Omahelpperi.fi – Nuorten sähköisen palvelualustan käyttöönotto ja yhteiskehittäminen Varhassa (RRP, P4, I1)
Omahelpperi.fi kokoaa nuorten palvelut yhteen digitaaliseen alustaan. Vuoden 2025 käyttökokeilu Varhassa vahvistaa nuorten osallisuutta ja parantaa palveluiden saavutettavuutta, ohjautuvuutta ja vaikuttavuutta arjessa ja ammattilaisten työssä.
Omahelpperin käyttökokeilu Varsinais-Suomessa
Poliittiset ja lainsäädännölliset lähtökohdat
Omahelpperi.fi-verkkopalvelu kokoaa nuorten palvelut yhteen saavutettavaan digitaaliseen kanavaan ja tukee sähköistä yhteiskehittämistä sekä digiosallisuutta vahvistavia, matalan kynnyksen palveluja (OKM 2024, VANUPO 2024–2027).
Omahelpperin käyttöönottoon Varsinais-Suomen hyvinvointialueella vaikuttavat useat poliittiset, yhteiskunnalliset ja taloudelliset tekijät. Digipalveluiden kehittäminen tukee valtionhallinnon tavoitteita yhdenvertaisuuden ja saavutettavuuden edistämiseksi (Valtiovarainministeriö 2021). Lainsäädännöllisesti nuorten osallisuus ja palvelujen saatavuus on kirjattu mm. nuorisolakiin (1285/2016) sekä Tulevaisuuden sote-keskus- ja LAPE-ohjelmien tavoitteisiin (STM 2019 ; STM 2020).
Kohderyhmä: Nuoret Varsinais-Suomessa
Varsinais-Suomessa 13–29-vuotiaita nuoria on noin 97 550 (2023), eli lähes viidennes väestöstä. Kohderyhmä on moninainen – nuoriin kuuluu mm. peruskoululaisia, opiskelijoita, työelämässä olevia sekä työn ja koulutuksen ulkopuolella olevia. Käyttöönotossa Varsinais-Suomessa on pyritty tavoittamaan monimuotoinen joukko nuoria, mukaan lukien vieraskieliset sekä erityistä tukea tarvitsevat nuoret (THL 2023). Tavoittaminen edellyttää helposti lähestyttäviä ja saavutettavia palveluratkaisuja, jotka huomioivat myös vieraskieliset ja erityistä tukea tarvitsevat nuoret.
Digitaalinen asiointi ja osallisuus
Digitaaliset ratkaisut mahdollistavat palveluihin pääsyn ajasta ja paikasta riippumatta sekä tukevat kestävän kehityksen ja saavutettavuuden tavoitteita (OKM 2021; THL 2024). Omahelpperi.fi kokoaa nuorille suunnatut palvelut yhteen digitaaliseen kanavaan ja mahdollistaa matalan kynnyksen tuen löytämisen myös niille nuorille, jotka eivät tunnista omaa palvelutarvettaan tai eivät halua asioida kasvotusten. Kehittämisessä on huomioitu digiosallisuuden ja digitaalisen eriarvoisuuden kysymykset, mm. kielitausta, kulttuuriset erot ja vaihtelevat digitaidot. Digipalveluiden kehittäminen tukee valtionhallinnon tavoitteita yhdenvertaisuuden ja palveluiden saavutettavuuden parantamiseksi (Valtiovarainministeriö 2021).
Osallistava kehittäminen
Nuoria on osallistettu sovelluksen arviointiin ja yhteiskehittämiseen useilla tavoilla, kuten pilottiryhmissä ja palvelusuunnistuksissa. Kehittämistyö on toteutettu kouluissa, opiskeluhuollossa, työpajoissa ja muissa arjen ympäristöissä. Lisäksi mukana on ollut eri alojen ammattilaisia kuntien, järjestöjen ja hyvinvointialueen palveluista. Kehittäminen on painottunut asiakasymmärrykseen ja siihen, että palvelu todella vastaa nuorten todellisiin tiedontarpeisiin ja käytännön tilanteisiin.
Osa sähköistä perhekeskusta ja alueellista palvelurakennetta
Omahelpperi on osa sähköisen perhekeskuksen kokonaisuutta (Omaperhe – Omahelpperi – ammattilaisalusta), jonka kehittämisestä vastaa DigiFinland yhdessä hyvinvointialueiden ja kansallisten toimijoiden kanssa. Varsinais-Suomessa käyttöönotto toteutetaan Kestävän kasvun Varsinais-Suomi -hankkeen puitteissa (Next Generation EU -rahoitus) vuoden 2025 loppuun saakka. Omahelpperi täydentää perhekeskustoimintaa tarjoamalla digitaalisesti saavutettavan väylän nuorten ohjaukseen ja tuen löytämiseen osana Varhan Lasten, nuorten ja perheiden palvelukokonaisuutta.
Rahoitus ja jatkuvuus
Omahelpperin kehittämistä rahoitetaan osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Palvelun jatkuvuus ja juurtuminen edellyttävät kuitenkin alueellista strategista sitoutumista ja resurssien turvaamista myös hankekauden jälkeen. Tämä koskee niin teknistä ylläpitoa kuin sisällöntuotantoa ja palveluohjauksen tukirakenteita.
Kuva
Lähtötilanne: hajanaiset palvelut vaikeuttavat tuen oikea-aikaisuutta
Varsinais-Suomen nuorten palvelurakenne on tällä hetkellä pirstaleinen ja vaikeasti hahmotettava. Palvelut sijaitsevat eri alustoilla ja kanavissa, eikä keskitettyä, saavutettavaa digitaalista asiointipaikkaa ole. Tiedon hajanaisuus koskettaa niin nuoria kuin ammattilaisia – ja tämä viivästyttää tuen saamista, lisää epävarmuutta ja kasvattaa myöhemmin raskaampien palveluiden tarvetta.
Ratkaisuna Omahelpperi.fi – osallisuutta ja saavutettavuutta lisäävä toimintamalli
Kehitettävä toimintamalli kokoaa nuorten palvelut yhteen saavutettavaan digialustaan Omahelpperi.fi:n kautta. Malli mahdollistaa matalan kynnyksen palveluohjauksen, lisää osallisuutta ja tukee sekä ammattilaisten että nuorten tiedonsaantia ja toimintakykyä. Digitaalinen ratkaisu parantaa palveluiden löydettävyyttä, tukee ennaltaehkäisevää työotetta ja vapauttaa ammattilaisten resursseja tehokkaampaan asiakastyöhön.
Strategiset kytkennät
Toimintamalli tukee useita strategisia tavoitteita ja kansallisia kehittämisohjelmia:
Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation ja tiedonhallinnan strategia (STM 2024):
Strategian tavoitteena on kehittää digitaalisia palveluita, jotka tukevat ihmisten omatoimista hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämistä – samalla keventäen raskaiden palvelujen tarvetta.
→ Omahelpperi.fi tukee omatoimisuutta, parantaa varhaista tukea ja vähentää raskaampien palveluiden tarvetta.
Varsinais-Suomen hyvinvointialueen strategia 2022–2026:
Strategia korostaa oikea-aikaisia, sujuvia ja saavutettavia palveluita sekä monikanavaisia digitaalisia ratkaisuja.
→ Omahelpperi.fi vastaa näihin tavoitteisiin tarjoamalla yhden luukun periaatteella toimivan palvelualustan.
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2023–2025 (Varha):
Suunnitelma ohjaa alueen lasten ja nuorten hyvinvointityötä esimerkiksi tiedolla johtamisen, osallisuuden ja eri toimijoiden välisen yhteistyön näkökulmista.
→ Omahelpperi.fi tukee tämän suunnitelman tavoitteita tarjoamalla digialustan nuorten osallisuudelle, palveluiden oikea-aikaisuudelle ja monialaiselle yhteistyölle.
Osallisuussuunnitelma | Varha:
Osallisuussuunnitelma painottaa asukkaiden ja ammattilaisten osallistamista palvelujen kehittämiseen.
→ Omahelpperi.fi tukee tätä tavoitetta toimimalla välineenä käyttäjälähtöiseen yhteiskehittämiseen ja osallisuuden vahvistamiseen.
EU:n Kestävän kasvun RRP-rahoitus:
Rahoitusohjelma ohjaa investointeja digitaalisiin ratkaisuihin, osallisuuteen ja tiedolla johtamiseen.
→ Omahelpperi.fi:n kehittäminen ja käyttöönotto toteuttavat näitä tavoitteita konkreettisesti.
Yhteistyössä DigiFinlandin ja DVV:n kanssa mallin kehittäminen tukee myös kansallisia digipalveluiden standardeja ja mahdollistaa palvelutietojen laajamittaisemman hyödyntämisen tulevaisuudessa.
Omahelpperin käyttöönoton tueksi on koottu monialainen ja monipuolinen kehittäjäjoukko, johon kuuluu sekä palvelun ensisijaisia käyttäjiä eli nuoria, että nuorten kanssa työskenteleviä ammattilaisia eri organisaatioista.
- Kehittäjäjoukon kokoonpano ja roolit
Nuoret (pilotointiryhmät, n. 6 kk yhteistyö):
- Testaavat palvelua osana arkeaan eri toimintaympäristöissä
- Antavat palautetta käytettävyydestä ja sisällöistä
- Arvioivat omaa osallisuuttaan kehittämisen alussa ja lopussa
Nuoret (yksittäiset testaajat, esim. työpajat, suunnistukset):
- Testaavat palvelua ohjatuissa tilanteissa (työpajat, koulutunnit, tapahtumat)
- Antavat välitöntä palautetta käyttökokemuksesta
Opiskeluhuollon ammattilaiset (hyvinvointialue):
- Osallistuvat pilottiin varhaisina käyttäjinä
- Arvioivat palvelun soveltuvuutta ohjaukseen ja nuorten tukemiseen
- Tuovat asiantuntemusta nuorten palvelutarpeista
Kuntien, koulujen ja järjestöjen ammattilaiset:
- Osallistuvat työpajoihin, kehittämisfoorumeihin ja palautekierroksiin
- Arvioivat Omahelpperin hyötyjä omassa työssä
- Tukevat nuoria palvelun käytössä ja toimivat tiedonvälittäjinä
Projektitiimi (Sähköinen perhekeskus ja kehittäjäryhmä):
- Suunnittelee ja fasilitoi yhteiskehittämistä
- Koordinoi viestintää ja pilotointia
-
Vastuussa palautteen analysoinnista ja jatkokehityksen edistämisestä
- Sitouttamisen ja innostamisen keinot
Avoin ja jatkuva viestintä:
- Selkeä viestintä Omahelpperin tavoitteista, etenemisestä ja hyödyistä
- Info- ja sparraustilaisuudet eri kohderyhmille
Aidosti osallistava yhteiskehittäminen:
- Kaikkien osallistujien palaute otetaan huomioon kehittämisessä
- Nuorten näkökulma on keskiössä – ei vain kuultavana, vaan päätöksenteossa mukana
Hyötyjen näkyväksi tekeminen:
- Ammattilaisilta kerätään palautetta Omahelpperin hyödyistä heidän työssään
- Nuorille viestitään siitä, miten heidän palautteensa on vaikuttanut
Matala osallistumiskynnys ja monikanavainen osallistaminen:
- Työpajat, suunnistukset, kyselyt ja keskustelut – eri tapoja osallistua
- Erilaisista taustoista tulevien nuorten tavoittaminen on huomioitu
Tunnustukset ja palkitseminen:
- Osallistuneille nuorille annetaan todistuksia, palkintoja tai pieniä kiitoksia (esim. herkut)
Huomioita
- Kehittäjäjoukko on suunniteltu palvelemaan monenlaisten nuorten ja ammattilaisten näkökulmia, ja heidät on otettu mukaan aidosti vaikuttamaan palvelun kehitykseen.
- Palautteiden pohjalta useita kehitysehdotuksia on jo viety DigiFinlandin tuotekehityksen jonoon ja osa on huomioitu heti seuraavissa versioissa.
Kuva
Omahelpperi.fi:n käyttökokeilun tavoitteena on tuoda nuorten arkeen saavutettava, matalan kynnyksen digitaalinen palveluohjauksen väline, ja samalla kerätä tietoa sen toimivuudesta, hyödystä ja kehittämistarpeista. Kokeilussa testataan, miten digitaalinen palvelualusta tukee nuoria ja ammattilaisia oikea-aikaisessa tiedonsaannissa ja palveluihin ohjautumisessa.
Tavoiteltavat muutokset käyttökokeilun aikana ovat:
- Käyttäjälähtöisen palvelun toimivuuden testaus arjessa: Selvitetään, kuinka hyvin Omahelpperi tavoittaa eri elämäntilanteissa olevat nuoret (esimerkiksi koulussa, opintojen ulkopuolella tai saaristoalueilla), ja tukeeko se heidän tiedontarpeitaan aidossa käyttötilanteessa.
- Nuorten osallisuuden ja omatoimisuuden vahvistuminen: Kokeilussa tarkastellaan, lisääkö Omahelpperi nuorten tunnetta osallisuudesta, mahdollisuutta löytää tukea itse sekä vaikutusmahdollisuuksia digitaalisten palveluiden kehittämisessä.
- Ammattilaisten työkalun pilotointi: Palvelua kokeilevat myös nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset. Tarkastellaan, tukeeko Omahelpperi ohjaustilanteita, säästääkö se aikaa ja helpottaako palveluiden näkyvyyttä ja yhteistyötä.
- Saavutettavuuden ja alueellisen yhdenvertaisuuden parantaminen: Käyttökokeilu selvittää, kuinka hyvin palvelu toimii eri kunnissa ja erilaisilla kieli- ja käyttäjäryhmillä – tuoden esiin teknisiä, kielellisiä tai toiminnallisia saavutettavuuden haasteita.
- Kehittämisalueiden ja hyötyjen tunnistaminen jatkoa varten: Kokeilu tuottaa tietoa siitä, mitkä sisällöt ja ominaisuudet ovat nuorille ja ammattilaisille merkityksellisiä, mitä palveluun toivotaan lisää ja miten se voidaan skaalata laajempaan käyttöön.
Käyttökokeilun myötä saadaan arvokasta tietoa siitä, miten Omahelpperi tukee ennaltaehkäisevää työtä, oikea-aikaista ohjautumista ja palveluiden parempaa näkyvyyttä. Tulokset ohjaavat jatkokehitystä ja auttavat arvioimaan palvelun laajamittaisen käyttöönoton edellytyksiä hyvinvointialueella.
Omahelpperi.fi:n käyttökokeilun aikana arvioidaan, miten palvelu tukee nuorten oikea-aikaista palveluohjautumista, osallisuutta ja ammattilaisten työtä. Arviointi pohjautuu asetettuihin tavoitteisiin ja niitä vastaaviin kysymyksiin, mittareihin ja menetelmiin. Tiedonkeruu tukee palvelun kehittämistä ja antaa perustan mahdolliselle laajemmalle käyttöönotolle.
Tavoite 1: Nuorten varhainen tavoittaminen ja oikea-aikainen ohjautuminen
Arvioidaan, löytävätkö nuoret Omahelpperin ja käyttävätkö he sitä tilanteissa, joissa jokin asia askarruttaa. Tarkastellaan myös, ohjautuvatko nuoret palvelun kautta tarkoituksenmukaisiin tukipalveluihin.
Mittareina käytetään Google Analytics -dataa, teemakohtaisten sisältöjen käyttöä (esim. ”Mielen hyvinvointi”, ”Keho ja hyvinvointi”) sekä palvelun sisäisiä klikkauspolkuja. Taitaja2025-tapahtumassa Omahelpperiä testasi 500 nuorta, joista 85,4 % oli täysin tai osittain samaa mieltä väittämästä ”käyttäisitkö palvelua jatkossa?”. Käyttäjien ikäjakauma ja kielivalinnat (esim. albania, ukraina, vietnam) on huomioitu saavutettavuuden arvioinnissa.
Tavoite 2: Osallisuuden ja omatoimisuuden vahvistaminen
Arvioidaan, tukeeko Omahelpperi nuorten kokemusta siitä, että he voivat löytää tietoa ja tukea itsenäisesti sekä osallistua palvelun kehittämiseen. Osallisuutta mitataan mm. THL:n osallisuusindikaattorin avulla. Esimerkiksi yhdessä pilottiryhmässä 7/8 nuoresta koki saavansa apua silloin, kun sitä tarvitaan. Mittari osoitti herkkyyttä: yhden nuoren osallisuuspisteet olivat täydet 100, toisella alle 50. Palautetta on kerätty myös Osallisuusfoorumin ja oppilaitosyhteistyön (mm. Naantalin yläkoulu, Turun AMK) kautta.
Tavoite 3: Ammattilaisten työn tukeminen
Arvioidaan, hyödyntävätkö ammattilaiset Omahelpperiä työssään ja helpottaako se palveluohjausta. Alkuvuoden 2025 aikana 1 352 ammattilaista on osallistunut Omahelpperi-infoihin. Motivaatiomittarin mukaan sitoutuminen palvelun käyttöönottoon on ollut korkea (esim. Soihtu-tiimin keskiarvo 8,6/10). Käyttöönoton yhteydessä on toteutettu koulutuksia, teemahaastatteluja ja palautelomakkeita, joiden tuloksia analysoidaan kehittämisen tueksi.
Tavoite 4: Palvelun saavutettavuus ja yhdenvertaisuus
Arvioidaan, toimiiko palvelu erilaisilla kieliryhmillä ja alueilla, ja tavoittaako se nekin nuoret, joille digitaaliset palvelut ovat aiemmin olleet vaikeasti saavutettavia. Käyttökokemusta on testattu muun muassa albanian-, ukrainan- ja vietnamin kielivalinnoilla. Saavutettavuusarvioinnissa on käytetty mittareita kuten asiakastyytyväisyyttä mittaava CSAT (keskiarvo 4,4/5) ja suositteluhalukkuutta mittaava NPS (6–7/10). Service Safari -menetelmällä on simuloitu nuorten asiakaskokemusta eri elämäntilanteissa.
Tiedon hyödyntäminen kehittämisessä
Arviointitietoa kerätään systemaattisesti käyttökokeilun aikana. Tulokset raportoidaan yhteistyötahoille, ja niitä hyödynnetään sekä palvelun jatkokehittämisessä että mahdollisen laajamittaisen käyttöönoton suunnittelussa. Taustamateriaalina toimii myös opinnäytetyö “Yhteiskehittämisen voima: nuorten osallisuuden ja terveyden edistäminen digitaalisen palvelualustan avulla” (2025), jossa tarkastellaan Omahelpperin hyötyjä nuorten näkökulmasta. Kehittämistyössä arvioidaan myös organisaation tasolla saavutettavia hyötyjä, kuten työajan säästöä, parempaa palveluohjausta ja kustannustehokkuutta.
Omahelpperi.fi:n käyttöönotto
Omahelpperi.fi:n käyttöönotto on osa laajempaa toimintamallia, jonka tavoitteena on parantaa nuorten palveluiden saavutettavuutta, lisätä osallisuutta sekä tukea ammattilaisten työtä palveluohjauksessa. Käyttöönotto on monialainen kehittämisprosessi, joka rakentaa pohjaa yhtenäisemmälle palvelukokonaisuudelle Varsinais-Suomen 27 kunnan alueella.
Tavoitteet
- Koota nuorten palvelut (hyvinvointialue, kunnat, järjestöt, seurakunnat) yhteen digialustaan
- Tarjota nuorille anonyymi, helppokäyttöinen ja luotettava palvelukanava
- Vahvistaa nuorten osallistumista palveluiden kehittämiseen
- Tukea ammattilaisten työtä ja poikkihallinnollista yhteistyötä
- Edistää Palvelutietovarannon (PTV) käyttöä ja tiedon saavutettavuutta
- Kytkeä Omahelpperi osaksi Lasten, nuorten ja perheiden palveluita Varhassa
Keskeiset toimenpiteet ja keinot
1. Palvelutietojen kokoaminen ja näkyväksi tekeminen Omahelpperissä
- Kootaan nuorten palvelut PTV:hen yhteistyössä kuntien, järjestöjen, seurakuntien ja Varhan yksiköiden kanssa
- Tehdään tiivistä yhteistyötä Varhan PTV-tiimin kanssa, jotta palvelut näkyvät Omahelpperissä
- Käytetään koulutusvideota palvelukuvauksen tueksi järjestöissä ja kunnissa osana viestintää ja perehdytystä
- Palvelutietoja kootaan Palvelutietovarantoon (PTV) yhteistyössä kuntien, järjestöjen, seurakuntien ja Varhan yksiköiden kanssa.
-
Tuetaan PTV-kuvausten laatimista työpajoin ja sparrauksin erityisesti lasten, nuorten ja perheiden palveluissa
Tuki ja sparraus: Tukea palvelukuvausten laatimiseen tarjotaan järjestämällä työpajoja, sparrausta ja opastusta palveluntarjoajille, erityisesti lasten, nuorten ja perheiden palveluissa yli hallintorajojen.
Koulutusvideo: yhteistyössä Varhan PTV-tiimin kanssa on tuotettu koulutusvideo, joka tukee palveluiden kuvaamista ja PTV-työn organisointia erityisesti järjestöissä, kunnissa ja muissa palveluntuottajaorganisaatioissa. Videota voi hyödyntää osana viestintää ja koulutusta silloin, kun tavoitteena on edistää palvelukuvausten laatimista ja jalkauttaa PTV-työtä organisaation sisällä. ▶️ Katso video YouTubessa
Lisätietoa: Sähköisen perhekeskuksen PTV-työpajaprosessista Innokylässä:
Palvelutietovarannon työpajat perhekeskuspalveluista – Innokylä
2. Nuorten osallistaminen ja yhteiskehittäminen
- Järjestetään työpajoja ja kokeiluja nuorille (13–29 v.) yhteistyössä koulujen, kuntien ja järjestöjen kanssa
- Kerätään ja hyödynnetään palautetta palvelun kehityksessä
- Osallistutaan tapahtumiin (esim. Taitaja2025, vanhempainillat), joissa palvelua esitellään ja testataan
3. Ammattilaisten koulutus ja käyttöönoton tuki
- Järjestetään infotilaisuuksia nuorten kanssa työskenteleville (esim. opiskeluhuolto, opetustoimi, nuorisotyö)
- Tarjotaan tukimateriaaleja: diasarjoja, videoita, käyttöesimerkkejä ja viestipohjia
- Näytetään, miten Omahelpperiä voi hyödyntää nuoren kanssa konkreettisesti
4. Viestintä ja näkyvyys
- Toteutetaan viestintäkampanjoita yhdessä kuntien ja järjestöjen kanssa (verkkokanavat, tapahtumat, kouluvierailut)
- Lisätään ammattilaisten tietoisuutta palvelusta ja sen hyödyistä
- Jaetaan esittelymateriaalia sekä verkossa että tilaisuuksissa
5. Arviointi ja jatkokehittäminen
- Seurataan käyttöä tilastojen, käyttäjäkyselyiden ja laadullisen palautteen avulla
- Hyödynnetään tuloksia sähköisen perhekeskuksen kokonaiskehittämisessä
- Laaditaan jatkosuunnitelma palvelun vakiinnuttamiseksi vuoden 2025 jälkeen
Kohderyhmä: Nuoret Varsinais-Suomessa
Varsinais-Suomessa palveluiden löydettävyydessä ja saavutettavuudessa on merkittäviä haasteita. Kehitystyön tavoitteena on tarjota nuorille matalan kynnyksen verkkopalvelu, joka kokoaa hajallaan olevat palvelut yhteen ja mahdollistaa oikea-aikaisen tuen.
Omahelpperi-verkkopalvelu on suunnattu 13–29-vuotiaille nuorille, jotka ovat hyvin monimuotoinen ryhmä. Heihin kuuluu esimerkiksi:
- peruskoululaisia
- toisen asteen ja korkeakouluopiskelijoita
- työelämässä olevia
- työn ja opintojen ulkopuolella olevia
- nuoria vanhempia
Palveluiden käyttöön vaikuttavat nuoren elämäntilanteen lisäksi myös asuinalue (kaupunki, maaseutu, saaristo), kielitausta, perhetilanne ja koulutustaso.
Varsinais-Suomessa asuu noin 97 550 nuorta (2023), mikä on 19,7 % alueen väestöstä. Heistä yli puolet asuu Turussa. Noin 84 % nuorista asuu kaupunkialueilla ja 16 % maaseudulla tai saaristossa. Suomenkielisiä on 83 %, ja vieraskielisten osuus on jo yli 10 %. (Tilastokeskus 2024a; Tilastokeskus 2024b.)
Asiakasymmärryksen kerryttäminen
Kohderyhmän ymmärtämiseksi on hyödynnetty:
- väestö- ja hyvinvointitilastoja
- ammattilaisten kokemustietoa eri puolilta Varsinais-Suomea (haastattelut ja keskustelut)
- työpajoja, joissa on syvennetty nuorten ja ammattilaisten näkemyksiä
Näiden pohjalta on laadittu käyttäjäprofiileja, jotka ovat ohjanneet palvelun suunnittelua. On myös huomioitu, että nuorten digitaidot ja tuen tarve vaihtelevat: osa käyttää digipalveluita sujuvasti, osa tarvitsee ammattilaisten tukea.
Asiakkaiden osallistaminen
Nuoret ovat olleet monipuolisesti mukana kehittämistyössä. Kolme pilotointiryhmää testaa Omahelpperiä noin kuuden kuukauden ajan ja antaa palautetta käytettävyydestä, soveltuvuudesta ja osallisuuden kokemuksesta.
Pilotointiin osallistuu:
- Yläkoulun 8. luokka saaristokunnasta (N=21)
- Kaksi toisen asteen opiskelijaryhmää kaupungista (N=19)
Lisäksi järjestetään Omahelpperi-suunnistuksia, joissa eri taustoista tulevat nuoret testaavat palvelua käytännössä (N=46, tilanne 11.6.2025).
Kuva
Omahelpperin käyttöönotossa oli tarkoitus hyödyntää toimintamallia, joka yhdistää nuorten osallisuuden, käyttäjätestauksen ja palautteenkeruun helposti monistettavaksi kokonaisuudeksi.
Ideointivaiheessa kartoitettiin olemassa olevia nuorille suunnattuja digitaalisia palveluita valtakunnallisesti. Tavoitteena oli tunnistaa hyviä käytäntöjä, ratkaisuja ja lähestymistapoja, joita voitaisiin hyödyntää Omahelpperin suunnittelussa ja käyttöönotossa.
Osana tätä kartoitusta hyödynnettiin myös benchmarkkausta Zekki-palvelusta, joka on nuorille suunnattu digitaalityökalu. Myös Zekki kannustaa nuoria pohtimaan omaa hyvinvointiaan ja ohjaa heitä matalan kynnyksen palveluihin. Palvelu perustuu itsearviointiin ja asiantuntijatietoon, jonka pohjalta nuorelle suositellaan sopivia tukipalveluja.
Kehittämistyö ja käyttöönottokokelu nojaa palvelumuotoilun keskeisiin menetelmiin, joita sovelletaan suoraan nuorten arjen ympäristöissä.
Käytössä olevat palvelumuotoilun menetelmät:
- Asiakasprofiilit (persoonat): tiimi laatii profiilit tilastotiedon, ammattilaisten havaintojen ja nuorten kanssa tehdyn kehittämistyön perusteella. Profiilit auttavat tunnistamaan erilaisten nuorten tarpeita, digikäyttäytymistä ja palvelun käyttötilanteita.
- Havainnointi: asiantuntijat tarkkailevat nuorten toimintaa palvelun käyttötilanteissa, erityisesti suunnistusten yhteydessä, ja kirjaavat ylös esteitä ja sujuvuutta.
- Ryhmämuotoinen palautteenkeruu: toteutamme nuorten ja ammattilaisten kanssa työpajoja, pienryhmäkeskusteluja ja akvaariotyöskentelyä, jotka tuottavat syvällistä ymmärrystä palvelun toimivuudesta ja kehittämistarpeista.
- Simuloitu asiakaskokemus / Service Safari: Omahelpperi-suunnistus toimii käytännön testitilanteena, jossa nuoret etsivät palveluja esimerkkitarinoiden avulla. Samalla keräämme tietoa palvelun saavutettavuudesta, logiikasta ja käytettävyydestä.
Näiden menetelmien pohjalta rakennamme toimintamallin, joka yhdistää osallisuuden, testauksen ja palautteenkeruun skaalautuvaksi käytännöksi.
Kehitystyö nojaa työpajoissa, käyttökokeiluissa ja keskusteluissa nousseisiin havaintoihin. Käyttöönoton tiimi hyödyntää myös nuorten kokemuksia osallistavilla menetelmillä, kuten Omahelpperi-suunnistuksella. Tavoitteena on rakentaa käyttöönoton malli, joka perustuu vahvaan asiakasymmärrykseen ja huomioi sekä nuorten että ammattilaisten tarpeet.
Keskeiset ideointivaiheessa nousseet huomiot asiakastarpeista:
- Yksi ajantasainen, luotettava ja helppokäyttöinen palvelutietolähde (esim. mielenterveys, opinnot, asuminen)
- Mobiiliystävällisyys, selkokielisyys ja visuaalisuus
- Mahdollisuus vaikuttaa ja tulla aidosti kuulluksi
- Ammattilaisten tarve saada työkaluksi helppokäyttöinen ohjausväline – myös anonyymiin ohjaukseen
Valitsimme edistettäväksi Omahelpperi-suunnistuksen ja siihen liittyvän palautemallin, koska se
- yhdistää osallisuuden, käyttäjätestauksen ja palautteenkeruun
- tuo käyttöön laadullista asiakasymmärrystä
- toimii innostavana, helposti monistettavana kokonaisuutena myös muille kohderyhmille
Päätös perustuu siihen, että tämä lähestymistapa mahdollistaa syvällisemmän ja laadullisemman asiakasymmärryksen kuin esimerkiksi pelkkä kysely. Jalkautumalla nuorten arkiympäristöihin – kouluihin, oppilaitoksiin ja järjestöihin – voimme osoittaa, että heidän näkemyksensä ovat aidosti tärkeitä, ja samalla lisätä osallistumisen motivaatiota.
Suunnistukset on toteutettu yhteistyössä nuorten ryhmien ja palveluntuottajien kanssa, mikä on vahvistanut alueellista kumppanuutta ja lisännyt myös ammattilaisten sitoutumista digipalvelujen kehittämiseen. Näemme tässä toimintatavassa useita hyötyjä: se tukee palvelun kehittämistä, osallisuuden vahvistamista sekä käytännön jalkauttamista monialaisessa verkostossa.
Kuva
Omahelpperi-suunnistus on käytännönläheinen tapa testata ja kehittää nuorille suunnattua digitaalista palvelua. Nuoret osallistuvat suunnistukseen omassa ympäristössään, antavat palautetta käyttökokemuksistaan ja vaikuttavat palvelun kehitykseen – samalla vahvistuu osallisuus, saavutettavuus ja vaikuttavuus.
Testaus toteutettiin kolmessa pilotointiryhmässä (mm. Taivassalon 8.lk, Juhannuskukkulan opiskelijat) sekä testaustyöpajoissa.
-
Ryhmien osallisuusindikaattorin seuranta kesken, yhden ryhmän osalta mittaus valmis (nousua työpajojen jälkeen 76,4→ 82,5)
-
Käyttökokemuksen kokonaisarvosana 4,4/5, suositteluhalukkuus 7/10
-
Taitaja2025-tapahtumassa 500 testaajaa, käytettävyysarvosana 4,68/5
-
Palautteen perusteella tehtiin kehitysehdotuksia käyttöliittymään, hakutoimintoihin ja sisältöihin
Ajankohta: Maaliskuu–lokakuu 2025
Prosessi:
-
Palvelun esittely nuorille ja ammattilaisille
-
Omahelpperi-suunnistuksen toteutus ja ohjeistus
-
Palautteen kerääminen (lomakkeet, keskustelut, havainnointi)
-
Yhteenvetojen analyysi ja kehitystoimet
Resurssit:
-
3 pilotointiryhmää
-
2 koordinoivaa asiantuntijaa
-
DigiFinlandin kehitystiimi
-
Oppilaitos- ja nuorisotoimijoiden tuki
Kuva
-
Saada käyttäjäkokemuksiin perustuvaa palautetta Omahelpperin käytettävyydestä
-
Vahvistaa nuorten osallisuutta ja kokemusta vaikuttamisesta
-
Tuottaa tietoa palvelun toimivuudesta eri alustoilla ja kohderyhmillä
-
Varmistaa, että palvelu tukee myös ammattilaisten arkea
-
Nuorten osallistaminen toimii, kun rooli ja tehtävä ovat selkeitä
-
Omahelpperi-suunnistus innostaa ja toimii palautekanavana
-
Mobiiliystävällisyys ja visuaalisuus ovat keskeisiä
-
Ammattilaiset tarvitsevat selkeän käyttöohjeistuksen ja tuen
Omahelpperi.fi on nuorille (13–29-vuotiaille) suunnattu digitaalinen palvelualusta, joka kokoaa yhteen luotettavan tiedon, palvelut ja tuen helposti saavutettavaan ja selkeään verkkoympäristöön. Omahelpperi toimii nuorille matalan kynnyksen digitaalisena ohjaus- ja neuvontakanavana. Alusta mahdollistaa:
- anonyymin ja omatoimisen palveluiden selaamisen ja hyödyntämisen
- keskitetyn alustan alueen, kuntien ja järjestöjen nuorille suunnattuihin palveluihin
- yhteistyön ammattilaisten kesken, jotka voivat hyödyntää Omahelpperiä palveluohjauksessa ja asiakasohjauksessa
Toimintamallina Varhassa
Omahelpperin käyttöönottokokeilu Varhassa on vaiheittainen prosessi, jossa yhdistyvät tekninen kehittäminen, yhteiskehittäminen nuorten ja ammattilaisten kanssa sekä käyttöönoton tuki.
Toimintamallin vaiheet:
- Yhteiskehittäminen nuorten, ammattilaisten ja palveluntarjoajien kanssa
- Pilotointi ja testaus eri kunnissa ja kohderyhmien kanssa
- Koulutus, viestintä ja käyttöönoton tuki
- Juurruttaminen osaksi Varhan sähköistä perhekeskusta ja nuorten palvelupolkua
Tavoitteena on parantaa nuorten yhdenvertaista pääsyä tukeen, lisätä palveluiden näkyvyyttä ja tarjota teknologisesti saavutettava, turvallinen ja helppokäyttöinen kanava palveluohjaukseen.
Kuva
Käyttöönoton haasteet ja kehittäminen
Omahelpperi on nuorille suunnattu digitaalinen palvelu, jonka onnistunut käyttöönotto vaatii huolellista suunnittelua, riittäviä resursseja ja selkeää käyttäjätukea. Aito nuorten osallistuminen prosessiin on elintärkeää – pinnallinen osallistaminen heikentää sitoutumista ja käyttöastetta.
Viestinnän tulee olla nuorille suunnattua, helposti lähestyttävää ja heidän kanavissaan. Pilottivaiheessa saadun palautteen perusteella käyttöliittymältä toivotaan selkeyttä ja visuaalisuutta.
Samalla ammattilaisille on tarjottava työkalut, koulutus ja jatkuva tuki, jotta Omahelpperi tukee tehokkaasti palveluohjaustyötä.
Näitä oppeja on hyvä hyödyntää kaikissa käyttöönoton vaiheissa ja eri hyvinvointialueilla.
Kevään 2025 aikana testasimme Omahelpperiä yli 600 nuoren ja ammattilaisen kanssa. Tulokset vahvistivat palvelun tarpeellisuuden – ja toivat esiin konkreettisia kehittämisehdotuksia, joista osa voitiin viedä välittömästi DigiFinlandin tuotekehityksen jonoon ja on jo huomioitu kehitystyössä. Osa ehdotuksista puolestaan jää osaksi iteratiivista jatkokehittämistä, jota edistetään pidemmällä aikavälillä.
Arvioinnin tulokset
Keväällä 2025 toteutimme kahdeksan työpajaa (N=86), kolme pilottiryhmää sekä laajan ammattilaiskyselyn. Lisäksi Omahelpperiä testattiin Taitaja2025-tapahtumassa 500 nuoren toimesta. Mukana oli monipuolisesti eri taustoista tulevia nuoria: yläkoululaisia saaristokunnasta, toisen asteen opiskelijoita suurkaupungista, nuorisoverstaan osallistujia sekä korkeakouluopiskelijoita. Testaukseen osallistui myös kahdeksaa eri kieltä puhuvia nuoria, mikä auttoi arvioimaan palvelun saavutettavuutta ja selkeyttä eri kieliryhmien näkökulmasta. Ammattilaiskyselyyn vastasi laaja joukko koulun, sosiaalipalveluiden, opiskeluhuollon ja järjestöjen työntekijöitä.
Nuorten havainnot:
- Tarve yhdelle, luotettavalle ja ajantasaiselle palvelupaikalle (erityisesti mielenterveys, opinnot ja asuminen)
- Mobiiliystävällisyys ja selkeä käyttöliittymä ovat ratkaisevia
- Lisää selkokielisyyttä ja visuaalisia elementtejä toivottiin
- Osallistuminen lisäsi nuorten kokemusta vaikutusmahdollisuuksista
Ammattilaisten näkökulmat:
- Tarve työkalulle, joka tukee ohjaustyötä ja mahdollistaa myös anonyymin tuen
- Käyttöönoton motivaatioasteikko: keskiarvo 8,5 / 10
- 85,4 % nuorista käyttäisi palvelua jatkossakin
- Käytettävyysarvosana 4,68 / 5 Taitaja2025-tapahtumassa
Kehittämistoimenpiteet esitetty DigiFinlandille:
- Käyttöliittymän selkeyttäminen
- Etusivun rakenteen uudistaminen
- Tietosisältöjen laajentaminen
- Hakutoimintojen logiikan parantaminen