Ohjautumisen perusteet perhesosiaalityössä ja lastensuojelussa, Keski-pohjanmaan hyvinvointialue Soite (RRP, P4, I1)
Keski-pohjanmaan hva Soitessa laadittu ohjautumisen perusteet perhesosiaalityön ja lastensuojelun asiakkuuksille sekä määritelty erityistä tukea tarvitseva lapsi.
Lapset, nuoret ja perheet ohjautuvat oikea-aikaisesti ja tarpeen mukaiseen palveluun.
Lapsi ja perhepalveluiden tavoitteena on edistää lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ja terveyttä sekä palveluiden asiakaslähtöisyyttä, vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta. Perhesosiaalityö ja lastensuojelu ovat osa perhekeskuspalveluita, jotka sisältävät lapsille, nuorille ja perheille suunnattuja hyvinvointia, terveyttä, kasvua ja kehitystä tukevia ja korjaavia palveluita. Jokaiselle lapselle tarjotaan hänen tarvitsemansa apu ja tuki. Perhekeskus koordinoi lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalveluita.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen ja uusi sosiaalihuoltolaki ovat haastaneet myös sosiaalihuoltoa tarkastelemaan palveluiden organisoinnin tapaa. Tavoitteena on edistää oikeanlaisen ja oikea-aikaisen avun ja tuen tarjoamista lapsille, nuorille ja perheille. Sosiaalihuoltolakiin (1301/2014) on kirjattu periaatteita, joiden mukaan tuen tarpeita ja palveluja voidaan porrastaa. Lisäksi sosiaalihuoltolaki itsessään on yleislaki, jonka mukaiset lapsiperheiden sosiaalipalvelut ovat osa perhekeskustoiminnan peruspalveluja. Lastensuojelulain (417/2007) mukaiset palvelut ovat puolestaan osa erityistason ja vaativan tason palveluja.
Lapsella on oikeus saada tilanteensa arvioiduksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Palvelutarpeen arviointi tehdään aina lapsen elämäntilanteen edellyttämässä laajuudessa. Lapsen ja hänen perheensä tilanne tulee kartoittaa riittävän perusteellisesti, jotta tuen tarpeet havaitaan ajoissa ja lapselle ja perheelle löydetään sopivat ja oikea aikaiset tuet ja palvelut.
Lapsen asian käsittely sosiaalihuollossa aloittaa lapselle sosiaalihuoltolain 34§ mukaisen sosiaalihuollon asiakkuuden.
Lastensuojelulain 27§ mukainen lastensuojelun asiakkuus alkaa vasta, jos lapselle aloitetaan lastensuojelun tukitoimet tai palvelutarpeen arvioinnissa päädytään lastensuojelun asiakkuuden aloittamiseen.
Toimintamallin kehittäjätiimi:
Omistaja: Maarit Biskop palvelualuejohtaja
Valmennustiimi: Mikaela Klemets perhesosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä, Marika Saari sosiaaliohjaaja, Minna Päivärinta kehittäjäsosiaaliohjaaja, Anu Keskitalo sosiaaliohjaaja, Anniina Tanskanen sosiaaliohjaaja ja Tiina Huuki sosiaalityöntekijä sekä asiakasedustaja
Laaja kehittäjätiimi: Tuulikki Lajunen lastensuojelun vastuualuejohtaja, Arja Seppälä perhesosiaalityön vastuualuejohtaja, Pia Käld sosiaaliohjaaja, Päivi Kaustinen sosiaalityöntekijä, Kirsi Takkinen sosiaaliohjaaja, Ulla Siirilä johtava sosiaalityöntekijä, Pia Kotanen johtava sosiaalityöntekijä, Maria Aho johtava sosiaalityöntekijä, Henna Kivelä kehittäjätyöntekijä, Tuija Tuorilan kehittämispäällikkö, Satu Marjakangas kehittämiskoordinaattori , Carola Holmbäck-Puskala johtava koulukuraattori ja Susanna Lindholm vastaava työntekijä
Perhesosiaalityön ja lastensuojelun tiimit: kommenttikierrokset ja työntekijäkysely Ohjautumisen perusteiden käyttöön ottamisesta
Pohde 1: Kehitysvamman varhainen tunnistaminen, vertaiskehittäjä Sujuvat palvelut valmennuksessa
Asiakasosallisuus: Kokemusta rikkaammat jälkihuollon vertaisryhmä, asiakaskyselyt perhesosiaalityön ja lastensuojelun asiakkaille
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella ohjaudutaan palvelutarpeen arvioinnista tarpeen mukaiseen asiakkuuteen. Perhesosiaalityön ja lastensuojelun asiakkaat ohjautuvat arvioituun tukeen ja asiakkuuteen kesään 2025 mennessä.
Perhesosiaalityössä ja lastensuojelussa on tarve yhtenäisiin linjauksiin ja toimintamalliin koko hyvinvointialueella. Yhteisen toimintamallin myötä syntyy yhtenäiset käytännöt niin uusille kuin vanhoille työntekijöille. Ohjautumisen perusteet tukevat ja ohjaavat jatkuvaan lapsen tilanteen arviontiin perhesosiaalityössä sekä lastensuojelussa.
Työntekijän ja asiakkaan vuorovaikutus, tiedonvaihdon selkeys ja jaettu tieto ovat merkityksellisiä asioita asiakasosallisuuden toteutumisessa ja perheen tilannetta arvioitaessa. Työntekijällä on mahdollisuus Ohjautumisen perusteiden pohjalta todentaa asiakkaalle ja kirjata omat havaintonsa mahdollisimman tarkasti.
Asiakasosallisuuden perustana on asiakkaan osallistuminen ja mahdollisuus vaikuttaa omaan tai läheisen palvelun suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin ymmärrettävästi. Saadessaan vaikuttaa asiakas ohjautuu tarvittavaan palveluun, on sitoutuneempi ja on todennäköisesti tyytyväisempi palveluun, jolla on vaikuttavuutta.
Asiakkaiden ja ammattilaisten tavoitteellisessa yhteiskehittämisessä tai yhteissuunnittelussa rakennetaan palvelujen käyttäjien tarpeita vastaavia palveluja, niiden osia tai isompia palvelukokonaisuuksia. Palveluihin osallistuminen ja vaikuttaminen on palvelun käyttäjien oikeus, ja osallistumisen edistäminen on palvelujen järjestäjien ja tuottajien velvollisuus.
Oikea palvelu oikeaan aikaan - vaikuttavuus lapsen/ perheen tilanteeseen - asiakaskysely
Asiakaskysely 1-3/2024
Työntekijäkysely 5/24: Ohjautumisen perusteet kehittämispäivä. Toimintamallin tuki omassa työssä.
Asiakaskysely loppuvuodesta 2024: toteutetaan 10-11/2024.
Työntekijäkysely 11-12/24: Toimintamallin käytöstä
Työntekijäkysely 4/25: Ohjautumisen perusteet kehittämispäivä. Toimintamallin tuki omassa työssä.
Asiakaskysely 2025: 4-5/25 (kuuluu Sujuvat palvelut valmennukseen)
Työntekijäkysely 5/25: Toimintamallin käytöstä
Asiakaskysely 2025: jatko Sujuvat palvelut jälkeen
Kuva
Kuva
Kuva
Ohjautumisen perusteet -toimintamalli otettu käyttöön 5/24 Keski-pohjanmaan hyvinvointialueella perhesosiaalityössä ja lastensuojelussa.
Juurruttaminen
Perheiden palveluissa Ohjautumisen perusteet -toimintamallin käyttöönottamista ja käyttöä tuetaan ja varmistetaan Boost- ja kehittämishetkillä. Käyttöä seurataan, työntekijöille tehdään kysely miten Ohjautumisen perusteet -toimintamalli on käytössä.
Ohjautumisen perusteet -toimintamallin kehittäjätiimiläisiä jatkaa juurruttamista syksyyn 2025 saakka.
Ohjautumisen perusteet -koulutus
- Ohjautumisen perusteet kehittämispäivä 14.5.24 perhesosiaalityön ja lastensuojelun työntekijöille
- Boost-päivä syksyllä 2024 perhesosiaalityön ja lastensuojelun työntekijöille
- Kehittämishetki yhteistyötahoille syksyllä 2024
-
THL Kehittämisklinikka RRP kehittäjille 27.11 2024: puheenvuoro ohjautumisen perusteista
Asiakas- ja työntekijäkyselyt
- Työntekijäkysely kehittämispäivän 14.5.2024 jälkeen ohjautumisen perusteiden käyttöönotosta
- Kehittämispäivän webropol-kyselyn tulokset jaettu työntekijöille 6/2024
- Asiakaskysely 10-11.2024. Tulosten koonti työntekijöille 12/2024
- Työntekijäkysely miten ohjautumisen perusteet on käytössä ensimmäisen puolen vuoden aikana. Tulosten koonti työntekijöille 12/2024.
- Työntekijöille info 16.12.2024.
Kuva
Lapset, nuoret ja perheet (huoltajat)
Asiakaskysely sekä lapsille ja nuorille (10 - 17v) sekä alaikäisten lasten vanhemmille.
Valmennuksessa asiakas on ollut mukana alusta asti. Asiakas on ollut kehittäjätiimin tasavertainen jäsen. Asiakasnäkökulmaa ja osallisuutta on nostettu esille tehdyllä kyselyllä. Asiakkaan kokemusta ja palvelun vaikuttavuutta on mitattu asiakaskyselyllä ja tuotu kehittämispäivänä työntekijöille tiedoksi. Jälkihuollon vertaisryhmän asiakkaita on tavattu henkilökohtaisesti, keskustellen käyty läpi heidän näkemyksiä ja kokemuksia palveluista ja tuesta.
Asiakas näkemyksissä tullut esille, että tulisi nähdä lapsen etu, harrastusten tärkeys ehkäisemässä yksinäisyyttä sekä "piiloviestit", joita lapset viestivät. Lapsen on vaikea tunnistaa omaa tilannettaan kasvua ja kehitystä tukevaksi koska vertailukohtaa tavalliseen arkeen ei välttämättä ole, esim. kodin riittävä siisteys, kurituksen rajat tai vastuun ottaminen. Lapsella on mahdollisuus mm. tukiperheissä saada käsitys/ kokemus normatiivisesta arjesta, jolloin lapsi saa vertailukohtaa arkeen.
Soiten ohjautumisen perusteiden toimintamallissa on kuvattu ohjautumista palvelutarpeen arvioinnista tarpeen mukaiseen asiakkuuteen.
Sosiaalihuolto ja lastensuojelulaki velvoittaa ja ohjaa palvelutarpeen arviointia ja palveluihin ohjautumista:
- arviointi tehdään asiakkaan elämäntilanteen mukaan
- arviointi tehdään yhteistyössä asiakkaan ja tarvittaessa läheisen sekä muiden toimijoiden kanssa
- asiakkaalle on selvitettävä hänen oikeutensa ja velvollisuutensa
- asiakkaalle on kerrottava erilaisista vaihtoehdoista palvelujen toteuttamisessa ja palveluiden vaikutuksista
- selvitys arvioinnista on annettava siten, että asiakas ymmärtää sen sisällön ja merkityksen
- asiakkaan itsemääräämisoikeutta on kunnioitettava erityisesti, kun kyseessä on lapsi, nuori tai erityistä tarvitseva henkilö
- asiakkaan toiveet, mielipiteet ja yksilölliset otetaan huomioon
Lapsiperheiden palveluissa lapsen ja perheen tilannetta selvitetään monitoimijaisin keinoin. Toimintamallit ja prosessit toimivat ohjeena sote ammattilaisille työskentelyssä ja prosessin etenemisessä
- ennakollinen lastensuojeluilmoitus
- monialainen palvelutarpeen arviointi
- lastensuojeluilmoitusprosessi
- kriisiytyneet ja haastavat ero- ja huoltoriidat
- lapseen kohdistunut väkivalta
Itä-Suomen yhteistyöalue (Lapinlahti, Kuopion kaupunki, Tikanpellon päiväkoti, Urpolan ja Ristiinan koulut, Essote, Saarikka, Keuruu, Wiitaunioni) on kehittänyt sosiaali- ja terveysministeriön (STM) rahoituksella toimintakortit lapsen monitoimijaiseen palvelutarpeen arviointiin.
Toimintakortit ohjaavat laadukkaaseen monitoimijaiseen yhteistyöhön lapsen asioissa ja niillä kuvataan, kuinka lapseen liittyvän huolen puheeksi ottamisesta edetään lastensuojeluilmoituksen tai yhteydenoton tekemisen kautta monitoimijaiseen palvelutarpeen arviointiin.
Porrasteisuus lapsiperheiden sosiaalipalveluissa -työpapereissa on kuvattu työväline lastensuojelun tarpeen arvioon osana palvelutarpeen arviota. Sen avulla voidaan jäsentää kuuluuko palvelutarpeen arvioinnissa saatujen tietojen perusteella asia sosiaalihuollon mukaisiin palveluihin vai onko huoli lapsesta ja hänen kasvuolosuhteistaan niin suuri, että tarvitaan lastensuojelun asiakkuutta. Työvälinen toteutuu mittarina, joka kiteyttää lastensuojetarpeen yhteydessä arvioitavat tekijät kolmeen ulottuvuuteen: lapsen turvallisuus, perheen ja lähiyhteisön voimavarat sekä yhteistyö.
Ennakkotehtävä
1 työpajapäivät
- Arvovirtakuvaus, juurisyyt, kalanruotokaavio, 5x miksi?, mittaussuunnitelma
- Työskentelyssä lähdettiin miettimään miten tilanne näyttäytyy asiakkaan näkökulmasta yhteydenotosta tarvittuun tukeen. Kalanruodon avulla löydettiin juurisyyt, mikä esteenä ettei asiakas saa tarvitsemaansa palvelua joko sosiaalihuoltolain mukaisia tai lastensuojelun palveluita.
- Työskentelyssä päädyttiin, että tarvitaan yhteiset kriteerit sosiaalihuoltolain mukaiseen asiakkuuteen sekä lastensuojelun asiakkuuteen.
2 työpajapäivät
- Tavoitteen asettaminen, PDSA
- Tavoitteeksi asetettiin yhteiset kriteerit asiakkuuksiin, jotka muovautuivat ohjautumisen perusteiksi perhesosiaalityössä ja lastensuojelussa.
- Ohjautumisen perusteet rajattiin koskemaan perhesosiaalityöhön ja lastensuojelun asiakkuuksiin sekä erityistä tukea tarvitsevan lapsen määrittelyyn.
3 työpajapäivät
- PDSA, asiakaslupaus, dokumentaatio, johtaminen
- Pyritty nostamaan asiakkaan näkökulmaa PDSA keinoin.
- Täsmennystä tavoitteesta ja siitä miten toimintamalli viedään käytäntöön.
- Dokumentaatiosuunnitelma tehty
4 työpajapäivä
- Posterinäyttely
Työpajojen välissä Ohjautumisen perusteita kehitetty aktiivisesti.
Kuva
Kuva
Ohjautumisen perusteet ABC pyydetty kommentit lain näkökulmasta
Työntekijöiltä perhesosiaalityöstä ja lastensuojelusta kysytty kommentit ohjautumisen perusteisiin
Kysytty muiden hyvinvointialueilta linjauksia vastaavaan asiaan.
Tavoitteena, että asiakas oikeassa palvelussa oikeaan aikaan (pohjantähti)
Yhtenäinen linja koko hyvinvointialueella
Juurruttamiselle tulee varata aikaa ja työpanosta.
Asenteet työntekijöillä
Esihenkilön tuki ja johtamisen tärkeys