnistaa omaa tilannettaan kasvua ja kehitystä tukevaksi koska vertailukohtaa tavalliseen arkeen ei välttämättä ole, esim. kodin riittävä siisteys, kurituksen rajat tai vastuun ottaminen. Lapsella on mahdollisuus mm. tukiperheissä saada käsitys/ kokemus normatiivisesta arjesta, jolloin lapsi saa vertailukohtaa  arkeen.